|
|
04.05.2017 14:38 | Tapio Arvola | ||
| Se on niin hyvin paikallaan, kuin maastosta oli mahdollista paikantaa. Ei varmaan paljoa heitä, kun pölkynpaikat molemmilta raiteilta on vielä nähtävissä siellä täällä. Jälleenrakennuksesta on kyse. Tämä 24 metrin (kolmen kiskonpituuden) raide valmistui 2001. Välissä oli 33 vuotta ei-rautatieaikaa Hunsalassa. | ||||
|
|
04.05.2017 14:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan se jo aikamoisessa kunnossa: https://vaunut.org/kuva/114534 | ||||
|
|
04.05.2017 14:02 | Marko Laine | ||
| Loviisan radan Koppelin valmistama tavaravaunu on näköjään saanut HKR-mallisen jarrusillan päätyynsä. | ||||
|
|
04.05.2017 13:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Jes! Vau! :) | ||||
|
|
04.05.2017 12:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko raide alkuperäisellä paikallaan? | ||||
|
|
04.05.2017 10:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttää melkein kuin nosturin roikottamat ketjut olisivat aikeissa vetäistä avolinjasta virtaa kahden vaiheen välistä. Mainio myös tuo A-pylväs kakkosnelosorsineen ja varmistussarvineen. | ||||
|
|
04.05.2017 10:20 | Tapio Arvola | ||
| Siinä se on. Nimittäin vaunu 25. Näin väittäisin. Kaikki, mikä kuvassa on täsmää. Tuo sähköjohdon sisäänmenoreikäkin. Se on näköjään jo tuossa vaiheessa kokenut päätysillan poisleikkauksen. Silta olisi siis vaunujen välissä. Kiitos tästä! Kuva tältä vuosisadalta: https://vaunut.org/kuva/118635?a=1 Jos tästä vaunusta on konkarijoukolla lisää kuvia tai tietoja, olen niistä kiitollinen. |
||||
|
Kuvasarja: Karkkila HKR:n liikenteen lopettamisen jälkeen. |
04.05.2017 09:20 | Marko Laine | ||
| Todella hienoja ja mielenkiintoisia kuvia! Harmi, kun tältä radalta ei säilynyt yhtään (Hietalahden valmistamaa) avotavaravaunua. | ||||
|
|
04.05.2017 02:05 | Eljas Pölhö | ||
| Karkkilassa olivat 5.10.1967 mm. seuraavat vaunut (havaintojärjestyksessä): 303, 183G, 266K, 154 GII, 298K, 60K, 42, 80 (romutettu), 361 (romutettu), 348 (romutettu), 345 (romutettu), 65, 16, 71, 261K, 406K, 312K, 355K, 32, 315, 338, 12, 67, 15, 37, 19, 41, 66, 44, 191, 46, 240, 21, 90, 17 GII, 53, 9G, 87, 63, 92, 104, 4, 72, 5, 77, 24, 73, 20, 79 ja 106. Vaunua 25 en siis nähnyt. Ehkä oli jo romutettu. "Romutettu" yllä tarkoittaa, että romuläjässä näkyi vaunusta sellainen osa, jossa oli mainittu numero. Myöhemmissäkään vaunuhavainnoissa ei esiinny vaunua 25. Viimeinen HKR juna kulki 6.10.1967. Junan matka kesti 12 tuntia ja sen henkilökunta purki kiskot kaikilta ylikäytäviltä eli noin 10 kohtaa. | ||||
|
|
04.05.2017 01:17 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta mikä on tuo nosturi tuolla taustalla? Schwing vai jopa Ur-Liebherr? Onkohan kellään missään lisäkuvia tai muuta tiedonmurua? Mikä nostoapuväline siinä koukussa roikkuu? Ei kai tuolla ulkona mitään senkkoja tai kuonapatoja nosteltu? Pullakehiäkö tuossa kohdassa heiteltiin vaiko joitain hiekkakippoja? Jänniä ovat joka tapauksessa nämä kuvat. Miljööstä joka on kerta kaikkiaan haihtunut olemattomiin. Kuitenkin, tässäkin kuvassa on jo "nykyaika" tavallaan läsnä: trukkilavoja ja jopa lavakauluksia on jo näköpiirissä. Tehokkuutta ja uusia logistiikan tuulahduksia... |
||||
|
|
04.05.2017 00:45 | Eljas Pölhö | ||
| Sattumakuva. Näkynee, jos on perillä höyrykattilan päällä olleista pömpeleistä ja niistä alaspäin johtaneista putkista (Ilkka kyllä tiesi asiantuntijana). Kuvan perusteella hiekkakupu-kello-höyrykupu. Tämä on yksi neljästä VR:n kirjoilla olleesta VR:n Loviisan radan höyryveturista. Tässä olisi voinut myös huomauttaa tenderistä, jossa on teli edessä ja kiinteä akseli takana. Se on toisinpäin kuin joissain VR:n sarjoissa. Nro 9 tuli myös VR:n kalustoon 1.1.1959 lukien. Syynä kaksitelisen tenderin puutteeseen oli radan kääntöpöytien mitta. On sikäli hassua, että radan suurimmilla vetureilla oli pienempi tenderi kuin vanhemmilla vetureilla. Polttoaine- ja vesitila ei häirinnyt oleellisesti suorissa tavarajunissa, mutta enemmän asemilla vaihtotöitä vaatineissa järjestelyjunissa. Tämä veturi lopetti ajonsa huhtikuussa 1960, hylättiin kesäkuussa ja romutettiin Lahdessa samana vuonna. | ||||
|
|
03.05.2017 21:48 | Jimi Lappalainen | ||
| "Kiinteistöliikelaitos sinetöi 16. maaliskuuta päätöksen, jolla Pansiontien alkupää – suunnilleen Portsan mitalta – nimettiin Tukholmankaduksi." Lähde: Aamuset 1.4.2015; http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/uutiset/kadun-nimen-muuttaminen-aarimmaisen-harvinaista (eikä ole aprillipila) | ||||
|
|
03.05.2017 21:32 | Jarkko Korhonen | ||
| Ulkoisesti näyttää hyvin vähäisiltä vaurioilta siihen nähden ettei pendossa ole edes puskimia. Ilmeisesti tuo kärsä on aika jykevää tekoa. | ||||
|
|
03.05.2017 21:07 | Mikko Ketolainen | ||
| Kävin vilkaisemassa ratapihaa. Siellä onkin vielä rataremontti menossa. Vasen raide oli osittain purettu ja paikalle oli tuotu betonisia ratapölkkyjä. Katsoin, että tämän pään ratapölkyt ovat vielä puisia. | ||||
|
|
03.05.2017 20:44 | Jyrki Längman | ||
| Molemmat vaunut on säästyneet ehjinä nykypäiville, tosin molempia on kunnostettu Tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/83862 on Karkkilan G10 Karkkilassa vuonna 1969 |
||||
|
|
03.05.2017 20:13 | Mikko Herpman | ||
| https://vaunut.org/kuva/20974 Eli reilun 10v välein tarvii sorvata.. No, museoajeluilla taitaa mennä "loppuun" asti tällä kerralla. | ||||
|
|
03.05.2017 19:29 | Matias Kauramäki | ||
| Minusta tämän oli muistomerkki siitä, että juuri tästä on joskus kulkenut rautatie. Viskurin siirtäminen toiseen paikkaan on yhtä tyhmää kuin historiallisen majakan siirtäminen sisämaahan olisi. Toisaalta kun olen seurannut, miten tästä arvomaisemasta ollaan tekemässä muovista hupipaikkaa, olen erittäin iloinen, että tämä vesiviskuri ylipäätänsä säästettiin. | ||||
|
|
03.05.2017 19:27 | Petri Soronen | ||
| Tässä näkee hyvin uusien Edojen puskinvalojen tyypit. Samassa on myös punavalot. Muuten tyypiltään sama kuin tässä TALGOn junassa http://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/an-avril-engine-by-spanish-high-speed-train-manufacturer-news-photo/152313672#an-avril-engine-by-spanish-high-speed-train-manufacturer-talgo-is-on-picture-id152313672 | ||||
|
|
03.05.2017 17:58 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Ohjausvaunut näyttäisivät olevan 28635 (keulilla) ja 28634 (seuraavana). | ||||
|
|
03.05.2017 17:18 | Jukka Eklund | ||
| Saattahan ohjausvaunu joissain olosuhteissa joutua junassa muuksikin kuin ensimmäiseksi tai viimeiseksi vaunuksi. Hyvä siis testata. | ||||
|
|
03.05.2017 16:57 | Toni Lassila | ||
| Po-vaunun numero on 9822. | ||||
|
|
03.05.2017 16:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Nyt pitäisi olla sähköt päällä Äänekosken ja Jyväskylän välisissä ajolangoissa, koskahan ensimmäinen sähköveturi ilmestyy Äänekoskelle ja tuleeko vaunujen kanssa vaiko ilman? Vai hoituuko hommat vielä dieselvoimin? | ||||
|
|
03.05.2017 16:09 | Harri Junttila | ||
| Jarrulossit piti irroittaa | ||||
|
|
03.05.2017 12:46 | Heikki Kannosto | ||
| Tuostapa tulee mieleen saksalaisten E 60: https://scalaenne.files.wordpress.com/2014/11/e60.jpg Jos pienoismallista poistaa virroittimen ja maalaa suomalaisin värein niin... hmm... |
||||
|
|
03.05.2017 12:46 | Mikko Herpman | ||
| Onko vaunut alkuperäiset ja säästyneet ehjinä näille päiville, vai onko kunnostettu/rakennettu uudelleen? Hieno fiilis välittyy, kylmänkostea lähes mustavalkoinen värikuva. | ||||
|
|
03.05.2017 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982: akselijärjestys D, teho 1 x 660 = 660 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJC 97, tehonsäätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 17, voimansiirto kytkintangoilla, suurin pituus 9 450 mm, pyörästön pituus 6 000 mm, pyörän halkaisija 986 mm, paino työkunnossa 35,2 tonnia, kitkapaino 35,2 tonnia, suurin akselipaino 8,8 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 115 kN, suurin sallittu ajonopeus 60 km/t. Valmistaja ASEA ja Vagn och Maskinfabriken i Falun. | ||||
|
|
03.05.2017 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjassa "Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstaderna och deras samtida" (Trafik-Nostalgiska Förlaget 2008) on luettelo, jonka mukaan YP-sarjan kapsulättiä on jäljellä 21 vetovaunua ja 10 liitevaunua. Tilanne on siis syksyltä 2008. Vaunut ovat eri museorautatieyhdistysten omistuksessa. Käyttämäni kirjan luettelo ei erikseen mainitse mahdollisesta ajokuntoisuudesta mitään. Edelleen, YP-vaunuja valmistettiin vuosina 1952 - 1958 kaikkiaan 72 kpl ja tavaravetovaunuja YFo5p neljä kpl. YP-vaunuista kuusi muutettiin hiukan leveämmälle raideleveydelle 1 067 mm sarjaan YBo5t, vuodesta 1970 Y5T. Erimallisia liitevaunuja valmistui vuosina 1952 - 1958 kaikkiaan 73 kpl. Näistä muutettiin 1 067 mm raideleveydelle viisi vaunua (näistä kolme oli postiliitevaunuja). SLM 1982 kertoo että SJ:llä oli vuonna 1981 YP-vaunuja yhdeksän ja liitevaunuja viisi. Roslagsbananilla oli puolestaan tuohon aikaan kuusi YP-kapsulättää. Näistä yksi oli muutettu opetusvaunuksi, mutta sitä pidettiin käytössä olevana vaununa. 1 067 mm-liikenne loppui 1970 ja SJ:n YP:t liitevaunuineen hylättiin 1982 - 1984. Roslagsbanan puolestaan hylkäsi YP:t vuonna 1987. | ||||
|
|
03.05.2017 10:22 | Toni Lassila | ||
| Veturin perässä olevat 7 Kbp-vaunua ja Occ päätyivätkin lopulta kiinni taustalla näkyviin säiliövaunuihin, joten olisivatkohan ne menneet junaan T 5010. Hkba:t ja venäläiset säiliökonteilla kuormatut konttivaunut T 5308:aan. | ||||
|
|
03.05.2017 09:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Kontit jäänevät Lahnaslammelle? Vain kemikaalikontteja tulee Joensuuhun asti. | ||||
|
|
03.05.2017 09:20 | Erkki Nuutio | ||
| Taustalla näkyy komeasti Venäjän armeijan provianttivarasto (1877-78), josta kuvan tapahtumien jälkeen tuli SA:n varusvarasto ja 1922 pukimo. Rakennus oli yksi osa vaihtotavarasta, joka Tartossa siirtyi sijaintivaltionsa omaisuudeksi. Proviantti/varusvaraston ja pukutehtaan vaiheista ja kiinteistöistä on laaja rakennushistoriallinen selvitys: http://www.hameenlinna.fi/pages/412005/Aulangontie%20RHS-pieni.pdf Selvitys sivuaa karttojen ja valokuvien muodossa laajalti myös asema-alueen historiaa. Edellispäivien kuvien jatkeeksi tämä kuva kertoo tuhon selvittelyn alkaneen. Kakkosraiteella on vielä palaneita vaunuja. Palanutta veturia on ainakin siirrelty sivummalle ja ilmeisesti Helsingin suunnasta on toinen kuvan vetureista tuonut jarrukopillisen G-umpitavaravaunun ja henkilövaunun. Tässä näyttäisi olevan lanterniini (=telivaunu), suljettu pääty ja ikkunajako, joka viittaisi II lk:n makuuvaunuun C (2111-2116?). Ikkunoiden yläpuolella olevat luukunkaltaiset kaipaavat kuitenkin selitystä. Ykkösraidetta etenevä herrapari lienee RH:n johtoa. Yhteensä 7 kravattiherraa näkyy. |
||||
|
|
03.05.2017 09:16 | Tommi K Hakala | ||
| Sorvissa käynti... | ||||
|
|
03.05.2017 08:17 | Pave Saarinen | ||
| Vrt. kuvaasi https://vaunut.org/kuvat/?u=712&d=01.05.2017 Näyttää vähän siltä, että viskuri olisi vaihtanut paikkaa aika perusteellisesti? Onko tuonlaisessa entisöinnissä mieltä? |
||||
|
|
03.05.2017 07:58 | Henri Heikkinen | ||
| mitä dv16 tekee täällä | ||||
|
|
03.05.2017 06:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Iltapäivän myöhäisempi versio Gfot-vaunuineen kulki numerolla 10203. | ||||
|
|
02.05.2017 22:50 | Jari Kuusinen | ||
| Itse olen kirjannut tämän numerolle 10201, jolla tämä yleensä kulki. Veturina 3004 ja kokoonpano niinkin hulppea kuin 4 Gfot + 2 Ex + Ed + Fots + Ed + Eilf + Edb + Rx + Edb + Edo. | ||||
|
|
02.05.2017 22:06 | Matias Kauramäki | ||
| Kiva nähdä vanhoja kuvia tästä viskurista. Kiitos tästä! | ||||
|
|
02.05.2017 21:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Villeltä todella hyvä huomio! :) | ||||
|
|
02.05.2017 20:56 | Perttu Karttunen | ||
| Jaa-a, oliskohan, junan numero ei kuitenkaan ole muuttunut, vai muuttuuko se edes jos junan kokoonpano muuttuu, jostain on sellaine nhämärä mielkuva jäänyt kyllä päähän että jos junan kokoonpano muuttuu matkalla niin silloin muuttuu myös numero, onhan se mahdollista että Kontiomäeltä olisi nuo Vokit mukaan lähtenyt. | ||||
|
|
02.05.2017 20:45 | Ville Hautamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköiset valot näissä uudemman tuotantosarjan Edoissa, jos vertaa vaikkapa tähän kuvaan: https://vaunut.org/kuva/115981?tt=7&i1=Edo | ||||
|
|
02.05.2017 19:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Tuleeko Talvivaaran palautuksia tätä kautta? Vgk puolestaan taisi mennä tässä: https://vaunut.org/kuva/118381 | ||||
|
|
02.05.2017 19:09 | Mikko Herpman | ||
| Olisipa mukavaa nähdä muutama kuva miten sorvaus menee, varmaankin kytkintangot pitää irroittaa, onko jotain muita valmistelevia hommia? | ||||
|
|
02.05.2017 18:47 | Mikko Nyman | ||
| Riihimäen jälkeen (rata-km 71 tai yli) lähimmät matalat laiturit taitavat löytyä vasta Myllykoskelta, jos en aivan väärin arvaa. Muistelisin jostain lukeneeni, että Riihimäen (asema)ratapihan remontti alkaisi myöhemmin tänä vuonna, jolloin myös laiturit korotettaneen kokonaan. Riksun raiteiden 1, 4 ja 5 laitureiden pohjoispäähän tehtiin korotus joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla, mutta miksi laitureiden korottaminen jäi ikään kuin kesken? Oliko kyseessä koekorotus? Jos oli, testattiinko siinä kenties uusia laiturielementtejä vai sitä, miten korkea laituri, jyrkähkö kaarre ja matkustajat tulevat keskenään juttuun laiturin ja vaunun ulkoreunan väliin jäävän tyhjän tilan kanssa? | ||||
|
|
02.05.2017 14:19 | Eljas Pölhö | ||
| Vaunujen suurin nopeus oli aluksi 110 km/h 720 mm:n pyörillä. Kun pyörät muutettiin 676 mm:n pyöriksi laskettiin nopeus 105 km:iin/h. Onnettomuuksien ym. seikkojen takia yksittäiset vaunut eivät pysyneet samassa rungossa koko ikäänsä. Myöhemmin yksi rungoista toimi kolmivaunuisena. Vaunut ovat esiintyneet useassa eri värityksessä, joista minusta tyylikkäin oli alkuperäinen kahdella vihreän sävyllä ja hopean värisellä katolla. Kuvassa on neljäs värimalli, joka tuli käyttöön 1970-luvun alussa. Sen jälkeen tuli vielä muita. Viimeinen käyttöalue oli yllättäen Tukholman paikallisliikenteessä, kun SL vuokrasi 2001 ensin yhden 2-vaunuisen (X21-6) ja yhden 3-vaunuisen (X23 201) muutamaa ruuhkavuoroa varten. Sitten 2-vaunuinen vaihdettiin 4-vaunuiseksi (X20 203). Se oli silloin VL Trafik-operaattorin sini-valko-harmaassa värityksessä. Viimeinen liikennepäivä oli 20.12.2002. | ||||
|
|
02.05.2017 12:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jollei kapine pysty liikkumaan omin voimin, se on pakko hinata. Hinaus on aina hankalaa ja monimutkaista siihen nähden, että kapine ajettaisiin sellaisenaan korjattavaksi. | ||||
|
|
02.05.2017 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teknisiä tietoja X20-junasta (SLM 1982): pyörästöjärjestys (1A)'(A1)'+2'2', teho 1 x 170 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJB 65, ohjausjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 10, voimansiirto kardaanilla, suurin pituus 33 140 mm, pyörästön pituus 29 000 mm, pyörän halkaisija 676 mm, istumapaikkaluku 1 luokka 8, 2 luokka 67, kuormaa 2 tonnia matkatavaratilassa, matkatavaratilan pinta-ala 12,5 m2, paino työkunnossa 34,9 tonnia, kitkapaino 9,4 tonnia, suurin akselipaino 4,9 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 20 kN, suurin sallittu ajonopeus 105 km/ t. X21-juna koostuu lyhytkytkennällä kootusta moottorivaunusta (parittomat numerot) ja ohjausvaunusta (parilliset numerot). Yhteisajokelpoinen sarjojen X20 ja X21 kanssa. Vuonna 1982 X21-junia oli 10 kpl, niitä valmistettiin vuosina 1958 - 1959. | ||||
|
|
02.05.2017 12:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982 kertoo: pyörästö (1A)'(A1)'+2'2'+2'2'+(1A)'(A1)', teho 2 x 170 = 340 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJB 65, ohjausjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 10, voimansiirto kardaanilla, suurin pituus 65 540 mm, pyörästön pituus 60 700 mm, pyörän halkaisija 676 mm, istumapaikkaluku 1 luokassa 31, 2 luokassa 110, kuormaa 2 tonnia matkatavaratilassa, matkatavaratilan pinta-ala 8,6 m2, paino työkunnossa 68,7 tonnia, kitkapaino 17,0 tonnia, suurin akselipaino 5,6 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 30 kN, suurin sallittu ajonopeus 105 km/t. X20 on lyhytkytketty sähkömoottorijuna, jossa on kaksi moottorivaunua ja kaksi välivaunua, joista toisessa (2 luokan välivaunussa) on päämuuntaja, virroitin ja matkatavaosasto. Yhteisajokelpoinen sarjojen X20 ja X21 kanssa. Tulkoon mainituksi että X21 on kaksivaunuinen. X20-junaa oli kolme kappaletta. | ||||
|
|
02.05.2017 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunun 965 historiasta sen verran, että SJ hylkäsi sen vuonna 1987. Saman vuoden aikana se myytiin SSJmF:lle eli Skåne-Smålands Jernvägsmuseiföreningille. SLM 1982:n mukaan se oli 1981 sijoitettuna Gävleen. | ||||
|
|
02.05.2017 11:44 | Erkki Nuutio | ||
| Sopinee tähän laittaa Rautaruukin vaunutehtaan alkuhistoriaa. Paljolta rautalevyistä muodostuvien erikoisvaunujen valmistukseen Neuvostoliittoa varten ryhdyttiin paljolta kaivosväen työllistämiseksi kun Otanmäen ja Rautuvaaran kaivokset oli päätetty lopettaa. Yhtiönimeksi tuli Transtech - kaiketi Valmetin loppuaikoina Tampereen kiskokalustotehtaalle antaman nimen perusteella. Uudet tehtaat Otanmäelle ja Taivalkoskelle valmistuivat 1985. Alkuvaihe edellytti kaivosväen kouluttamista mm. hitsaajiksi. Tuotealan tietämystä hankittiin VR:ltä ja konsulttisopimuksella Linke-Hoffmann-Busch:ilta. Lisäksi Tampereen suunnittelu oli palveluksessa. Aiempi metsäkonetehtaan alaiseni, edesmennyt tekn. Pauli Vänninmaja toimi yhdyshenkilönä. Etenkin hitsausten laadun varmistaminen vaatii tiukkoja otteita (metsäkoneissa oli laatutaistelu ollut yhtälailla todellista). Suunnitelmat ja sopimuksetkin (periaatteessa) olivat 3000 ja kapasiteetti 4000 vaunun vuosituotantoa varten. Ensimmäisenä täytenä tuotantovuotena 1986 tehtiin 1637 kpl ja sen jälkeisinäkin vuosina kunakin alle 2000 kpl. Tehtiin mm. puutavaravaunuja, mineraalilannotteiden kuljetusvaunuja, eristettyjä säiliövaunuja sulalle rikille ja autojenkuljetusvaunuja. Lienee alusta teleineen ollut aika samanlainen kuormatilan erilaisuudesta huolimatta. Paitsi neukkulaan, tehtiin 1988 Britteihin 400 vaunua ja 1989 Tanskaan 75 vaunua. Romahduksen lähestyessä alkoi rahan saanti Neuvostoliitosta hyytyä. Romahdus 10.1991 lopetti kaupan ja johti tehtyjen sopimusten purkautumiseen. Työllisyyssyistä tehtiin vielä vaunuja lomautusaikana, vaikka 400 kpl oli jo varastoitu. Erilaisilla vaihtokaupoilla (mm. sianruhoihin) ja muilla tempuilla saatiin käsiin jääneistä vaunuista vähitellen muut myytyä, paitsi 226 kpl kuvan esittämää autojenkuljetusvaunua. Nämä vaunut saatiin kaupaksi 2000...2001 välittäjän kautta alkuperäiseen tehtäväänsä. Venäjälle oli syntynyt yksityisiä henkilöautojen kuljetusliikkeitä, jotka tarvitsivat näitä vaunuja. Tiedot yhdistelty erinomaisesta Jukka Ukkolan Kuumaa terästä - Rautaruukki 1960-2003 (2004) kirjasta sekä virallisemmasta Rautaruukki 1960-1990 -kertomuksesta. Kuten Outokummun edesmennyt vuorineuvos Eero Mäkinen teroitti alinomaan poliitikoille, samoin Rautaruukin edesmennyt vuorineuvos Helge Haavisto varoitti myymästä Rautaruukkia pahimmille kilpailijoilleen. Nämä haluavat vain kilpailijan pois. Näinkään päivänselvä asia ei tullut ymmärretyksi edellisessä hallituksessa, vaan lukionpenkin hinkkauksella hankitulla ymmärryksellään (ei päivääkään yrityselämässä) toinen Haavisto, se presidenttiehdokas myi Rautaruukin pahimmalle kilpailijalleen, ruotsalaiselle SSAB:lle. Vaunuhomma ei toki kuulunut tähän kauppaan, koska se oli ollut jo Transtechin aikana erillistä toimintaa. |
||||
|
|
02.05.2017 11:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei se pimeä ollut, valot vain vilkkuivat "väärässä järjestyksessä"... Tämä tasoristeys puolestaan on ennenkin höperehtinyt. | ||||
|
|
02.05.2017 11:06 | Mikko Herpman | ||
| Trafin tuumat ovat joskus vähän tempoilevia. Kanavien aitaus, aloitettiin mutta nyt ovat antamassa lenkkiin esim. Heinäveden kanavilla. Nämä hienot ja arvokkaat miljööt pitäisi ehdottomasti armottoman turvallisuuden mukaan aidata. Kunnes museovirasto purattaa aidat, tämähän olisi se oikea menettely. | ||||
|
|
02.05.2017 09:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Nytpä tähän aitaamisjuttuun onkin tullut "uutta väriä", kanavat pitää Trafin mielestä aidata, mutta ruotsinlaivan keulaportti saa olla ajon aikana auki kovasta aallokosta huolimatta, sillä kyse on vakiintuneesta käytännöstä... Estonia, mikä se oli? http://yle.fi/uutiset/3-9586328 |
||||