|
|
09.06.2017 12:00 | Julius Ylitalo | ||
| siis 10 junaa pysähtyy Ruukin rautatieasemalla. | ||||
|
|
09.06.2017 11:46 | Julius Ylitalo | ||
| Hei! Onko Härmän asema avattu? | ||||
|
|
09.06.2017 10:40 | Heikki Kannosto | ||
| Kanaalin toisella puolella Alankomaissa oli samanlaisia. Kirahvityyppinen nostokurki ei liene veturin varuste vaan taustakulissi. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f1/NS_Class_600_685_at_Swanwick.jpg Tämä perin merkillinen vuohi (Sik) lienee hollantilaisten omaa suunnittelua. Sarvi ei kun nosturi kuuluu tässä tapauksessa veturin varusteisiin joskaan sitä ei kaikissa ollut. Pienoisrautatieläiset tuntevat Rocon veturin jo 1970-luvulta. https://i.ytimg.com/vi/yfSjJwEpKX8/maxresdefault.jpg Tälle jäävät toiseksi niin saksalaisten Köfit kuin suomalaiset Otsot. |
||||
|
|
09.06.2017 09:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Kumpa tuo vihreä lätkäkin muutettaisiin muun maalauksen mukaiseksi, on sitä vaaleaakin heijasteteippiä. | ||||
|
|
09.06.2017 08:33 | |||
| Arkkitehti on onnistunut rakennussuunnittelussa aikoinaan. :-) | ||||
|
|
09.06.2017 06:47 | Petri Soronen | ||
| Löytyikö valmista vai pitikö tilata piirustuksilla? | ||||
|
|
09.06.2017 00:38 | Timo Järvi | ||
| Tyylikästä. Jylhät on maisemat puhelinlankojen laulellessa. | ||||
|
|
08.06.2017 23:54 | Eljas Pölhö | ||
| Hattu pois päästä ja syvä kumarrus. Tässä on yksi veturiteollisuuden parhaista tuotteista kautta aikojen. Tätä 50-luvun versiota oli yksistään Englannin rautateillä yli 1000kpl ja päälle viellä teollisuuslaitoksille ja vientiin valmistetut. Tämä oli hyvä kaikille osapuolille, tehtaalle myyntimenestys ja käyttäjälle erittäin luotettava työjuhta. Ei se ollut moottoriteholtaan kovin kummoinen, 350 heppaa noin pääsääntöisesti, mutta vetokyky oli hyvä. Paino oli luokkaa 50 tonnia, eli 10 tonnia enemmän kuin samantehoisessa Vv13/Tve3:ssa. Tämä on ollut erittäin pitkäikäinen malli, simppeli kovaan työhön tehty rakenne ja sähköinen voimansiirto. Spitfiren valmistusmäärä oli yli 20’000, mutta työikä jäi lyhyeksi. Se oli kyllä yksi maailman kauneimmista lentokoneista ja sen Merlin-moottorin ääni on kertakaikkiaan upea. https://www.youtube.com/watch?v=Y5rGyP6SSYM |
||||
|
|
08.06.2017 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| Niin kauan kuin olen lukenut englantilaisia lehtiä ja vetureiden suorituskykykirjallisuutta (pian 60 vuotta), niin tämä on ollut vakioaihe. Kaikki tunnetut nopeuksien kellottajat ovat esittäneet oman mielipiteensä. Kiistatonta on, että 9.5.1904 City of Truro ja Duke of Connaught vetivät postijunan Millbay Cross-Paddington ajassa 3 tuntia 46 min 48 s sisältäen veturien vaihtoon Pylle Hill Jc, Bristol, käytetyn ajan 3 min 43 s. City of Truro teki vain toiseksi parhaan tunnetun ajan tuolta kaudelta omalla osuudellaan, häviten 53 s parhaasta. Keskinopeus 70 km:n matkalla oli kuitenkin 119 km/h. Tehoon liittyvien laskelmien mukaan City of Truro ei ole voinut kiihtyä edes jyrkässä alamäessä riittävän nopeasti saavuttaakseen yli 155 km/h nopeuden. Yleinen käsitys on, että sen nopeus oli noin 150 km/h. Ei huono sekään vuonna 1904. Charles Rous-Marten oli kokenut nopeuksien mittaaja jo parin kymmenen vuoden ajalta. Koska oli yö, niin arvellaan, että hän erehtyi valkeasta neljännesmailipaadesta (400 m:n välein) johonkin muuhun valkeaan kohteeseen, eikä huomannut, että oikea paasi ohitettiin 1-3 kymmenystä myöhemmin, koska kirjoitti havaintoaikaansa juuri silloin. Veturityyppi oli tunnettu sutjakasta kulustaan, mutta tyypillinen huippunopeus sillä oli luokkaa 130-140 km/h. |
||||
|
|
08.06.2017 22:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Aiheesta on videokin: https://www.youtube.com/watch?v=RBC6v2mGhIU | ||||
|
|
08.06.2017 21:59 | Jyrki Talvi | ||
| Kas veturit vaihdettiin Ol. | ||||
|
|
08.06.2017 20:28 | Jorma Kattelus | ||
| Joskus aikoinaan Kuopion konepajasta lähtiessään Helsingin vetureissa oli pahvilappu ohjaamossa: Lyhytpää edellä etelään. Olisiko johtunut ettei tarvitse käännellä Helsingissä. Pitkäpää siis satamaan päin. Eli menivät Kouvolan kautta ja naama kääntyi siellä. | ||||
|
|
08.06.2017 20:08 | Santeri Taskinen | ||
| Hyvän kuvan olet ottanut! | ||||
|
|
08.06.2017 18:59 | Jukka Voudinmäki | ||
| Melkomoista pullonkaulaa se on vielä tätäkin nykyä, etenkin välit Mattilanniemi-Tourula-Lohikoski sekä Vaajakoski-Kanavuori. | ||||
|
|
08.06.2017 18:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Tilanne on tuskin muuttunut vuodesta 2014: https://vaunut.org/kuva/96317 | ||||
|
|
08.06.2017 17:47 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika harvoin on tuollaisia betonipiippuja kaadettu Suomessa. Tuo taitaa olla ensimmäisiä, mutta varmaan nuokin alkavat yleistyä. Inkoossa seuraavaksi(?) | ||||
|
|
08.06.2017 17:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä Hiirolan asematalon tilanne on tällä hetkellä? | ||||
|
|
08.06.2017 17:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jyväskylä oli autoilijoille muutenkin ikävä paikka 1970-luvulla. Yksisuuntaisia katuja oli paljon. Esimerkiksi päästäksesi 200 metrin päässä olevan talon eteen piti ajella kaksi kilometriä. T.nmrk "kyydissä ollut". | ||||
|
|
08.06.2017 17:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Luumäellä on vuonna 2009 järjestetty Offivarusteen Lost In BoneHill -off-road-tapahtuma: https://jukkalaunonen.kuvat.fi/kuvat/Kuvia+Lost+in+BoneHill+Luum%C3%A4elt%C3%A4+2009/ | ||||
|
|
08.06.2017 17:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luumäki eli Bone Hill. | ||||
|
|
08.06.2017 17:04 | Teppo Niemi | ||
| Brödtorp on oikea paikka.... | ||||
|
|
08.06.2017 17:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomaa Belpaire-kattila. | ||||
|
|
08.06.2017 17:03 | Teppo Niemi | ||
| Eipä se ole mahdotonta tänä päivänä. Pitää vain sattua oikeana päivänä vierailemaan DB AG:n Damflokwerk Meiningenissa. Eli siis silloin kun keskinmäisen kaulan koneistusasetukset ovat tehtynä. Mutta tuuria se kyllä vaatii..... | ||||
|
|
08.06.2017 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elikkä City of Truro on Great Western-rautatien veturi n:o 3717. Sillä ajettiin toukokuussa 1905 erikoispostijunaa mutkaisella radalla, alamäkeen, Tauntonista länteen suurella nopeudella. Mukana ollueen tunnettun journalistin ja junan kellottajan Charles Rous-Martensin mukaan suurin nopeus oli 164 km/t, eli uusi maailmanennätys tuolloin. Jälkikäteen tutkittuna osoittautui, että todellisuudessa nopeus olisikin ollut hieman pienempi. 3717 valmistui vuonna 1903, sen pyörästö oli (on yhä) 2'B. Siinä oli kaksi sylinteriä kehyksen sisäpuolelle asennettuna. Vetopyörän halkaisija on 2 045 mm, paino työkunnossa 94 tonnia, kattilapaine 14,1 kg/cm2, suurin akselipaino 18,6 tonnia, tenderiin mahtui hiiliä 5 tonnia ja vettä 13,6 kuutiometriä. Kokonaispituus puskimenpäitse 17 126 mm. Viimeinen City-luokan veturi poistettiin käytöstä 1931, mutta toisen maailmansodan jälkeen City of Truro kunnostettiin ajokuntoon. Sen alkuperäinen numero oli 3171. | ||||
|
|
08.06.2017 16:53 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman kulahtanut Dv12 2652 lyhyt pää edellä Sm5 74:n edessä 23.3.2017 https://vaunut.org/kuva/117919 . Kuva myös Resiinassa 2/17 sivulla 49. | ||||
|
|
08.06.2017 16:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo Orikedon piippu ehti olla vielä vajaan vuoden pystyssä ennen kuin se kaatui: https://flic.kr/p/vV6FK7 | ||||
|
|
08.06.2017 16:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtaakohan jokin 2600-sarjan koneista ollut Flirt-hinauksessa sekä punaisena että vihreänä? | ||||
|
|
08.06.2017 16:43 | Juhana Nordlund | ||
| Katsos mokomaa, minulta tuo 65:n hinaus on mennyt vallan ohi. Deevereiden kuopus 2664 on muuten ollut noissa tehtävissä yllättävänkin monta kertaa. Ehkä siksi se sitten oli syöpynyt mieleeni. | ||||
|
|
08.06.2017 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saman pöljän kansan jäsen suunnitteli Spitfiren ja toinen jäsen tuon veturin... Taisivat olla tarkoituksenmukaisia kumpikin... | ||||
|
|
08.06.2017 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisipa ollut hauska nähdä käytännössä, kun tuota mutka-akselin keskimmäistä laakerikaulaa koneistettiin... | ||||
|
|
08.06.2017 16:24 | Jimi Lappalainen | ||
| JNo; olisit kaivanut Sm5 65:n hinauskuvan, siinä on sama veturikin lyhyt pää edellä :) https://vaunut.org/kuva/115621 | ||||
|
|
08.06.2017 16:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäkuva Flirtistä: https://flic.kr/p/UiPVpN | ||||
|
|
08.06.2017 15:40 | Juhana Nordlund | ||
| Noh, kaivetaanpas #53:sen siirtokuva esille: https://vaunut.org/kuva/111998 . Ei siis ihan kaikkia Sm5:sia olet tuotu Helsinkiin Deeverin pitkä pää edellä. | ||||
|
|
08.06.2017 15:26 | Jari Kuusinen | ||
| Ei ole sattumaa ja vastauskin löytyy jostain päin tätä sivustoa: Kyseessä on jokin huoltotekninen tekijä Tampereella, minkä takia Dv12:t ovat aina The Keula kohti pohjoista. Tämän tarkemmin en viitsi muistaa, mutta joku varmaan osaa selostaa tarkemmin, mistä on kyse? | ||||
|
|
08.06.2017 15:19 | Miitre Timonen | ||
| Kuka osaa antaa selityksen pitkä pää edellä -käytäntöön? Se ei voi olla sattumaa. | ||||
|
|
08.06.2017 13:44 | Mikko Nyman | ||
| Meikäläistäkin nauratti Brottorp. Ymmärrän toki myös sen, että toisinaan kirjoittamisen aiheuttama paine kasvaa niin suureksi, ettei naputtelusormien räjähdysvaaran vuoksi yksinkertaisesti ennätä tarkistaa kaikkea, kuten vaikkapa oikeinkirjoitusta... :-) | ||||
|
|
08.06.2017 13:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Rantaradalla on ollut soravaihteet nimeltä Brödtorp ja Rödbrott :) | ||||
|
|
08.06.2017 13:02 | Niila Heikkilä | ||
| Ahaa, tuo on siis siirretty Kokemäenjoelta. Siltoja on aika paljon siirrelty takavuosikymmeninä paikasta paikkaan. Tästä aiheestahan saisi mielenkiintoisen historiikkikeskustelun. Mitä kaikkia ratasiltoja on siirrelty ja minne? Mitkä ovat yhä rataliikenteen käytössä ja mitkä muussa käytössä. | ||||
|
|
08.06.2017 11:57 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän niitä on. Esim 1970-luvun lopulla rataradalla kulki Brottorpin vaihteelta Kirkkonummi - Pasila välille sorajuna, jonka vaunusto oli 8 Kas + Hk + 8 Kas + Eis. | ||||
|
|
08.06.2017 11:18 | Niila Heikkilä | ||
| Tuo on tavallaan Ratatekin lanseeraama uusi sähköratakonstuktio. Vanhoissa asennuksissa käytettiin kannattimen ja ajojohdon välillä 160cm etäisyyttä, kun taas näissä uusissa Ratatekin asennuksissa etäisyys on "vain" 110cm. Sen vuoksi paikoitellen näyttää kuin ajolanka olisi linjaosuuksillakin alempana kuin normaalisti. Silmä kuitenkin valehtelee: Ajolanka on edelleen normaalissa 615cm korkeudessa kiskosta. Sen sijaan kannatinlanka on tuon puoli metriä alempana, ja juuri se saattaa aiheuttaa silmän hämääntymisen. Lankojen korkeuseron pienennys vaikuttaa siis itse orsirakenteeseenkin pienentävästi. | ||||
|
|
08.06.2017 10:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Pirun hieno sumukuva | ||||
|
|
08.06.2017 10:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silta on mallia "Schwedler". Alunperin se palveli Porin radalla Pahankosken sillan toisena siltajänteenä, kuten osa porukasta varmaankin jo tietää. | ||||
|
|
08.06.2017 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikenteelle avattaessa 1886 kantoi nimeä "Kelviå". | ||||
|
|
08.06.2017 08:36 | Juhana Nordlund | ||
| Myös Karjaa on ollut aikanaan merkittävä raitiovaunupaikkakunta, ja sellaiseksi näyttää Kajaanikin muodostuvan. Tampereella on tehty aikanaan myös 90 metrovaunua (sis. koejunan 6 vaunua), 100 sähkömoottorijunan moottorivaunua, 100 sähkömoottorijunan ohjausvaunua sekä 52 johdinautoa. Pirkanmaalaisilla on siis sähköinen paikallisliikenneosaaminen vahvasti hallussa. Eikä sovi unohtaa, että maakunnan suurimmassa kunnassa (pinta-alan perusteella) eli Sastamalassa valmistetaan Linkker-sähköbusseja. |
||||
|
|
08.06.2017 06:22 | Henrik Hietala | ||
| Eipä nämä isommat kuljetusliikkeet tainneet tarvia, kun on henkilökuntaa molemmissa päissä. Mutta sehän voisi olla hyvä markkinointikeino saada myös pienempiä firmoja mukaan! Jos nyt kuljetukset joskus palaisi :) | ||||
|
|
08.06.2017 02:38 | Harri Junttila | ||
| Taisi samainen vaunusto tulla T5112 junana Kemistä Ouluun, tosin vetokalusto meni happamaksi :( | ||||
|
|
08.06.2017 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sitten taas tulleepi tekstiä kirjasta Triebwagen-Archiv, kirjoittanut DI Rainer Zschech: (hieman lyhenneltynä ja kirveellä käännettynä) Jatkuvasti kasvava matkustajaliikenne DDR:n ja naapurivaltioiden välillä pakotti ottamaan käyttöön paremman, nopeamman ja mukavamman junatyypin. Deutsche Reichsbahn hankki 1960-luvun puolivälin tienoilla kotimaiselta kiskokalustoteollisuudelta nelivaunuisen dieselmoottorijunan. Sitä voitiin tarvittaessa pidentää viisi- tai kuusivaunuiseksi. Tätä silmällä pitäen oli koneisto suunniteltu riittävän tehokkaaksi, joskin lisävaunuja käytettäessä nopeus rajoitettiin 140 km/t:iin. 1963 esiteltiin ensimmäinen juna yleisölle. Koeajoissa osoittautuivat junan kulkuominaisuudet hyväksi, sekä perusrakennetta myös pidettiin onnistuneena. Jarrutusmatkat koeajoissa olivat vaaditun mittaiset. Tältä pohjalta vuonna 1965 valmistuneet sarjajunat valmistettiin samanlaisiksi kuin ensimmäinen juna. Ne asetettiin liikenteeseen väleille Berliini - Kööpenhamina ja Berliini - Praha - Wien (osittain myös viisivaunuisena). Junan suunniteltua 160 km/t nopeutta silmällä pitäen se muotoiltiin virtaviivaiseksi; moottorivaunut muistuttivat SVT Kruckenbergia (vuodelta 1939). Juna oli teräsrakenteinen, suunniteltu kevyeksi levyistä ja kevyistä profiileista rakennettavaksi. Sarjamerkki junalla oli alun perin VT 18.16, vuodesta 1970 alkaen 175. Junassa VT 18.16 04 oli moottorivaunun etuosa tehty lasikuituvaihvistetusta polyesteristä. Vetolaitteena oli moottorivaunujen päädyissä Scarfenberg-keskuspuskin, jossa oli myös sähkö- ja paineilmaliittimet. Välikytkimet olivat Scharfenberg-lyhytkytkimiä. Vetotelit olivat erikoisrakenteisia, akselivälin ollessa 4 000 mm. Näin teleihin voitiin sijoittaa VEB Dieselmotorenwerk Berlin-Johannisthalin valmistamat 900 hv pakokaasuturboahtimilla varustetut 12-sylinteriset nelitahtidieselmoottorit yhdessä hydraulisen vaihteiston kanssa. Vetotelin molemmat akselit olivat vetäviä. Telikehys oli levystä hitsattua kotelorakennetta. Teräksiset kehdon kierrejouset kuuluivat myös asiaan. Akselilaakeripesät olivat myös kierrejousitettuja. Edelleen, juoksutelit olivat Görlitzin mallia, ilman sarvirautoja. Kaikissa teleissä oli nesteiskunvaimentimet. Juoksutelien akseliväli oli 2 500 mm. Junissa oli myös moottorin jäähdytysjärjestelmä. Sähköisen tuuletinmoottorin kierrosluku riippui moottorin kierrosluvusta, joten jäähdytysteho säätyi sopivaksi. Järjestelmässä oli myös lämpövahti. Jarruina käytettiin sähköohjattua kaksivaiheista Hildebrandt-Knorr-paineilmajarrua. Ne olivat tönkkäjarruja, joita varten jokaisella akselilla oli oma jarrusylinterinsä. Joka akseli oli varustettu luistonestolaitteella. Juoksuteleissä oli myös magneettinen kiskojarru, joka toimi pika- ja hätäjarrutuksessa itsetoimivasti mukana. Toki kiskojarrua voitiin käyttää myös ohjaamosta käsin. Seisontajarruna toimi vetoteleihin sijoitettu ruuvijarru. Moottorivaunuissa (merkitty VTa ja VTb) olivat seuraavat osastot: konehuone, ohjaamo, matkatavara- ja postiosasto. Radiohyttikin oli sisustettu moottorivaunuun konduktöörin hytin lisäksi. Niissä oli myös 2. luokan avoin matkustajaosasto. VMc-välivaunussa oli ravintolaosasto keittiöineen ja kolme 2. luokan hyttiä. VMd-vaunussa puolestaan oli yhdeksän 1. luokan hyttiä. VMd-vaunussa oli sitten yjdeksän 2. luokan hyttiä. Joka vaunussa oli tietenkin sisäänkäyntiovet, eteiset ja käymälät. 1. luokan istuinjärjestys oli 0 + 3, ne olivat pehmustetut. 2. luokan avo-osastossa penkeissä oli kallistettavat selkänojat, penkkijärjestys oli 2 + 2, hyteissä 0 + 4. Ravintolaosastossa oli 23 istumapaikkaa, järjestyksellä 1 + 2. Yksiosaiset sisäänkäyntiliukuovet olivat sähköpneumaattisia, ja voitiin sulkea ohjaamosta käsin. Matkustajaosastossa oli raitisilmatuuletus ja lämmitys. Junassa oli myös öljylämmityskattila vaunujen lämmittämiseksi ja myös moottoreiden jäähdytysneste voitiin sillä tarvittaessa lämmittää. Lämmitystä voitiin myös järjestää moottoreiden jäähdytysnesteen avulla. Vaunujen valaistus hoitui loisteputkilla. Yleisvalaistus oli ohjaamosta hoidettavissa. 1. luokan osastoissa oli matkatavarahyllyissä lisäksi lukulamput. Kaksi junaa voitiin kytkeä yhteen. Moottorien tehonsäätöjärjestelmä oli sähköinen, releillä ohjattu. Hydraulisen vaihteiston ohjaus oli automaattinen ja se riippui ajonopeudesta ja moottoreiden kierrosluvusta (maksimi 1 500 kierr./min). Junissa oli myös turvalaitteet. Lisäksi moottoreissa, vaihteistoissa ja öljylämmityslaitteessa oli itsetoimiva valvontajärjestelmä. Tämä helpotti kuljettajan työtä. Konehuoneissa oli myös puoliautomaattinen palonsammutusjärjestelmä ilmaisimineen. Numerotietoja kuvan junasta: pyörästöjärjestys B'2+2'2'+2'2'+2'B', suurin pituus nelivaunuisena 97 360 mm, pyörän halkaisja 950 mm, paino työkunnossa 212,7 tonnia, suurin akselipaino 19,8 tonnia. Istumapaikkaluku 1. luokassa 54, 2. luokassa ja ravintolassa 80 +23. Junat valmisti VEB Waggonbau Görlitz. |
||||
|
|
08.06.2017 00:26 | Jouni Halinen | ||
| Helsingin rautatieaseman tulipalon tuhot.Alkaa 7:40 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/139568 (1951) Alkaa 1.45 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/157213 (1951) |
||||
|
|
07.06.2017 22:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon, että Leenan sisarveturi, joka ennen vanhaan oli Lielahdessa Enqvistin tehtaan veturina, oli ensimmäinen leveäraiteinen veturi, joka kävi Mäntässä. Siitä oli jopa juttu ja kuvakin Kuorevesi-Mänttä-Wilppula-lehdessä, joskus vuonna yks ja kaks. T. Nimimerkki "mikrofilmejä tuijottanut". | ||||
|
|
07.06.2017 22:58 | Riku Outinen | ||
| Tulee menemään Riihimäen kolmiota pitkin, kuten kaikki muutkin 20000-30000 junat. | ||||
|
|
07.06.2017 22:57 | Jukka Suortanen | ||
| Kolmisen viikkoa sitten olivat Voikkaalla ( Teräspyörä Steelwheel Oy ) ja ovat varmaankin yhä siellä. | ||||