|
|
15.08.2017 23:50 | Antti Havukainen | ||
| Allekirjoittaneen edellisestä kommentista ei sitten ehtinyt kulua edes kolmea vuotta, kun neliyksikköiset Sm2-rungot olivatkin taas joka-arkipäiväinen näky normaalissa matkustajaliikenteessä. Niin nopeasti ja ennakoimattomasti ne tilanteet vaan muuttuvat. | ||||
|
|
15.08.2017 22:55 | Juha Toivonen | ||
| Totta. Osaltaan tähän vaikuttanee myös kohteena oleva höyryveturi, eli mitä pienempi veturi (kattila) on kyseessä, sitä helpompi se on ajossa vesittää. Uskaltaisin lyödä vetoa, että Tk3, Hv3, Tv1 - sarjojen syöttöön asti tuo 3" (75 mm) riittäisi vapaassa virtauksessa. Toki edellä mainittu riippuu myös vedettävän junan painosta > höyryn kulutuksesta. | ||||
|
|
15.08.2017 22:44 | Mikko Nyman | ||
| Nyt vasta huomasin, että tämä taitaa olla vorgin ainut kuva tuosta rantaradan alikulkusillasta, joka on rakennettu jo valmiiksi leveäksi joskus vuonna 3293 valmistuvaa kaksoisraidetta varten. | ||||
|
|
15.08.2017 22:42 | Mikko Herpman | ||
| Varmastihan paine-ero riittäisi täyttämään tenderi vaikka ajon aikana jos sopivan paksuisella letkulla olisi yhteys. Toki niin ettei siihen pääse muodostumaan taitoksia. Mietinkin lähinnä sitä kuinka nopeaan isolla lyhyellä letkulla kestäisi täydestä vaunusta täyttää lähes tyhjä tenderi., mahtaisiko onnistua esim. Puolen tunnin huoltotauolla. Alkuunsa virtaus olisi varmaankin aika hyvä mutta paine-eron tasoittuessa toki vähenee. | ||||
|
|
15.08.2017 22:23 | Juha Toivonen | ||
| Upealtahan tuo näyttää. Kuva tuo mieleen v.1992 ja erään 1033:n lähdön Jyväskylästä kohti Haapamäkeä. Taisi olla kesäkuussa 1992 (?) 20 puumatkustajavaunua perässä, aamun hiljaisuus, ja ei kun valtaventtiili auki. Perätuuppariksi komennettu Dv15 "myöhästyi" aloituksesta...otti meidät kiinni muutaman kymmenen metrin - sadan metrin jälkeen, mutta silti Risto teki töitä todella rankasti ja antoi kuulua itsestään. Köhniöön nousu oli yhtä raskasta sinfoniaa...Vetovastuu oli Riston harteilla. Siellä edessä tehtiin töitä todella huolella. Junan edessä räyhäsi Risto kaikin voimin, ja samaisen junan peräpäässä "Manni" teki töitä koko konehuoneellaan aina mäen päälle asti, jolloin jättäytyi meistä ja palasi Jyväskylään. Haapamäkeen tultiin kai ajallaan, ja muutaman tunnin tauon jälkeen paluu Jyväskylään. Tässä kohtaa lipsahti reisille ja pahasti. Alkukesän Keski-Suomalainen maasto oli rutikuivaa ja täysikokoisen junan kanssa painiskeleva raskas höyryveturi saattaa toisinaan tuottaa lievää kipinöintiä. Näin tapahtui nytkin...n.20 metsäpalonalkua syttyi, ennen kuin olimme takaisin Jyväskylässä, jossa meitä jo odottikin eräs Jy alueen "isopomo" - kutsuttkakoon häntä tässä yhteydessä vaikka "Mikoksi". Mies ei hymyillyt. "Niin katoaa mainen kunnia" - lienee osluva slogan, sillä Jyväskylään saavuttuamme. Risto komennettiin varikolle pakkolepoon ja kyseisen hoyryhevon korvasi kahdessa seuraavassa junassa 2xDv12. Kuitenkin tuo aamuinen junapari (Jy-Hpk-Jy) oli kaikkien epäonnistumisine ainutkertainen. Sellaisen voi kokea vain kerran elämässään. Tunnen olevani suoranaisen etuoikeutettu, saadessani tuolloin kokea sen. | ||||
|
|
15.08.2017 22:13 | Eljas Pölhö | ||
| SVR ilmoitti tilastotietojen teknisissä taulukoissa vuosisadan vaihteessa A1 ja A2 sarjojen suurimmaksi nopeudeksi 80 km/h. Sitä en tiedä onko kumpikaan koskaan ajanut niin kovaa Suomessa ja todellisuudessa A2 oli varmasti nopeampi näistä malleista. Vastaavat veturit Englannissa ylittivät helpolla 50 mph nopeuden (n. 80 km/h). Minulla on kaksi kulkuaikataulukkoa (nopeustaulukkoa) A1-sarjan vetämistä junista, mutta en ole vielä laskenut niistä asemien välisiä keskinopeuksia. |
||||
|
|
15.08.2017 22:04 | Erkki Nuutio | ||
| Ennen metrijärjestelmää SVR:n matkamitta oli virsta = 1.0688 km. Hki-Hml -radan henkilöjunien aikataulun mukainen matkanopeus oli 1862 lähtien ylöspäin 23.1 km/h ja alaspäin 24.0 km/h. Rataosa ja sen kalusto (kuten A1) oli mitoitettu 35 virstaa/h (37.4 km/h) keskinopeutta varten. Matkanopeus sisältää pysähdysajat väliasemilla. Keskinopeus ei niitä sisällä, mutta hidastukset ja kiihdytykset niihin liittyen alentavat silti keskinopeutta verrattuna pysähdyksettömään matkantekoon. Nämä tiedot SVR 1862/1912 II s. 617. Keisarillisten junien kulkunopeuden (todellisen nopeuden) oli määrä olla 50 virstaa/h (53.4 km/h). Kulkunopeus tarkoittaa nopeutta tasaisella suoralla radalla. A2-veturien kulkunopeus oli 70 virstaa/h (74.7 km/h). Alussa oltiin siis rohkeita, mutta junat olivat kevyitä, rata hyvin tehty ja liikennetiheys olematonta (ei kohtauksia). Onnettomat jarrulaitteistot alensivat keskinopeuksia. Edellä oleva ei kerro veturin tai junan korkeinta sallittua nopeutta. Höyrytietäjämme osannevat arvioida sen A1- ja A2-sarjoja koskien. Ehkä muistitietoakin löytyy. |
||||
|
|
15.08.2017 21:18 | Juha Toivonen | ||
| Riippuu letkun koosta. Vähintään 3" eli 75mm:n muotoon vahvistetulla letkulla tuon luulisi onnistuvan, sillä vedensyöttö tenderistä kattilaan ei ole jatkuvaa. Lisähuomiona, kuinka letkulinjan tulisi olla mahdollisimman lyhyt ja suora. Säiliövaunusta suoraan tenderin perälaatikkoon ja toteutettuna mielellään 3"-täysiaukkoisilla venttiileillä ja liitännöillä. | ||||
|
|
15.08.2017 21:08 | Juha Toivonen | ||
| Kolme eri aikakautta samassa kuvassa. Höyry, diesel ja sähkö. Veturinvihreästä menevän punaiseen ja uudelleen vihreään...ekologisuuden sellaiseen. Nykyaika suhahtaa äänettömästi historian ohi. Kuva on todella upea! | ||||
|
|
15.08.2017 21:03 | Juha Toivonen | ||
| Todella hienoa, kuinka tämä tehdashanke saatiin vietyä maaliin asti. Tällaista Suomi tarvitsee. Toivottavasti myös Kuopion Sorsasaloon kaavailtu uusi tehdas saadaan toteutettua. Nämä ja monet muut raskaan teollisuuden käynnissä olevat uudishankkeet, antavat toteutuessaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja Suomalaisille. Niin teollisuuteen, kuin logistiikkaankin. | ||||
|
|
15.08.2017 20:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Noista A1-veturien nopeuksista: Suomi siirtyi metrijärjestelmään vasta vuonna 1887. Oletettavasti peninkulma määritettiin vasta silloin 10 kilometriksi. Sitä ennen Suomessa - ja varsinkin rautateillä - käytettiin venäläisiä kyynärään (arsina) perustuvia pituusmittoja. Kilometri ei ollut käytössä. Wikipedian mukaan peninkulma oli 5 937 - 6 173 m. Jos käytämme peninkulmalle likiarvoa 6 km, vetureiden matkanopeus oli 18 km/t (3*6) ja Ilmarisen koeajoennätys oli 36 km/t (6*6). Nämä nopeudet lienevät lähempänä totuutta? Toisaalta: Helsinki-Hämeenlinna -rautatien pituus oli 10 peninkulmaa vuoden 1862 lehtitetojen mukaan. Ja kun rautatie kilometreissä mitaten (jostakin löytämäni tiedon mukaan) oli 108 kilometriä pitkä, niin melkeinpä alan uskoa peninkulman olleen kymmenisen kilometriä noissa vanhoissa uutisissa. Vai mitä pitäisi uskoa? Sekä peninkulman pituudesta että A1:sten nopeudesta. |
||||
|
|
15.08.2017 20:55 | Tommi K Hakala | ||
| Tänään kuulemma on aloitettu hakkeen ajo uuteen kattilaan, eli piakkoin pitäisi paaleja tulla kuivaamosta. | ||||
|
|
15.08.2017 20:36 | Pasi Utriainen | ||
| Tarkka tehtaan käynnistymispäivä ei taida olla kuin tehtaan väen tiedossa, mutta näinä päivinä lopullisen ylösajon pitäisi tapahtua. Ensimmäinen sellupaali on valmis vuorokauden kuluttua käynnistämisestä. | ||||
|
|
15.08.2017 19:04 | Aapo Oikarinen | ||
| Mahtava kuva. Eri aikakausien lippulaivat Huru ja Vectron. | ||||
|
|
15.08.2017 17:08 | Teemu Sirkiä | ||
| Kulussa olevat Äki-Vsa-Äki -junat kahden viikon sisällä: https://julia.dy.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=14&cancelled=false&start=%C3%A4ki%7Cvsa&end=vsa%7C%C3%A4ki Ensimmäinen siis ainakin tällä hetkellä perjantaina. | ||||
|
|
15.08.2017 15:43 | Petja Touru | ||
| Tätä kuvaa voisi katsella 12 tuntia putkeen eikä siltikään kyllästyisi :) | ||||
|
|
15.08.2017 15:05 | Mikko Ketolainen | ||
| Listan mukaan kaikki neljä junavuoroa, eli T3492,3493,3495 ja 3496 ovat peruttuja tänään, kuten myös Keskiviikon, Torstain, Perjantain, Lauantain ja Sunnuntain vuorot. Viikon päästä Tiistaina on ainakin vielä kaikki neljä junavuoroa ajossa. | ||||
|
|
15.08.2017 15:01 | Riku Outinen | ||
| Suosittelen Mikko lämpimästi avoimen datan palveluita, ettei tarvitse turhaan mennä odottelemaan. | ||||
|
|
15.08.2017 14:54 | Tero Korkeakoski | ||
| Eikä sit kait aloita tänäänkään vai onko se "rikkurijuna"? | ||||
|
|
15.08.2017 13:30 | Mikko Herpman | ||
| Vesityskuvassa (https://vaunut.org/kuva/119642) oli tuumaus tästä vaunusta. Miltä näyttää onko jossain kohtaa nähtävissä höyryn perässä juottamassa Alkoa veturiin ;) ? Miten on mahtaako säiliö olla sen verran korkealla, että tenderi tulisi ainakin kerran tai kaksi täyteen ihan vaan tasaamalla nestepinnat, letku ja hanat vain tarvittaisiin. Vai olisikohan virtaus liian verkkaista ja tarvitaanko kumminkin ripeä pumppu väliin. |
||||
|
|
15.08.2017 13:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja monessa tapauksessa järvivesi on jopa vesijohtovettä parempaa kattilavetenä. Aikoinaan HMVY:llä oli suunnitelmia jopa läheisen Niemelän järven veden käyttämisestä ja myös Altia Oy:ltä saadun säiliövaunun käyttämisestä vesivaununa vähentämään juurikin erikseen tuotavaa vettä ja vähentää siten myös liikenteen kustannuksia. Mikä lienee projektien tilanne nykyään, vaikka ilmeinen tarve moiseen onkin kasvanut. | ||||
|
|
15.08.2017 12:56 | Markku Kari | ||
| Käykö höyryvetureihin kohtuullisen puhdas järvivesi? Sitä vpk-yhdistys voi varainhankintana pumpata moottoriruiskulla ilman liikennelupaa ja kuorma-auton ammattipätevyyttä. Järven/lammen tulee olla tietysti aika lähellä 100-200m. | ||||
|
|
15.08.2017 12:29 | Hannu Peltola | ||
| Svenska-lok.se antaa veturista 962 seuraavat tiedot: Tillverkat av Allmänna Svenska Elektriska Aktiebolaget, Västerås, Sverige i 1959. Tillverkningsnr. 1494. 2010 från TGOJ Ma 962. Sålt 2013 till Stambanans Wänner. Norrköping 2014. Tämän mukaan omistaja siis olisi Stambanans Wänner. |
||||
|
|
15.08.2017 12:09 | Pasi Seljas | ||
| Mainio kompromissi, kumpikin voitti. | ||||
|
|
15.08.2017 11:45 | Teemu Sirkiä | ||
| Se on listassa väärin. Säännöllinen juna aloittaa kulkunsa haetun kapasiteetin mukaan 15.8. alkaen. | ||||
|
|
15.08.2017 10:52 | Sakari Lönn | ||
| R-kioski sijaitsee lentokentällä varsin keskeisellä paikalla tulokerroksessa. Toinen R-kioski on lähtökerroksessa portin 50 lähimaastossa. | ||||
|
|
15.08.2017 09:29 | Juha Toivonen | ||
| Totta. Nyt tuo kielteinen linjaus on kuitenkin tehty ja jopa kirjattu lakiin. Sen kanssa on opittava elämään ja tutkittava muita vaihtoehtoja.... tai sitten tilattava vesitys paikallisilta kuorma-autoilijoilta. Luin erään artikkelin, jossa annettiin ymmärtää, kuinka harkinnanvaraisia poikkeuksia voidaan pelastuslaitoksilla yhä edelleen tehdä mm. silloin, mikäli kyseessä on vaikkapa luonnonvoimien (myräkkä, pitkä kuivuus, tms) aiheuttama häiriö esim. karjataloudelle, jossa eläinten välitön vedensaatavuus on elinehto... Tosin tuota kuvassa näkyvää Hv:ta ei hevillä Mansikiksi voi perustella. | ||||
|
|
15.08.2017 06:53 | Jukka Voudinmäki | ||
| Junaa T3495 ei näkynyt Juliassa edes yliviivattuna, ei liioin paluujunaa T3496 Vuosaareen. Siis 14.8.2017 osalta. | ||||
|
|
14.08.2017 23:51 | Aki Karvonen | ||
| Ainakin T 3991:n mukana kulki jotain säiliövaunuja Kuopioon. Muuten on kyllä ollut hiljaista. | ||||
|
|
14.08.2017 23:28 | Mikko Ketolainen | ||
| Odottelin tänään Suolahden asemalla tuota Vuosaaren junaa T3495 noin puolisen tuntia, piti ohittaa Suolahti kello 1630, mutta eipä näkynyt tulevan. | ||||
|
|
14.08.2017 22:45 | Ilkka Hovi | ||
| Etsi: www.elka/fi Arkistohaku , kirjoita suorakaiteeseen 2906/243 on Aa10 veturin piirustus /244 antaa tyhjää /245 ja tästä eteenpäin antaa Tampellan yksilinjakuvat eri kapearaiteisista vetureista. |
||||
|
|
14.08.2017 22:36 | Ilkka Hovi | ||
| Näitä Tampellan Aa10 ( ent sarja N) vetureita käytettiin Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen koskenruoppaus ja kanavatöissä. (Ainakin yksi oli Saimaan kanavan laajennustyömaalla 1920-luvulla.) Rautateiden rakennuksilla käytettiin 750 mm raideleveyksellistä kalustoa. Esim Rautatiemuseon kapearaiteinen Tampellan valmistama 0-4-2T veturi Hyvinkäällä. | ||||
|
|
14.08.2017 21:22 | Arto Lopia | ||
| Tavallaan ihan ymmärrettävää, että kuorma-autoilla elinkeinonsa hankkivat eivät oikein siedä vpk-yhdistysten toimintaa omalla alallaan. Kilpailuasetelma on täysin mahdoton. Höyryvetureiden vesittämisen varaan ei kyllä kukaan voi liiketoimintaansa perustaa, tavallaan voisi ajatella yhdistysten omistamien höyryvetureiden vesityksen olevan aivan hyväksyttävää toimintaa. Ovat tavallaan verotuksen osalta samassa asemassa. | ||||
|
|
14.08.2017 21:20 | Simo Toikkanen | ||
| Tiedonjanon alkusammutukseen voin suositella Ilkka Hovin listausta Tampellan yksityisille rakentamista kapearaidevetureista tämän sivuston keskustelupalstan puolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6822 Listasta löytyvät mm. tyyppimerkintöjen selitykset: A 0-4-0T ja 0-4-0ST, a raideleveys 600 mm, 10 tarkoittaa tulenpuoleista tulipintaa 10 m^2. N on aiempi tyyppimerkintä pyörästöjärjestyksen mukaan. | ||||
|
|
14.08.2017 20:42 | Joonas Leinonen | ||
| Kyseisen varoituslaitoksen 60v synttäreiden kunniaksi se kuulemma puretaan ja korvataan uudella tämän syksyn tai viimeistään ensi talven aikana. Samalla myös Putikon sahan ja Palorannan vävl päivitetään tälle vuosituhannelle. | ||||
|
|
14.08.2017 19:23 | Tommi K Hakala | ||
| https://scontent-sea1-1.cdninstagram.com/t51.2885-15/s750x750/sh0.08/e35/19120962_203663566822810_1194707550667276288_n.jpg?ig_cache_key=MTUzNzg0ODAxODUzODU2MDM4OQ%3D%3D.2 | ||||
|
Kuvasarja: Maaperätutkimuksia lisäraiteen rakentamiseksi Toijala-Tampere -välille |
14.08.2017 19:03 | Jari Välimaa | ||
| Suunnitelmat on esitetty karkealla tasolla kaupunkiseudun suunnitelmassa: http://www.tampereenseutu.fi/site/assets/files/4232/asemien_ja_liikenteen_suunnittelu_loppuraportti.pdf | ||||
|
|
14.08.2017 18:46 | Tommi K Hakala | ||
| Prosilva on tehnyt myös nelipyöräisen monitoimikoneen rungolle kauko-ohjatun maaperäkairauslaitteen, jolla esimerkiksi kairailivat Hämeenkadulla ratikkareittiä. On tehty tehdasuuteen runkoon, jännän näköinen kapines. | ||||
|
|
14.08.2017 18:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä se Elka toimii liukkaasti ja jouhevasti. Ei siinä mitään. Minä vain en kuollaksenikaan keksi miten nuo veturin piirustukset sieltä onnistuisin esiin kaivamaan. Ja minä kun niin toivoin linkkiä niihin piirustuksiin. |
||||
|
|
14.08.2017 16:56 | Pasi Utriainen | ||
| Jonnekin muualle kuitupuut lienevät menossa, sillä vaunuja kuormattiin kuvauspäivänä. | ||||
|
|
14.08.2017 15:32 | Petri Sallinen | ||
| Jokaisella tietojärjestelmällä on sielunsa, jonka syövereihin on syytä perehtyä — Elka kyllä toimii hyvin ja ainahan sinne voi soittaa :) | ||||
|
|
14.08.2017 14:59 | Jukka Voudinmäki | ||
| Erään saamani tiedon mukaan Sr3 kävi täällä alkukesällä koeajojen aikaan. Ilman vaunuja, siis. Muuten on ollut hiljaisempaa muutaman vuoden takaisten hiilivokkien jälkeen. Liikkuuko Jyväskylässä öljyvaunuja nykyään edes läpiajoliikenteessä? Siitäkin on useita vuosia aikaa, kun Savelaan ajettiin polttoöljyä. |
||||
|
|
14.08.2017 14:47 | Jouni Hytönen | ||
| Raide on siis kyllä kunnossa, mutta käytön osalta ollaan surkeassa alennustilassa. Liekö viimeiset tuosta menneet vaunut kuuluisia hiilivaunuja pari vuotta sitten? Vai onko öljyliikennettä enää missään määrin? | ||||
|
|
14.08.2017 14:40 | Mikko Herpman | ||
| Suolahdessa toki on vaneritehdas mikä voisi käyttää myös puuta rautateitse. Edellisen rautatiekuljetussopimuksen päättyessä puhuttiin ainakin legendana, ettei VR edes tarjonnut uutta sopimusta sitä pyydettäessä. Toivottavasti ajat muuttuu ja vaneritehdas alkaisi uudelleen käyttämään raidekuljetuksia. Infra on paikoillaan, pientä tasonnostoa tarvittaneen, sähkövaihde ja -poliisi myös tulisivat helpottamaan liikennöintiä. |
||||
|
|
14.08.2017 14:35 | Kari Suominen | ||
| Kyllä, puhuttaessa porauskalustosta yleensä löytyy toki erilaisia variaatioita alustoina. On kuorma-auton alustalle rakennettuja (kaivonporaus), traktorisovitteisia, metsäkonealustaisia, telakaivuriin kiinnitettyjä ja Tamrockin (Sandvik) pyörä- ja tela-alustaisia ohjaamollisia etc. Uniikilla tarkoitin tässä yhteydessä sitä, että maaperätutkimuksien näytteenottoon tämä alkaa jo olla tavanomaisesta kalustosta huomattavasti poikkeava. | ||||
|
|
14.08.2017 14:20 | Markku Knuutti | ||
| Ykspihlajaankin oli ollut suunnitteilla kolmio Lahdenperän raiteelle pääsemiseksi , sitä ei kuitenkaan oltu tehty. | ||||
|
|
14.08.2017 13:49 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkos Suolahdella käyttäjää tuolle puutavaralle vai ovatko nuokin menossa Äänekoskelle. Sellupuulta kyllä näyttää. | ||||
|
|
14.08.2017 13:32 | Tommi K Hakala | ||
| Renkaiden erikoinen kuluminen johtunee koneen runko-ohjauksesta, jos ohjaus on hiemankin käännöksessä, pyörät ottavat sivuttain kiinni kiskoihin ja tuo on seuraus. Metsäkoneita on maastokelpoisuuttensa vuoksi käytetty pora-alustoina. Nyt tekevät ihan uusien Deeren metsäkoneiden madallettujen versioiden päälle tunneliversioitakin. |
||||
|
|
14.08.2017 12:56 | Kurt Ristniemi | ||
| www.elka.fi:n (Elinkeinoelämän keskusarkisto) ja minun logiikkani ovat niin pal eri tavoin rakennetut, että minun on yleensä tyystin mahdoton löytää Elkasta yhtään mitään. Ja kuitenkin minä työkseni suunnittelin tietosysteemejä :( | ||||
|
|
14.08.2017 12:29 | Kari Suominen | ||
| Maaperätutkimuksiin käytettävät kairausvaunnut ovat normaalisti pieniä tela-alustaisia koneita, joita koneenkäyttäjä liikuteltaessa ohjaa vieressä kävellen. VR Track on työmaidensa laajuuden sanelemana toteuttanut innovaation ja yhdistänyt maasto-olosuhteisiin erinomaisesti soveltuvan metsäkonealustan ja kairauskaluston. Kokonaisuus on siis aika uniikki. | ||||
|
|
14.08.2017 12:22 | Petri Sallinen | ||
| Tampellan valmistamien kapearaidevetureiden piirustukset löytyvät Elinkeinoelämän keskusarkistosta. | ||||