|
|
23.05.2017 13:30 | Toni Lassila | ||
| Samalla raiteella olivat vielä ainakin eilen illalla. Eikä ainakaan kulkutietoviestien mukaan ole tänään kulkenut mitään sotilasjunia Misiin päin, huomenna pitäisi kulkea. | ||||
|
|
23.05.2017 13:10 | Riku Outinen | ||
| Tämän junan keulassa tuli rekkavaunut Niinisalosta. Ne oli sinun toisessa kuvassa nostettu toiselle raiteelle Rovaniemellä, onko niiden "kohtalosta" tietoa? | ||||
|
|
23.05.2017 11:05 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Mainiota kameratyöskentelyä, Uuden Pohjanmaanradan esittäytyessä sille ominaisimmassa valaistuksessa. | ||||
|
|
23.05.2017 10:42 | Teemu Saukkonen | ||
| T4501:na se Niiralasta tulee | ||||
|
|
23.05.2017 10:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viisaasta kirjasta poimittuja tietoja 1960 Dodgesta: Dart-mallia tuotettiin mallivuonna 306 603 kpl, Pioneer-sarja käsitti viisi korimallia (4-ovinen sedan, 2-ovinen sedan, 2-ovinen Hardtop Coupe, ja kaksi farmarimallia, erona istumapaikkaluku 9 ja 6), Dartin akseliväli oli 118 tuumaa (2 997 mm), kokonaispituus 208,6 tuumaa ( 5 298 mm), muiden Dodge-autojen akseliväli oli 122 tuumaa, moottori oli 318 cid (5 212 cm3), teho 230 hp 4 400 kierr./min, kansiventtiilit, valurautainen sylinterilohko, puristussuhde 9:1, viisi kampiakselin laakeria, hydrauliset venttiilinostimet, kaasutin oli kaksikurkkuinen Carter. Mainittakoon samalla että vuonna 1960 Dart Phoenixilla (kuljettajana Norm Thatcher) saavutettiin kolme maailmanennätystä Bonnevillessä luokassa B-Supercharged Gas Coupe. Ahdetulla V-8 383 cid-moottorilla varustetulla hardtopilla saavutettiin nopeus 191,8 mailia tunnissa (308,6 km/t) määrätyllä matkalla. Toisen kirjan mukaan useiimmat 1960 Dodget olivat suhteellisen kevyitä, jolloin suorituskyky oli hyvä ja polttoaineenkulutuskaan ei ollut kohtuuton. Dodge Dart Seneca 4-ovinen sedan näytti paljon kalliimmalta autolta, vaikka sen lähtöhinta tuohon aikaan oli 2 330 taalaa. Mainittua mallia myytiin eniten, reilu 93 000 kpl kuusisylinterisellä Slant Six-moottorilla ja alle 46 000 kpl 318 cid V-8:lla. "En voi kalastaa ilman syöttiä. Lähettäkää lisää autoja." Näin sanoi Dodgen eräs kalifornialainen piirimyyjä lokakuussa 1959 vaatiessaan lisää suosiota saavuttanutta 1960 Dodge Dartia. | ||||
|
|
23.05.2017 09:13 | Olavi Karvonen | ||
| Kuvassa on entinen Mustanlahden Mietojuomatehdas. Rakennus sijaitsi osoitteessa Mariankatu 2. | ||||
|
|
23.05.2017 08:49 | Tuomas Pätäri | ||
| Sunnuntaina sillalla lienee ollut vähän rauhallisempi liikenne ja sitä myötä leppoisammat asenteet! Maisemassa koivut ovat kasvaneet, aurausmerkki muuttanut radan toiselle puolen. Tuulivoimaa on tullut lisää. Suurin muutos on horisontissa, mistä on poistunut suurehko rakennus. Dv12:a en ole radalla koskaan nähnyt, dieselvetäjistä ainoastaan seeproja. Tapahtumasarjaan liittyy (tavallaan) myös kuva https://vaunut.org/kuva/84596 . | ||||
|
Kuvasarja: Lonna 22.05.2017 |
23.05.2017 08:45 | Vesa Kauhajärvi | ||
| 600 mm? | ||||
|
|
23.05.2017 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sama numero kuin minun kirjastokortillani Mäntän kirjastoon 1960-luvun loppupuolella... | ||||
|
|
23.05.2017 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulta kysyttiin 2005 että mitä tyyliä tuo Heinolan nykyinen asemarakennus edustaa? Vastasin että ei ainakaan barokkityyliä, pikemminkin parakkityyliä - heko, heko. T.nimimerkki "Asema-arkkitehtuuriin perehtynyt". | ||||
|
|
23.05.2017 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräskin mummu tuli kerran marjareissulta ja pysähtyi Alkoholiliikkeen kohdalla ja laski marjakopat maahan. Viinakaupan ovi oli auki ja mummu kurkisti sisälle. Näki pullorivistöt ja siunaili näkemäänsä: - Voi voi kun siellä on paljon hillottu ja mehustettu! | ||||
|
|
23.05.2017 00:24 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä on paikka: http://kartta.hel.fi/link/3rGxvv . | ||||
|
|
22.05.2017 23:54 | Teemu Tuomisto | ||
| Noniin, sitä minäkin mietin itsekseni, kun en muuta järkevää junanumeroa "mysteerijunalle" keksinyt. :D | ||||
|
|
22.05.2017 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, hei ,hei seis! Mekka on ihan toisessa suunnassa! | ||||
|
|
22.05.2017 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuossa kaapelitehtaan tornissa kumitettiin kaapeleita, siten että kaapelit ripustettiin ylhäältä, pystyasentoon. Tällöin päällyste, siis kumikerros valui tasaiseksi kaapelin ympärille. Mikäli työ olisi tehty kaapeli vaaka-asennossa, olisi kumikerros valunut alapuolelle paksummaksi, mikä olisi ollut laatuvirhe. Tornin huipulla oli näköalatasanne, ja sen alapuolella ikkunoilla varustettu kabinetti. Tornin huipulle pääsi suht pirteällä tavarahissillä. T.nmrk "Päässyt sinne kiikaroimaan". Muuten, kaapelitehtaan tornia on jatkettu muutamalla metrillä tuon kuvan ottamisen jälkeen, muistaakseni siinä 1990-luvulla. Tornin "virallinen" nimitys on vulkanointitorni. 1990-luvulla kaapelitehtaan omistajaksi tuli hollantilainen NK-Cables, joka sittemmin myi sen, uudeksi omistajaksi tuli Pirelli. Samalla alueella toiminut Nokia Alumiini myytiin pois ja uudeksi nimeksi tuli Nordic Aluminium, nimenmuutos tehtiin marraskuussa 1996. Nimenmuutosjuhliin kulki tilausjuna Helsingistä Kelan kautta Båtvikiin, junassa oli Dv12 ja neljä Eil-vaunua sekä Eifet. Illalla paluujuna vei vieraat takaisin Helsinkiin. | ||||
|
|
22.05.2017 22:38 | Jyrki Talvi | ||
| Veturin Nro on 101 korjaa tunnisteisiin Reijo. | ||||
|
|
22.05.2017 21:52 | Joni Lahti | ||
| Viron kielessä on omituisen voimakas taipumus noiden katujen nimien lisäksi käyttää erisnimissä genetiivimuotoa (omastav). Esim. Lepajõe(-jõgi), Õie (Õis), Kuressaare (-saar), Jaak Mäe (Mägi), Lembitu (Lembit) jne. Vanhat ihmiset kutsuivat myös Rüüteliä nimellä Rüütli. Katujen nimissä ymmärrän asian juuri noin kuin Timokin, että perään odotetaan ikään kuin sanaa tänav. Voi sen siihen laittaakin vaikka lyhenteenä tn. Noissa ihmisten nimissä se on vaikeampi ymmärtää. Omalaatuinen sana on maantee, sillä se on ainoa sana, jossa on genetiivin pääte n. Voi olla, että n on kuitenkin vain äänteellinen lisuke. | ||||
|
|
22.05.2017 21:31 | Jari Isolauri | ||
| 19.6 jälkeen tämä muuttuu 3-vanuiseksi. EDIXL,ED,EDFS | ||||
|
|
22.05.2017 20:24 | Erkki Nuutio | ||
| Tällaiset taiturin tekemät yökuvat ovat nautittavia! | ||||
|
|
22.05.2017 19:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Hieno otos. 600 mm:n objektiivilla saa pidemmänkin kohtauspaikan näyttämään yllättävän lyhyeltä. | ||||
|
|
22.05.2017 19:33 | Teemu Sirkiä | ||
| Juna on tosiaan 4678. Se on pitänyt asemalla tunnin tauon, eli kulkutiedot eivät ole tältä osin oikein. Viitosraide on varautunut 14:14:51 ja vapautunut 15:14:42. | ||||
|
|
22.05.2017 19:25 | Jouni Halinen | ||
| Olisko tässä vuoden 1969 ilmakuvassa sama nosturi http://kartta.hel.fi/link/3rBQeg . Valistunut arvaus tykkiveneet Karjala ja Turunmaa, aikalailla ”pakasta vedettynä”. joku muu tunnistaa varmaan muut paatit. | ||||
|
|
22.05.2017 18:25 | Petri Nummijoki | ||
| Hr12-veturin 2241 vetämästä 11-vaunuisesta Hopealinjassa pysähtyvästä P67:stä löytyy kulkuaikamittaus täältä: http://rautatiearkisto.info/epolho/Kulkuaikamittaukset%20ja%20koeajot/1968.0617%202241%20P67%20Hki-Tpe.png Aikataulun suhteen ei näytä olleen ongelmia, koska Tampereella oltiin yli 3 min etuajassa. Ei aikataulu (2 h 38 min Helsingistä Tampereelle) silti mikään kovin löysä ollut, koska junalla oli 5 välipysähdystä ja Helsinki-Riihimäki-välillä oli ratatöiden vuoksi useita tilapäisiä nopeusrajoituksia. |
||||
|
|
22.05.2017 17:41 | Mikko Nyman | ||
| Näkymä Kalvitsan suuntaan. | ||||
|
|
22.05.2017 16:38 | Teemu Tuomisto | ||
| Kello on 14.15. | ||||
|
|
22.05.2017 16:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan EXIF-tiedot näyttävät kellon olevan 13.19, laiturinäytöt 14.15 ja datan mukaan raide 5 vapautui junan 4678 mentyä kello 15.14. Ensimmäisenä on pakko kysyä; paljonko kello on? :) | ||||
|
|
22.05.2017 16:13 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Perusasiallinen otos Mussalon suuntaan. | ||||
|
|
22.05.2017 14:49 | Jorma Toivonen | ||
| Seisake perustettiin 1.6.1953 nimellä Aulanko, joka muutettiin Hopealinjaksi 30.5.1960 alkaen. Tuo pysähtymiskäyttäytyminen ei ollut ihan niin yksioikoista kuin ylempänä annettiin ymmärtää. Pohjoiseen matkaava pikajuna pysähtyi seisakkeella tarvittaessa vain ensimmäisenä kesänä (1953), ja sen jälkeen kesäaikana aina, viimeisen kerran 24.8.1981. Joinakin ensimmäisinä kesinä aamun pikajunapysähdyksiä oli kaksikin päivässä. Syksystä 1965 alkaen seisakkeella pysähtyivät myös arkisin kulussa olleet henkilöjunat, lätät. Ne pysähtyivät vain tarvittaessa: pohjoisen suuntaan iltapäivällä (viimeisen kerran 27.5.1972), ja etelän suuntaan aamuisin (30.5.1970). Terv. SKS. Myös kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/24915 kommenteista löytyy tietoa Hopealinjan seisakkeesta. |
||||
|
|
22.05.2017 14:43 | Mikko Nyman | ||
| Jep ja tack tiedoista, korjasin ne kuvatekstiin. Itseäni vähän häiritsee tämän kuvan valko- tai joku muu tasapaino, mutta en keksi mikä. Jos joku haluaa kokeilla siipiään tämän kuvan retusoinnin osalta, tarttukoon yksityisviestiin, niin toimitan kuvan alkuperäiskoossa fiksattavaksi. Jos – ja kaiketi kun – kuvasta tulee tätä siistimpi, vaihdan kuvan paranneltuun versioon. |
||||
|
|
22.05.2017 13:09 | Teemu Tuomisto | ||
| Nyt on kuva kohdillaan! Mahtava :) | ||||
|
|
22.05.2017 13:03 | Teemu Tuomisto | ||
| Nyt joku Pasilaan, hop hop ;D | ||||
|
|
22.05.2017 12:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis tämä kuva ei voi olla 1960-luvulta koska pylväät ja ajolangat ovat jo olemassa! Voi kyllä olla vuosi tai juuri ja juuri pari vuotta ennen Hki-Seinäjoki sähköliikenteen alkua 1975. Mutta jos Huru-vetoisen yli 10 vaunuisen junan piti pysähtyä jollain seisakkeella niin aika löysä aikataulu sillä on täytynyt olla! Milloin rengasmatkoja myytiin viimeisen kerran? Mulla on sellainen käsitys että ei enää 1974 kun itse rupsein matkustamaan eri puolella Suomea junalla omin päin. |
||||
|
|
22.05.2017 12:36 | Heikki Kannosto | ||
| Tuo olisi kai onnistunut matkailupiletilläkin aavistuksen verran edullisemmin. | ||||
|
|
22.05.2017 12:31 | Jorma Rauhala | ||
| Tuollaista väärin tehtyä Rengasmatkaa ei ollut. Mutta eihän mikään olisi estänyt ostamasta menolippua Tampereelta Hämeenlinnaan + menolippua Hämeenlinnasta Hopealinjalle + laivalippua Hopealinjalta Tampereelle. Siinä ei olisi ollut mitään tarjoushintaa, vaan hinta olisi ollut "suolaisempi", sillä Rengasmatkaan tietenkin sisältyi hyvä tarjoushinta. Helsingin lippulaivajunasta klo 10.00 ei ehtinyt kävellen Hämeenlinnan satamaan, siksi pysähdys sillankorvassa. | ||||
|
|
22.05.2017 12:24 | Niila Heikkilä | ||
| Pystyikös tätä rengasmatkaa tekemään aikoinaan toisinkin päin? Eli junalla Tampereelta Hämeenlinnaan ja sieltä vaihdolla lyhyt nykäisy Aulangon silloille. Kuulostaisi jotenkin loogiselta markkinoida/myydä rengasmatkaa myös Tamperelaisille. Tosin rengasmatkahan onnistuu tänäkin päivänä kun kävelee asemalta suoraan Hämeenlinnan laivarantaan. | ||||
|
|
22.05.2017 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin pitäisi! | ||||
|
|
22.05.2017 10:57 | Jorma Rauhala | ||
| 1. lk:n vaunu on viimeisenä junassa ja siinä todennäköisimmät laivaan vaihtajat, viime vuosinaan etenkin ulkomaalaisia. Hopealinjan seisakkeelta on kävely-yhteys Hopealinjan laivaan, joka saapuu hetken kuluttua matkallaan Tampereelle. On totta, että sen jälkeen Hopealinjan laiva pysähtyy seuraavan kerran Aulangon (hotellin) laiturissa, jonka niminen tämä laituri ei ole, vaan matkustajat tekevät laivalla risteilyn Tampereelle ja palaavat iltajunalla sieltä Helsinkiin. Tavanomainen Rengaslippu-matka. Hopealinjan seisakkeella vain matkustajien jättö purjehdusaikaan. Kuljettajalla on tieto viimeistään Hämeenlinnassa Hopealinjan pysähdystarpeesta. | ||||
|
|
22.05.2017 10:56 | Simo Porkola | ||
| Tunniste korjattu. | ||||
|
|
22.05.2017 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Kuvattu vanhalta lastauslaiturilta. Muinainen matkustajalaituri oli tästä vasempaan, mutta 70-luvun taitteessa ratapiha siirtyi pari piirua eteläkaakkoon. Vanha raide seurasi nykyisen Rakentajankadun vierustaa ja yhtyi nykyrataan ennen Pajuniityntietä olevan kevyen liikenteen alikulun paikkeilla. | ||||
|
|
22.05.2017 10:32 | Heikki Kannosto | ||
| Aamupikajuna P 67 pysähtyi seisakkeella useampanakin kesänä 1950-60-luvuilla lähinnä kai jättämään Aulangolle meneviä matkailijoita. Vesibussimatka Aulanko / Hopealinja - Toijala lienee sisältynyt myös useampaankin rengasmatkaan. | ||||
|
|
22.05.2017 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis pysähtyivätkö kaukojunat Aulangolla/Hopealinjalla ihan aikataulun mukaisesti vai vain silloin kun otettiin jotain julkimoita kyytiin? | ||||
|
|
22.05.2017 09:34 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti yritetään "passailla" viimeistä vaunua lyhyelle laiturille. Lähin junailija näyttää käsiopasteita kuvaajan takana olevan veturin kuljettajalle. | ||||
|
|
22.05.2017 09:03 | Saku Kivimäki | ||
| Kuvassa : https://vaunut.org/kuva/4574 Näkyvät samat vaunut. joten kyllä ovat jokelan onnettumuus vaunut. : vaunut Cemt: 24050 ja Fot: 23902 | ||||
|
|
22.05.2017 01:30 | Pauli Kyllönen | ||
| EFiab 11637. | ||||
|
|
21.05.2017 23:04 | |||
| Ja paha sitä vastavaloon kuvaamista on muutenkaan alkaa tuomitsemaan sen kannalta että aina ei vain yksinkertaisesti ehdi tai ole mahdollisuuksia kuvata kuvakulmasta, missä ei olisi vastavaloa. | ||||
|
|
21.05.2017 19:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Tulivatpa vastaukset 10 minuutin sisällä! Hannu ehti ensin, vaikka todennäköisesti kaikki kirjoittivat näkemättä toisten vastauksia. Hätä on varmaan liikaa sanottu, mentiin vain ohi, eikä se ole viimeinen vaunu, jota passataan laiturin kohdalle. Laituri muutettiin betonireunaiseksi sähköistystöiden yhteydessä. ! Hannun kommentin perusteella muutin ajan arvaukseksi. Aulangolle oli varmasti aikanaan liikennettä, matkahan oli sinne suorastaan lyhyt ennen yksityisautoutuimista. Viime aikoina tuskin juuri muuta kuin vesibussiyhteys. |
||||
|
|
21.05.2017 19:40 | Timo Salminen | ||
| Tarkennetaan vielä sen verran, että tänav jätetään siis pois katukilvistä ja osoitemerkinnöistä, mutta jos vaikkapa kerrotaan jonkun asuvan jonkin kadun varrella, se kyllä kulkee mukana. | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia Tapassa |
21.05.2017 19:13 | Hannu Peltola | ||
| Tällä kertaa ei sattunut C30-M haaviin. Pitää kesällä tehdä toinen bongausmatka Viroon ja lähteä etsimään sitä! Ja nyt kannattaa kuvata alkuperäisiä C36:a ja C30:ä. | ||||
|
|
21.05.2017 18:28 | Timo Salminen | ||
| On siellä sentään yksi syöksytorvi uusittu aivan äskettäin. | ||||
|
|
21.05.2017 18:27 | Timo Salminen | ||
| Jos katu on katu (tänav), sitä ei mainita, ilmeisesti ajan ja vaivan säästämiseksi. Sen sijaan, jos kyseessä on tie (tee), se kyllä mainitaan aina. | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia Tapassa |
21.05.2017 15:19 | Pietu Tuovinen | ||
| Et sattunut näkemään modernisoitua GE C30-M veturia? Ainakin yksi sellainen on ollut koeajossa: https://youtu.be/FY7k2G3bgtU?t=1m20s | ||||