Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 30.08.2017 00:07 Mikko Ketolainen  
  Sain vihdoinkin ikuistettua Riihivuoren kohdalta tuon T3495:n videolle. Myöhemmin menin Paatelantien tasoristeyksen luo odottelemaan listalla olleita junia T3349 ja 3368. Yllättäen T3368 tulikin ensin Äänekoskelta ja vetäjinä olikin sähköveturin sijasta kaksi Deeveriä. Luultavasti samat veturit jotka toivat aiemmin traktorijunan T3359:n Äänekoskelle. Sain kuvattua tuon 3368:n videolle, mutta en jäänyt odottelemaan tuota 3349:ä. Kävin Äänekosken ratapihalla ja siellä olivat parkissa samat deeverit kuin Lauantaina, eli 2608 ja 2749.
kuva 29.08.2017 23:57 Jorma Toivonen  
  Pahus, jotenkin on kuva jäänyt huomioimatta. Valoa riittää kuten höyryvetureissa ammoin - hienoa.
kuva 29.08.2017 23:50 Heikki Jalonen  
  Veistoksella on nimikin, "Porapoika". Tekijä on Matti Lahtinen, vuosi 2004.

Veistoksen nimi viittaa apupoikaan, joka rautatietyömaalla toimitti porakankia sepälle teroitukseen ja toi takaisin terittyjä kankia poraroikalle kallionlyöntiin. Joko linjan aukaisutyössä tai tarvekiven otossa työskentelevälle, sama menetelmä molemmissa.

Kyseessä ovat tietenkin vanhan ajan kahden miehen lyöntiporakanget: toinen löi (oikeastaan napautti, oikea poraaminen ei ollut mitään John Henry-tyyppistä täyden swengin moukarointia) ja toinen pyöräytti. Ja niin edelleen. Silläkin tavalla kallioon panosreikä syntyi, hitaammin tosin kuin nykyajan koneporauksella. Vaan olipa miehiä muttei koneita.

Mitään kovametalleja noissa porissa ei ollut; vain pelkkä teräksinen porakanki, jossa taottu ja oikealla tavalla karkaistu ja päästetty nelisärmäpää. Sen pätevä seppä helposti uudisti kun se kului. Kuluminen oli tietysti melko nopeaa. Huonompi seppä puolestaan sai aikaan kangen, josta tuli ikiajaksi kiinni juuttunut merkkitanko kallion selkään...

Veistoksen aihiokivi on myös rautatiemateriaalia, se on entisen Pikkaralan aseman laiturin reunakivi. Sekin aikanaan tarvekivilouhokselta varmasti käsiporauksella louhittua kiveä.
kuva 29.08.2017 20:25 Pasi Seppälä  
  Komea! Postikortti tai maisemataulu ainesta.
kuva 29.08.2017 20:17 Pekka Laakso  
  Mitä tulee Jyväskylästä aamukuudelta lähtevään kiskobussiin, voi olla että matkalaiset ovat aika vähissä Jyväskylästä lähtiessä, mutta Seinäjoelle tultaessa kyydissä olevia on ollut jo aika mukavasti. Näin on ollut ainakin niillä kerroilla kun itse olen tätä junavuoroa käyttänyt.
kuva 29.08.2017 19:37 Tuomas Pätäri  
  Näyttää kurvit toimivan hienosti kuvauspaikkana tähänkin suuntaan. Ja hyvä 2223 sattunut todellakin kohdalle!
kuva 29.08.2017 19:29 Tommi K Hakala  
  Juu, tuon myös olen tiedostanut ja sehän näkyy tunnelin seinissä, liittymien kohdat ovat peitetty betonielementeillä. Kunkun Parkki ja kytkeytyminen siihen olisi luontevaa, mutta mitä järkeä on liittää katuverkkoon tunneli, jonka nimenomainen tarkoitus oli ohjata ohikulkuliikenne pois? Nykyinen sepänkadun jabmustanlahden kautta tapahtuva yhteys riittää.
kuva 29.08.2017 18:16 Tapio Juomukkaharju  
  Nykyiset nupukivet Hämeenkadulla ovat pinnaltaan loivasti kuperia, nämä kuten kuvasta näkyy, ovat tasaisia. Nupukivet aiheuttavat tärinän jonka huomaa bussien räminänä.
kuva 29.08.2017 16:23 Tom Nylund  
  Kuvan ottaminen mekaaniseen toimintoon, kemialliseen reaktioon, sekä taitoa vaativaan kuvaamiseen/kehittämiseen perustuvan tallennusmuodon ihana palkitsevuus.
kuva 29.08.2017 16:06 Salla Muurimäki  
  Mulla jotenkin itelle jäi käsitys, että liittyisi tuohon vaunuja purkamiseen ja lastaamiseen jotenkin.
kuva 29.08.2017 14:27 Jari Välimaa  
  itse liittymä eritaso siltoineen on jo rakennettu tunneliin, puuttuu vain tunneliyhteys Kunkun pysäköintiin ja muualle länsipuolelle katuverkkoon.
kuva 29.08.2017 12:11 Aki Karvonen  
  Ensin vaan pitää rataa perusparantaa, että sen voi sitten sulkea.

https://vaunut.org/kuva/121516?paik=Jyv%C3%A4skyl%C3%A4 Kuvassa näkyvän sillan korjaustöistä johtuu tämä katko.
kuva 29.08.2017 12:06 Teppo Niemi  
  Ja tuo elokuva Sota ja Rautatiet löytyy Elonetin sivuilta: http://www.elonet.fi/elokuva/1365218. Elokuvasta löytyy mielenkiintoista kalustoa. Esimerkiksi jumbon ja wilskin pariveto (kohdassa 20:10) sekä Dm2 moottorivaunun liitevaunun kera (26:59)
kuva 29.08.2017 11:45 Mikko Herpman  
  Joo, vaihde pois mutta muuten jätetään niille sijoilleen.

Mikäs on Haapamäen tielle käynyt, onkohan raskaampi rahtiliikenne tehnyt vaurioita? Näyttäisi jo keskiviikolle olevan normaalin näköiset aikataulut.
Kuvasarja:
Helsingin ja Kouvolan välinen paikallisliikenne kehittyy
 
29.08.2017 10:41 Joonas Lindholm  
  Vaikka Sm2:n huippunopeus onkin pienempi junien aikataulut ovat lähes samat kuin ennenkin, koska Sm2 kiihtyy nopeammin, ja suosituin Pasila-Kerava-osuus nopeutui kahdella minuutilla. Lisäksi Sm2:n luotettavuuden ansiosta myöhästymiset ovat vähenneet murto osaan entisestä. Kuitenkin kun 7 Eil-vaunua korvattiin kolmella Sm2:lla, näiden junien kapasiteetti pienini, joten junat ovat todella täysiä Pasilasta Keravalle. Neljännen yksikön lisääminen ratkaisisi tämän ongelman. Varsinkin Z 9853:n kapasiteetti on romahtanut 1,5 vuoden takaisesta. Silloin se ajettiin kahtena junana 9853 2×Sm4 ja 235 7×Eil. Seuraavaksi 9853 poistui ja 235 ajettiin yhdeksällä Eilillä. Sitten määrä laski seitsemään, ja lopulta tilalle tuli 9853 3×Sm2-kalustolla.
kuva 29.08.2017 10:34 Tommi K Hakala  
  Siis tarkoitin sitä suunnittella olevaa liittymää sieltä rantatunnelista satakunnankadulle.
kuva 29.08.2017 09:25 Jukka Voudinmäki  
  Eikös tuon Haapamäen radan vaihteen voisi purkaa kokonaan pois, kun kerran topparoikka on nyt paikalla.

Petäjäveden puut voi ajaa jatkossa rekoilla, samoin Valmetin satunnaiset merikontit, eikä kiskobussien tarvitsisi körötellä tyhjillään, etenkään sen, joka lähtee Jyväskylästä aamukuudelta. Silkkaa säästöä VR-yhtymälle, ja kaluston voisi ajaa Imatrankoskelle...öh...tarkoitan siis siirtää niille rataosille, missä sille on todellista tarvetta.

Valtiokin tykkäisi lisääntyvän autoliikenteen tuottamista rahavirroista, joskin autoliikenne Jyväskylän länsipuolella on jo nyt Järvisuomentien läpäisykyvyn ylärajoilla.
kuva 29.08.2017 08:55 Jari Välimaa  
  >Nythän alkaa hieman toisaalla helpottamaan, kun rantatunnelin itäpään liittymä on valmis. Satakunnankadun ruuhkat >selkeästi vähentyneet. Vielä kun saavat kadut valmiiksi mustanlahden päässä, ei oo tarvetta tunnelin lisäliitynnälle >Hämeenpuistoon.

Lisäliityntähän on jo rakennettu. Jos tietysti haluaa ajaa vanhaa rantatietä, onnistuu se muutaman hetken kuluttua 30 km/t melkoisten mutkin kautta hidaskaduilla.
kuva 29.08.2017 08:53 Jari Välimaa  
  >Sattuukohan missään kohtaa ratikan reitillä, että ajolankoja kiinnitettäisiin vanhoihin trollikan ajojohtojen >kannatipylväisiin?
>(Käyttäjä muokannut 25.08.17 13:30)

Tuskimpa missään.
kuva 29.08.2017 08:24 Kurt Ristniemi  
  Lisäsin makuuvaunun tiedot tunnisteisiin.

Ja löysin XTk:llekin selityksen: asunto- ja korjausvaunu. Kuuluu virka-henkilövaunuihin vuoden 1937 vaunuluettelossa.

Ja kyllä vaan: Sieltä 'Sota ja rautatiet' -elokuvasta tämä vaunu tosiaan löytyy, kohdasta 13:43 alkaen. Littera näkyy olevan XG ja numero on 6-numeroinen, viimeiset numerot 005, mahdollisesti 040005. Työpajaksi sitä elokuvassa tituleerataan.

Pitipä siis kirjoittaa kuvateksti taas uudestaan. Mutta se on vain hyvä: on aina mukava saada faktat selville.
kuva 29.08.2017 08:18 Teppo Niemi  
  Friedmannin poistohöyryimuri. Punapyöräiset leveäraiteiset veturit ovat Suomessa harvinaisia, eli lienee tuo Oskun sarjatunnistus mennyt nappiin. Ja kuvauspaikkana olisi silloin Haapamäen höyryveturipuisto.
kuva 29.08.2017 08:15 Teppo Niemi  
  Jostakin syntyi mielikuva, että elokuvassa Sota ja Rautatiet esiintyy jopa tämä sama vaunu. Ja siitä olisi myös sisäkuvia.

Makuuvaunu näyttäisi olevan 18,5 m alustalle rakennettu Em sarjan vaunu (olisikohan numero 2724?)
kuva 29.08.2017 08:05 Kurt Ristniemi  
  Kirjoitin kuvatekstin kokonaan uudelleen. Litteraehdokkaita on vaunulle nyt jo kolme: XG, XT ja XTk.

XTk-litteraa en ole ennen kuullutkaan enkä edes tiedä mitä se tarkoittaa. Eikä sitä ole vorgin virkatarvevaunujen litteravalikossakaan.
kuva 29.08.2017 05:36 Osku Reinikka  
  Pr2 1800 -veturin poistohöyryimuri?
kuva 28.08.2017 23:18 Petri Sallinen  
  En osaa sanoa. XG-vaunuista on jonkin verran piirustuksia, mutta ei tuollaisesta. Kansallisarkistosta saattaisi löytyä.
kuva 28.08.2017 23:08 Reino Kalliomäki  
  Seikun Deutz-veturin numero 9896/30 näkyy eräässä kuvassa. Petri Sallisen vastauksessa no 16 keskustelussa "Nokian veturit" on valmistajan listaa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7185.0 900 mm.
kuva 28.08.2017 22:51 Hannu Siitari  
  Sairasjuna oli näytteillä Viipurin satamaradalla 1.10.1939. Valokuvia samasta aiheesta löytyy SA-kuva-arkistosta.
kuva 28.08.2017 22:24 Simo Haavisto  
  Magyar Államvasútak, eli MÁV.
kuva 28.08.2017 22:16 Tauno Hermola  
  Onko kellään varmaa tietoa, mikä tuon edellä mainitun Isosannan sahan raideleveys on ollut, onko se mainittu 900 mm? Näiden 1920-luvulta olevien kuvien http://www.europeana.eu/portal/fi/record/2021008/M011_335977.html http://www.europeana.eu/portal/fi/record/2021008/M011_334984.html http://www.europeana.eu/portal/fi/record/2021008/M011_335986.html http://www.europeana.eu/portal/fi/record/2021008/M011_335986.html perusteella se olisi ollut kapearaideradaksi huomattavan leveä. Seikun sahan raideleveys on ilmeisesti ollut sama, jos radat ovat olleet lautalla toisiinsa yhteydessä.
kuva 28.08.2017 21:58 Kurt Ristniemi  
  Vaan onko tämä T-vaunun näköinen vaunu tuossa edellä mainitsemani puolustuslaitokselle erikseen valmistettu asuntovaunu, ja siten litteraltaan XG, vai VR:n virkatarvevaunu, ja siten litteraltaan ilmeisesti myös XG?
Vaikka littera onkin sama, olisi silti mukava tietää...
kuva 28.08.2017 21:51 Petri Sallinen  
  Arvelen vaunun olevan virkatarvevaunu, koska kyseessä on radankorjausjuna. Littera tuskin on T — pikemminkin XT tai joku muu virkatarvevaunujen littera. Vaunun alusta on mitä ilmeisimmin vanha O-sarjan vaunu.

T-sarjan työläisvaunuissa seinälaudoitus oli alkujaan juuri tuollainen. Vaunuista on olemassa konepajapiirustukset ja varastokäytössä säilyneistä T-sarjan vaunuista on hyviä lähikuvia, joista korin rakenne selviää. Joihinkin vaunuihin lisättiin myöhemmin korin ulkopuolelle eristykset ja uusi laudoitus samaan tapaan kuin Ggkk-sarjan hiivankuljetusvaunuihin.
kuva 28.08.2017 21:48 Kurt Ristniemi  
  En tiedä liittyykö tähän vaunuun vai ei, mutta vuoden 1940 tilauskirjassa on merkintä:
"Puolustus l. peruskorj. | XG | 12 kpl | 3 asuntov. (O-alusk.) 3 varastov, (Gb-vaun) 3 pesulav (O-vaun. alusk.) ja 3 voimal. vaunua (Hdk-alusk.) Sarjaan XG n:o 04901-04999. Kirjeet Ko 201/385, Rh 643/3905 ja Ko 578/1651. Siis 6 4-aks ja 6 2-aks. vaunua | (toimitusaika:) 8 1941".

Sitä sitten pohdin, että minkä näköisiä mahtoivat olla nuo O-vaunun aluskehykselle rakennetut XG-asuntovaunut. Tällaisia T-vaunun näköisiäkö?
kuva 28.08.2017 21:44 Miko Rautiainen  
  Veikkaisin että 1136 on halostuksessa. Halostus on helpompaa kun halkovaunu ja veturi ovat vierekkäin.
kuva 28.08.2017 21:41 Pasi Utriainen  
  Liikenne Kokkolaan on ollut kesän ajan vähäisempää, yleensä vain pelkkiä pönttöjä. Tosin tänään on pitkästä aikaa kulussa lisäjuna T 54477.
kuva 28.08.2017 20:30 Kari Suominen  
  Tampereen keskustan ruuhkien syntymistä kuluneena kesänä ovat osaltaan aiheuttaneet monet tekijät. Rantatunnelin liittymien ja ramppien valmistumisen saattaminen loppuun, raitiotien rakentaminen sekä Ratinan kauppakeskuksen työmaa ovat yhdessä nykyisen tilanteen taustalla.

Vuolteenkadun loppupään sulkeminen Hatanpään valtatien risteyksen jälkeen kauppakeskuksen rakennustyömaan vuoksi ja Tampereen valtatietä myöten kohti Hämeenpuistoa pyrkivän Vuolteenkadun liikenteen kierrättäminen Dynamon risteyksen kautta (ja tietenkin myös vice versa) on osaltaan luonut pahan pullonkaulan myös linja-autoaseman tienoille. Pahimmillaan jono on madellut Vuolteenkadun ja Dynamon risteyksien väliä yli 15 minuuttia. Myös Tampereen valtatien välityskyky on ajoittain olematon liikenteen joutuessa pujottelemaan kauppakeskuksen rakennustyömaata halkovan tien sokkeloissa.
kuva 28.08.2017 20:20 Jaakko Pehkonen  
  Hetkinen avaisiko joku mikä tässä on homman nimi, kun evakkojunan höyryveturit ovat eri raiteilla?
kuva 28.08.2017 20:19 Kurt Ristniemi  
  Aluskehys ja telit ehkä kertovat tietävämmille jotakin? Itse en ole niihin kovin hyvin perehtynyt, mutta O-vaunun alustahan tuossa saattaisi olla (vai oliko O:ssa tuommoiset päädyn kulmatukiraudat?) ja K4-telit.

Työläisvaunua (T) en kumminkaan ole ennen tuommoista nähnyt, jossa seinälaudoitus on tolppien sisäpuolella. - Mestarimalleilla tosin näkyy olevan juuri sellainen malli: http://mestarimallit.com/t-tyolaisvaunu/

Kattoluukku lie valinnainen lisävaruste (just joking). Ikkunat - ainakin tuo yksi - näkyvät olevan alaslaskettavia. Ja mahtuvatko nuo käsijohteet ja raput tosiaan kuormaulottuman sisään?

Jos olisi ihan pakko tuosta kuvasta määritellä littera, niin XG:tä arvelisin. Vai sittenkin XT:tä? Vaan onneksi ei olle pakko.

Vasemmalla puolella lienee ikkunajaosta ja imureista päätellen vanha makuuvaunu? Mutta minkä sille arpoisi litteraksi?
kuva 28.08.2017 20:13 Joni Lahti  
  Kiitos Kurt tästä tiedosta! Varmaankin G1 on voinut olla taiteilijan esikuvana.
kuva 28.08.2017 19:45 Antti Tapani Häkkinen  
  Mikkelissähän raide 1 on sivuraide ja pääraide 2, mutta raidejärjestys normaali. Syynä varmaan se, että suurimmaksi osaksi matkustajajunat käyttävät raidetta 1, joten lähtisin veikkaamaan syyksi Parikkalan raidejärjestykseen sitä, että olettaakseni aiemmin reunimmainen raide (2) oli Savonlinnan junien käytössä ja pääraide (1) Joensuu-Helsinki junien käytössä, joten raide jolta kulkivat Helsingin suuntaan menevät/pidemmmän matkan junat numeroitiin ykköskeksi.
kuva 28.08.2017 19:40 Jimi Lappalainen  
  Olisikohan T ?
kuva 28.08.2017 18:48 Riku Outinen  
  Ei taida hetkellä kulkea. Tämän vuoden huhti-toukokuussa oli joku testijakso jolloin kulki vilkkaammin pari paria, mutta sen jälkeen taas huonolta on näyttänyt.
kuva 28.08.2017 18:30 Kurt Ristniemi  
  Lehti itse kuvaa joulukuussa 1893 'otsakuvaansa' näin:

"Tämän perusteella ja tässä suhteessa on Rautatien-Lehti koettanut seurata aikaansa, walitessaan otsakuwakseen tuon muistorikkaan hetken, jolloin Porin tiellä ensimmäinen juhlajuna kulkee tuon mahtawan sillan yli, joka on rakennettu poikki Tammerkosken."

Ensimmäisestä vaunusta on paha sanoa kovin paljon, mutta toisena on toki F-sarjan konduktöörinvaunu. Kuvan esittämä juna oli 'juhlajuna', ja vain koematkalla, kokeilemassa mm. tuota siltaa. Juhlajunaan sopisi kai II luokan (D) vaunu, sillä parempia ei Porin rautatienrakennuksella ollut. Henkilövaunuja oli alussa vain sarjoissa D, E, F ja N.

Veturi on G-sarjan näköinen, mutta versiota en näin kylmiltään lähde arvailemaan.
kuva 28.08.2017 18:13 Tommi K Hakala  
  Nythän alkaa hieman toisaalla helpottamaan, kun rantatunnelin itäpään liittymä on valmis. Satakunnankadun ruuhkat selkeästi vähentyneet. Vielä kun saavat kadut valmiiksi mustanlahden päässä, ei oo tarvetta tunnelin lisäliitynnälle Hämeenpuistoon.
kuva 28.08.2017 17:37 Leevi Oikarinen  
  Sanoisin että on G1 sarjan veturi, tai ainakin muistuttaa sitä melkoisesti.
kuva 28.08.2017 17:20 Antti Havukainen  
  Konkan vai Kongan? Ainakin tasoristeyksen vierestä löytyy Kongantie.
kuva 28.08.2017 16:43 Jimi Lappalainen  
  Ks. https://flic.kr/p/XT59jo + https://flic.kr/p/Xx8nAW
kuva 28.08.2017 15:27 Olli Leinonen  
  Noin kuukausi sitten käytiin Tampereella ja navigaattorin ohjeet olivat aika viitteellisiä, kun 10km matkalle osui noin 8 tietyömaata joita sai kiertää välillä aika kaukaakin.
kuva 28.08.2017 15:04 Mikko Herpman  
  Pasutejunissa ainakin oli taukoa. Tältä kesältä jäi Haapajärveltä havaintoja että kulkisi taas.
kuva 28.08.2017 13:52 Tero Korkeakoski  
  Kulkeeko näitä pasutejunia enää? Tuoreissa kuvissa en muista nähneeni, tosin näiden reviiriltä nyt ei paljoa kuviakaan ole...
kuva 28.08.2017 12:50 Mikko Herpman  
  Vaunut ovat ilmeisesti satamaan menevällä raiteella. Kartoista päätellen olikohan tämä myös kokonainen kaupungin kiertävä ympyrärata?
kuva 28.08.2017 12:49 Pentti Kujala  
  Tuossa kun tie päättyy on 1874 rakennettu Vr:n ratavartijan asuintalo. Mikähän on talon historia, olisiko joskus ollut Koivulan seisake. Talo on vieläkin hyväkuntoinen ja asuttu.