Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 10.06.2017 12:46 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionrautateillä ainakin oli taannoin sellainen vaihe, jossa tällaista yksittäisten vaunujen kuljettamista pidettiin täysin kannattamattomana. Toisaalta kyllä sekin jotain maksaisi, jos nämä puut kuljetettaisiin puutavara-autolla ‒ tästäkin vaunukuormasta (≤57,5 t) saataisiin maanteille reilu 1¼ täysperävaunukuormaa (~45 t). Ja ei se yksi vaunu täystonnijunassa juuri mitään paina. Hubien laskumäissä yksittäisten vaunujen lajittelutyöt hoituvat yhtä tehokkaasti kuin vaunuryhmienkin. Tässä kuvan tilanteessa vaunu oli tosin tullut yksinään Dv12:n vetämänä Salosta Turkuun. Se kyllä syö tämän kuljetuksen kannattavuutta.
kuva 10.06.2017 12:22 Jari Kuusinen  
  Vaunun on täytynyt jäädä maanantaina aamuyöllä Riihimäeltä tuodusta tyhjävaunuletkasta syystä tai toisesta, ehkä jätetty uudelleenkuormattavaksi, ehkä tekninen vika jarruletkussa tms. Tämä on jouduttu kuitenkin noutamaan yksinäisenä pois, koska Saloon ei näytä olleen puunhakijoita kulussa, eikä näytä hetkeen olevan tulossakaan. Mielenkiintoista on myös se, että lieneekö ensimmäinen kerta pariin vuosikymmeneen kun Piikkiöstä onkin jatkettu saman tien Saloon ilman että on käyty Turussa kääntymässä veturijunalla! :)
kuva 10.06.2017 12:16 Ari-Pekka Lanne  
  Jollei Ritissä liitetty junan häntään muita vaunuja tai vaunuryhmiä.
kuva 10.06.2017 12:12 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl sitä kaikenlaista voi sattua haaviin, kun vaan pääsee ulos asunnostaan. Kiva jos kelpasi.

Näköjään Korian kirjeenvaihtajamme olikin nähnyt tämän menevän T 3025:n mukana Kouvolaan asti: https://www.vaunut.org/kuva/119669 ...Eli olisi ollut huokeampi ajattaa tuokin T 3025 Riihimäen Δ-raiteen kautta.
kuva 10.06.2017 12:05 Markus Räsänen  
  T2036 liikkuu Kv-Tre ja siinä on kulkenut viime aikoina vain tyhjiä vaunuja. Ja nämä yksittäiset, jopa neljä täyttä RaPu-vaunua kulkevat näissä T3023 tai T3025:ssä Kouvolaan asti. Sitä en tiedä mihin ne Kouvolassa menevät vai puretaanko ne autoihin. Koivukuidusta voisi päätellä yksi mahdollisuus olisi Kuusankosken UPM:n tehdas. Mutta onko tälläisessä yksittäisten vaunujen kuljettamisessa mitään järkeä, niin siihen en ota kantaa.
kuva 10.06.2017 11:57 Teemu Saukkonen  
  Jopas on ollut tyylikäs sisustus tuossakin.
kuva 10.06.2017 11:54 Jimi Lappalainen  
  Tuo nyt ainakin oli käynyt Salossa lastattavana, kuten ilmi käy. Tiedä sitten, oliko se Saloon mennyt myös yksin. Turkuun se on tullut Tampereelta, mistähän sitten sinne? Ehkä Kouvolasta 2036:ssa?
kuva 10.06.2017 11:48 Markus Räsänen  
  Tietääkö kukaan mistä ja miksi näitä yksittäisiä täysiä RaPu -vaunuja on Tre-Kv junissa? Tämäkin yksilö tuli Kouvolaan asti.
kuva 10.06.2017 11:24 Jimi Lappalainen  
  Mielenkiintoinen havainto, Aapee! Lisäsit muuten hienoja kuvia :)
kuva 10.06.2017 11:21 Jimi Lappalainen  
  Onko tunnelin nimi tosiaan virallisestikin Vuorelan tunneli? Erikoista, sillä ei muiden tunneleiden nimissä ole tuota "____n tunneli" -lisäosaa.
kuva 10.06.2017 11:18 Jimi Lappalainen  
  Upea kuva.
kuva 10.06.2017 10:57 Timo Oinonen  
  Näitä tosiaan sillointällöin putkahtekee esiin. Viimeksi muutama päivä sitten joku löysi EFiab 11622:n joka on varastona. Sen kohdalla listani oli tyhjä niin sainpa täytettyä siihenkin jotain tietoa. Sijaintia löytäjä ei paljastanut.
Kuvasarja:
Rautarouva
 
10.06.2017 10:36 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä originaali Rautarouva alkaa käydä vähiin. Myös Hikiän ja Forssan välillä saatiin uusi 400 + 110 kV:n voimalinja käyttöön jo viime vuonna. Riihimäen kohdalla uusi voimalinja kiertää vallan uudella linjauksella Juppalan ja Tienhaaran asuinalueet kantatien 54 viertä pitkin peltoja. Näin myös yllä Kekomäen ja Riihimäen Oravankadun sillan Eiffelin-torneja kuvaavat kuvat ovat muuttuneet historiallisiksi.
kuva 10.06.2017 10:30 Teemu Sirkiä  
  Miehistönvaihtopaikka tulee Sammalistoon siihen itäisimmälle raiteelle.
kuva 10.06.2017 10:25 Jari Välimaa  
  Ei taida kelpuutuksesta olla puutetta, vaan operaattoreista.
kuva 10.06.2017 10:25 Pasi Utriainen  
  Ammoisina aikoina junanvaunuja on varmaan myyty yksityisille ja yrityksille runsain määrin, koska vaununraatoja näkyy lojuvan siellä sun täällä.
kuva 10.06.2017 10:24 Jari Välimaa  
  WAU !!!!
kuva 10.06.2017 09:51 Jouni Hytönen  
  Jännä, että tällaisia ainakin suurimmalle osalle meistä tuntemattomia metsä/pusikko/teollisuusaluevaunuja tulee edelleen uusia ja uusia vastaan. Yli 30 vuotta on jo kohta kulunut liikennekäytön lopusta ja edelleen suuri määrä koreja löytyy sieltä täältä ajokunnossa säilyneiden lisäksi.
kuva 10.06.2017 09:45 Jouni Hytönen  
  Ulkoseinien maalipinnoista voi olla melko haasteellista tässä vaiheessa elinkaarta enää tunnistaa vaunua. Jos ikkunoista näkee sisään, eteisten seinissä matkustamon ovien yläpuolella on maalattuna vaunun numero ja siellä se säilyy yhtä kauan kuin vaunun katto ellei joku maalaa seinää yli. Eli pitäisi tähyillä vaikka oven ikkunasta sisään seinälle oikealle ylös.
kuva 10.06.2017 09:41 Jouni Hytönen  
  Hieno dokumenttikuva tästäkin lyhytikäiseksi jäävästä junakokoonpanosta.
kuva 10.06.2017 08:47 Jukka Ahtiainen  
  Haukivuorelta/Haukivuorelle olisi ollut halukkaita junamatkustajia. Asia esitettiin ja työstettiin aluejohtokunnan kautta moneen kertaan tiiviisti kolme vuotta.
kuva 10.06.2017 04:50 Jussi-Pekka Halonen  
  Avattavien ikkunoiden lukumäärä ja ulkoverkkoliitännän sijainti rajaavat vaunun numeron välille 4050–4131. Vanhemmissa vaunuissa liitäntä sijaitsee lähempänä ovinappeja.

Liitäntien erilaiset sijainnit näkyvät hyvin esim. näissä kuvissa:
4020: https://vaunut.org/kuva/54131
4045: https://vaunut.org/kuva/113897
4072: https://vaunut.org/kuva/44695
kuva 10.06.2017 02:29 Esa J. Rintamäki  
  Muuten, Spitfiren suunnitellut Reginald J. Mitchell totesi kuultuaan koneensa saamasta Spitfire-nimestä: "typerä nimi!". Mitchelll kuoli 1937 42-vuotiaana ennen kuin yhtäkään Spitfireä oli alettu sarjavalmistaa. Olikohan myöhempien versioiden saaman Rolls-Royce Griffonin äänimaailma erilainen kuin Merlinin?

Prototyyppi Supermarine 300 lensi ensilentonsa 6.3.1936. Ensimmäinen tuotanto-Spitfire I lensi 14.5.1938. Tarkka Spitfiren valmistusmäärä oli: 20 630 kpl. Kokonaisluvussa ei ole mukana tuntematon määrä hävittäjä-Spitejä ja valokuvaustiedusteluversioita, jotka tuhoutuivat Supermarinen Woolstonin-tehtaan pommituksessa 26.9.1940. Spitfireitä vietiin myös Ranskaan (vain yksi kpl), Kreikkaan, Portugaliin ja Turkkiin. Lisäksi Viro oli tilannut 12 Spitfire I:stä, mutta tilaus raukesi. Sodan aikana myös Egypti sai Spitejä. Kansanyhteisön ilmavoimista Kanadan, Uuden-Seelannin, Australian, Etelä-Afrikan ja myöskin Intian lentäjät lensivät ja taistelivat Spitfireillä eri sotanäyttämöillä. Saksan miehittämistä maista paenneet tsekit, hollantilaiset, norjalaiset, belgialaiset, jugoslaavit ja Vapaan Ranskan lentäjät sotivat Spiteillä, puhumattakaan amerikkalaisten vapaaehtoisten Kotka-laivueista. Vuodesta 1942 alkaen myös USAAF sai näitä koneita. 1944 Italian liittoutuneiden puolella sotineet ilmavoimat saivat 33 konetta! Neuvostoliittoon toimitettiin eri versioita 1 333 kpl. Ellen ihan pahasti pieliseen muista, niin RAF sai viimeiset Spitfirensä 1948. Nuo ylläolevat tiedot koskevat 2. mms aikaa, jonka jälkeisestä,ajasta käyttämäni kirja ei kerro.... Myös Seafirestä (laivaston versioista) kirja ei kerro. Taas tuli asiaa Aviation Shoppiin...! Voi raakkules, unohdin puolalaiset! Spitit poistettiin käytöstä 1950-luvun alkupuoliskolla.
kuva 10.06.2017 01:55 Ari-Pekka Lanne  
  Sama Sps näkyi menevän perjantaina 9/6 T 3025:n (https://julia.dy.fi/timetables?s=3025&d=9.6.2017 ; https://vaunut.org/kuva/119669 ) ensimmäisenä vaununa Viinikasta Riihimäki tavaraan. Näiden puupinojen »sormenjäljestä» ei liene epäselvyyttä. T 3025 jatkoi kulkusuuntaansa muutettuaan Ritistä edelleen Kouvola tavaraan, mutta epäilen, että tämä puutavaravaunu jäi purkamaan kuormansa Versowoodin Riihimäen sahalle. Turusta Tampere tavaraan vaunu kulkeutui epäilemättä ylimääräisenä kulkuun asetetulla junalla T 53515: https://julia.dy.fi/timetables?s=53515&d=8.6.2017
kuva 10.06.2017 01:14 Esa J. Rintamäki  
  Tietääkseni Kauhava ja Lappi (vuodesta 1953 alkaen Tuomioja) rakennettiin samoilla piirustuksilla.
kuva 10.06.2017 01:12 Esa J. Rintamäki  
  Joskus 1960-luvun alkupuolella ajettiin raviradalla autoilla maaratakilpa-ajoja. Muistan kerran, kun ruotsalainen kuljettaja Tom Trana ruttasi punaisen Volvo Amazoninsa. Muistiin jäi myös sininen Renault Gordini... Itse näin ensimmäisen televisio-ohjelmani Vuohijoella perhetuttavan luona äidin kanssa käydessäni, oli piirretty: Kiviset ja Soraset. Vuosi lienee ollut siinä 1963 tienoilla....
kuva 10.06.2017 00:47 Uwe Geuder  
  2-osainen video ja lisää kommentteja https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.0
kuva 10.06.2017 00:29 Timo Oinonen  
  Kiitos Olavi kuvasta. Listani mukaan Pyhäsalmelle olisi myyty 6.4.1984 kaksi Dm7- vaunua, 4028 ja 4091. Molempien kohdalla on kysymysmerkki kertoen siitä, että tämän hetkinen tilanne ei ole tiedossa. Saattaisi hyvinkin olla toinen noista tai sitten ei. Listani on vielä hyvin puutteellinen. Tätä vaunua ei näköjään ole ainakaan keltapäiseksi koskaan maalattu. Yksi johtolanka voisi olla myös vaunun sisustus, jos siitä on enää mitää jäljellä. Onko tummat osastojen väliovet ja pöydät jotka viittaisi vanhimpaan sarjaan. Sitten lähes valkoiset seinät ja ovet viittaisi välisarjaan tai jos on vaalean harmaat niin uusimpaan. Noilla tiedoilla voisi ehkä kumota toisen vaihtoehdon tai sitten molemmat.
kuva 09.06.2017 23:48 Heikki Kannosto  
  Kannatan Juhan ajatusta. Aika yleisenä ongelmana tuntuu olevan se että muistaa nimiä ja muistaa naamoja muttei oikein tiedä mikä nimi mihinkin naamaan kuuluu. Ehkäpä tapahtumissa voisi kantaa kaulassaan Museon Treffeiltä saatua nimikilpeä.
Kuvasarja:
Ammuksen raide
 
09.06.2017 22:22 Ari-Pekka Lanne  
  Saimme Rauman kaupungin arkistosta tarkempia tietoja Ammuksen raiteen purkuun johtaneista vaiheista:

Hallintopäällikkö toi Rauman kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessa tiistaina 25/10-1988 esille, että kaavoitusosastolla on valmisteltu Pyynpään liike- ja yritysalueen osalta kaksi vaihtoehtoista kaavanmuutosehdotusta, joista toinen säästäisi Ammus-Sytytin Oy:n pistoraiteen ja toinen pyrkisi vapauttamaan raidealueen muuhun käyttöön ‒ jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa tulisi purkaa myös kaupungin ja Ammus-Sytytin Oy:n raidesopimus (luonnos purkusopimukseksi: liite A 1035 §). Asemakaava-arkkitehti esitteli lautakunnalle alustavat kaavanmuutosluonnokset, mikä myös merkittiin pöytäkirjaan. Kuitenkaan tekninen lautakunta ei pitänyt päätöksessään ilman muuta selviönä seikkaa, että raide tulisi hävittää. Sen sijaan lautakunta velvoitti kaavoitusosaston luonnostelemaan tarkemmin raiteen säilyttävän kaavamuutosluonnosvaihtoehdon. (Tekla 1035 §)

Tiistaina 1/11-1988 pidetyssä teknisen lautakunnan kokouksessa Rauman hallintopäällikkö totesi, että lautakunta on päättänyt yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle kaavatyön pohjaksi raiteen poistamista edellyttävän vaihtoehdon, sekä ehdotti mainitun luonnoksen lähettämistä kaupunginhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Tekninen lautakunta hyväksyi hallintopäällikön ehdotuksen. (Tekla 1068 §)

Kaupunginhallitus päätti maanantaina 7/11-1988 hyväksyä raidesopimuksen purkamisen sekä lähettää sen Oras Oy:n, Consilium Bulk Oy:n, Suomen Superlon Oy:n, Asko Oy:n ja Raupak Oy:n hyväksyttäväksi. (KH 1709 §)

Papinhaankadun katupiirustukset kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 22/5-1989.
kuva 09.06.2017 22:22 Ari-Pekka Lanne  
  Saimme Rauman kaupungin arkistosta tarkempia tietoja Ammuksen raiteen purkuun johtaneista vaiheista:

Hallintopäällikkö toi Rauman kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessa tiistaina 25/10-1988 esille, että kaavoitusosastolla on valmisteltu Pyynpään liike- ja yritysalueen osalta kaksi vaihtoehtoista kaavanmuutosehdotusta, joista toinen säästäisi Ammus-Sytytin Oy:n pistoraiteen ja toinen pyrkisi vapauttamaan raidealueen muuhun käyttöön ‒ jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa tulisi purkaa myös kaupungin ja Ammus-Sytytin Oy:n raidesopimus (luonnos purkusopimukseksi: liite A 1035 §). Asemakaava-arkkitehti esitteli lautakunnalle alustavat kaavanmuutosluonnokset, mikä myös merkittiin pöytäkirjaan. Kuitenkaan tekninen lautakunta ei pitänyt päätöksessään ilman muuta selviönä seikkaa, että raide tulisi hävittää. Sen sijaan lautakunta velvoitti kaavoitusosaston luonnostelemaan tarkemmin raiteen säilyttävän kaavamuutosluonnosvaihtoehdon. (Tekla 1035 §)

Tiistaina 1/11-1988 pidetyssä teknisen lautakunnan kokouksessa Rauman hallintopäällikkö totesi, että lautakunta on päättänyt yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle kaavatyön pohjaksi raiteen poistamista edellyttävän vaihtoehdon, sekä ehdotti mainitun luonnoksen lähettämistä kaupunginhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Tekninen lautakunta hyväksyi hallintopäällikön ehdotuksen. (Tekla 1068 §)

Kaupunginhallitus päätti maanantaina 7/11-1988 hyväksyä raidesopimuksen purkamisen sekä lähettää sen Oras Oy:n, Consilium Bulk Oy:n, Suomen Superlon Oy:n, Asko Oy:n ja Raupak Oy:n hyväksyttäväksi. (KH 1709 §)

Papinhaankadun katupiirustukset kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 22/5-1989.
kuva 09.06.2017 20:47 Pasi Utriainen  
  Jokatapauksessa homma on tehty byrokraattien toimesta niin vaikeaksi, ettei palokunnan käyttäminen onnistu. Paloautoa saa käyttää vain siihen tarkoitukseen mihin se on tarkoitettu. Vielä pari vuotta sitten homma onnistui palolaitoksen säiliöautolla kunhan vain kuljettaja oli ns. vapaavuorolainen.
Kuvasarja:
Rautarouva
 
09.06.2017 20:01 Mikko Heino  
  Aikatauluhavainto taas. Nyt heti Korian muuntoaseman itäpuolella on uusi korkea linja siinä vaiheessa, että piuhojenvetopiuhat on paikallaan, tien varressa seisoi eilen ja tänään kurottaja joka kannattelee piuhoja tien kohdalla mutta uudet varsinaiset sähköpiuhat puuttuvat vielä.
kuva 09.06.2017 20:00 Teemu Sirkiä  
  Ei kai paloautojen käyttämistä ole kielletty, vaan kuljettajalla pitäisi olla ammattikuljettajan pätevyys, jota monellakaan ei ole.
kuva 09.06.2017 19:16 Reijo Kankkunen  
  Siitä en tiedä.Täällä joka puuhasi "Paloauton" sanoi ettei palokuntaa saa käyttää näissä-Vpk voi olla eri asia, Siilissä ei ole Vpk:ta
kuva 09.06.2017 18:46 Jimi Lappalainen  
  Bussitietäjille kysymys oikeassa laidassa ;)
kuva 09.06.2017 18:41 Jimi Lappalainen  
  Entäs rannan hemmot? :)
kuva 09.06.2017 18:40 Jimi Lappalainen  
  .
kuva 09.06.2017 17:55 Petri Soronen  
  Eikös se Vaalassa ollut paikallinen palokunnan/VPK:n auto tarjoamassa juotavaa matkalla pohjoiseen, mutta ei ollut tarvinnut antaa.
kuva 09.06.2017 17:37 Eljas Pölhö  
  Brooks on yksi American Locomotive Companyn (ALCO) perustajista 1901. Se valmisti itsenäisenä firmana 4114 veturia ja ALCO, Brooks plant vähän yli 8600 veturia, viimeiset vuonna 1928.
kuva 09.06.2017 16:37 Esa J. Rintamäki  
  Sitten, kun tihutyömaalarit on ammuttu, ketkä ammutaan seuraavaksi? Minä vaan kysyn...!
kuva 09.06.2017 16:35 Nalle Fyrqvist  
  Paljonko yksi tuollainen kenno painaa?
kuva 09.06.2017 16:10 Olli Saari  
  Mikä mahtaa olla kaapin alkuperäinen käyttö tarkoitus?
kuva 09.06.2017 15:58 Esa J. Rintamäki  
  Mäntän asemapäällikön tytär oli samoihin aikoihin yhteiskoulussa kuin minäkin (eri luokalla tosin). Oli rauhallisen oloinen mimmi. Off-topicina muistaisin asemapäällikön sukunimen: Kivinen.
kuva 09.06.2017 15:43 Esa J. Rintamäki  
  Lapin Kulta on mielestäni vetistä, kuin ruumiinpesuvettä. Se ei yksinkertaisesti ansaitse oluen nimeä! Huom. MAKUASIA!!!!!!
kuva 09.06.2017 15:35 Esa J. Rintamäki  
  Toisen tiedon mukaan veturin 2564 olisi valmistanut Brooks.valmistusnumerolla 62881, vuonna 1921. Mainittakoon, että Chesapeake & Ohio-yhtiön rautatieläiset kutsuivat Mikadoa nimellä "Mike". Saksalainen merkintätapa Mikadolle on 1'D1'. Nuo linkit eivät enää toimi miljoonan vuoden jälkeen...
kuva 09.06.2017 15:26 Jouni Hytönen  
  Suurin piirtein tällainen näky jäi itsellekin viimeiseksi muistikuvaksi Dr12-veturista liikennekäytön loppuhetkillä. Dr12 2222 siirtyi marraskuun puolivälissä Seinäjoelta Jyväskylään korvaamaan hajonnutta 2219:ää, jonka viimeiseksi ajoksi jäi tavarajuna Äänekoskelle, hinauksessa Tampereelle. 2222 ei enää ehtinyt tehdä Jyväskylästä käsin mitään isompaa, muistaakseni 21.11.1990 se oli jo ajettu ulos tallipätkään tarkoituksena lähettää se tavarajunassa Tampereelle. Lähtö peruuntui vielä ja viimeiseksi käytöksi jäi Pv3:na toimiminen 26.11.1990. Äitini näki kävelylenkillään sattumalta 2222:n seisovan keskellä Seppäläntien tasoristeystä Sulun radalla. Itse olin tietysti koulussa tietämättömänä tästä historiallisesta tapahtumasta. 2222 hinattiin joulukuussa 1990 Tampereelle.
kuva 09.06.2017 15:15 Jouni Hytönen  
  Tästä jäi nyt vähän avoimeksi, mistä oli tarve juosta turvaan tasoristeyksen punaisen valon jo sytyttyä.
kuva 09.06.2017 12:24 Antti Havukainen  
  19.6. on ensimmäinen kaupallinen matkustajapysähdys.
kuva 09.06.2017 12:13 Julius Ylitalo  
  kerran syntyi vaaratilanne Sastamalassa Vammalan rautatieasemalla: Olin kuvaamassa asemaa ja sen laiturialuetta, kunnes tasoristeyksen punainen valo alkoi syttyä ja laitteet alkoi hälyttää, juoksin äkkiä välilaiturille turvaan kahden raiteen yli ja pari sekuntia sen jälkeen, kun olin katoksessa välilaiturilla ja raiteella 3. raidetta 2 pitkin Porin suunnasta tuli tavarajuna, joka ohitti Vammalan aseman 80km/h vauhdilla. Havaitsin sen viime tipassa. Siitä syntyi vaaratilanne.
kuva 09.06.2017 12:00 Julius Ylitalo  
  siis 10 junaa pysähtyy Ruukin rautatieasemalla.