Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Evakkojuna saapui Juupajoelle 26.8.2017
 
01.09.2017 00:07 Jorma Toivonen  
  Melkoisen pitkä oli myös 3.8. Hpk-Hy suoritettu kaluston siirto v12920 https://vaunut.org/kuva/121453 - luokitellaanko tätä museokaluston siirtoa varsinaiseksi museojunaksi? Pituutta junalla oli 377m:ä, 78aks:a, tällä Evakkojunalla pituutta pari akselia enemmän (80aks), mutta metrejä parikymmentä vähemmän (358m).
Erittäin hienoja kuvia Juupajoelta matkan varrelta, 10++.
kuva 31.08.2017 23:19 Reino Kalliomäki  
  Hyvä niin, siksi se ei ole kääntynyt! Kiitos, ylläpito!
kuva 31.08.2017 23:12 Tauno Hermola  
  No samoin päin se asema ainakain tässä https://vaunut.org/kuva/54666 on, kuin tuossa 'peilikuvassa'!
kuva 31.08.2017 23:01 Reino Kalliomäki  
  Oikein, Tero! Tarkkaan pitää katsoa peilikuvaa!
kuva 31.08.2017 22:52 Heikki Jalonen  
  Juuri niin. Ehkä hän ei aivan täysin luottanut näytelmäkirjailijan leivän pinta-alaan (A = leveys x pituus), vaan jatkoi työtään myös rautateillä. Asemapäällikkönä Kannuksessa. Jossa tehtävässä ainakin se pituus oli jotenkin hyvin tiedossa.
kuva 31.08.2017 22:47 Heikki Jalonen  
  Keskimmäisen konduktööriherran rahastuslaukun kupeella näkyy hieman ketjua. Sen toisessa päässä varmaan on leimauspihti, ketjun varmistaessa, että henkilökohtaisesti hallintaan useammalla allekirjoituksella kuitattu ja varasto-osaston äärimmäisen korkealle arvostama kullankallis väline ei katoile...

Leimaupihti on tietysti lävistävää mallia, pahvilippujen ajalle niin ominainen. Aitoa "Konepaja Pasila"- valmistetta varmaan useimmat. Harvemmat ehkä edes huomasivat, että paitsi reiän lävistämistä, pihti myös leimasi lippuun numeron (kolme merkkiä). Leima oli pelkkä stanssileima, mitään värinauhaahan tuossa vanhamallisessa pihdissä ei tietenkään ollut.

Nyt herää kysymys: onko kellään mitään tietoa näistä numeroista? Miten ne jaettiin, missä kirjaa pidettiin? Henkilöstöosastolla vai varikoilla? Oliko samalla numerolla jokin muukin käyttö, vaikkapa tilitysilmoitusten tai virantoimitusraporttien teossa? Löytyykö tästä mitään julkista tietoa?

Myös myöhemmissä Makomat-pihdeissä oli vastaavat yksilöivät numerot, tosin nelinumeroisina. Leima kaikkine osineen oli niissä tietysti paljon helpommin luettavissa, siniväri teki leiman selkeästi (no joo..) näkyväksi. Hallinnoitiinko myös niitä samalla tavalla? Onko lukijoissa joku, joka osaa kertoa tähän lisätietoa?
kuva 31.08.2017 22:27 Tero Virta  
  Gustaf von Numersin muistolaatta
kuva 31.08.2017 22:18 Heikki Jalonen  
  Sisäänkäyntiportaalin oikealla puolella näkyy seinässä pronssinen muistolaatta. Ketä siinä muistellaan ja miksipä laatta on asematalon seinässä?
kuva 31.08.2017 22:04 Simo Haavisto  
  Mitä tällä ratapihalla on aiemmin siirrelty ja säilytetty? Ovatko Kotkan eri sahat jne. tarvinneet näin valtavan ratapihan?
kuva 31.08.2017 21:52 Tero Virta  
  Kymintehdas?
kuva 31.08.2017 20:46 Reino Kalliomäki  
  Hyvä huomio, Jimi! Kirjallisuudessa kuva on kuitenkin toisinpäin. Koetin yöllä kääntää sitä, mutta en näemmä onnistunut. Innostuin viimeaikaisista keskusteluista lisäämään tämän. Hellströmiläisyys hämää.
kuva 31.08.2017 18:40 Juhana Nordlund  
  Hellströmiäisiä kuvassa näkyvän kaltaisia rakennuksia on etenkin Pori - Haapamäki -radalla useita. Äkkiseltään tämä ei oikein sovi niistä oikein miksikään.
kuva 31.08.2017 17:47 Pave Saarinen  
  Jaahah, Wilsonin kello.
kuva 31.08.2017 15:30 Erkki Nuutio  
  Itse Rastin + erityisesti Victorian sijoittelu tontilleen oli kieltämättä ansiokas. Laatikkomainen päärakennuskin olisi voinut näyttää kohtuulliselta, mutta synkeä pintamateriaali pilasi kokonaisuuden.
Pelastin Rastin opiskelija-asuntolana kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Olin Rastin (Insinöörioppilastalo Oy:n) hallituksen jäsen 1970. 1971 hallituksen puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Toni yritti kaupungin 50% osakeomistuksen avulla varastaa Rastin tekulaisilta hotelliksi. Kirjoitukseni Hesariin ja Tamperelaiseen torpedoi asian. Kaupunki sai sapiskaa OPM:ltä ja Tonista ei tullut kansanedustajaa. Asia velloi juuri vaalien alla ja insinööriäänet ja osa muistakin jäi röyhkimykseltä saamatta.
kuva 31.08.2017 11:57 Kari Suominen  
  Mielenkiintoinen tuo Erkin näkemys "Rasti-rumiluksesta", mutta niinhän se on, että "kauneus on katsojan silmässä -kunhan silmä siihen harjaantuu" kuten totesi Kalle Päätalokin jo aikoinaan.

Rastin korttelin rakennusinventointi kertoo Insinöörioppilastalo Rastin, Rastin siipirakennuksen ja hotelli Victorian arvojen liittyneen ennen kaikkea niiden kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävään sijaintipaikkaan. Lisäksi samainen inventointi suitsuttaa, että Rastin ja sen siipirakennuksen kohdalla voitiin katsoa rakennuskokonaisuuden edustaneen tasokasta 1960-luvun arkkitehtuuria.
kuva 31.08.2017 11:32 Jimi Lappalainen  
  Auton ratin vasemmalla olon perusteella tämä EI ole peilikuva, ellei kyse ole jostain erikoistapauksesta.
kuva 31.08.2017 11:01 Erkki Nuutio  
  Ihmettelen suuresti, että suuri osa Tampereen politikoitsijoista ja muista höpisijöistä ei näe yksinkertaisinta, halvinta ja arkkitehtuuriarvot säilyttävää ratkaisua paikan liikennesöhlyihin ja historia-arvojen säilyttämiseen:

- Morkku (seuratalo) pitää purkaa, koska se on tyystin menettänyt arkkitehtuuriarvonsa myöhemmissä väkivaltaisissa muutostöissä. Katu siis voidaan johtaa sujuvasti entisen Morkun päältä.

- Tällä kadun siirrolla tavara-aseman etuoven eteen jää riittävästi kulkutilaa, koska kulku tontille tapahtuu jalankulkutunnelin kautta. Paikka on loisteliaalla jalankulkureitillä vain noin 300 metrin päässä Hämeenkadusta.
Ja limusiinit voivat jättää ja ottaa isokengät etuovelle.
Voiko ihanteellisempaa paikkaa rahalla vuokrattavissa olevalle rakennukselle olla, kuin mitä on nyt tarjolla?
Morkun takana on Tampereen ryhdikkäin, muutoksilla pilaamaton satavuotias puutalo. Se on palvelee kokonaisuutta, kun sen yhdistää halvalla tunnelikäytävällä tavara-asemaan.

Takana oleva edesmennyt Rasti-rumilus oli Tekulaisten talkootöillä avitettu insinöörioppilastalo vuodelta 1959.
kuva 31.08.2017 10:26 Reino Kalliomäki  
  Ei ole Suoniemi , valitettavasti kuva on peilikuva. Korjaus on tulossa. Suoniemestäkin olen kuvan ottanut, vaan en löytänyt.
kuva 31.08.2017 08:58 Tommi K Hakala  
  Käyttävätkö Sr3:t dieseliä sataman päässä, olisiko se syynä Äänekosken kuljetusten osuuteen työkuormassa? Tietämäni mukaan nämä vaunut tyhjennetään siellä omaan välivarastoonsa.

Eilen oli yksi äänekoskelainen Tampereen tavarassa odottelemassa. Tyylikäs letka.
kuva 31.08.2017 08:55 Petri Nummijoki  
  Sr1:llä taisi olla ongelmia Vuosaaren radan tunnelissa, joten Sr3:n sijoittaminen ensisijaisesti Vuosaaren juniin selittynee sillä, että Sr2-vetureita on haluttu vapauttaa tästä liikenteestä muuhun käyttöön. Viimeksi tämän tyyppinen käyttöönotto uudella veturisarjalla on taidettu nähdä 1963-1964, kun Hr13-vetureilla ensimmäisenä työnään vapautettiin Hr12-veturit Savon radan tavarajunista, vaikka aikatauluja jouduttiin samalla hieman hidastamaan. Saattoi tietysti olla, ettei aikataulujen hidastaminen johtunut niinkään vetovoiman muutoksesta vaan Savon radan ratatöistä.
kuva 31.08.2017 08:03 Jukka Voudinmäki  
  Suoniemi ?
kuva 31.08.2017 07:58 Jukka Voudinmäki  
  Syy odotuspaikalle näkyy huonosti kuvassa https://vaunut.org/kuva/119873 . Ts. jos Äänekosken tulo-opastin P471 sanoo "seis", sillan päähän on jäätävä odottamaan värejä.
kuva 31.08.2017 03:59 Sakari Kestinen  
  Ajojohtimien jännitteettömyys.
kuva 31.08.2017 01:50 Reino Kalliomäki  
  Vasta nyt huomasin, että kotipysäkki https://vaunut.org/kuva/121754 on alunperin ollut radan pohjoispuolella! Olisiko siirto eteläpuolelle tapahtunut lisärakentamisen yhteydessä?
kuva 31.08.2017 00:02 Mikko Ketolainen  
  Onkohan näille etelän suunnasta tuleville tavarajunille määrätty jonkinlainen odotuspaikka Riihivuoren rautatiesillan Suolahden puoleiseen päähän ennen saapumista Äänekoskelle? T3495 nimittäin pysähtyi siihen kohtaa ja jatkoi jossain vaiheessa matkaansa määränpäähänsä.
kuva 30.08.2017 23:24 Jorma Toivonen  
  Tässäpä oiva näpsäys, jopa niin mainio, että kuvaa voisi käyttää opetustarkoitukseenkin rautatieharrastustaan aloittelevalle nuorelle: "ÄLÄ KOSKAAN poistu veturista näin", tämä on mielestäni väärä tapa. Tai no,,, enhän toki tiedä millainen toimintamalli on Minkiöllä luotu ja hyväksytty.
kuva 30.08.2017 23:21 Tuomas Pätäri  
  Mitä tulee Jorman ensimmäisiin pohdintoihin, kysehän voi olla vain siitä, että ensimmäiset, vielä vähäiset Sr3:t on nimen omaan haluttu sijoittaa tavararunkoihin. Sr2 lienee IC-juniin täysin riittävä, ja esim. Sr3:n hybridiominaisuus on tarpeen vain tavaraliikenteessä - tosin juuri tällä yhteysvälillä sitä ei kai tarvita, kun reitin molemmissa päissä päivystysveturit taitavat hoitaa hommat?
kuva 30.08.2017 22:34 Jari Välimaa  
  Taustalla oleva rasti on jo purettu, sää nähdä koska etualalla oleva rakennus?
kuva 30.08.2017 21:51 Antero Airola  
  Vielä kuvausajankohdasta:
Tehtaanportin seisake avattiin 15. 5. 1928 (kirja "Radan varrella")
kuva 30.08.2017 21:26 Petri Nummijoki  
  Eihän Sr1 ole Edo-yhteensopiva sekään ja suurin sallittu nopeuskin on rajoitettu niillä arvoon 140 km/h eli selvästi alle IC-vaunujen maksimin mutta silti nämä eivät estä käyttämästä Sr1-vetureita matkustajajunissa.
kuva 30.08.2017 21:20 Jari Välimaa  
  Näin sanottiin kaupungin sivuilla:

Missä ovat pysäköintihallin sisäänajoaukot?

Useampia vaihtoehtoja tutkitaan, sillä kaikki ovat melko haastavia rakentaa mm. kallion syvyydestä johtuen. Vaihtoehtoja ovat jo TYPY-selvityksessä mukana olleet ajoaukot keskustakehällä Hämeenpuistossa, kehän sisäpuolella Näsinlinnankadulla, Kuninkaankadulla, Kirkkokadulla ja kehän ulkopuolella Satamakadulla. Liikenteellisesti paras vaihtoehto ja suorin tie parkkiin on Hämeenpuiston vaihtoehto. Lisäksi etsitään vielä myös muita vaihtoehtoja ajoaukoille lounaasta päin.
kuva 30.08.2017 21:10 Antero Airola  
  Tämä virkailijaklubi ei sijainnut Kymintehtaan asemalla. Sen sijaan Tehtaanportin seisake sijaitsi "Klubin portilla" eli vaihdetaanpa liikennepaikaksi Tehtaanportti.
kuva 30.08.2017 20:49 Jukka Voudinmäki  
  Elementit (tai osa niistä) taitavat lojua yhäkin kivijalan vierellä.
kuva 30.08.2017 20:35 Henrik Hietala  
  Kuulostaapa oudolta, että Sr3 ei enää toimisi yhteen Edon kanssa, kun kuitenkin koeajoissa niitä on yhdessä ajettu. Onkohan veturiin tehty jokin yhteensopivuuden rikkova päivitys? Ja jos on, niin miksei samaa tehdä myös Edoihin? Ehkä sitten rikkoutuisi Sr2-yhteensopivuus? :D
kuva 30.08.2017 20:32 Jukka Suortanen  
  Komeasti kaarrellen ”sekajunan” matka taittuu kohti Vuohijärveä. Mainio kuvauspaikka ja taustamaisema, joka paranee vielä entisestään, kun saadaan lisää syksyn sävyjä.
kuva 30.08.2017 20:31 Kari Näriäinen  
  Nappiin meni molemmat, kiitos. Osku on tainnut joskus kurkistaa saman luukun alle kuin minäkin. Mainittaakoon kiusallakin, että melkein tämän Pr2:n naapurissa on (höyryveturipuistossa siis) toinen punapyöräinen leveäraideveturi, mutta sen pyörät ovatkin ihan toisennäköiset :-)
kuva 30.08.2017 19:48 Jouni Hytönen  
  Entinen Kuusan asema sijaitsi tästä selän ja kaarteen takana. Sen merkitys katosi uuden ratalinjan myötä, minkä vuoksi noin viiden kilometrin päähän Suolahden suuntaan rakennettiin uusi Peuranmäen junakohtauspaikka. Joskus lättäliikenteen loppuaikoina Peuranmäki oli pikkupojalle miltei aavemainen näky. Kevytrakenteinen liikennepaikkarakennus oli purettu ja elementit olivat pinossa odottamassa kohtaloaan. Hämyisen iltanäkymän muistaa vieläkin.
kuva 30.08.2017 13:44 Tommi K Hakala  
  Jos johonkin tunnelista tulisi olla liittymä, kunkun parkin kautta suoraan Hämeenpuiston eteläpäähän. Silloin kannustettaisiin keskustaan saapuvia käyttämään kunkun parkkia, eikä liikennettä tuupattaisi yhteen kohtaan hämeenpuiston muutenkin sokkeloiseen pohjoispäähän. Samalla vähennettäisiin tulevaisuudessakin ruuhkaisen ratapihankadun rasitusta.
kuva 30.08.2017 12:09 Timo Keski-Petäjä  
  Sattumakuvana tuli taustaltaan aika historiallinen otos :)
kuva 30.08.2017 12:08 Timo Keski-Petäjä  
  Kiitos mielenkiintoisista tiedoista!
kuva 30.08.2017 11:59 Kari Suominen  
  Biotuotetehtaan kuljetuksien mainosarvoa on hyödynnetty jo viime vuoden syksyllä. Sitaatti VR Transpointin Linked asiakasjulkaisussa 05.09.2016 olleesta artikkelista

"Ensimmäiset kymmenen veturia tulevat kaupalliseen käyttöön vuonna 2017 tavara- ja matkustajaliikenteen kuljetuksissa. Äänekosken biotuotetehtaan tuleva vientituotteiden kuljetusketju perustuu Vectroneiden käyttöön. Vaunut viedään yhdellä vedolla perille Vuosaaren satamaan."

Koko artikkeli luettavissa : https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/linked/artikkeli/vectron-sahkoveturi-vakuuttava-koeajoissa-050920161417/?pdf=1
kuva 30.08.2017 11:41 Mikko Herpman  
  https://vaunut.org/kuva/116743 Tämän mukaan Edo ja Sr3 saattaa toimia yhteen.. Eikö ollut niin että Edo on natiivisti yhteensopiva Sr3:n kanssa. Mutta Sr2:n kanssa piti tehdä jonkinlaista yhteensovittamista ja ei ole ihan sukkana toimiva, ainakaan aivan täysautomaattisesti.
kuva 30.08.2017 09:46 Jari Välimaa  
  Paasikivenkatu välillä Mustalahti - Santalahti sekä Sepänkatu muuttuvat kaksi kaistaiseksi kaduksi ratikan rakennustöiden yhteydessä 2021 alkaen joten ei pitäisi verrata tulevaisuutta nykyiseen. Lisäksi Särkäniemen uudistaminen voi viedä koko Paasikivenkadun kiemurtelemaan Särkänniemen läpi, riippuu kaavasta.

Kunkunparkki on osa tulevaisuuden parkistoa, joka yhdistää parkkiluolat toisiinsa ja kahden liittymän kautta vt12:lle tunneliin.
kuva 30.08.2017 08:41 Tommi K Hakala  
  Itse asiassa tämän junan vetäminen on se, millä pitäisi VR.n mainostaa uutta veturisarjaa. Maailman logistisesti moderneimman biotuotetehtaan tuotteita kuljetetetaan moderneilla kaksitoimisilla vetureilla.
kuva 30.08.2017 08:02 Teppo Niemi  
  Tuo lahjoitus tapahtui yhdistyksen 10-vuotisjuhlien yhteydessä syksyllä 1981.
kuva 30.08.2017 01:04 Juhani Pirttilahti  
  Ilmeisesti tekniikka on ehtinyt mennä eteenpäin ja nykyinen Edo on jo vanhentunut.
kuva 30.08.2017 01:00 Jorma Toivonen  
  Mutta, mutta,,,, (tekniikasta ymmärtämätön yksilö olen) eikö aikoinaan Edo:sta tehty yhteensopiva Siemensin kanssa? Sr2:een (ABB/SLM) jouduttiin tekemään muutostöitä runsaasti, jotta se kelpaisi Edo:n kumppaniksi.
kuva 30.08.2017 00:43 Juhani Pirttilahti  
  Tiettävästi uusi uljas Sr3 ei tällä erää toimi yhteen Edojen kanssa. Ehkä myöhemmin sitten.
kuva 30.08.2017 00:29 Jorma Toivonen  
  Ajat ovat muuttuneet... Aikoinaan Sr2 uskallettiin esitellä virallisena käyttöönottona 13.05.1996. pikajunan (P51) veturina ( https://vaunut.org/kuva/43562 ). Sr3:lla alettiin hiljaisuudessa vetelemään aikataulunmukaisia tavarajunia 31.05.2017. ( https://vaunut.org/kuva/119375 ). 3kk:n ajan vetureita on alkutestailujenkin jälkeen käytetty vain tavarajunissa, miksiköhän ei olla uskallettu valjastaa veturisarjan yksilöitä aikataulunmukaiseen matkustajaliikenteeseen? Onko ilmennyt odottamattomia ongelmia (?), sarjahan olisi erittäin sopiva myös IC-liikenteeseen.
kuva 30.08.2017 00:07 Mikko Ketolainen  
  Sain vihdoinkin ikuistettua Riihivuoren kohdalta tuon T3495:n videolle. Myöhemmin menin Paatelantien tasoristeyksen luo odottelemaan listalla olleita junia T3349 ja 3368. Yllättäen T3368 tulikin ensin Äänekoskelta ja vetäjinä olikin sähköveturin sijasta kaksi Deeveriä. Luultavasti samat veturit jotka toivat aiemmin traktorijunan T3359:n Äänekoskelle. Sain kuvattua tuon 3368:n videolle, mutta en jäänyt odottelemaan tuota 3349:ä. Kävin Äänekosken ratapihalla ja siellä olivat parkissa samat deeverit kuin Lauantaina, eli 2608 ja 2749.
kuva 29.08.2017 23:57 Jorma Toivonen  
  Pahus, jotenkin on kuva jäänyt huomioimatta. Valoa riittää kuten höyryvetureissa ammoin - hienoa.