Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.05.2025 10:02 | Jari Välimaa | ||
| sm5 ja sm7 kulkevat eripuolella Suomea. | ||||
|
|
17.05.2025 09:55 | Noah Nieminen | ||
| Ja vikaantumistapauksissa kaluston siirto olisi helpompaa. | ||||
|
|
17.05.2025 09:55 | Noah Nieminen | ||
| Ei olekaan, mutta tässä tapauksessa tarkoitan sitä, että jos VR:llä olisi Sm5-yksiköitä, olisi tarpeellista, että Sm7- sarja toimisi yhteisajossa Sm5-sarjan kanssa, koska molemmat ovat melko uutta teknologiaa. | ||||
|
17.05.2025 09:52 | Jorma Rauhala | ||
| Polakka. | ||||
|
17.05.2025 09:35 | Teuvo Piirainen | ||
| Se on ihan se ja sama, mitä joku maaseutumuseo on kuvatunnisteisiin kirjaillut. Kuvanottohetkellä veturin sarjamerkki oli H9 ja vaihtui vasta myöhemmin (1942) sarjamerkiksi Hv2. | ||||
|
|
17.05.2025 09:29 | Jari Välimaa | ||
| Hv2 on ollut muissakin kuvissa https://vaunut.org/kuvat/?tt=0&i1=Hv2&i2=585 ? | ||||
|
|
17.05.2025 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyytäisin saada huomauttaa, että kuvan tunnisteisiin voisi kernaasti lisätä veturin silloisen sarjamerkin H9. | ||||
|
17.05.2025 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas, herra Tapsa!!! Aivan mahtavaa ja hieno kuva kymppiysikuudesta! Monet kiitokset päivän parhaasta! |
||||
|
|
17.05.2025 09:19 | Jari Välimaa | ||
| Sm5 ei ole VR:n sähköjuna. | ||||
|
|
17.05.2025 09:15 | Noah Nieminen | ||
| Olisi ihan höydyllistä, jos tätä sarjaa voitaisiin ajaa vaikkapa Sm5-sarjan kanssa yhteisajossa. | ||||
|
|
17.05.2025 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voihan BOA sentään! Muuten, Dv12 2521 oli avustavana veturina kuvattaessa elokuvan "Kotka on laskeutunut" (1976) sotilasjunakohtausta Rovaniemen veturitallien luona. Paikalliset asukkaat olivat kauhistelleet: - "Saksalaisia sotilaita täällä? Joko se taas alkaa?" |
||||
|
17.05.2025 09:13 | Noah Nieminen | ||
| Joo, huomasin sen, kun se meni Huopalahden ohi. On ikävää, että kaikkea pitää töhriä, mikä eteen sattuu. | ||||
|
17.05.2025 09:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, hehkulamppujen huonot ominaisuudet, joista ensisijaisia ovat valmistuksen monimutkaisuus ja lyhyt käyttöikä. Ledit eivät tarvitse niinkään paljon sähköä saman valotehon saavuttamiseksi. Ledien rakennekin on paljon yksinkertaisempi myös. Eikä siinä tarvita hehkulampulle välttämätöntä tyhjöäkään. Samoin hehkulankaan tarvittava wolframi on hankala kaivosmetalli. Hehkulamppu "hukkaa" lämpönä myös osan ottamastaan sähköstä. Ledit ovat "kylmempiä" siinä suhteessa (valoa emittoivana diodina). |
||||
|
17.05.2025 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, kertomasi pitää paikkansa teollisuuden tuotteista muutenkin yleisesti. | ||||
|
|
17.05.2025 08:40 | Veeti Pietilä | ||
| Jaahas, nyt se viherkaalimato saapui! | ||||
|
|
17.05.2025 07:59 | Veeti Saukkonen | ||
| Nille jotka ei vielä tiedä junaan tehtiin jo grafiitti :( | ||||
|
17.05.2025 06:11 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta jälkimmäisestä Johnin kommentissa 17.5. mainitusta sillaztw löytyy myös kuva: https://vaunut.org/kuva/167195 | ||||
|
17.05.2025 03:34 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs kuva! | ||||
|
17.05.2025 01:24 | Teemu Tuomisto | ||
| Joo! Huomasimme myös saman, kun juna jatkoi matkaansa Siuntion pysähdyksen jälkeen. Harmittavaa, että näin uutta kalustoa joutuu heti alkaa puhdistamaan töhrystä. | ||||
|
|
17.05.2025 01:21 | Samu Matosaari | ||
| Komeelta näyttää tuo! | ||||
|
|
17.05.2025 01:19 | Samu Matosaari | ||
| Tuokin ehdittiin töhrimään ennen Ilmalaan pääsyä. | ||||
|
|
17.05.2025 01:17 | John Lindroth | ||
| Silta kuvassa on paikasta "Kurort Oberwiesenthal"! Tätä edeltäneessä kommentissa mainittu "Erzgebirgische Aussichtsbahn "(EAB) on normaaliraiteinen ja kulkee "Annaberg -Buchholz -Schwarzenberg "paikkakuntien välillä.Tuo edelläoleva kommentti viittaa rakenteeseen "Markersbacher Viadukt"! |
||||
|
|
17.05.2025 00:57 | Mikko Mäntymäki | ||
| Polttoaineen kulutus kun nykyään noissa on sähköhärpäkkeitä lisätty ja tulee lisääntymään. Tänään oli ensimmäinen kun näin että Dv12:n ajovalo/puskinlyhty on korvattu ledeillä. En ole ehkä kiinnittänyt asiaan aiemmin huomiota. Tuo Dv12 2522 elinkaari tulee olemaan pitkä kun siihen on panostettu, samankaltaista suosittelisin koko veturisarjalle, konepajoilta täys korjatut pääkoneet jne. | ||||
|
|
17.05.2025 00:44 | Samu Matosaari | ||
| Suomessa se olisi aika tarpeetonta. | ||||
|
17.05.2025 00:34 | John Lindroth | ||
| Itse junassa matkustaneena muistan että ensiksi ajettiin Pasilan talleille jossa tutustuttiin Pasilan varikkoon ja siellä olleisiin vetureihin.Huomiota kiinnitti hyvässä maalissa ollut ulkona Porkkana tallien eteläpuolella seisova Paikku Pr1 /771 joka myös oli monen mukana olleen harrastajan innoittama kuvauskohde.Paikku ei ollut lämpimänä!Tämän jälkeen matka jatkui Pekka 1001 vetämänä Tikkurilaan ja siellä pysähdyksen jälkeen Riihimäelle ,jossa junan vetäjä vaihtui Pr1 vetuuriin 772 jonka vetämänä mentiin Kouvolaan.Tuo viimeinen etappi sisälsi muutamia Foto-ajoja Riihimäen ja Kouvolan välillä! | ||||
|
|
17.05.2025 00:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Miksi ihmeessä pitäisi olla yhteisajon mahdollisuus muiden kanssa? Jossain Iso-Britanniassa sellainen on osittain toteutunut esimerkiksi, kun ajetaan 158- ja 170-sarjan vaunuja yhdessä, mutta mihin sitä oikeasti Suomessa tarvittaisiin? | ||||
|
|
16.05.2025 23:17 | Onni Tikkala | ||
| 94 10 2082 001. | ||||
|
16.05.2025 23:17 | Onni Hällfors | ||
| Kesällä muuten tulee pendoliinoja Turku-Tampere välille koska Turku-Helsinki poissa käytöstä. | ||||
|
|
16.05.2025 23:02 | Joel Kuikka | ||
| Mikä Sm7:n EVN-numero? | ||||
|
|
16.05.2025 22:44 | Jorma Toivonen | ||
| Vaan eipä Suomessa. Uusi sarja ei ole yhteistyökykyinen muiden Sm:ien kanssa = ongelmia tulevaisuudessa. Miksiköhän muualla maailmassa pyritään ja pystytään kalustojen yhteistyö toteuttamaan? | ||||
|
|
16.05.2025 22:23 | Veikko Hattunen | ||
| Itse sanon tätä viherkaalimadoksi | ||||
|
16.05.2025 22:19 | Noah Nieminen | ||
| No ohhoh, nyt on kyllä savut! | ||||
|
|
16.05.2025 22:07 | Noah Nieminen | ||
| Ja nämä ohikulkijat saivat maistaa palan tulevaisuutta :) | ||||
|
|
16.05.2025 22:07 | Noah Nieminen | ||
| Juu, tämä "Pyytton" sai kyllä minut naurahtamaan. Ihan hauska ja kuvaava nimi kyllä tuollaiselle vihreälle pötkölle, että ei siinä mitään... :D | ||||
|
|
16.05.2025 22:03 | Juho Rintala | ||
| Pyytton on kiinnostava nimi. Niin se maailma muuttuu... |
||||
|
|
16.05.2025 21:58 | Noah Nieminen | ||
| Joo-o, näin se maailma muuttuu. | ||||
|
16.05.2025 21:30 | Reijo Salminen | ||
| Ja nyt se tuli. Pikaisesti vilkuilin ja kirjahan on täynnä Eljaksen piirroksia. Hatunnosto. Tuossa on lukemista pitkäksi aikaa, kiitokset vinkistä. | ||||
|
|
16.05.2025 20:44 | Noah Nieminen | ||
| Okei, eli valot ovat siis olleet jo jonkin aikaa. Mikäköhän järki on ollut vaihtaa Ledit? | ||||
|
16.05.2025 20:38 | Noah Nieminen | ||
| Kuvasta tulee mieleen jonkinlainen miniatyyrimalli. | ||||
|
|
16.05.2025 20:20 | Simo Virtanen | ||
| On kyllä hyvä muistutus rantaradan liikenteen totaalisesta yksitoikkoisuudesta kun yksittäinen deeveri saa näin paljon palstatilaa. Ei silti, ihan hyvä kun radan liikennettä dokumentoidaan. |
||||
|
|
16.05.2025 18:59 | Leevi Heino | ||
| 2,5 vuotta ollut tässä veturissa jo led-valot https://vaunut.org/kuva/159939?a=1 | ||||
|
|
16.05.2025 18:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikko Ivalo luetteli veturien hylkäämiseen johtavia syitä kirjansa »Höyryveturit ja niiden hoito» (2. p., 1946) s. 577-578: »Käytännössä oleva veturi vanhenee kolmella tavalla. Ensinnäkin kaikki veturin nivelet ja muut osat kuten pyöränrenkaat kuluvat. Nämä kulumat poistetaan veturien määräaikaisissa korjauksissa, joten ne tosin vaativat veturin poistamisen työstä korjauksen ajaksi, mutta eivät muuten vaikuta veturin käyttökelpoisuuteen. Toiseksi veturin kattila vähitellen syöpyy tullen lopulta käyttökelvottomaksi, ja kehys rasittuu saaden sattuvissa tilapäisissä ylikuormituksissa vikoja. Kolmanneksi maan talouden kehittyessä liikenne kasvaa, joten veturit vähitellen käyvät liian pienitehoisiksi, ja teknillinen taito edistyy, joten vanhat koneet käyvät uusien rinnalla taloudellisesti kannattamattomiksi. --- Liikenteen kasvu sen sijaan varmasti tekee veturit vähitellen liian pieniksi. Tällöin veturi yhä useammin joutuu suureen rasitukseen ja on lopuksi aina rasitettu ylimpään kestorajaansa saakka. Tämä vaikuttaa vuorostaan veturin yleiseen kuntoon ja kehyksen tilaan, joten veturi, vaikkakin se aluksi siirretään vähempiarvoiseen työhön, on lopuksi kuluneena ja kannattamattomana hylättävä.» Mielenkiintoisia havaintoja kahdeksankymmenen vuoden takaisilta rautateiltämme. Niistä monet ovat jopa kestäneet aikaa. |
||||
|
|
16.05.2025 17:28 | Mikko Mäntymäki | ||
| Saman kuvasin Espoossa. | ||||
|
16.05.2025 17:26 | Rasmus Viirre | ||
| Hieno kuvauspaikka ratageometrian kannalta. Ja näin myös kuva! | ||||
|
|
16.05.2025 17:24 | Rasmus Viirre | ||
| On ollut jo yli vuoden | ||||
|
|
16.05.2025 16:44 | Petri Nummijoki | ||
| Dm4-vaunujen ja harmaiden kiitojunien osalta on vajaaseen 20 vuoteen jääneen käyttöiän syitä eritelty kuvan https://vaunut.org/kuva/86928 yhteydessä olevassa keskustelussa. Jos ei kokonaan malta lukea niin olennaisin sisältö on kommentissa 12.10.2013 14:20. | ||||
|
16.05.2025 16:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Autojen leveys on kasvanut valtavasti muutamassa vuosikymmenessä. Saab 99 oli vain 1680 mm leveä, ja 900:kin vain senttiä leveämpi ja Volvo 142...164 vain 1710 mm. Perheessä on Golf V ja se on 1760 mm leveä ja sillä mitalla yhtä leveä kuin perheen Volvo 850:t. Joskus Volvo oli iso auto ja Golf oli pikkuauto mutta ne ovat tempi passati, joka ei viittaa VW Passatiin mitenkään, jonka leveys muuten ilmestyessään 1973 oli vain 1620 mm; Tapsan aloituskuvassa lienee juuri tätä ekaa mallia, jokin TS-versio, jossa on tuplat etuvalot. Mutta vielä Volvoista: Volvo 740-940 olivat 1750-1760 mm leveitä eli meidän Golfin ja Volvo 850:n levyisiä ja vasta Volvo S80 on 1830 mm ja 2-korinen S80 peräti 1860 mm leveä. Tässä on siis Volvo 164:ään jo 15 cm leveyseroa. |
||||
|
|
16.05.2025 15:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse olen sitä mieltä, että Dm4 -kiitojunan erityisen vanhenemisen aiheutti pikemminkin muotoilun vanheneminen, tekniikkapuolella oli siinä Kempsun kaksoisdieselissä sota-ajan ylijäämän makua ja sanomistakin. Asiasana: "Kouvolan kettu". |
||||
|
16.05.2025 15:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä oli torstai ja keskellä kesälomakautta. Ei siis ihme, että 63:ssa pituutta riitti... Ihan kuin peräpäässä olisi Oe - autovaunu ja sen perässä vielä olisi Geetä. |
||||
|
16.05.2025 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Fordor" - nimi kertoo Hopan neliovisuudesta. Kaksiovinen Hoppa on sitten "Tudor". Foortin tehtaan autonristiäistoimistossa miettivät päät puhki komeilta kalskahtavia nimiä. Joskus onnistui ja joskus onnistui vielä paremmin!!! (Mercury Caliente ja Edsel ovat jääneet historiaan kuuluisimpina esimerkkeinä...) |
||||
|
|
16.05.2025 15:43 | Noah Nieminen | ||
| Ai tämäkin on saanut nämä led-valot. | ||||