Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 23.05.2017 13:30 Toni Lassila  
  Samalla raiteella olivat vielä ainakin eilen illalla. Eikä ainakaan kulkutietoviestien mukaan ole tänään kulkenut mitään sotilasjunia Misiin päin, huomenna pitäisi kulkea.
kuva 23.05.2017 13:10 Riku Outinen  
  Tämän junan keulassa tuli rekkavaunut Niinisalosta. Ne oli sinun toisessa kuvassa nostettu toiselle raiteelle Rovaniemellä, onko niiden "kohtalosta" tietoa?
kuva 23.05.2017 11:05 Petri P. Pentikäinen  
  Mainiota kameratyöskentelyä, Uuden Pohjanmaanradan esittäytyessä sille ominaisimmassa valaistuksessa.
kuva 23.05.2017 10:42 Teemu Saukkonen  
  T4501:na se Niiralasta tulee
kuva 23.05.2017 10:13 Esa J. Rintamäki  
  Viisaasta kirjasta poimittuja tietoja 1960 Dodgesta: Dart-mallia tuotettiin mallivuonna 306 603 kpl, Pioneer-sarja käsitti viisi korimallia (4-ovinen sedan, 2-ovinen sedan, 2-ovinen Hardtop Coupe, ja kaksi farmarimallia, erona istumapaikkaluku 9 ja 6), Dartin akseliväli oli 118 tuumaa (2 997 mm), kokonaispituus 208,6 tuumaa ( 5 298 mm), muiden Dodge-autojen akseliväli oli 122 tuumaa, moottori oli 318 cid (5 212 cm3), teho 230 hp 4 400 kierr./min, kansiventtiilit, valurautainen sylinterilohko, puristussuhde 9:1, viisi kampiakselin laakeria, hydrauliset venttiilinostimet, kaasutin oli kaksikurkkuinen Carter. Mainittakoon samalla että vuonna 1960 Dart Phoenixilla (kuljettajana Norm Thatcher) saavutettiin kolme maailmanennätystä Bonnevillessä luokassa B-Supercharged Gas Coupe. Ahdetulla V-8 383 cid-moottorilla varustetulla hardtopilla saavutettiin nopeus 191,8 mailia tunnissa (308,6 km/t) määrätyllä matkalla. Toisen kirjan mukaan useiimmat 1960 Dodget olivat suhteellisen kevyitä, jolloin suorituskyky oli hyvä ja polttoaineenkulutuskaan ei ollut kohtuuton. Dodge Dart Seneca 4-ovinen sedan näytti paljon kalliimmalta autolta, vaikka sen lähtöhinta tuohon aikaan oli 2 330 taalaa. Mainittua mallia myytiin eniten, reilu 93 000 kpl kuusisylinterisellä Slant Six-moottorilla ja alle 46 000 kpl 318 cid V-8:lla. "En voi kalastaa ilman syöttiä. Lähettäkää lisää autoja." Näin sanoi Dodgen eräs kalifornialainen piirimyyjä lokakuussa 1959 vaatiessaan lisää suosiota saavuttanutta 1960 Dodge Dartia.
kuva 23.05.2017 09:13 Olavi Karvonen  
  Kuvassa on entinen Mustanlahden Mietojuomatehdas. Rakennus sijaitsi osoitteessa Mariankatu 2.
kuva 23.05.2017 08:49 Tuomas Pätäri  
  Sunnuntaina sillalla lienee ollut vähän rauhallisempi liikenne ja sitä myötä leppoisammat asenteet! Maisemassa koivut ovat kasvaneet, aurausmerkki muuttanut radan toiselle puolen. Tuulivoimaa on tullut lisää. Suurin muutos on horisontissa, mistä on poistunut suurehko rakennus. Dv12:a en ole radalla koskaan nähnyt, dieselvetäjistä ainoastaan seeproja. Tapahtumasarjaan liittyy (tavallaan) myös kuva https://vaunut.org/kuva/84596 .
Kuvasarja:
Lonna 22.05.2017
 
23.05.2017 08:45 Vesa Kauhajärvi  
  600 mm?
kuva 23.05.2017 00:59 Esa J. Rintamäki  
  Sama numero kuin minun kirjastokortillani Mäntän kirjastoon 1960-luvun loppupuolella...
kuva 23.05.2017 00:53 Esa J. Rintamäki  
  Minulta kysyttiin 2005 että mitä tyyliä tuo Heinolan nykyinen asemarakennus edustaa? Vastasin että ei ainakaan barokkityyliä, pikemminkin parakkityyliä - heko, heko. T.nimimerkki "Asema-arkkitehtuuriin perehtynyt".
kuva 23.05.2017 00:27 Esa J. Rintamäki  
  Eräskin mummu tuli kerran marjareissulta ja pysähtyi Alkoholiliikkeen kohdalla ja laski marjakopat maahan. Viinakaupan ovi oli auki ja mummu kurkisti sisälle. Näki pullorivistöt ja siunaili näkemäänsä: - Voi voi kun siellä on paljon hillottu ja mehustettu!
kuva 23.05.2017 00:24 Jorma Rauhala  
  Täällä on paikka: http://kartta.hel.fi/link/3rGxvv .
kuva 22.05.2017 23:54 Teemu Tuomisto  
  Noniin, sitä minäkin mietin itsekseni, kun en muuta järkevää junanumeroa "mysteerijunalle" keksinyt. :D
kuva 22.05.2017 23:37 Esa J. Rintamäki  
  Hei, hei ,hei seis! Mekka on ihan toisessa suunnassa!
kuva 22.05.2017 23:14 Esa J. Rintamäki  
  Tuossa kaapelitehtaan tornissa kumitettiin kaapeleita, siten että kaapelit ripustettiin ylhäältä, pystyasentoon. Tällöin päällyste, siis kumikerros valui tasaiseksi kaapelin ympärille. Mikäli työ olisi tehty kaapeli vaaka-asennossa, olisi kumikerros valunut alapuolelle paksummaksi, mikä olisi ollut laatuvirhe. Tornin huipulla oli näköalatasanne, ja sen alapuolella ikkunoilla varustettu kabinetti. Tornin huipulle pääsi suht pirteällä tavarahissillä. T.nmrk "Päässyt sinne kiikaroimaan". Muuten, kaapelitehtaan tornia on jatkettu muutamalla metrillä tuon kuvan ottamisen jälkeen, muistaakseni siinä 1990-luvulla. Tornin "virallinen" nimitys on vulkanointitorni. 1990-luvulla kaapelitehtaan omistajaksi tuli hollantilainen NK-Cables, joka sittemmin myi sen, uudeksi omistajaksi tuli Pirelli. Samalla alueella toiminut Nokia Alumiini myytiin pois ja uudeksi nimeksi tuli Nordic Aluminium, nimenmuutos tehtiin marraskuussa 1996. Nimenmuutosjuhliin kulki tilausjuna Helsingistä Kelan kautta Båtvikiin, junassa oli Dv12 ja neljä Eil-vaunua sekä Eifet. Illalla paluujuna vei vieraat takaisin Helsinkiin.
kuva 22.05.2017 22:38 Jyrki Talvi  
  Veturin Nro on 101 korjaa tunnisteisiin Reijo.
kuva 22.05.2017 21:52 Joni Lahti  
  Viron kielessä on omituisen voimakas taipumus noiden katujen nimien lisäksi käyttää erisnimissä genetiivimuotoa (omastav). Esim. Lepajõe(-jõgi), Õie (Õis), Kuressaare (-saar), Jaak Mäe (Mägi), Lembitu (Lembit) jne. Vanhat ihmiset kutsuivat myös Rüüteliä nimellä Rüütli. Katujen nimissä ymmärrän asian juuri noin kuin Timokin, että perään odotetaan ikään kuin sanaa tänav. Voi sen siihen laittaakin vaikka lyhenteenä tn. Noissa ihmisten nimissä se on vaikeampi ymmärtää. Omalaatuinen sana on maantee, sillä se on ainoa sana, jossa on genetiivin pääte n. Voi olla, että n on kuitenkin vain äänteellinen lisuke.
kuva 22.05.2017 21:31 Jari Isolauri  
  19.6 jälkeen tämä muuttuu 3-vanuiseksi. EDIXL,ED,EDFS
kuva 22.05.2017 20:24 Erkki Nuutio  
  Tällaiset taiturin tekemät yökuvat ovat nautittavia!
kuva 22.05.2017 19:36 Teemu Sirkiä  
  Hieno otos. 600 mm:n objektiivilla saa pidemmänkin kohtauspaikan näyttämään yllättävän lyhyeltä.
kuva 22.05.2017 19:33 Teemu Sirkiä  
  Juna on tosiaan 4678. Se on pitänyt asemalla tunnin tauon, eli kulkutiedot eivät ole tältä osin oikein. Viitosraide on varautunut 14:14:51 ja vapautunut 15:14:42.
kuva 22.05.2017 19:25 Jouni Halinen  
  Olisko tässä vuoden 1969 ilmakuvassa sama nosturi http://kartta.hel.fi/link/3rBQeg . Valistunut arvaus tykkiveneet Karjala ja Turunmaa, aikalailla ”pakasta vedettynä”. joku muu tunnistaa varmaan muut paatit.
kuva 22.05.2017 18:25 Petri Nummijoki  
  Hr12-veturin 2241 vetämästä 11-vaunuisesta Hopealinjassa pysähtyvästä P67:stä löytyy kulkuaikamittaus täältä: http://rautatiearkisto.info/epolho/Kulkuaikamittaukset%20ja%20koeajot/1968.0617%202241%20P67%20Hki-Tpe.png
Aikataulun suhteen ei näytä olleen ongelmia, koska Tampereella oltiin yli 3 min etuajassa. Ei aikataulu (2 h 38 min Helsingistä Tampereelle) silti mikään kovin löysä ollut, koska junalla oli 5 välipysähdystä ja Helsinki-Riihimäki-välillä oli ratatöiden vuoksi useita tilapäisiä nopeusrajoituksia.
kuva 22.05.2017 17:41 Mikko Nyman  
  Näkymä Kalvitsan suuntaan.
kuva 22.05.2017 16:38 Teemu Tuomisto  
  Kello on 14.15.
kuva 22.05.2017 16:28 Jimi Lappalainen  
  Kuvan EXIF-tiedot näyttävät kellon olevan 13.19, laiturinäytöt 14.15 ja datan mukaan raide 5 vapautui junan 4678 mentyä kello 15.14. Ensimmäisenä on pakko kysyä; paljonko kello on? :)
kuva 22.05.2017 16:13 Petri P. Pentikäinen  
  Perusasiallinen otos Mussalon suuntaan.
kuva 22.05.2017 14:49 Jorma Toivonen  
  Seisake perustettiin 1.6.1953 nimellä Aulanko, joka muutettiin Hopealinjaksi 30.5.1960 alkaen. Tuo pysähtymiskäyttäytyminen ei ollut ihan niin yksioikoista kuin ylempänä annettiin ymmärtää. Pohjoiseen matkaava pikajuna pysähtyi seisakkeella tarvittaessa vain ensimmäisenä kesänä (1953), ja sen jälkeen kesäaikana aina, viimeisen kerran 24.8.1981. Joinakin ensimmäisinä kesinä aamun pikajunapysähdyksiä oli kaksikin päivässä. Syksystä 1965 alkaen seisakkeella pysähtyivät myös arkisin kulussa olleet henkilöjunat, lätät. Ne pysähtyivät vain tarvittaessa: pohjoisen suuntaan iltapäivällä (viimeisen kerran 27.5.1972), ja etelän suuntaan aamuisin (30.5.1970).

Terv. SKS.

Myös kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/24915 kommenteista löytyy tietoa Hopealinjan seisakkeesta.
kuva 22.05.2017 14:43 Mikko Nyman  
  Jep ja tack tiedoista, korjasin ne kuvatekstiin.

Itseäni vähän häiritsee tämän kuvan valko- tai joku muu tasapaino, mutta en keksi mikä. Jos joku haluaa kokeilla siipiään tämän kuvan retusoinnin osalta, tarttukoon yksityisviestiin, niin toimitan kuvan alkuperäiskoossa fiksattavaksi. Jos – ja kaiketi kun – kuvasta tulee tätä siistimpi, vaihdan kuvan paranneltuun versioon.
kuva 22.05.2017 13:09 Teemu Tuomisto  
  Nyt on kuva kohdillaan! Mahtava :)
kuva 22.05.2017 13:03 Teemu Tuomisto  
  Nyt joku Pasilaan, hop hop ;D
kuva 22.05.2017 12:58 Rainer Silfverberg  
  Siis tämä kuva ei voi olla 1960-luvulta koska pylväät ja ajolangat ovat jo olemassa! Voi kyllä olla vuosi tai juuri ja juuri pari vuotta ennen Hki-Seinäjoki sähköliikenteen alkua 1975. Mutta jos Huru-vetoisen yli 10 vaunuisen junan piti pysähtyä jollain seisakkeella niin aika löysä aikataulu sillä on täytynyt olla!

Milloin rengasmatkoja myytiin viimeisen kerran? Mulla on sellainen käsitys että ei enää 1974 kun itse rupsein matkustamaan eri puolella Suomea junalla omin päin.
kuva 22.05.2017 12:36 Heikki Kannosto  
  Tuo olisi kai onnistunut matkailupiletilläkin aavistuksen verran edullisemmin.
kuva 22.05.2017 12:31 Jorma Rauhala  
  Tuollaista väärin tehtyä Rengasmatkaa ei ollut. Mutta eihän mikään olisi estänyt ostamasta menolippua Tampereelta Hämeenlinnaan + menolippua Hämeenlinnasta Hopealinjalle + laivalippua Hopealinjalta Tampereelle. Siinä ei olisi ollut mitään tarjoushintaa, vaan hinta olisi ollut "suolaisempi", sillä Rengasmatkaan tietenkin sisältyi hyvä tarjoushinta. Helsingin lippulaivajunasta klo 10.00 ei ehtinyt kävellen Hämeenlinnan satamaan, siksi pysähdys sillankorvassa.
kuva 22.05.2017 12:24 Niila Heikkilä  
  Pystyikös tätä rengasmatkaa tekemään aikoinaan toisinkin päin? Eli junalla Tampereelta Hämeenlinnaan ja sieltä vaihdolla lyhyt nykäisy Aulangon silloille. Kuulostaisi jotenkin loogiselta markkinoida/myydä rengasmatkaa myös Tamperelaisille. Tosin rengasmatkahan onnistuu tänäkin päivänä kun kävelee asemalta suoraan Hämeenlinnan laivarantaan.
kuva 22.05.2017 11:03 Rainer Silfverberg  
  Niin pitäisi!
kuva 22.05.2017 10:57 Jorma Rauhala  
  1. lk:n vaunu on viimeisenä junassa ja siinä todennäköisimmät laivaan vaihtajat, viime vuosinaan etenkin ulkomaalaisia. Hopealinjan seisakkeelta on kävely-yhteys Hopealinjan laivaan, joka saapuu hetken kuluttua matkallaan Tampereelle. On totta, että sen jälkeen Hopealinjan laiva pysähtyy seuraavan kerran Aulangon (hotellin) laiturissa, jonka niminen tämä laituri ei ole, vaan matkustajat tekevät laivalla risteilyn Tampereelle ja palaavat iltajunalla sieltä Helsinkiin. Tavanomainen Rengaslippu-matka. Hopealinjan seisakkeella vain matkustajien jättö purjehdusaikaan. Kuljettajalla on tieto viimeistään Hämeenlinnassa Hopealinjan pysähdystarpeesta.
kuva 22.05.2017 10:56 Simo Porkola  
  Tunniste korjattu.
kuva 22.05.2017 10:35 Kari Haapakangas  
  Kuvattu vanhalta lastauslaiturilta. Muinainen matkustajalaituri oli tästä vasempaan, mutta 70-luvun taitteessa ratapiha siirtyi pari piirua eteläkaakkoon. Vanha raide seurasi nykyisen Rakentajankadun vierustaa ja yhtyi nykyrataan ennen Pajuniityntietä olevan kevyen liikenteen alikulun paikkeilla.
kuva 22.05.2017 10:32 Heikki Kannosto  
  Aamupikajuna P 67 pysähtyi seisakkeella useampanakin kesänä 1950-60-luvuilla lähinnä kai jättämään Aulangolle meneviä matkailijoita. Vesibussimatka Aulanko / Hopealinja - Toijala lienee sisältynyt myös useampaankin rengasmatkaan.
kuva 22.05.2017 10:16 Rainer Silfverberg  
  Siis pysähtyivätkö kaukojunat Aulangolla/Hopealinjalla ihan aikataulun mukaisesti vai vain silloin kun otettiin jotain julkimoita kyytiin?
kuva 22.05.2017 09:34 Jorma Toivonen  
  Ilmeisesti yritetään "passailla" viimeistä vaunua lyhyelle laiturille. Lähin junailija näyttää käsiopasteita kuvaajan takana olevan veturin kuljettajalle.
kuva 22.05.2017 09:03 Saku Kivimäki  
  Kuvassa : https://vaunut.org/kuva/4574 Näkyvät samat vaunut. joten kyllä ovat jokelan onnettumuus vaunut. : vaunut Cemt: 24050 ja Fot: 23902
kuva 22.05.2017 01:30 Pauli Kyllönen  
  EFiab 11637.
kuva 21.05.2017 23:04  
  Ja paha sitä vastavaloon kuvaamista on muutenkaan alkaa tuomitsemaan sen kannalta että aina ei vain yksinkertaisesti ehdi tai ole mahdollisuuksia kuvata kuvakulmasta, missä ei olisi vastavaloa.
kuva 21.05.2017 19:48 Reino Kalliomäki  
  Tulivatpa vastaukset 10 minuutin sisällä! Hannu ehti ensin, vaikka todennäköisesti kaikki kirjoittivat näkemättä toisten vastauksia. Hätä on varmaan liikaa sanottu, mentiin vain ohi, eikä se ole viimeinen vaunu, jota passataan laiturin kohdalle. Laituri muutettiin betonireunaiseksi sähköistystöiden yhteydessä. !
Hannun kommentin perusteella muutin ajan arvaukseksi. Aulangolle oli varmasti aikanaan liikennettä, matkahan oli sinne suorastaan lyhyt ennen yksityisautoutuimista. Viime aikoina tuskin juuri muuta kuin vesibussiyhteys.
kuva 21.05.2017 19:40 Timo Salminen  
  Tarkennetaan vielä sen verran, että tänav jätetään siis pois katukilvistä ja osoitemerkinnöistä, mutta jos vaikkapa kerrotaan jonkun asuvan jonkin kadun varrella, se kyllä kulkee mukana.
Kuvasarja:
Tavarajunia Tapassa
 
21.05.2017 19:13 Hannu Peltola  
  Tällä kertaa ei sattunut C30-M haaviin. Pitää kesällä tehdä toinen bongausmatka Viroon ja lähteä etsimään sitä! Ja nyt kannattaa kuvata alkuperäisiä C36:a ja C30:ä.
kuva 21.05.2017 18:28 Timo Salminen  
  On siellä sentään yksi syöksytorvi uusittu aivan äskettäin.
kuva 21.05.2017 18:27 Timo Salminen  
  Jos katu on katu (tänav), sitä ei mainita, ilmeisesti ajan ja vaivan säästämiseksi. Sen sijaan, jos kyseessä on tie (tee), se kyllä mainitaan aina.
Kuvasarja:
Tavarajunia Tapassa
 
21.05.2017 15:19 Pietu Tuovinen  
  Et sattunut näkemään modernisoitua GE C30-M veturia? Ainakin yksi sellainen on ollut koeajossa: https://youtu.be/FY7k2G3bgtU?t=1m20s