Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.08.2017 23:50 Antti Havukainen  
  Allekirjoittaneen edellisestä kommentista ei sitten ehtinyt kulua edes kolmea vuotta, kun neliyksikköiset Sm2-rungot olivatkin taas joka-arkipäiväinen näky normaalissa matkustajaliikenteessä. Niin nopeasti ja ennakoimattomasti ne tilanteet vaan muuttuvat.
kuva 15.08.2017 22:55 Juha Toivonen  
  Totta. Osaltaan tähän vaikuttanee myös kohteena oleva höyryveturi, eli mitä pienempi veturi (kattila) on kyseessä, sitä helpompi se on ajossa vesittää. Uskaltaisin lyödä vetoa, että Tk3, Hv3, Tv1 - sarjojen syöttöön asti tuo 3" (75 mm) riittäisi vapaassa virtauksessa. Toki edellä mainittu riippuu myös vedettävän junan painosta > höyryn kulutuksesta.
kuva 15.08.2017 22:44 Mikko Nyman  
  Nyt vasta huomasin, että tämä taitaa olla vorgin ainut kuva tuosta rantaradan alikulkusillasta, joka on rakennettu jo valmiiksi leveäksi joskus vuonna 3293 valmistuvaa kaksoisraidetta varten.
kuva 15.08.2017 22:42 Mikko Herpman  
  Varmastihan paine-ero riittäisi täyttämään tenderi vaikka ajon aikana jos sopivan paksuisella letkulla olisi yhteys. Toki niin ettei siihen pääse muodostumaan taitoksia. Mietinkin lähinnä sitä kuinka nopeaan isolla lyhyellä letkulla kestäisi täydestä vaunusta täyttää lähes tyhjä tenderi., mahtaisiko onnistua esim. Puolen tunnin huoltotauolla. Alkuunsa virtaus olisi varmaankin aika hyvä mutta paine-eron tasoittuessa toki vähenee.
kuva 15.08.2017 22:23 Juha Toivonen  
  Upealtahan tuo näyttää. Kuva tuo mieleen v.1992 ja erään 1033:n lähdön Jyväskylästä kohti Haapamäkeä. Taisi olla kesäkuussa 1992 (?) 20 puumatkustajavaunua perässä, aamun hiljaisuus, ja ei kun valtaventtiili auki. Perätuuppariksi komennettu Dv15 "myöhästyi" aloituksesta...otti meidät kiinni muutaman kymmenen metrin - sadan metrin jälkeen, mutta silti Risto teki töitä todella rankasti ja antoi kuulua itsestään. Köhniöön nousu oli yhtä raskasta sinfoniaa...Vetovastuu oli Riston harteilla. Siellä edessä tehtiin töitä todella huolella. Junan edessä räyhäsi Risto kaikin voimin, ja samaisen junan peräpäässä "Manni" teki töitä koko konehuoneellaan aina mäen päälle asti, jolloin jättäytyi meistä ja palasi Jyväskylään. Haapamäkeen tultiin kai ajallaan, ja muutaman tunnin tauon jälkeen paluu Jyväskylään. Tässä kohtaa lipsahti reisille ja pahasti. Alkukesän Keski-Suomalainen maasto oli rutikuivaa ja täysikokoisen junan kanssa painiskeleva raskas höyryveturi saattaa toisinaan tuottaa lievää kipinöintiä. Näin tapahtui nytkin...n.20 metsäpalonalkua syttyi, ennen kuin olimme takaisin Jyväskylässä, jossa meitä jo odottikin eräs Jy alueen "isopomo" - kutsuttkakoon häntä tässä yhteydessä vaikka "Mikoksi". Mies ei hymyillyt. "Niin katoaa mainen kunnia" - lienee osluva slogan, sillä Jyväskylään saavuttuamme. Risto komennettiin varikolle pakkolepoon ja kyseisen hoyryhevon korvasi kahdessa seuraavassa junassa 2xDv12. Kuitenkin tuo aamuinen junapari (Jy-Hpk-Jy) oli kaikkien epäonnistumisine ainutkertainen. Sellaisen voi kokea vain kerran elämässään. Tunnen olevani suoranaisen etuoikeutettu, saadessani tuolloin kokea sen.
kuva 15.08.2017 22:13 Eljas Pölhö  
  SVR ilmoitti tilastotietojen teknisissä taulukoissa vuosisadan vaihteessa A1 ja A2 sarjojen suurimmaksi nopeudeksi 80 km/h. Sitä en tiedä onko kumpikaan koskaan ajanut niin kovaa Suomessa ja todellisuudessa A2 oli varmasti nopeampi näistä malleista. Vastaavat veturit Englannissa ylittivät helpolla 50 mph nopeuden (n. 80 km/h).

Minulla on kaksi kulkuaikataulukkoa (nopeustaulukkoa) A1-sarjan vetämistä junista, mutta en ole vielä laskenut niistä asemien välisiä keskinopeuksia.
kuva 15.08.2017 22:04 Erkki Nuutio  
  Ennen metrijärjestelmää SVR:n matkamitta oli virsta = 1.0688 km.
Hki-Hml -radan henkilöjunien aikataulun mukainen matkanopeus oli 1862 lähtien ylöspäin 23.1 km/h ja alaspäin 24.0 km/h.
Rataosa ja sen kalusto (kuten A1) oli mitoitettu 35 virstaa/h (37.4 km/h) keskinopeutta varten.
Matkanopeus sisältää pysähdysajat väliasemilla. Keskinopeus ei niitä sisällä, mutta hidastukset ja kiihdytykset niihin liittyen alentavat silti keskinopeutta verrattuna pysähdyksettömään matkantekoon.
Nämä tiedot SVR 1862/1912 II s. 617.

Keisarillisten junien kulkunopeuden (todellisen nopeuden) oli määrä olla 50 virstaa/h (53.4 km/h). Kulkunopeus tarkoittaa nopeutta tasaisella suoralla radalla. A2-veturien kulkunopeus oli 70 virstaa/h (74.7 km/h).
Alussa oltiin siis rohkeita, mutta junat olivat kevyitä, rata hyvin tehty ja liikennetiheys olematonta (ei kohtauksia).

Onnettomat jarrulaitteistot alensivat keskinopeuksia.

Edellä oleva ei kerro veturin tai junan korkeinta sallittua nopeutta.
Höyrytietäjämme osannevat arvioida sen A1- ja A2-sarjoja koskien. Ehkä muistitietoakin löytyy.
kuva 15.08.2017 21:18 Juha Toivonen  
  Riippuu letkun koosta. Vähintään 3" eli 75mm:n muotoon vahvistetulla letkulla tuon luulisi onnistuvan, sillä vedensyöttö tenderistä kattilaan ei ole jatkuvaa. Lisähuomiona, kuinka letkulinjan tulisi olla mahdollisimman lyhyt ja suora. Säiliövaunusta suoraan tenderin perälaatikkoon ja toteutettuna mielellään 3"-täysiaukkoisilla venttiileillä ja liitännöillä.
kuva 15.08.2017 21:08 Juha Toivonen  
  Kolme eri aikakautta samassa kuvassa. Höyry, diesel ja sähkö. Veturinvihreästä menevän punaiseen ja uudelleen vihreään...ekologisuuden sellaiseen. Nykyaika suhahtaa äänettömästi historian ohi. Kuva on todella upea!
kuva 15.08.2017 21:03 Juha Toivonen  
  Todella hienoa, kuinka tämä tehdashanke saatiin vietyä maaliin asti. Tällaista Suomi tarvitsee. Toivottavasti myös Kuopion Sorsasaloon kaavailtu uusi tehdas saadaan toteutettua. Nämä ja monet muut raskaan teollisuuden käynnissä olevat uudishankkeet, antavat toteutuessaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja Suomalaisille. Niin teollisuuteen, kuin logistiikkaankin.
kuva 15.08.2017 20:57 Kurt Ristniemi  
  Noista A1-veturien nopeuksista:

Suomi siirtyi metrijärjestelmään vasta vuonna 1887. Oletettavasti peninkulma määritettiin vasta silloin 10 kilometriksi. Sitä ennen Suomessa - ja varsinkin rautateillä - käytettiin venäläisiä kyynärään (arsina) perustuvia pituusmittoja. Kilometri ei ollut käytössä.

Wikipedian mukaan peninkulma oli 5 937 - 6 173 m. Jos käytämme peninkulmalle likiarvoa 6 km, vetureiden matkanopeus oli 18 km/t (3*6) ja Ilmarisen koeajoennätys oli 36 km/t (6*6). Nämä nopeudet lienevät lähempänä totuutta?

Toisaalta: Helsinki-Hämeenlinna -rautatien pituus oli 10 peninkulmaa vuoden 1862 lehtitetojen mukaan. Ja kun rautatie kilometreissä mitaten (jostakin löytämäni tiedon mukaan) oli 108 kilometriä pitkä, niin melkeinpä alan uskoa peninkulman olleen kymmenisen kilometriä noissa vanhoissa uutisissa.

Vai mitä pitäisi uskoa? Sekä peninkulman pituudesta että A1:sten nopeudesta.
kuva 15.08.2017 20:55 Tommi K Hakala  
  Tänään kuulemma on aloitettu hakkeen ajo uuteen kattilaan, eli piakkoin pitäisi paaleja tulla kuivaamosta.
kuva 15.08.2017 20:36 Pasi Utriainen  
  Tarkka tehtaan käynnistymispäivä ei taida olla kuin tehtaan väen tiedossa, mutta näinä päivinä lopullisen ylösajon pitäisi tapahtua. Ensimmäinen sellupaali on valmis vuorokauden kuluttua käynnistämisestä.
kuva 15.08.2017 19:04 Aapo Oikarinen  
  Mahtava kuva. Eri aikakausien lippulaivat Huru ja Vectron.
kuva 15.08.2017 17:08 Teemu Sirkiä  
  Kulussa olevat Äki-Vsa-Äki -junat kahden viikon sisällä: https://julia.dy.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=14&cancelled=false&start=%C3%A4ki%7Cvsa&end=vsa%7C%C3%A4ki Ensimmäinen siis ainakin tällä hetkellä perjantaina.
kuva 15.08.2017 15:43 Petja Touru  
  Tätä kuvaa voisi katsella 12 tuntia putkeen eikä siltikään kyllästyisi :)
kuva 15.08.2017 15:05 Mikko Ketolainen  
  Listan mukaan kaikki neljä junavuoroa, eli T3492,3493,3495 ja 3496 ovat peruttuja tänään, kuten myös Keskiviikon, Torstain, Perjantain, Lauantain ja Sunnuntain vuorot. Viikon päästä Tiistaina on ainakin vielä kaikki neljä junavuoroa ajossa.
kuva 15.08.2017 15:01 Riku Outinen  
  Suosittelen Mikko lämpimästi avoimen datan palveluita, ettei tarvitse turhaan mennä odottelemaan.
kuva 15.08.2017 14:54 Tero Korkeakoski  
  Eikä sit kait aloita tänäänkään vai onko se "rikkurijuna"?
kuva 15.08.2017 13:30 Mikko Herpman  
  Vesityskuvassa (https://vaunut.org/kuva/119642) oli tuumaus tästä vaunusta. Miltä näyttää onko jossain kohtaa nähtävissä höyryn perässä juottamassa Alkoa veturiin ;) ?

Miten on mahtaako säiliö olla sen verran korkealla, että tenderi tulisi ainakin kerran tai kaksi täyteen ihan vaan tasaamalla nestepinnat, letku ja hanat vain tarvittaisiin. Vai olisikohan virtaus liian verkkaista ja tarvitaanko kumminkin ripeä pumppu väliin.
kuva 15.08.2017 13:08 Teppo Niemi  
  Ja monessa tapauksessa järvivesi on jopa vesijohtovettä parempaa kattilavetenä. Aikoinaan HMVY:llä oli suunnitelmia jopa läheisen Niemelän järven veden käyttämisestä ja myös Altia Oy:ltä saadun säiliövaunun käyttämisestä vesivaununa vähentämään juurikin erikseen tuotavaa vettä ja vähentää siten myös liikenteen kustannuksia. Mikä lienee projektien tilanne nykyään, vaikka ilmeinen tarve moiseen onkin kasvanut.
kuva 15.08.2017 12:56 Markku Kari  
  Käykö höyryvetureihin kohtuullisen puhdas järvivesi? Sitä vpk-yhdistys voi varainhankintana pumpata moottoriruiskulla ilman liikennelupaa ja kuorma-auton ammattipätevyyttä. Järven/lammen tulee olla tietysti aika lähellä 100-200m.
kuva 15.08.2017 12:29 Hannu Peltola  
  Svenska-lok.se antaa veturista 962 seuraavat tiedot:
Tillverkat av Allmänna Svenska Elektriska Aktiebolaget, Västerås, Sverige i 1959. Tillverkningsnr. 1494.
2010 från TGOJ Ma 962. Sålt 2013 till Stambanans Wänner. Norrköping 2014.

Tämän mukaan omistaja siis olisi Stambanans Wänner.
kuva 15.08.2017 12:09 Pasi Seljas  
  Mainio kompromissi, kumpikin voitti.
kuva 15.08.2017 11:45 Teemu Sirkiä  
  Se on listassa väärin. Säännöllinen juna aloittaa kulkunsa haetun kapasiteetin mukaan 15.8. alkaen.
kuva 15.08.2017 10:52 Sakari Lönn  
  R-kioski sijaitsee lentokentällä varsin keskeisellä paikalla tulokerroksessa. Toinen R-kioski on lähtökerroksessa portin 50 lähimaastossa.
kuva 15.08.2017 09:29 Juha Toivonen  
  Totta. Nyt tuo kielteinen linjaus on kuitenkin tehty ja jopa kirjattu lakiin. Sen kanssa on opittava elämään ja tutkittava muita vaihtoehtoja.... tai sitten tilattava vesitys paikallisilta kuorma-autoilijoilta. Luin erään artikkelin, jossa annettiin ymmärtää, kuinka harkinnanvaraisia poikkeuksia voidaan pelastuslaitoksilla yhä edelleen tehdä mm. silloin, mikäli kyseessä on vaikkapa luonnonvoimien (myräkkä, pitkä kuivuus, tms) aiheuttama häiriö esim. karjataloudelle, jossa eläinten välitön vedensaatavuus on elinehto... Tosin tuota kuvassa näkyvää Hv:ta ei hevillä Mansikiksi voi perustella.
kuva 15.08.2017 06:53 Jukka Voudinmäki  
  Junaa T3495 ei näkynyt Juliassa edes yliviivattuna, ei liioin paluujunaa T3496 Vuosaareen. Siis 14.8.2017 osalta.
kuva 14.08.2017 23:51 Aki Karvonen  
  Ainakin T 3991:n mukana kulki jotain säiliövaunuja Kuopioon. Muuten on kyllä ollut hiljaista.
kuva 14.08.2017 23:28 Mikko Ketolainen  
  Odottelin tänään Suolahden asemalla tuota Vuosaaren junaa T3495 noin puolisen tuntia, piti ohittaa Suolahti kello 1630, mutta eipä näkynyt tulevan.
kuva 14.08.2017 22:45 Ilkka Hovi  
  Etsi: www.elka/fi
Arkistohaku , kirjoita suorakaiteeseen
2906/243 on Aa10 veturin piirustus
/244 antaa tyhjää
/245 ja tästä eteenpäin antaa Tampellan yksilinjakuvat eri kapearaiteisista vetureista.
kuva 14.08.2017 22:36 Ilkka Hovi  
  Näitä Tampellan Aa10 ( ent sarja N) vetureita käytettiin Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen koskenruoppaus ja kanavatöissä. (Ainakin yksi oli Saimaan kanavan laajennustyömaalla 1920-luvulla.) Rautateiden rakennuksilla käytettiin 750 mm raideleveyksellistä kalustoa. Esim Rautatiemuseon kapearaiteinen Tampellan valmistama 0-4-2T veturi Hyvinkäällä.
kuva 14.08.2017 21:22 Arto Lopia  
  Tavallaan ihan ymmärrettävää, että kuorma-autoilla elinkeinonsa hankkivat eivät oikein siedä vpk-yhdistysten toimintaa omalla alallaan. Kilpailuasetelma on täysin mahdoton. Höyryvetureiden vesittämisen varaan ei kyllä kukaan voi liiketoimintaansa perustaa, tavallaan voisi ajatella yhdistysten omistamien höyryvetureiden vesityksen olevan aivan hyväksyttävää toimintaa. Ovat tavallaan verotuksen osalta samassa asemassa.
kuva 14.08.2017 21:20 Simo Toikkanen  
  Tiedonjanon alkusammutukseen voin suositella Ilkka Hovin listausta Tampellan yksityisille rakentamista kapearaidevetureista tämän sivuston keskustelupalstan puolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6822 Listasta löytyvät mm. tyyppimerkintöjen selitykset: A 0-4-0T ja 0-4-0ST, a raideleveys 600 mm, 10 tarkoittaa tulenpuoleista tulipintaa 10 m^2. N on aiempi tyyppimerkintä pyörästöjärjestyksen mukaan.
kuva 14.08.2017 20:42 Joonas Leinonen  
  Kyseisen varoituslaitoksen 60v synttäreiden kunniaksi se kuulemma puretaan ja korvataan uudella tämän syksyn tai viimeistään ensi talven aikana. Samalla myös Putikon sahan ja Palorannan vävl päivitetään tälle vuosituhannelle.
kuva 14.08.2017 19:23 Tommi K Hakala  
  https://scontent-sea1-1.cdninstagram.com/t51.2885-15/s750x750/sh0.08/e35/19120962_203663566822810_1194707550667276288_n.jpg?ig_cache_key=MTUzNzg0ODAxODUzODU2MDM4OQ%3D%3D.2
Kuvasarja:
Maaperätutkimuksia lisäraiteen rakentamiseksi Toijala-Tampere -välille
 
14.08.2017 19:03 Jari Välimaa  
  Suunnitelmat on esitetty karkealla tasolla kaupunkiseudun suunnitelmassa: http://www.tampereenseutu.fi/site/assets/files/4232/asemien_ja_liikenteen_suunnittelu_loppuraportti.pdf
kuva 14.08.2017 18:46 Tommi K Hakala  
  Prosilva on tehnyt myös nelipyöräisen monitoimikoneen rungolle kauko-ohjatun maaperäkairauslaitteen, jolla esimerkiksi kairailivat Hämeenkadulla ratikkareittiä. On tehty tehdasuuteen runkoon, jännän näköinen kapines.
kuva 14.08.2017 18:07 Kurt Ristniemi  
  Kyllä se Elka toimii liukkaasti ja jouhevasti. Ei siinä mitään. Minä vain en kuollaksenikaan keksi miten nuo veturin piirustukset sieltä onnistuisin esiin kaivamaan.

Ja minä kun niin toivoin linkkiä niihin piirustuksiin.
kuva 14.08.2017 16:56 Pasi Utriainen  
  Jonnekin muualle kuitupuut lienevät menossa, sillä vaunuja kuormattiin kuvauspäivänä.
kuva 14.08.2017 15:32 Petri Sallinen  
  Jokaisella tietojärjestelmällä on sielunsa, jonka syövereihin on syytä perehtyä — Elka kyllä toimii hyvin ja ainahan sinne voi soittaa :)
kuva 14.08.2017 14:59 Jukka Voudinmäki  
  Erään saamani tiedon mukaan Sr3 kävi täällä alkukesällä koeajojen aikaan. Ilman vaunuja, siis. Muuten on ollut hiljaisempaa muutaman vuoden takaisten hiilivokkien jälkeen.

Liikkuuko Jyväskylässä öljyvaunuja nykyään edes läpiajoliikenteessä? Siitäkin on useita vuosia aikaa, kun Savelaan ajettiin polttoöljyä.
kuva 14.08.2017 14:47 Jouni Hytönen  
  Raide on siis kyllä kunnossa, mutta käytön osalta ollaan surkeassa alennustilassa. Liekö viimeiset tuosta menneet vaunut kuuluisia hiilivaunuja pari vuotta sitten? Vai onko öljyliikennettä enää missään määrin?
kuva 14.08.2017 14:40 Mikko Herpman  
  Suolahdessa toki on vaneritehdas mikä voisi käyttää myös puuta rautateitse. Edellisen rautatiekuljetussopimuksen päättyessä puhuttiin ainakin legendana, ettei VR edes tarjonnut uutta sopimusta sitä pyydettäessä.

Toivottavasti ajat muuttuu ja vaneritehdas alkaisi uudelleen käyttämään raidekuljetuksia. Infra on paikoillaan, pientä tasonnostoa tarvittaneen, sähkövaihde ja -poliisi myös tulisivat helpottamaan liikennöintiä.
kuva 14.08.2017 14:35 Kari Suominen  
  Kyllä, puhuttaessa porauskalustosta yleensä löytyy toki erilaisia variaatioita alustoina. On kuorma-auton alustalle rakennettuja (kaivonporaus), traktorisovitteisia, metsäkonealustaisia, telakaivuriin kiinnitettyjä ja Tamrockin (Sandvik) pyörä- ja tela-alustaisia ohjaamollisia etc. Uniikilla tarkoitin tässä yhteydessä sitä, että maaperätutkimuksien näytteenottoon tämä alkaa jo olla tavanomaisesta kalustosta huomattavasti poikkeava.
kuva 14.08.2017 14:20 Markku Knuutti  
  Ykspihlajaankin oli ollut suunnitteilla kolmio Lahdenperän raiteelle pääsemiseksi , sitä ei kuitenkaan oltu tehty.
kuva 14.08.2017 13:49 Tero Korkeakoski  
  Onkos Suolahdella käyttäjää tuolle puutavaralle vai ovatko nuokin menossa Äänekoskelle. Sellupuulta kyllä näyttää.
kuva 14.08.2017 13:32 Tommi K Hakala  
  Renkaiden erikoinen kuluminen johtunee koneen runko-ohjauksesta, jos ohjaus on hiemankin käännöksessä, pyörät ottavat sivuttain kiinni kiskoihin ja tuo on seuraus.
Metsäkoneita on maastokelpoisuuttensa vuoksi käytetty pora-alustoina. Nyt tekevät ihan uusien Deeren metsäkoneiden madallettujen versioiden päälle tunneliversioitakin.
kuva 14.08.2017 12:56 Kurt Ristniemi  
  www.elka.fi:n (Elinkeinoelämän keskusarkisto) ja minun logiikkani ovat niin pal eri tavoin rakennetut, että minun on yleensä tyystin mahdoton löytää Elkasta yhtään mitään. Ja kuitenkin minä työkseni suunnittelin tietosysteemejä :(
kuva 14.08.2017 12:29 Kari Suominen  
  Maaperätutkimuksiin käytettävät kairausvaunnut ovat normaalisti pieniä tela-alustaisia koneita, joita koneenkäyttäjä liikuteltaessa ohjaa vieressä kävellen. VR Track on työmaidensa laajuuden sanelemana toteuttanut innovaation ja yhdistänyt maasto-olosuhteisiin erinomaisesti soveltuvan metsäkonealustan ja kairauskaluston. Kokonaisuus on siis aika uniikki.
kuva 14.08.2017 12:22 Petri Sallinen  
  Tampellan valmistamien kapearaidevetureiden piirustukset löytyvät Elinkeinoelämän keskusarkistosta.