|
|
14.08.2017 12:22 | Petri Sallinen | ||
| Tampellan valmistamien kapearaidevetureiden piirustukset löytyvät Elinkeinoelämän keskusarkistosta. | ||||
|
|
14.08.2017 12:21 | Aki Karvonen | ||
| Itseasiassa todella vähän näytti olevan heinikkoa ainakin kesäkuussa ottamissani kuvissa. | ||||
|
Kuvasarja: Maaperätutkimuksia lisäraiteen rakentamiseksi Toijala-Tampere -välille |
14.08.2017 11:57 | Kari Suominen | ||
| Lempäälässä on ollut varsin vilkasta ratainfraan liittyvää toimintaa kuluneen kesä aikana. Kanava- ja alikulkusillan peruskorjauksen lisäksi kaapelikourun asennuksessa on ahkeroinut työkunta, mutta kysymiäsi porauksia muualla radan varrella kuin tässä en ole havainnut. Toijala–Tampere -rataosuudellahan varaudutaan pitkällä tähtäimellä yhteensä neljään raiteeseen. Hankalin tilanne lisäraiteiden suunnittelun ja rakentamisen osalta on juuri niillä kohdin, jossa rata kulkee tiiviissä taajamarakenteessa ja joissa jo nykyistenkin raiteiden maastokäytävä on kapeimmillaan. Keskustoissa ja joissakin taajamissa lisäraiteen vaatiman tilan löytyminen on juuri kaikkein haasteellisinta. Toteutuksen kannalta puolestaan helpoin on pitkä yhtäjaksoinen maa- ja metsätalousvaltainen haja-asutusalue Lempäälän keskustan ja Akaan Viialan välissä. Nykyisten liikennepaikkojen (Toijala, Lempäälä, Viiala) raide- ja laiturijärjestelyihin joudutaan tekemään muutoksia lisäraiteiden vuoksi. Lempäälän liikennepaikalla nykyisten raiteiden 2 ja 3 väliin on esitetty rakennettavaksi uusi välilaituri ja sen itäpuolelle on esitetty raidevaraukset. Edelleen raidevarauksien itäpuolelle on esitetty rakennettavaksi uusi reunalaituri. Suunnitellut laituripituudet ovat noin 200 metriä. Nykyinen raide 3 ja itäinen reunalaituri on esitetty purettavaksi, eli kyllähän se Lempäälänkin asemanseutu muutoksia kokisi. Koska aluevaraussuunnitelmat ovat hyvin yleispiirteisiä tarvitaan kuitenkin vielä lähtötietojen tarkentamista sekä alustavaa yleissuunnittelua, jotta voisi päätellä asemanseudun lopullista alueellista muotoutumista. |
||||
|
|
14.08.2017 11:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Tampellan kuvalista : 172/1911 4.4.1911 , Tie-, ja Vesirakennusten Ylihallitus no "1". Lista antaa vain veturien luovutuspäivän, joka ei välttämättä ole kuvauspäivä. On myös yhteiskuva 172 + 173. Kuvaajatietoa ei ole merkitty negatiiviinkaan, ne olivat Tampellalla. Olen samaa mieltä Ilkan kirjasta kuin Petri. | ||||
|
|
14.08.2017 10:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkohan noita sementtivaunuja tullut Joensuuhunkin? Niitä ei näy tulevan Niiralan kautta. | ||||
|
|
14.08.2017 10:42 | Mikko Herpman | ||
| Eikös vasen raide perusparannettu ainakin Keljonlahden päässä.. kun biovoimalaa tehtiin. Toki puskaa ja heinää varmasti riittää mutta lienee aivan ajettavissa niiton jälkeen, vai onko ihan väärä muistikuva. Kyselin jo että joko ovat Vectronilla käyneet koittamassa miten pyörä pitää tuolta noustessa... Ei kuulemma ollut vielä ohjelmassa. Saapa nähdä muuttuuko tilanne jossain vaiheessa, kun rautatiekilpailu lähtee paremmin käyntiin. Hidasta hommaa se kun on. |
||||
|
Kuvasarja: Maaperätutkimuksia lisäraiteen rakentamiseksi Toijala-Tampere -välille |
14.08.2017 10:23 | Jari Välimaa | ||
| Onko Lempäälän kohdalla ollut muuta mielenkiitoisia porauksia, jos sinne tuleekin 4 raidetta asemalle ? | ||||
|
|
14.08.2017 10:13 | Petri Sallinen | ||
| Vuonna 2013 ilmestynyt Ilkka Hovin kirjoittama kirja "Satulatankkiveturit Suomessa" on erinomainen selvitys (=134 sivua!!!) aiheeseen. Kirjassa käydään läpi myös Tampellan valmistamat satulatankkiveturit — kirjassa on muhkeasti teknistä tietoa vetureista ja niiden käytöstä. Todellinen perusteos asiasta kiinnostuneille. | ||||
|
|
14.08.2017 09:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Näyttäisi olevan sama veturi kuin Museoviraston kuvassa. Kuvan selitteessä veturin kerrotaan olevan Tampellan valmistama kapearaideveturi Aa10 (N). http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Tampereen+museot/D/605+Tampella+605+3%3A73?freetextSearch=rautatiekalusto&itemIndex=70 |
||||
|
|
14.08.2017 08:46 | Jukka Voudinmäki | ||
| Alennustilaan auttaisi tuskin sähköistyskään, sillä erittäin suurella todennäköisyydellä rata olisi senkin jälkeen täysin käyttämättä. Voimalan rekkaliikenne sen sijaan voi hyvin; liikennettä on vilkkaasti ja runsaasti lähes non-stoppina, mikä on täysin valtion omistajaohjaus- ja liikennepolitiikan mukaista. |
||||
|
|
14.08.2017 08:45 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä, juuri näin. Ongelmaksi on ilmeisesti koettu lähinnä myös kaikki muu- ja paljon laajempi "tankkeriurakointi", kuin eri puoella Suomea tapahtuva muutama vuotuinen satunnainen veturin vesitys. Alueellisia eroja on ollut, mutta jossakin päin Suomea säiliöyksiköillä on pesty katuja & pihoja, kasteltu viheralueita, puhdistettu ja koeponnistettu putkistoja, täytetty uima-altaita, jne.. Osin hyvinkin aktiivisesti. Tuskin nuo työsuoritukset ovat kuitenkaan olleet varsinainen rahasampo yhdellekään VPK:lle. Kokemuksesta tiedän, että ainakaan kuorma-autoilijat/liikennöitsijät eivät ole katselleet suopeasti edellämainittua toimintaa (mm. paloautojen Dieselverovapaus). Vaikea kysymyshän tuo kokonaisuudessaan on ollut, ja osin siitä johtuen määräyksiä on tiukennettu. Toki ammattipätevyys, tai sen puuttuminen on eräs syy torpata pelastustoimen ulkopuolinen käyttö pelastuskalustolta. Museorekisteröity säiliöpaloauto poistaisi tämän ongelman lähes täydellisesti, kunhan maltillinen ja rajattu käyttö muistetaan. 24/7 vesiralli museotankkerilla, saattaa aiheuttaa keskustelua verottajan ja mahdollisesti myös poliisin kanssa. | ||||
|
|
14.08.2017 08:35 | Markku Kari | ||
| Luola on puhelin/tietoliikennekeskuksena edelleen. Elisan toimitalohan ei sattumalta ole rakentunut tuon bunkkerin kulmalle 1988. Julkista tietoa ei oikein löydy, eikä luolaa näy julkisissa maanalaisten tilojen kartoissa, ymmärrettävästi. | ||||
|
|
14.08.2017 08:30 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan tämä näkymä aavistuksen erilainen kuin lättäliikenteen loppuaikoina. Rautakanavaliikenteen loputtua kesän 1993 jälkeen kulkuun jäi kaksi paria Jyväskylä-Äänekoski-tavarajunia ja tähän näkyyn ei olisi silloin uskonut kukaan. | ||||
|
|
14.08.2017 08:28 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä päivästä alkaen taisi säännölisen liikenteen listassa olla kaksi pendeliparia Äänekosken ja Vuosaaren välillä. | ||||
|
|
14.08.2017 08:21 | Jouni Hytönen | ||
| Porvoossa taisi Tk3 1136:n juottaminen ohittaa kaikki ongelmat, jos pumpattiin vain pumpulla vettä joesta suoraan veturiin ja itse auton säiliöt lienivät koko ajan täynnä (mikäli se oli valmiudessa). Seuraisi kyllä varmasti mielenkiintoisia jatkokeskusteluita, jos jonkin paloauton osallistuminen hälytystehtävään hidastuisi sen vuoksi, että sen säiliöt ovat tyhjät höyryveturin vesittämisen jäljiltä. Museopaloauto olisi seuraava mielenkiintoinen tarkastelukohde. :) | ||||
|
|
14.08.2017 08:09 | Jouni Hytönen | ||
| Vasen raide on surkeassa alennustilassa verrattuna vaikka vuosiin 1992-93, jolloin Keljonlahteen vielä kulki neljä junaparia raakapuuta rautakanavilla ja päälle Sköldvikin öljyjuna. | ||||
|
|
14.08.2017 07:34 | Markku Knuutti | ||
| Mielenkiintoisesti kuluneet eturenkaat. | ||||
|
|
14.08.2017 07:07 | Tommi K Hakala | ||
| Kuopion tehtaan projektissa on ympäristöluvan vaatimusten selvitys ja onko taloudellisesti mahdollista täyttää niiden vaatimukset. Siltä tehtaalta vaaditaan tiukempia määräyksiä kuin Äänekosken kohdalla. Syy lienee neitseelliseen maastoon rakentaminen. | ||||
|
|
14.08.2017 06:52 | Esko Ampio | ||
| Metsäkonetekniikkaa sovellettu.? | ||||
|
|
14.08.2017 02:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sininen savu on vaarallista, koska se tietää että päämoottorissa ei ole asiat hyvin. | ||||
|
|
14.08.2017 02:00 | Kari Suominen | ||
| Koneen luo johtaneen huoltotien vieressä kulki tiensuuntainen leveä oja, jonka liejuisella pohjalla oli koneen jättämät ajo- ja kairausjäljet. Kettingit lienee laitettu lisäämään pitoa ojassa edettäessä. Lisäksi alue on osin pehmeikköä ja jos kairaukset siellä vielä jatkuvat, on kettingeille todennäköisesti jatkossakin käyttöä tässä kohteessa. Mutta toisaaltahan nämä kahdeksanpyöräiset koneet on juuri suunniteltukin huonosti kantavan suomaastoon ja rinnetyöskentelyyn. | ||||
|
|
14.08.2017 01:40 | Juha Toivonen | ||
| Aivan totta, kuinka VPK:t Suomessa on oikeastaan ajettu puun ja kuoren väliin. Esim Saksaan verrattuna tilanne on todella heikko. Saksassa ja myös ainakin Puolassa VPK-järjestelmää hehkutetaan aivan täysillä. Niin tai näin, Suomessa mennään koko ajan alaspäin tämän suhteen. Valitettavasti. Muutamilla Suomalaisilla VPK:lla on täysinpalvellut ex.säiliöyksikkö jätetty ilman hälytyslaitteita omaan käyttöön....katsastettuna ilmeisesti... museoautoiksi. Tässä on pieni porsaanreikä. | ||||
|
|
14.08.2017 01:22 | Arto Lopia | ||
| Näinhän se pääasiassa siis menee kuten Juha kertoo. On toki mahdollista, että VPK-yhdistys omistaa säiliöauton jota sitten käyttää siihen mihin katsoo sitä tarvitsevansa, mutta yhdistys ei vaan voi verotuksellisista syistä harjoittaa liiketoimintaa aivan miten haluaa. Kuinka vapaa on sitten vpk, joka on täysin alistetussa asemassa pelastuslaitokseen. Mukava reservihän nuo VPK:t ovat, mutta kuinka kauan, kun niiden toimintavalmiutta huononnetaan varainhankintaa hankaloittamalla. | ||||
|
|
14.08.2017 00:50 | Mikko Herpman | ||
| Tuo kannen ja lohkon välinen nestevuotohan taisi vaivata hurua jo pitkään. Hieno juttu että vaiva on nyt korjattu. Ja tottahan se on että museokalustoksi on aina jotain pientä laittamista, pitkä seisominen tekee omia huoliaan, samaten aika haurastuttaa tiivisteitä. Tsemppiä meille kaikille vanhaa kalustoa vaaliville. | ||||
|
|
14.08.2017 00:50 | Juha Toivonen | ||
| Valtaosa VPK:den kalustosta on tänä päivänä aluepelastuslaiten omistamaa. Tämä korostuu etenkin uudemmissa ja ns. "raskaissa yksiköissä", joihin säiliöyksiköt luetaan. Pieni osa kalustoa VPK:sta omistaa (joitakin kevyempiä) ajoneuvoja, mutta koska ensin mainitut ja näiden vasteellisuus ovat kirjattuina ns. palokuntasopimuksiin, on aluepelastuslaitoksilla oikeus kieltää heidän rahallisesti korvaaman/varaamansa kaluston käyttö muualla, kuin heidän määrittelemissä tehtävissään. Vasteellisuus korostuu entisestään pienemmissä kunnissa, joissa VPK-paloaseman kalustona on yleensä sammutusyksikkö ja säiliöyksikkö. Mikäli esim. rakennuspalohälytyksen sattuessa kyseisen palokunnan (aluepelastuslaitoksen) säiliöyksikkö on juottamassa veturia, (mahdollisesti useiden kilometrien päässä, ja vieläpä säiliö tyhjänä) sen sijaan että se olisi välittömästi saatavilla paloasemalla hälytystehtävään, on varma, että syntyy voimakkaita ristiriitaisuuksia kyseisen ajoneuvoluokan käyttötarkoituksista ja niiden priorisoinnista. Verottajan suunnaton kiinnostus selittynee osaltaan sillä, että Pelastusajoneuvo ei maksa dieselveroa, mutta vastaavan kokoinen kaupalliseen liikenteeseen tarkoitettu kuorma-auto maksaa sitä. Jopa runsaasti. Pelastusajoneuvojen Vakuutusmaksuissa lienee (?) myös joitakin helpotuksia, vastaavan kokoisiin kuorma-autoihin nähden? Hälytysajoneuvo luokitellaan erikoisajoneuvoluokkaan, eikä sitä ole tarkoitettu edes tilapäisesti ammattiliikenteeseen, joten vaikka kuljettaja täyttäisikin ammattipätevyysvaatimuksen, vastaan tulee muita, nykyisin lakisääteisiä ongelmia kyseisen ajoneuvoluokan käyttöoikeuksista muuhun kuin palo- ja pelastustoimeen. Nykyään jokaisella toimivalla VPK:lla täytyy olla sopimus jonkun aluepelastuslaitoksen kanssa. Tämä sopimus antaa oikeastaan täyden määräysvallan aluepelastuslaitokselle kaluston käytön suhteen. Etenkin jos aluepelastuslaitos on asettanut kyseiselle VPK:lle omaa kalustoaan käyttöön. Tuolloin päätäntävalta kaluston käytöstä ei ole VPK:lla, vaan se on kyseisellä aluepelastuslaitoksella. Poikkeuksia tosian saattaa olla? Riippuen aluepelastuslaitoksesta ja VPK:sta Ammattipätevyys ei ole ainoa ongelma, joka vaikuttaa kielteisesti pelastuskaluston käyttöön siviiliurakoinnissa. Toisaalta samaa rajoittavaa käytäntöä sovelletaan myös silloin, mikäli kalusto on VPK:n itsensä omistamaa, mutta siitä maksetaan hieman korotetumpaa korvausta palokuntayhdistykselle. |
||||
|
|
14.08.2017 00:31 | Arto Lopia | ||
| VPK on ymmärtääkseni yhdistys joka siis päättää omasta toiminnastaan itsenäisesti ja voi omistaa myös autoja. Luultavasti jokaisessa VPK:ssa on jokunen jäsen jolla on vaadittava ammattipätevyys veden kuljettamiseen. Yhdistys ei vaan saa kilpailla yritysten kanssa samoilla apajilla. Verottaja kohtelee yhdistyksiä ja yrityksiä vähän eritavoin. | ||||
|
|
14.08.2017 00:17 | Juha Toivonen | ||
| Mielenkiintoisen näköinen tekninen laite. Kolmannen akselin lumiketjut suorastaan pistävät silmääni. "Nappaavatko" K54:n kiinni paremmin, kuin paljas kumipyörä? | ||||
|
|
13.08.2017 23:59 | Juha Toivonen | ||
| Teemulle vielä erikseen: Museoautolla ei voi ajaa ammattiliikennettä, se luokitellaan automaattisesti harrasteajoksi. Muistaakseni museoautolla saa ajaa 30 päivää vuodessa, mutta ei luonnollisestikaan rahastaa siitä. Lompakot ja käteiset kannattaa pitää piilossa....täysin vastikkeetonta, vapaaehtoista ja henkisesti palkitsevaa harrastustoimintaa niin kerrassaan. | ||||
|
|
13.08.2017 23:36 | Juha Toivonen | ||
| Tämä "Case Äänekoski" on parasta, mitä Suomen vientiteollisuudelle on tapahtunut, sitten STX-Turun myymisen Saksalaiselle Meyer Werftille. Tilauskirjat vuosiksi täynnä lähes heti myynnin jälkeen. Mikä lienee Savon Sellun Sorsasaloon suunnitellun huomattavan tehdashankkeen tilanne? Sen toteutuminen tekisi varmasti hyvää rautateiden tavaraliikenneoperaattoreille. | ||||
|
|
13.08.2017 22:48 | Juha Toivonen | ||
| Muistasin joidenkin aluepelastuslaitosten ottaneen myös kielteisen kannan pelastuslaitosten omistamiin ja VPK:lle käyttöön luovutettujen ajoneuvojen/kaluston käytöstä "urakointeihin", - eivät kuulu pelastuslaitosten toimenkuvaan. Tuo kaupallisuus on helppo kiertää. Sitä tehtiin jo 1990-luvulla höyryvetureiden vesityksessä. | ||||
|
|
13.08.2017 22:44 | Seppo Kiuru | ||
| Olisi luullut, että suuresti mainostetun uuden lentokenttä-radan ympäristö-raivaukset olisi tehty kunnolla, muuta ei. Kyllä ne puut on kestäneet koko M-radan ajan? | ||||
|
|
13.08.2017 22:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyse ei ole ajoneuvosta, vaan kuljettajan "pätevyydestä" ajaa sitä kaupallisessa ajossa. | ||||
|
|
13.08.2017 22:08 | Juha Toivonen | ||
| Tähän on aivan pakko heittää että, onko kukaan kysellyt museopaloautojen käyttöä mahdollisissa veturien vesitäydennyksissä? Toki varsinaisia säiliöautoja on museorekisterissä vähemmän, kuin ns "perinteisiä paloautoja", eli kuten noita nimittävät "Höökejä". Jokunen säiliöauto kuitenkin. Lisäksi muutamalla VPK:lla on hälytyskäytöstä poistettuja ex. säiliöyksiköitä ns. "viraabeliajossa". Miten näiden käytön laita on? | ||||
|
|
13.08.2017 21:54 | Tommi K Hakala | ||
| Jyväskylässä näkyy odottelevan letka Äänekosken uuden tehtaan vaunuja. Piakkoin alkaa uuden tehtaan kokonaisuuden ylösajo, jolloin pitäisi uusien vaunujen lähteä liikkeelle. | ||||
|
|
13.08.2017 21:52 | Tommi K Hakala | ||
| Yksi suuri miina tikittää Ylöjärvellä, Teivon ABC:n kohdalta Pohjoiseen. Siinä hakattiin teollisuusalueeksi iso alue, sen ja rata-alueen väliin jätettiin harvennettu alue parikymmenmetristä haapaa ja koivua. Nuo puut ovat sellaisia, että kun ovat tiheän metsän seassa kasvaneet ikänsä, on juuristo todella heikko. Haavat lisäksi lahoavat sisältäpäin aivan luontaisesti. Seuraavan myrskyn puhaltaessa etelästä, taatusti tulee langat alas. | ||||
|
|
13.08.2017 17:38 | Jaakko Pehkonen | ||
| Sanahirviö numero kaksi: Huutokosken Savonlinnan suunnan tulopääsiipiopastimen AGA:n asetyneelikaasukäyttöinen esiopastin... (89 kirjainta) Keksikö joku samalla kaavalla vielä pidemmän sanahirviön? |
||||
|
|
13.08.2017 16:41 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikäs nykyään on Haminassa tilanne? Liikenne näyttää aika vähäiseltä datasta tiirailtuna. | ||||
|
|
13.08.2017 16:05 | Jukka Suortanen | ||
| Petjalta todella komea elokuun illan tunnelmakuva. Ehdottamasti taustakuvagalleriaan. | ||||
|
|
13.08.2017 16:01 | Jukka Suortanen | ||
| Komeaa dokumentointia tripla-deeverivetoisesti hiilijunasta. Toivottavasti näemme jatkossakin näitä hiilijunia Loviisan radalla. | ||||
|
|
13.08.2017 15:52 | Jukka Suortanen | ||
| Kyllä, olen aivan samaa mieltä, kuvatekstinä tässä riittää KESÄ! Suomen kesää parhaimmallaan ja kuva on kuin matkailumainoksesta. | ||||
|
|
13.08.2017 15:48 | Jukka Suortanen | ||
| Kuva on komea kuin maisemamaalaus Loviisanjoen laaksosta. | ||||
|
|
13.08.2017 14:47 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei näkynyt enää kilpeä. | ||||
|
|
13.08.2017 09:47 | Jari Välimaa | ||
| ei tuolla radalla saavuteta 80 km/t kun joudutaan aina ajamaan huoltohallin läpi hitaasti. Tampereella taas tulee Hervannan valtaväylän viereen suoraa rataa, jossa voidaan nopeustestit suorittaa. Tosin tämän testiradan tarkoituskaan ei ole testata nopeutta vaan toimivuutta muuten. | ||||
|
|
13.08.2017 09:17 | Pasi Seppälä | ||
| Kimmo on taas taitavasti tallentanut kesäyön tunnelmaa. | ||||
|
|
13.08.2017 08:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös tuon Gt-vaunun numero ole 4435? | ||||
|
|
13.08.2017 02:25 | Niila Heikkilä | ||
| Mihinkä nopeuksiin asti Helsingin ratikat muuten testataan tuolla testiradalla? Tampereen ratikalla testejä varmaan täytyy tehdä jo tasolle 80km/h suuremman liikennöintinopeuden vuoksi. Ihan lyhyt rata ei siihen riitä. Kilometrin matkalla ehtii tosin ehkä tehdä jo muutaman kiihdytys- ja jarrutuskokeen. | ||||
|
|
13.08.2017 00:15 | Mikko Mäntymäki | ||
| Irvin sanoi elämä on esileikkiä ja oikeassa oli elämä on vain esileikkiä. Minä lähden huoletta mutta parhaan perinön tulen jättämään kun käsky käy. Jos imettelette miksi olen reissunpäällä. On parempi olla reissunpäällä kuin olla kotona. | ||||
|
|
12.08.2017 21:50 | Pasi Utriainen | ||
| Valtran tarjoama ilmainen kyyti. On ihan mukavaa, että tehtaat järjestävät nykyään näitä tutustumispäiviä. | ||||
|
|
12.08.2017 19:30 | Riku Outinen | ||
| Olisi täysin turhaa lähteä "kotiin" edestakas vettinä ajelemaan kun kuitenkin Humppilasta on vaunujen nouto huomenna (oletus, ei vielä aikatauluissa) | ||||
|
|
12.08.2017 18:37 | Jari Välimaa | ||
| Minkähän takia jäi tähän parkkiin ? | ||||
|
|
12.08.2017 15:19 | Jyrki Talvi | ||
| Komeat kömyt. | ||||