|
|
25.07.2017 10:07 | Ossi Rosten | ||
| Tokko moista laitetta on mitkään työterveys/-turvallisuus määräykset antaneet myöden käyttää enää aikoihin kun tuota työn kuormitustakin mitataan ja on mitattu jo jonnin aikaa... Tai no, faktaksikin pikainen Googlauskin tuon kaltaisissa työtoimenpiteissä laittaa työnantajan aika ahtaalle jos jotain sattuisi sattumaan: Työterveyslaki §10 antaa paljon valtaa ulkopuoliselle asiantuntijalle (työterveyshuolto) työn kuormituksen ja kuluttavuuden osalta sekä valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista töissä (VNP 1409/1993) laittaa työnantajan vieläkin ahtaammalle painavien taakkojen käsittelyn kanssa... |
||||
|
|
25.07.2017 09:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Kartasta päätellen iso tie on tehty ratapohjan päälle | ||||
|
Kuvasarja: Nordmark-Klarälven Järnväg (NklJ) vuonna 2017 |
25.07.2017 09:44 | Robert Sand | ||
| Hienoja kuvia mielenkiintoisesta radasta. Tässä teemaan liittyvää Youtubelinkki: https://youtu.be/Rcv5wKGtP80 | ||||
|
|
25.07.2017 09:08 | Markku Knuutti | ||
| Nii , sivustolta ei tosiaan löytyny kuvaa koneesta , ja omat muistikuvat 33 vuoden takaa on jo aikas haaleet :) Kone oli melko raskas nostaa penkalta kiskoille , 5 miestä sai ottaa tosissaan kiinni. Siirrettävästä pöllistä napsastiin sisäpuolen kiles irti , ja kuokalla raavittiin pöllin reunaa esiin , jollain mekanismilla kone pudotettiin maahan ja se tassuilla sillon tukeutui kiskoihin ja taaempaan pölliin kiinni , mulle 182 senttiselle venttiilipakka oli sitte aikas alhaalla. Pumppua pyörittävä moottori oli 8 Hv B & S , ja öljysäiliöinä oli koneen runkona olleet putkipalkit. Jos siirtoo oli kovin paljo , meinasi jo siirretty ankkurina ollu taaempi pölli käydä kevyeksi , vaikka siihen oli jo irroitettu kiles lyöty takaisin. | ||||
|
|
25.07.2017 08:51 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, päästäänköhän missään Suomessa tuollaisiin lukemiin yhtenäisellä pyörätiellä? Oulun seudulla voitaisiin päästä ainakin lähelle. Lumijoki-Liminka-Kempele-Oulu-Muhos/Kiiminki/Haukipudas... Mukavaa sinänsä nähdä, että idiotismi ei ole yksinomaan suomalaisten etuoikeus (sotkettu kyltti). Valaistus näyttää puuttuvan, mutta ehkäpä juuri siksi reuna(katko)viivat. |
||||
|
|
25.07.2017 07:07 | Juha Paulavuo | ||
| Ardelt ja nosturissa käytetty suomalainen M- sarjan tavaravaunu muuttivat 24.7.2017 Toijalan veturimuseoon. | ||||
|
|
25.07.2017 07:05 | Jukka Voudinmäki | ||
| Komea oli asemarakennus: https://karlstadhistoria.files.wordpress.com/2008/01/ostrastation.jpg?w=510&h=322 Myös nämä Stig Lundinin sivut ovat varmaan monelle tutut: http://www.stiglundin.se/jarnvag/18116951/nvsb/linje/karlstado.htm Kuten karttalinkki kertoo, tästä hieman taaksepäin erkanee raide ulkosatamaan, jonne varmaan yhäkin liikennöidään pari kertaa viikossa – tai mikä tarve sitten onkaan. Ulkosataman raiteen kautta pääsee myös muille teollisuusraiteille ja esim. öljysatamaan. |
||||
|
|
25.07.2017 06:49 | Jukka Voudinmäki | ||
| Onpa siistiä verrattuna siihen, miltä täällä näytti 14-17 vuotta sitten. | ||||
|
|
25.07.2017 06:42 | Jukka Voudinmäki | ||
| Dejeen saakka tuli tätä pyöräiltyä Karlstadissa vuosituhannen alkuvuosina asuessani. Väylä oli ja varmasti on yhäkin suuressa pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden suosiossa. | ||||
|
|
25.07.2017 06:00 | Henrik Hietala | ||
| Sinähän jaksoit :) Hieno homma! Laitahan kuvaa ja linkkiä sitten | ||||
|
|
25.07.2017 02:01 | Hannu Peltola | ||
| Knoppitietona voi todeta, että täältä toimitettiin rakennusterästä mm. Eiffel-tornia varten Pariisiin vuonna 1889. | ||||
|
|
25.07.2017 01:29 | Hannu Peltola | ||
| Heti sillan jälkeen oikealla oli aikanaan Karlstad Östran asema. | ||||
|
|
25.07.2017 01:28 | Hannu Peltola | ||
| Normaaliraiteisesta liikenteestä vastasi Dejessä aina vuoteen 1948 saakka yksityinen Bergslagen Järnväg (BJ). Asema oli ratayhtiön Göteborg-Gävle pääradalla. BJ:n valtiollistamisen jälkeen SJ vastasi liikenteestä. | ||||
|
|
25.07.2017 01:05 | Hannu Peltola | ||
| Klarälven on Ruotsin pisin joki 450 km pituudellaan. Ruotsin puolella joesta on noin 300 km ja täällä Karlstadissa joki laskee Vänerniin. Joki oli aikanaan erittäin tärkeä kulkureitti ja muun muassa yksi syy NKlJ:n linjaukseen. | ||||
|
|
25.07.2017 00:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpas suuri erottimen numero. | ||||
|
|
25.07.2017 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, 1970-luvun puolivälin tienoilla Riihimäen huolto valmisteli (varmaan jo aiemminkin) lähtevät Dm7-junat valmiiksi lähdöille ( https://vaunut.org/kuva/46269 ), ottaen huomioon myös tulevien vaunujen huolto/korjaustarpeen. Vasen lättä noutaa liitteen itselleen lähtöä varten, kolme seuraavaa ovat jo niputettu tulevaa varten, oikean puoleisin on jo tankattuu ja odottelee tulevaa "seuralaistaan" - kelpaako tuleva, vai tarvitseeko kajota tallin uumenissa majaileviin... | ||||
|
|
25.07.2017 00:27 | Petri Tuovinen | ||
| Itse olin Iinatin meluvallilla yli kolme tuntia...videolle tarttui 5259, 5341, 4077, 5225, 5320, 5315. | ||||
|
|
25.07.2017 00:26 | Jimi Lappalainen | ||
| 28640 liikenteessä: https://flic.kr/p/WGwLtu | ||||
|
|
24.07.2017 22:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Ansaittuja! | ||||
|
|
24.07.2017 22:18 | Arttu Uusitalo | ||
| Kiitokset kaikille kehuista! | ||||
|
|
24.07.2017 21:39 | Ossi Rosten | ||
| Koitan muistella, joskus 80-luvulla nähny Mäntyluodon radalla moisen käytössä. Ihan miesvoimin työnnettävä laite se oli, muttei mitään mielikuvaa miten se ankkuroitui kiinni, luultavasti kiskoihin. Koneessa siis oli polttomoottori ja hydraulipumput. Pölliä vasten molemmin puolin sepelin(soran) sekaan piikit ja siirtämään. Miesvoimin samalla lapiolla soraa/sepeliä pöllin toiselle puolen. | ||||
|
|
24.07.2017 21:09 | |||
| Joskus 80-luvun alkupuolella vietiin tuolla muuntaja Iisalmesta Otanmäen luokse tulevalle uudelle muuntoasemalle. Junalla oli lupa huimia 15km/, mutta kun nopeus nousi yli 10km/h, alkoi suurkuormavaunu pitämään kummallista hyssytystä pystysuunnassa. Sitten mentiin 8-9 km/h. Murtomäessä oltiin pari tuntia myöhässä, P71 odotteli Sukevalla ladun aukenemista. 5-tien alitus Otanmäen radalla oli millimetriluokkaa. | ||||
|
|
24.07.2017 20:45 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja tokihan tuo on kilometripylväs 108. | ||||
|
|
24.07.2017 20:38 | Teemu Sirkiä | ||
| Jos katsoo karttaa vuodelta 1972 http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2041/204105/204105_1972.jpg niin siinä Porintie on vasta rakentumassa. | ||||
|
|
24.07.2017 20:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Jep, Porintie ja sen silta ovat tosiaan noihin aikoihin rakentuneet. Kuva on erittäin mielenkiintoinen, kun ei ole Tuusankaarta tai jälkeäkään nykyisestä linja-autoasemasta. Nummela on kovin autio vielä. Pitäisi ottaa verrokkikuva tuosta sillalta 109-paalun tuntumasta, kun ei Vorgista löytynyt samalta kohtaa otettua kuvaa. | ||||
|
|
24.07.2017 19:41 | Joni Jurmu | ||
| Ei ole minulla hajuakaan millainen on pöllinsiirtokone. Vanhoista kuvista selviää kyllä, että tällä radalla on tehty joskus 80-luvun alussa hieman laajemminkin pölkkyjen vaihtoa. https://vaunut.org/kuva/88687?s=1 | ||||
|
|
24.07.2017 19:14 | Tapio Arvola | ||
| Kuvan ajoittamiseksi arvioisin sen olevan noin vuodelta 1974 - 1975. Taustalla rakenteilla oleva kerrostalo on valmistunut 1975 ja siitä vasemmalle liki samoihin aikoihin rivitaloyhtiö, josta kuvassa ei ole vielä merkkejä. Valtatie 2 Nummelan kohdalla valmistui samoihin aikoihin. Kuva näyttäisi olevan otettu valtatien sillalta. Tien penger näyttää vielä uudelta, joten noista vuosista olisi kyse. | ||||
|
|
24.07.2017 18:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Ei näy turhan usein, ja on kyllä kuvattukin hienosti junan ollessa juuri sopivassa asennossa. On komea. | ||||
|
|
24.07.2017 18:49 | Perttu Karttunen | ||
| Tuleepas astaus hiukan myöhässä :D Mutta yksi lukuisista Vtad - variaatioista se on. | ||||
|
|
24.07.2017 18:41 | Petri Koskela | ||
| Perjantaina kun kuvan otin oli veturin keulan kohdalla sulkunauha jossa lappu "Työmaa-alue - Pääsy kielletty". Siksi kuva on ratapihan toiselta puolelta verkkoaidan takaa. | ||||
|
|
24.07.2017 16:41 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ajoin tuota oikeanpuoleista nosturia hieman 80-luvulla käyttöönoton yhteydessä, kun ruotsalaiset tarvitsivat apua (leveäraiteisin kokemus). | ||||
|
|
24.07.2017 15:24 | Jari Välimaa | ||
| Tässä käytettävä Pandrol QTrack-JIG asennus on vähän kuin Helsingin asennustapa, paitsi ääni/sähköeristeet kiskon pohjaan ja sivuihin tulevat myös näissä: Jokatapauksessa betonia tulee kahteen kerrokseen ja lisäksi myös raudoitukset. http://www.pandrolcdmtrack.com/products.html |
||||
|
|
24.07.2017 09:26 | Jari Välimaa | ||
| Liikennevirasto kutsuu tälläisiä pölkkyjä kaksiosaiseksi betoniratapölkyksi : http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-36_betoniratapolkyn_rakenteellinen_web.pdf Dokumentissa on käsitelty ratapölkkyjen kestävyyttä mutta sisältää myös teknistä kuvausta. |
||||
|
|
24.07.2017 07:41 | Erkki Nuutio | ||
| Velsa Oy:n tehdas tiilirakennuksissa vasemmalla. Yrityksen moninaiset vaiheet ja tuotteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Velsa Viitaten Wikiin, Velsaa vietiin kuin pässiä narusta perustajien luovuttua yrityksestä. Todettakoon Wikistä poiketen, että Valmet metsäkoneista Valmet siirsi vain kouraharvesterien valmistuksen Ruotsiin (Umeå). Kuormakoneiden valmistus siirrettiin Velsaan muutamiksi vuosiksi. Saatiin jopa Pohjoismaiden investointipankin miljoonia metsäkonekokoonpanon järjestelyihin Velsassa. Aiempi alaiseni, edesmennyt teknikko Pauli Vänninmaja taisteli pitkään jotta laatuasiat saatiin siirrossa hallintaan. Vuosia myöhemmin hän taisteli samoissa merkeissä Transtechissa tämän rautatiekaluston siirrossa Tampereelta. Koko metsäkonetoiminnan taloudellinen tulos sekä ilmaiseksi vastaanotetut miljoonien arvoiset piirustukset ja tuoteoikeudet toki siirrettiin heti ruotsalaistehtaan tileille. Kun tilit olivat lihonneet tarpeeksi, tehtiin Umeå Mekaniskalle lisähalli ja siirrettiin kuormakoneidenkin valmistus sinne Velsasta. Velsa sai jatkaa vain alihankkijana hitsailemalla metsäkoneiden rungot. Korvaavaa työtä saatiin siirtämällä ohjaamosuunnittelu ja -valmistus Valmet Kuorevedeltä Velsaan. Häpeällistä suomalaisten köyhdyttämistä erään suomalaisluopion toimesta. |
||||
|
|
24.07.2017 07:40 | Jari Välimaa | ||
| liittyy tietysti bostrappiin, mutta kun ei ole sitä käytettävissä niin syy miksi käytetään on varmaankin sama kuin miksi näitä käytetään myös suurnopeusradoilla ilman sepeliä: Eli sivuttais/pitkittäis voimat paremmin hallussa, kevyempiä asentaa. Asiasta englanniksi : http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2212671612002314 Ja tietysti Tampereella ei tehdä kiskoista elementtejä kuten Helsingissä, vaan käytetään valmista pölkkyä/kiskoa. |
||||
|
|
24.07.2017 01:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, Helsingin raitiotiet on kyllä ihan täysi vitsi. Uudetkin radat rakennetaan pitkälti 1920-luvun standardeilla, ryyditettynä 1950-luvun innovaatioilla. Sen uudempia ratkaisuja joukosta ei juuri löydy. Niinsanotun Länsi-Euroopan joukossa Helsinki onkin vanhakantaisten, vaunuja rikkovien ja käyttökustannuksiltaan kalliiden raitioteidensä kanssa aikalailla ainutlaatuinen tapaus. Museoraitiotie. Silti kiinnostaisi kovasti tietää mikä juuri tässä kuvan aiheena olevassa ratkaisussa on järkenä. Uskon, että jokin, mutta /mikä/? |
||||
|
|
24.07.2017 00:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Huomasinkin vain asemalla seisovan junan :D | ||||
|
|
24.07.2017 00:10 | Ossi Rosten | ||
| Kaksikin löytyy. Ainakin näyttäis jotta on vaunuja tuon asemalla seisovan perässäkin... | ||||
|
|
23.07.2017 23:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Hetken piti etsiä sitä junaa :) | ||||
|
|
23.07.2017 22:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva pussiraiteilta 2017: https://flic.kr/p/WJwTb5 | ||||
|
|
23.07.2017 22:24 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän on VKM-tunnus EE-LWRTE ja EVN-numero eli vaikuttaisi olevan kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti Viroon kalustorekisteröity laite. | ||||
|
|
23.07.2017 21:53 | Mikko Herpman | ||
| Tarvinnut ilmeisesti ihan moottorisahaa.. Koivu varmaa pudotellut mahlaa porkkanan päälle kun on noin tumman sävyinen. | ||||
|
|
23.07.2017 21:51 | Arto Lopia | ||
| No en minä sillä, että olis ollut kyseessä aivan kohtuuton toimenpide, olen vaan hyvin allerginen kaikille kulkua rajoittaville jutuille. Ymmärrykseni kulkemisen rajoittamiselle kyllä löytyy tästä kommenttiketjusta. | ||||
|
|
23.07.2017 21:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihin suuntaan Vokit täältä jatkavat? | ||||
|
|
23.07.2017 21:44 | Esko Peranto | ||
| Asemarakennuksen omistaja ei tietä sulkenut asetinlaitekopille. Asetti vain penkin tielle, jotta tarpeeton autoliikenne saatiin estettyä veturin vierelle kun tarvetta oli huolto-, nosto- ja siirtokalustolle. | ||||
|
|
23.07.2017 21:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Varikon rikka"ruohot" näyttävät melko suurilta...ainakin tuo maassa makaava ;) | ||||
|
|
23.07.2017 21:19 | |||
| Komea kuva kyllä on. Usvainen ja valoisa yö junan sekä sen valojen kera luovat kyllä hyvin moniulotteisen ja komean kokonaisuuden. Kyllä olisi ainesta vaikkapa viikon kuvaksi. | ||||
|
|
23.07.2017 21:18 | Kari Huuva | ||
| Vuoden kuva. | ||||
|
|
23.07.2017 20:37 | Perttu Karttunen | ||
| Noniin, näitä ku itekki sais kuvattuavaan kun ei oikeen sopivaan aikaan mitään kulje että usvaakin olis, komee kuva! | ||||
|
|
23.07.2017 20:12 | Pasi Seppälä | ||
| Kaunista kukkaloistoa radan varressa. Ja ristiinalainen on aina tyylikäs. | ||||
|
|
23.07.2017 20:11 | Pasi Seppälä | ||
| Komeat värit. | ||||