|
|
25.05.2017 11:59 | Perttu Karttunen | ||
| Onko toi opastimen tunnus ollu EE toisseen pitkäänkin vai miten mulla on muistikuva että viimeksi ku tuon näin niin oli eri tunnus. Saattaa olla kyllä ihan vääräkin se minun muistikuvani... | ||||
|
|
25.05.2017 11:33 | Teemu Tuomisto | ||
| Toivottavasti olisikin, sillä itse en pahemmin tuosta pidä ja en näe kovin suurta hyötyä siitä, että jo muutenkin vihreisiin vetureihin on liimattava vihreä turvateippi. :D | ||||
|
|
25.05.2017 11:31 | Teemu Tuomisto | ||
| Minulla on semmoinen pieni haisu, että tämä villitys on varmaankin loppunut. Joku tietävämpi korjatkoon, jos olen väärässä. :) | ||||
|
|
25.05.2017 10:43 | Pauli Kyllönen | ||
| Lumiaura. | ||||
|
|
25.05.2017 10:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Littera TE eli sotasaaliina saatu saskalainen Br52 | ||||
|
|
25.05.2017 10:34 | Teemu Tuomisto | ||
| Какой он большой! :D (Miten suuri hän onkaan) |
||||
|
|
25.05.2017 10:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Paha arvioida raideleveyttä kuvasta. Venäjän kenttäratojen standardi oli 750 mm, jopa niin tiukka, ettei kapeampi liikkuva kalusto kelvannut 1915-16. Kiskot kyllä, melkein joka saarelle tehtiin rata. Luulisin mahdollisesti kapeamman raiteen olevan suomalaista perua. | ||||
|
|
25.05.2017 09:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvassa venäläinen 2000-luvun alusssssa suunnittelema Sokol suurnopeusjuna josta valmistettiin vain prototyyppi. Kuva otettu luultavasti jollain rautatiemuseolla tai "romuvarikolla". |
||||
|
|
25.05.2017 09:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olehan Korkki ihan levollisin mielin vaan. En kuvia ottaessa ollut tietoinen asuin- tai työpaikoistasi. Tarkoitus oli vain (puhelimella, kun ei sattunut olemaan oikeaa kameraa mukana) korkata tuo vaununsiirtorobotti, kun sen ihan vahingossa ohi kävellessä näin. Enpä ole ennen nähnyt, enkä kyllä myöhemminkään; vaikka kuvan ottamisesta on jo pari vuotta. | ||||
|
|
25.05.2017 08:48 | Tero Korkeakoski | ||
| Vakoiletsä mua? Ensin oot kuvannut kilometrin päässä mun kotoa (kotitalo ei kyllä näy) ja sitten vielä mun työpaikkaa :D | ||||
|
|
25.05.2017 08:40 | Tero Korkeakoski | ||
| Ompas tääkin nyt epälogistista vetää henkilöautoja junassa 500 km matkan kun suorinta tietä olisivat päässeet paljon lyhyemmin. Mut hyvä näin. | ||||
|
|
25.05.2017 00:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja näkyi kiertyvän vielä keskiviikkoa 24/5-2017 vasten yöseeksi Turkuun keikkuen junan IC 934 viimeisenä vaununa. Olikin ensimmäinen kerta, kun osui silmiini. Vaunusomessakaan en muista moista aiemmin huomanneeni. Kaikkea sitä näkeekin. Erikoinen väritys. | ||||
|
|
25.05.2017 00:15 | Kari Huuva | ||
| Kävi tiistaina illalla Porissakin tuo vaunu. | ||||
|
|
25.05.2017 00:02 | Jouni Hytönen | ||
| Niila: mieleen nousee ainakin Sr1, Sr2, M62, 2M62, 2M62U, TEP70, VL82M, EP10, ChS6, ChS200, jossain Larin kuvassa taisi olla myös ChS2T. EP20:t ja TEM18V:t eivät tainneet ehtiä Sibelius-vaunuihin koskea edes lisäliikenteessä. | ||||
|
|
24.05.2017 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Hei, kysymys teille, jotka aktiivisesti seuraavat junaliikennöintiä: Vieläkö vetokalustoa teippaillaan, vai ollaanko jo päästy ohi tuosta villityksestä? Montakohan "punaista" deeveriä (sr1:ä) on vailla tuota "huomiota herättävää" "huomioteippausta"? | ||||
|
|
24.05.2017 23:10 | Lari Nylund | ||
| Kälviän ohikulkevien junien aikataulut selviävät avoimen datan avulla osoitteella: https://julia.dy.fi/search/?q=K%C3%A4lvi%C3%A4 |
||||
|
|
24.05.2017 22:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Ja venäläisistä vaunuista kuormataan rekkoihin. | ||||
|
|
24.05.2017 22:21 | Perttu Karttunen | ||
| No nyt on kyllä taas kerrassaan mahtava kuva! | ||||
|
|
24.05.2017 21:49 | Perttu Karttunen | ||
| Kuormataan juu ja tidetaan tehdä vielä niin että siellä on kokoajanveturi vaunuroikassa kiinni ja siirtää vaunuja tarpeen mukaan, ainakin siellä yksi Deeveri vaunuissa kiinni oli. | ||||
|
|
24.05.2017 21:43 | |||
| Ilmeisesti tuolla kuvan oikeassa reunassa kuormataan reunaraiteilla vielä raakapuuta vaunuihin? | ||||
|
|
24.05.2017 21:25 | Toni Lassila | ||
| Juna on IC 22 Rovaniemeltä Helsinkiin. Sen voisi merkata tunnisteisiin. | ||||
|
|
24.05.2017 19:26 | Niila Heikkilä | ||
| Sinulla on käynyt hyvä sattuma. Kuvassa on ensinnäkin nykypäivänä hyvin harvinainen Sr1-vetoinen päiväjuna Pohjanmaan radalla. Kyseessä näyttäisi olevan Helsingin vararunko Sibeliusvaunuineen. Olisi hauska tietää montako kertaa tuokin vaunu on käynyt Venäjällä Pietarissa Suomen asemalla kääntymässä. Veikkaan että aika monta kertaa. Olemassaolevista matkustajavaunuista tuo vaunu lienee nähnyt eniten erilaisia veturisarjoja edessään vetämässä. Niin suomalaisia kuin venäläisiä. Meneekö tyyppien kirjo peräti toiselle kymmenelle? | ||||
|
|
24.05.2017 19:22 | Vesa Höijer | ||
| Tunnistaako joku vielä paikan? | ||||
|
|
24.05.2017 19:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaa juu. Kyl mulle kelpaisi hyvinkin tähän Pietun ehdottamat puupylväät; niin ei olisi sitten talvipakkasillakaan sitä vaaraa, että mun kieleni jäisi kiinni sinkittyihin teräksisiin. | ||||
|
|
24.05.2017 19:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen samaa mieltä. Tonista on kehkeytynyt mestarikuvaaja. | ||||
|
|
24.05.2017 18:50 | Niila Heikkilä | ||
| Jos vetäisikin ajolankaa Turusta vain jonkin matkaa eteenpäin ja perustaisikin veturinvaihtopaikan Raisioon. Silloin myrkkyjunien ei tarvitsisi seistä Turun keskustassa veturia vaihtamassa ja sähköistyksen peruste olisi täytetty. Sitten jos oikein haluaisi revitellä, loput matkasta voisi sähköistää vaikka niin että lankaa olisi 10 kilometrin välein muutaman kilometrin pätkä jossa otettaisiin vauhtia ja loput rullattaisiin tai kiskottaisiin last mile- dieselillä 5-10km/h eli sen mitä se jaksaa kulkea raskaan junan kanssa. Tästä saatujen kokemusten perusteella kokeilun voisi laajentaa kaikille sähköistettäville radoille. Kustannustehokasta, vai mitä? :) | ||||
|
|
24.05.2017 16:32 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin Moskovassa on samanlainen joskus ollut. | ||||
|
|
24.05.2017 15:37 | Pietu Tuovinen | ||
| Puiset ajojohtopylväät voisivat ehkä sopiakkin tähän https://vaunut.org/kuva/20962?liikp1=1858&liikp2=83 Mutta tarvitaanko tähän kohtaan lankoja lainkaan jos Vectroneita käytetään? Ajetaan dieselvoimalla tämä pätkä niin ei tarvita minkään valtakunnan pylväitä minnekään! |
||||
|
|
24.05.2017 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatessani näiden maallisia jäännöksiä syyskuussa 1992, kertoi muuan paikallinen asukas että nämä olivat ehjänä vielä 1987. 1992 nämä olivat "levinneet", aluskehykset lattioineen oli jäljellä. Seinät ym olivat maassa. Muistaakseni toinen näistä oli Rauman Rautatien entinen vaunu. | ||||
|
|
24.05.2017 12:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pienoisrautatieläiset osaavat arvostaa tätäkin knoppitietoa, kiitokset, Esa. | ||||
|
|
24.05.2017 12:06 | Riku Outinen | ||
| Komeita kuvia Toni otat. Voisit taas ottaa joskus videokamerankin reissuun mukaan! :) | ||||
|
|
24.05.2017 10:12 | Niko Padatsu | ||
| Tosiaankin vain muutama auto meni ohitse tuona aikana jolloin kuvasin. Hieman tuuria matkassa sillä liikenne oli tuohon aikaan jo yllättävän vilkasta. |
||||
|
|
24.05.2017 09:43 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kevään l98l aikatauluissa P75 ja H772 kohtasivat Vuolingossa. | ||||
|
|
24.05.2017 08:51 | Esko Ampio | ||
| Taitaa olla, tai ollut XT 01105. Tätä harjakattoista vaunua oli 27 kpl, vuoden 1933-tiedon mukaan. Vaunuja oli ainakin 2 versiota,. Esim. BT(ex. XT..) 01119 poikkesi hieman. Siitä on pienoismallikin. Myös tällainen vaunu on tuttu. Tuo lähin ovi oli työkunnan esimiehen "kämppään". Siinä oli työ(kirjoitus-)pöytä, kaappi, kerrospeti ja Porin Matti, tai vastaava. Valokaasuvalaistus. Tuo 83181 on kaiketi lyhyt M-vaunu. |
||||
|
|
24.05.2017 08:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Olisikohan tuo kuvausvuosi kuitenkin 1977? Tr1 1049 oli ollut Pasilassa vielä varsinaisen höyryajan päätyttyä höyrynantotehtävissä. Niiden päätyttyä se hinattiin Pieksämäelle. Lähtö Pasilasta oli 30.3.1977 hieman ennen puoltayötä, Kuopion konepajalle menevän Dv15:n hinaamana. Riihimäelle tultaessa Ristossa alkoi esiintyä laakeriongelmaa, minkä takia veturi jätettiinkin sinne. Se havaittiin Riihimäellä aprillipäivänä ns. ”Mailanderin pätkässä” (nyk. r. 349) ja tässä kuvan esittämässä paikassa ainakin vielä kesäkuun alussa. (SKS) |
||||
|
|
24.05.2017 00:02 | Heikki Jalonen | ||
| Jos vaunu kuitenkin olisi tarkoitettu jonkin pitkän lieriömäisen esineen kuljetusta varten? Kuten torpedon, tykinputken, heitelieriön tai savun. Varsinaisista vanhan ajan merimiinoista vain ELM olisi muodoltaan sellainen. Eikä semmoista Venäjällä tai Suomessa käytetty. Kohteena tosin joskus oltiin... | ||||
|
|
23.05.2017 23:46 | Heikki Jalonen | ||
| Jouni: kuvassa tosiaan ovat tykkiveneet Turunmaa ja Karjala. Tuttujen kesken "Surunmaa" ja "Kurjala". TYV Turunmaa luovutettiinn elokuussa 1968 ja TYV Karjala lokakuussa 1968. Alukset on helppo tunnistaa takatäkillä molemmin puolin näkyvistä kaasuturbiinin pakoputkista. Ne siis eivät ole mitään torpedoputkia tai ohjuspyttyjä. Ryhmityksen perusteella ilmavalokuvien ottoajankohdaksi voisi mielellään arvata kevättä 1968, molemmat kipot kotialtaassa vielä varustelussa/käyttöönotossa/loppuvirittelyssä. Totta kai myös jokin noin vuotta myöhempi ajankohta on mahdollinen, jonkin takuurevision tai muun syyn johdosta ollaan takaisin kotialtaassa. Tai sitten vaan ollaan tekemässä laivastovierailua Salveen koko laivueen voimin... Muut paatit Hietalahdessa? Siinäpä pohtimista! Luultavasti siinä on joko: melko pitkällä varusteluvaiheessa olevat J/M Varma (luovutettu 1968) tai Apu (luovutettu 1970). Mutta ne naapuri, jossa on keulapakalla aivan kuin tykkiturrettien kehät. Olisiko mitenkään mahdollista, että se on Ruotsiin toimitettu M/S Njord (luovutettu 1969)? Murtajia m. WHT ne joka tapauksessa ovat, perähaarukka on selvästi näkyvissä. Ja altaassa kuivilla isommassa korjauksessa: voisiko se olla J/M Tarmo (1963). Olisiko revision yhtenä syynä helikopterikannen rakentaminen, joka kuvassa näkyy aika mukavasti. Hyvin lisätyn näköisenä. Soutuveneestä tai sen soutajasta (keskellä Hietalahden allasta, ) on mahdoton sanoa mitään varmaa, edes VORGissa ei aivan kaikkea voida saada selville... |
||||
|
|
23.05.2017 22:36 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Miten tästä tuli Kinni mieleen? | ||||
|
Kuvasarja: Lonna 22.05.2017 |
23.05.2017 21:21 | Timo Lähteenmäki | ||
| Wikipediassa on artikkeli Lonnasta ja antimagnetoinnista. Jostain muistan lukeneeni että alukset kiersivät saarta mutta artikkelin mukaan antimagnetointi tehtiin laiturissa. Miinat eivät ampaisseet kiinni laivaan vaan heräte oli magneettinen eli yli kulkeva teräslaiva aiheutti häiriön magneettikenttään ja räjäytti miinan. Kävin joskus tutustumassa palveluksessa olevaan miinalaivaan ja siinä oli homma hoidettu niin että laivan rungossa oli kaapelinippuja joilla saatiin aikaan magneettikentän "virheettömyys". Nykyajan sotalaivathan pyritään tekemään alumiinista. | ||||
|
|
23.05.2017 20:31 | Pasi Seppälä | ||
| Kaunis taivas näissä parissa tuoreimmassa kuvassa. | ||||
|
Kuvasarja: Lonna 22.05.2017 |
23.05.2017 19:31 | Pave Saarinen | ||
| Lonnan saaren ympärillä tehtiin alukset antimagneettiseksi. Siinä ne pyörivät saaren ympärillä, kun vedessä oli joitain härpäkkeitä. Joku varmaan osaa selittää paremmin. Saaressa oli iso dieseli joka kehitti sähköä tarkoitusta varten. Oli neät keksitty sellainen magneettimiina, joka ampaisi laivaan kiinni ellei sitä ollut tehty antimagneettiseksi. sitä en tiedä, kuinka tehokas toimenpide oli ja oliko siitä mitään käytännön hyötyä. Tämä on minun tietämys asiasta. Suomi oli suuri ja hampaisiin saakka aseistettu. En tiedä, onko vieläkin. Paha oli ajaa omaan miinakenttään. Sakut onnistuivat siinäkin aika hyvin Porkkalan edustalla. | ||||
|
|
23.05.2017 19:23 | Pave Saarinen | ||
| Selvähän se, miinat piti varovaisesti kuljettaa aluksiin. | ||||
|
|
23.05.2017 19:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Matka jatkui hieman myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/119140 | ||||
|
|
23.05.2017 19:04 | Riku Outinen | ||
| Nämäkin kuvat nousee arvoonsa kun asiat muuttuu. Ensi kesän rokkijuna ajetaan Edo-rungolla. | ||||
|
|
23.05.2017 16:57 | Roope Prusila | ||
| Arto: sivuraide kyseessä, on tuolla jokin kuormausraidekin, ei vaan näy kuvassa kunnolla. | ||||
|
Kuvasarja: Lonna 22.05.2017 |
23.05.2017 16:23 | Seppo Kiuru | ||
| Minä kun en paljoa junista ymmärrä, enkä sotalaivoista sitäkään, osaako joku selittää (kansanomaisesti) mitä tarkoitti Lonnan käyttä laivojen magneettikompassien suuntaamiseen? | ||||
|
|
23.05.2017 15:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Knoppitieto: jostain lukemani maalausohjeen mukaan noiden valkoisten kolmiomerkintöjen kateettien pituus on 700 mm. | ||||
|
|
23.05.2017 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä vaunu oli 1992 kesällä Kouvolassa nukketeatterivaununa. Näytöksiä jouduttiin perumaan kun kiinnostuneita EI käynyt... Muistaakseni tilaisuus liittyi silloin vietettyihin Kouvola-päiviin. | ||||
|
|
23.05.2017 15:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt meillä on D-Zugeja Suomessakin! | ||||
|
|
23.05.2017 13:53 | Arto Papunen | ||
| Näyttääpä tuo vasen raide mutkittelevan, joku kuormausraide? | ||||
|
|
23.05.2017 13:30 | Toni Lassila | ||
| Samalla raiteella olivat vielä ainakin eilen illalla. Eikä ainakaan kulkutietoviestien mukaan ole tänään kulkenut mitään sotilasjunia Misiin päin, huomenna pitäisi kulkea. | ||||