|
|
10.06.2017 12:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautateillä ainakin oli taannoin sellainen vaihe, jossa tällaista yksittäisten vaunujen kuljettamista pidettiin täysin kannattamattomana. Toisaalta kyllä sekin jotain maksaisi, jos nämä puut kuljetettaisiin puutavara-autolla ‒ tästäkin vaunukuormasta (≤57,5 t) saataisiin maanteille reilu 1¼ täysperävaunukuormaa (~45 t). Ja ei se yksi vaunu täystonnijunassa juuri mitään paina. Hubien laskumäissä yksittäisten vaunujen lajittelutyöt hoituvat yhtä tehokkaasti kuin vaunuryhmienkin. Tässä kuvan tilanteessa vaunu oli tosin tullut yksinään Dv12:n vetämänä Salosta Turkuun. Se kyllä syö tämän kuljetuksen kannattavuutta. | ||||
|
|
10.06.2017 12:22 | Jari Kuusinen | ||
| Vaunun on täytynyt jäädä maanantaina aamuyöllä Riihimäeltä tuodusta tyhjävaunuletkasta syystä tai toisesta, ehkä jätetty uudelleenkuormattavaksi, ehkä tekninen vika jarruletkussa tms. Tämä on jouduttu kuitenkin noutamaan yksinäisenä pois, koska Saloon ei näytä olleen puunhakijoita kulussa, eikä näytä hetkeen olevan tulossakaan. Mielenkiintoista on myös se, että lieneekö ensimmäinen kerta pariin vuosikymmeneen kun Piikkiöstä onkin jatkettu saman tien Saloon ilman että on käyty Turussa kääntymässä veturijunalla! :) | ||||
|
|
10.06.2017 12:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei Ritissä liitetty junan häntään muita vaunuja tai vaunuryhmiä. | ||||
|
|
10.06.2017 12:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl sitä kaikenlaista voi sattua haaviin, kun vaan pääsee ulos asunnostaan. Kiva jos kelpasi. Näköjään Korian kirjeenvaihtajamme olikin nähnyt tämän menevän T 3025:n mukana Kouvolaan asti: https://www.vaunut.org/kuva/119669 ...Eli olisi ollut huokeampi ajattaa tuokin T 3025 Riihimäen Δ-raiteen kautta. |
||||
|
|
10.06.2017 12:05 | Markus Räsänen | ||
| T2036 liikkuu Kv-Tre ja siinä on kulkenut viime aikoina vain tyhjiä vaunuja. Ja nämä yksittäiset, jopa neljä täyttä RaPu-vaunua kulkevat näissä T3023 tai T3025:ssä Kouvolaan asti. Sitä en tiedä mihin ne Kouvolassa menevät vai puretaanko ne autoihin. Koivukuidusta voisi päätellä yksi mahdollisuus olisi Kuusankosken UPM:n tehdas. Mutta onko tälläisessä yksittäisten vaunujen kuljettamisessa mitään järkeä, niin siihen en ota kantaa. | ||||
|
|
10.06.2017 11:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Jopas on ollut tyylikäs sisustus tuossakin. | ||||
|
|
10.06.2017 11:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo nyt ainakin oli käynyt Salossa lastattavana, kuten ilmi käy. Tiedä sitten, oliko se Saloon mennyt myös yksin. Turkuun se on tullut Tampereelta, mistähän sitten sinne? Ehkä Kouvolasta 2036:ssa? | ||||
|
|
10.06.2017 11:48 | Markus Räsänen | ||
| Tietääkö kukaan mistä ja miksi näitä yksittäisiä täysiä RaPu -vaunuja on Tre-Kv junissa? Tämäkin yksilö tuli Kouvolaan asti. | ||||
|
|
10.06.2017 11:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen havainto, Aapee! Lisäsit muuten hienoja kuvia :) | ||||
|
|
10.06.2017 11:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tunnelin nimi tosiaan virallisestikin Vuorelan tunneli? Erikoista, sillä ei muiden tunneleiden nimissä ole tuota "____n tunneli" -lisäosaa. | ||||
|
|
10.06.2017 11:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva. | ||||
|
|
10.06.2017 10:57 | Timo Oinonen | ||
| Näitä tosiaan sillointällöin putkahtekee esiin. Viimeksi muutama päivä sitten joku löysi EFiab 11622:n joka on varastona. Sen kohdalla listani oli tyhjä niin sainpa täytettyä siihenkin jotain tietoa. Sijaintia löytäjä ei paljastanut. | ||||
|
Kuvasarja: Rautarouva |
10.06.2017 10:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä originaali Rautarouva alkaa käydä vähiin. Myös Hikiän ja Forssan välillä saatiin uusi 400 + 110 kV:n voimalinja käyttöön jo viime vuonna. Riihimäen kohdalla uusi voimalinja kiertää vallan uudella linjauksella Juppalan ja Tienhaaran asuinalueet kantatien 54 viertä pitkin peltoja. Näin myös yllä Kekomäen ja Riihimäen Oravankadun sillan Eiffelin-torneja kuvaavat kuvat ovat muuttuneet historiallisiksi. | ||||
|
|
10.06.2017 10:30 | Teemu Sirkiä | ||
| Miehistönvaihtopaikka tulee Sammalistoon siihen itäisimmälle raiteelle. | ||||
|
|
10.06.2017 10:25 | Jari Välimaa | ||
| Ei taida kelpuutuksesta olla puutetta, vaan operaattoreista. | ||||
|
|
10.06.2017 10:25 | Pasi Utriainen | ||
| Ammoisina aikoina junanvaunuja on varmaan myyty yksityisille ja yrityksille runsain määrin, koska vaununraatoja näkyy lojuvan siellä sun täällä. | ||||
|
|
10.06.2017 10:24 | Jari Välimaa | ||
| WAU !!!! | ||||
|
|
10.06.2017 09:51 | Jouni Hytönen | ||
| Jännä, että tällaisia ainakin suurimmalle osalle meistä tuntemattomia metsä/pusikko/teollisuusaluevaunuja tulee edelleen uusia ja uusia vastaan. Yli 30 vuotta on jo kohta kulunut liikennekäytön lopusta ja edelleen suuri määrä koreja löytyy sieltä täältä ajokunnossa säilyneiden lisäksi. | ||||
|
|
10.06.2017 09:45 | Jouni Hytönen | ||
| Ulkoseinien maalipinnoista voi olla melko haasteellista tässä vaiheessa elinkaarta enää tunnistaa vaunua. Jos ikkunoista näkee sisään, eteisten seinissä matkustamon ovien yläpuolella on maalattuna vaunun numero ja siellä se säilyy yhtä kauan kuin vaunun katto ellei joku maalaa seinää yli. Eli pitäisi tähyillä vaikka oven ikkunasta sisään seinälle oikealle ylös. | ||||
|
|
10.06.2017 09:41 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno dokumenttikuva tästäkin lyhytikäiseksi jäävästä junakokoonpanosta. | ||||
|
|
10.06.2017 08:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Haukivuorelta/Haukivuorelle olisi ollut halukkaita junamatkustajia. Asia esitettiin ja työstettiin aluejohtokunnan kautta moneen kertaan tiiviisti kolme vuotta. | ||||
|
|
10.06.2017 04:50 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Avattavien ikkunoiden lukumäärä ja ulkoverkkoliitännän sijainti rajaavat vaunun numeron välille 4050–4131. Vanhemmissa vaunuissa liitäntä sijaitsee lähempänä ovinappeja. Liitäntien erilaiset sijainnit näkyvät hyvin esim. näissä kuvissa: 4020: https://vaunut.org/kuva/54131 4045: https://vaunut.org/kuva/113897 4072: https://vaunut.org/kuva/44695 |
||||
|
|
10.06.2017 02:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, Spitfiren suunnitellut Reginald J. Mitchell totesi kuultuaan koneensa saamasta Spitfire-nimestä: "typerä nimi!". Mitchelll kuoli 1937 42-vuotiaana ennen kuin yhtäkään Spitfireä oli alettu sarjavalmistaa. Olikohan myöhempien versioiden saaman Rolls-Royce Griffonin äänimaailma erilainen kuin Merlinin? Prototyyppi Supermarine 300 lensi ensilentonsa 6.3.1936. Ensimmäinen tuotanto-Spitfire I lensi 14.5.1938. Tarkka Spitfiren valmistusmäärä oli: 20 630 kpl. Kokonaisluvussa ei ole mukana tuntematon määrä hävittäjä-Spitejä ja valokuvaustiedusteluversioita, jotka tuhoutuivat Supermarinen Woolstonin-tehtaan pommituksessa 26.9.1940. Spitfireitä vietiin myös Ranskaan (vain yksi kpl), Kreikkaan, Portugaliin ja Turkkiin. Lisäksi Viro oli tilannut 12 Spitfire I:stä, mutta tilaus raukesi. Sodan aikana myös Egypti sai Spitejä. Kansanyhteisön ilmavoimista Kanadan, Uuden-Seelannin, Australian, Etelä-Afrikan ja myöskin Intian lentäjät lensivät ja taistelivat Spitfireillä eri sotanäyttämöillä. Saksan miehittämistä maista paenneet tsekit, hollantilaiset, norjalaiset, belgialaiset, jugoslaavit ja Vapaan Ranskan lentäjät sotivat Spiteillä, puhumattakaan amerikkalaisten vapaaehtoisten Kotka-laivueista. Vuodesta 1942 alkaen myös USAAF sai näitä koneita. 1944 Italian liittoutuneiden puolella sotineet ilmavoimat saivat 33 konetta! Neuvostoliittoon toimitettiin eri versioita 1 333 kpl. Ellen ihan pahasti pieliseen muista, niin RAF sai viimeiset Spitfirensä 1948. Nuo ylläolevat tiedot koskevat 2. mms aikaa, jonka jälkeisestä,ajasta käyttämäni kirja ei kerro.... Myös Seafirestä (laivaston versioista) kirja ei kerro. Taas tuli asiaa Aviation Shoppiin...! Voi raakkules, unohdin puolalaiset! Spitit poistettiin käytöstä 1950-luvun alkupuoliskolla. |
||||
|
|
10.06.2017 01:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sama Sps näkyi menevän perjantaina 9/6 T 3025:n (https://julia.dy.fi/timetables?s=3025&d=9.6.2017 ; https://vaunut.org/kuva/119669 ) ensimmäisenä vaununa Viinikasta Riihimäki tavaraan. Näiden puupinojen »sormenjäljestä» ei liene epäselvyyttä. T 3025 jatkoi kulkusuuntaansa muutettuaan Ritistä edelleen Kouvola tavaraan, mutta epäilen, että tämä puutavaravaunu jäi purkamaan kuormansa Versowoodin Riihimäen sahalle. Turusta Tampere tavaraan vaunu kulkeutui epäilemättä ylimääräisenä kulkuun asetetulla junalla T 53515: https://julia.dy.fi/timetables?s=53515&d=8.6.2017 | ||||
|
|
10.06.2017 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietääkseni Kauhava ja Lappi (vuodesta 1953 alkaen Tuomioja) rakennettiin samoilla piirustuksilla. | ||||
|
|
10.06.2017 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joskus 1960-luvun alkupuolella ajettiin raviradalla autoilla maaratakilpa-ajoja. Muistan kerran, kun ruotsalainen kuljettaja Tom Trana ruttasi punaisen Volvo Amazoninsa. Muistiin jäi myös sininen Renault Gordini... Itse näin ensimmäisen televisio-ohjelmani Vuohijoella perhetuttavan luona äidin kanssa käydessäni, oli piirretty: Kiviset ja Soraset. Vuosi lienee ollut siinä 1963 tienoilla.... | ||||
|
|
10.06.2017 00:47 | Uwe Geuder | ||
| 2-osainen video ja lisää kommentteja https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.0 | ||||
|
|
10.06.2017 00:29 | Timo Oinonen | ||
| Kiitos Olavi kuvasta. Listani mukaan Pyhäsalmelle olisi myyty 6.4.1984 kaksi Dm7- vaunua, 4028 ja 4091. Molempien kohdalla on kysymysmerkki kertoen siitä, että tämän hetkinen tilanne ei ole tiedossa. Saattaisi hyvinkin olla toinen noista tai sitten ei. Listani on vielä hyvin puutteellinen. Tätä vaunua ei näköjään ole ainakaan keltapäiseksi koskaan maalattu. Yksi johtolanka voisi olla myös vaunun sisustus, jos siitä on enää mitää jäljellä. Onko tummat osastojen väliovet ja pöydät jotka viittaisi vanhimpaan sarjaan. Sitten lähes valkoiset seinät ja ovet viittaisi välisarjaan tai jos on vaalean harmaat niin uusimpaan. Noilla tiedoilla voisi ehkä kumota toisen vaihtoehdon tai sitten molemmat. | ||||
|
|
09.06.2017 23:48 | Heikki Kannosto | ||
| Kannatan Juhan ajatusta. Aika yleisenä ongelmana tuntuu olevan se että muistaa nimiä ja muistaa naamoja muttei oikein tiedä mikä nimi mihinkin naamaan kuuluu. Ehkäpä tapahtumissa voisi kantaa kaulassaan Museon Treffeiltä saatua nimikilpeä. | ||||
|
Kuvasarja: Ammuksen raide |
09.06.2017 22:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Saimme Rauman kaupungin arkistosta tarkempia tietoja Ammuksen raiteen purkuun johtaneista vaiheista: Hallintopäällikkö toi Rauman kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessa tiistaina 25/10-1988 esille, että kaavoitusosastolla on valmisteltu Pyynpään liike- ja yritysalueen osalta kaksi vaihtoehtoista kaavanmuutosehdotusta, joista toinen säästäisi Ammus-Sytytin Oy:n pistoraiteen ja toinen pyrkisi vapauttamaan raidealueen muuhun käyttöön ‒ jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa tulisi purkaa myös kaupungin ja Ammus-Sytytin Oy:n raidesopimus (luonnos purkusopimukseksi: liite A 1035 §). Asemakaava-arkkitehti esitteli lautakunnalle alustavat kaavanmuutosluonnokset, mikä myös merkittiin pöytäkirjaan. Kuitenkaan tekninen lautakunta ei pitänyt päätöksessään ilman muuta selviönä seikkaa, että raide tulisi hävittää. Sen sijaan lautakunta velvoitti kaavoitusosaston luonnostelemaan tarkemmin raiteen säilyttävän kaavamuutosluonnosvaihtoehdon. (Tekla 1035 §) Tiistaina 1/11-1988 pidetyssä teknisen lautakunnan kokouksessa Rauman hallintopäällikkö totesi, että lautakunta on päättänyt yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle kaavatyön pohjaksi raiteen poistamista edellyttävän vaihtoehdon, sekä ehdotti mainitun luonnoksen lähettämistä kaupunginhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Tekninen lautakunta hyväksyi hallintopäällikön ehdotuksen. (Tekla 1068 §) Kaupunginhallitus päätti maanantaina 7/11-1988 hyväksyä raidesopimuksen purkamisen sekä lähettää sen Oras Oy:n, Consilium Bulk Oy:n, Suomen Superlon Oy:n, Asko Oy:n ja Raupak Oy:n hyväksyttäväksi. (KH 1709 §) Papinhaankadun katupiirustukset kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 22/5-1989. |
||||
|
|
09.06.2017 22:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Saimme Rauman kaupungin arkistosta tarkempia tietoja Ammuksen raiteen purkuun johtaneista vaiheista: Hallintopäällikkö toi Rauman kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessa tiistaina 25/10-1988 esille, että kaavoitusosastolla on valmisteltu Pyynpään liike- ja yritysalueen osalta kaksi vaihtoehtoista kaavanmuutosehdotusta, joista toinen säästäisi Ammus-Sytytin Oy:n pistoraiteen ja toinen pyrkisi vapauttamaan raidealueen muuhun käyttöön ‒ jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa tulisi purkaa myös kaupungin ja Ammus-Sytytin Oy:n raidesopimus (luonnos purkusopimukseksi: liite A 1035 §). Asemakaava-arkkitehti esitteli lautakunnalle alustavat kaavanmuutosluonnokset, mikä myös merkittiin pöytäkirjaan. Kuitenkaan tekninen lautakunta ei pitänyt päätöksessään ilman muuta selviönä seikkaa, että raide tulisi hävittää. Sen sijaan lautakunta velvoitti kaavoitusosaston luonnostelemaan tarkemmin raiteen säilyttävän kaavamuutosluonnosvaihtoehdon. (Tekla 1035 §) Tiistaina 1/11-1988 pidetyssä teknisen lautakunnan kokouksessa Rauman hallintopäällikkö totesi, että lautakunta on päättänyt yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle kaavatyön pohjaksi raiteen poistamista edellyttävän vaihtoehdon, sekä ehdotti mainitun luonnoksen lähettämistä kaupunginhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Tekninen lautakunta hyväksyi hallintopäällikön ehdotuksen. (Tekla 1068 §) Kaupunginhallitus päätti maanantaina 7/11-1988 hyväksyä raidesopimuksen purkamisen sekä lähettää sen Oras Oy:n, Consilium Bulk Oy:n, Suomen Superlon Oy:n, Asko Oy:n ja Raupak Oy:n hyväksyttäväksi. (KH 1709 §) Papinhaankadun katupiirustukset kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 22/5-1989. |
||||
|
|
09.06.2017 20:47 | Pasi Utriainen | ||
| Jokatapauksessa homma on tehty byrokraattien toimesta niin vaikeaksi, ettei palokunnan käyttäminen onnistu. Paloautoa saa käyttää vain siihen tarkoitukseen mihin se on tarkoitettu. Vielä pari vuotta sitten homma onnistui palolaitoksen säiliöautolla kunhan vain kuljettaja oli ns. vapaavuorolainen. | ||||
|
Kuvasarja: Rautarouva |
09.06.2017 20:01 | Mikko Heino | ||
| Aikatauluhavainto taas. Nyt heti Korian muuntoaseman itäpuolella on uusi korkea linja siinä vaiheessa, että piuhojenvetopiuhat on paikallaan, tien varressa seisoi eilen ja tänään kurottaja joka kannattelee piuhoja tien kohdalla mutta uudet varsinaiset sähköpiuhat puuttuvat vielä. | ||||
|
|
09.06.2017 20:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei kai paloautojen käyttämistä ole kielletty, vaan kuljettajalla pitäisi olla ammattikuljettajan pätevyys, jota monellakaan ei ole. | ||||
|
|
09.06.2017 19:16 | Reijo Kankkunen | ||
| Siitä en tiedä.Täällä joka puuhasi "Paloauton" sanoi ettei palokuntaa saa käyttää näissä-Vpk voi olla eri asia, Siilissä ei ole Vpk:ta | ||||
|
|
09.06.2017 18:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Bussitietäjille kysymys oikeassa laidassa ;) | ||||
|
|
09.06.2017 18:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Entäs rannan hemmot? :) | ||||
|
|
09.06.2017 18:40 | Jimi Lappalainen | ||
| . | ||||
|
|
09.06.2017 17:55 | Petri Soronen | ||
| Eikös se Vaalassa ollut paikallinen palokunnan/VPK:n auto tarjoamassa juotavaa matkalla pohjoiseen, mutta ei ollut tarvinnut antaa. | ||||
|
|
09.06.2017 17:37 | Eljas Pölhö | ||
| Brooks on yksi American Locomotive Companyn (ALCO) perustajista 1901. Se valmisti itsenäisenä firmana 4114 veturia ja ALCO, Brooks plant vähän yli 8600 veturia, viimeiset vuonna 1928. | ||||
|
|
09.06.2017 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitten, kun tihutyömaalarit on ammuttu, ketkä ammutaan seuraavaksi? Minä vaan kysyn...! | ||||
|
|
09.06.2017 16:35 | Nalle Fyrqvist | ||
| Paljonko yksi tuollainen kenno painaa? | ||||
|
|
09.06.2017 16:10 | Olli Saari | ||
| Mikä mahtaa olla kaapin alkuperäinen käyttö tarkoitus? | ||||
|
|
09.06.2017 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän asemapäällikön tytär oli samoihin aikoihin yhteiskoulussa kuin minäkin (eri luokalla tosin). Oli rauhallisen oloinen mimmi. Off-topicina muistaisin asemapäällikön sukunimen: Kivinen. | ||||
|
|
09.06.2017 15:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapin Kulta on mielestäni vetistä, kuin ruumiinpesuvettä. Se ei yksinkertaisesti ansaitse oluen nimeä! Huom. MAKUASIA!!!!!! | ||||
|
|
09.06.2017 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisen tiedon mukaan veturin 2564 olisi valmistanut Brooks.valmistusnumerolla 62881, vuonna 1921. Mainittakoon, että Chesapeake & Ohio-yhtiön rautatieläiset kutsuivat Mikadoa nimellä "Mike". Saksalainen merkintätapa Mikadolle on 1'D1'. Nuo linkit eivät enää toimi miljoonan vuoden jälkeen... | ||||
|
|
09.06.2017 15:26 | Jouni Hytönen | ||
| Suurin piirtein tällainen näky jäi itsellekin viimeiseksi muistikuvaksi Dr12-veturista liikennekäytön loppuhetkillä. Dr12 2222 siirtyi marraskuun puolivälissä Seinäjoelta Jyväskylään korvaamaan hajonnutta 2219:ää, jonka viimeiseksi ajoksi jäi tavarajuna Äänekoskelle, hinauksessa Tampereelle. 2222 ei enää ehtinyt tehdä Jyväskylästä käsin mitään isompaa, muistaakseni 21.11.1990 se oli jo ajettu ulos tallipätkään tarkoituksena lähettää se tavarajunassa Tampereelle. Lähtö peruuntui vielä ja viimeiseksi käytöksi jäi Pv3:na toimiminen 26.11.1990. Äitini näki kävelylenkillään sattumalta 2222:n seisovan keskellä Seppäläntien tasoristeystä Sulun radalla. Itse olin tietysti koulussa tietämättömänä tästä historiallisesta tapahtumasta. 2222 hinattiin joulukuussa 1990 Tampereelle. | ||||
|
|
09.06.2017 15:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä jäi nyt vähän avoimeksi, mistä oli tarve juosta turvaan tasoristeyksen punaisen valon jo sytyttyä. | ||||
|
|
09.06.2017 12:24 | Antti Havukainen | ||
| 19.6. on ensimmäinen kaupallinen matkustajapysähdys. | ||||
|
|
09.06.2017 12:13 | Julius Ylitalo | ||
| kerran syntyi vaaratilanne Sastamalassa Vammalan rautatieasemalla: Olin kuvaamassa asemaa ja sen laiturialuetta, kunnes tasoristeyksen punainen valo alkoi syttyä ja laitteet alkoi hälyttää, juoksin äkkiä välilaiturille turvaan kahden raiteen yli ja pari sekuntia sen jälkeen, kun olin katoksessa välilaiturilla ja raiteella 3. raidetta 2 pitkin Porin suunnasta tuli tavarajuna, joka ohitti Vammalan aseman 80km/h vauhdilla. Havaitsin sen viime tipassa. Siitä syntyi vaaratilanne. | ||||
|
|
09.06.2017 12:00 | Julius Ylitalo | ||
| siis 10 junaa pysähtyy Ruukin rautatieasemalla. | ||||