|
|
02.05.2017 11:06 | Mikko Herpman | ||
| Trafin tuumat ovat joskus vähän tempoilevia. Kanavien aitaus, aloitettiin mutta nyt ovat antamassa lenkkiin esim. Heinäveden kanavilla. Nämä hienot ja arvokkaat miljööt pitäisi ehdottomasti armottoman turvallisuuden mukaan aidata. Kunnes museovirasto purattaa aidat, tämähän olisi se oikea menettely. | ||||
|
|
02.05.2017 09:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Nytpä tähän aitaamisjuttuun onkin tullut "uutta väriä", kanavat pitää Trafin mielestä aidata, mutta ruotsinlaivan keulaportti saa olla ajon aikana auki kovasta aallokosta huolimatta, sillä kyse on vakiintuneesta käytännöstä... Estonia, mikä se oli? http://yle.fi/uutiset/3-9586328 |
||||
|
|
02.05.2017 08:51 | Teppo Niemi | ||
| Ja tapaus tuli Minkiöllä vappua viettäneiden mieleen vapun aattoaamuna juurikin säätilanteen vuoksi. | ||||
|
|
01.05.2017 22:37 | Tapio Arvola | ||
| Mielenkiintoista kuulla havainto vaunusta 25 liikenteen loppumisen tienoilta. Oliko vaunu 15 samanrakenteinen kuin Reinon kuvassa oleva 13? 25 on erilainen, melko varmasti avovaunusta muutettu. Seinien pystytolpat ovat rungon ja seinäpaneloinnin ulkopuolella samantapaisissa lenkeissä kuin avovaunujen irtotolpat. Vaunun puolivälistä lähtien tolpanlenkit on hitsattu runkoon, toisessa puolessa taas niitattu. Niitatut ovat alkuperäisillä sijoillaan, hitsatut muutostyön jäljiltä uusissa kohdissa. Seinäpaneeli on vain yksinkertainen ja vaunu puuosiltaan siten kevytrakenteinen. | ||||
|
|
01.05.2017 21:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Satelliittikarttaa 1970-luvulta, silloin tietenkin painettuna. Tähän voi verrata nykytilanetta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=9079.0;attach=4562;image | ||||
|
|
01.05.2017 21:11 | Markku Knuutti | ||
| HaH :) Poliisiki yhtenä uteliaana :D | ||||
|
|
01.05.2017 21:09 | Markku Knuutti | ||
| Missähän päin maata tuo 2542 näinä aikoina kulkee ? | ||||
|
|
01.05.2017 20:11 | Petri Nummijoki | ||
| Dv12-pariahan ei pidetty vauhdin pitäjänä Dr13-veturin veroisena, joten Dr13 + 2*Dv12 lienee tässä tapauksessa vähemmän suorituskykyinen vaihtoehto, kuin 2*Dr13. Siinä mielessä Dr13 + 3*Dv12 voi olla tarpeellinen mutta olikohan sillä joku etu verrattuna kahteen Dr13-veturiin, joka tuntuisi muuten kätevämmältä? | ||||
|
|
01.05.2017 19:45 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatieuutiset lehdessä nro 17 vuonna 1982 oli kuva Oulun ja Tornion väliä hioneesta junasta, jossa sitä veti Dr13 ja työnsi 3xDv12 (kuvassa näkyy kaksi, mutta tekstissä sanotaan lisätyn kolmeen edellisestä kesästä). Junan työskentelynopeudeksi mainitaan 65 km/h (vaihteissa 40 km/h). | ||||
|
|
01.05.2017 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| AAAARRRGGGHHH!!!!!!! SÖRKKA, ei Sörkkä! Eihän Lönnrotinkatuakaan kutsuta Lönkäksi, vaan Lönkaksi! T. Nimimerkki "Sörkassa asuva tarkkakorvainen, jo vuodesta 2000". Mausteeksi hiukan nurkkapatriotismia... Kauhulla odotan aikaa jolloin joku keksii käyttää tupakoinnista sanaa röökääminen röökaamisen sijaata. | ||||
|
|
01.05.2017 16:56 | Riku Outinen | ||
| Boliden tosiaan on ainoa käyttäjä kuparivaunuineen tuolla. Cupori ei käytä rautateitä ainakaan säännöllisesti, joskus on vissiin jotain kupariputkia lähtenyt Vgk-vaunuilla. | ||||
|
|
01.05.2017 16:42 | |||
| Tero; Ei ole virallinen nimi. Ihan vain kutsunut sitä sen tiimoilta kun yritys on mainostanut itseään ainakin joskus Cuporina kuvaussuunnasta katsottuna alueen tämänpuoleisella laidalla. Voi olla että nykyään sielläkin lukee Boliden. Joskus siellä luki isossa kyltissä myös Luvata. | ||||
|
|
01.05.2017 15:48 | Juhana Nordlund | ||
| Ilpo Leppäsen sivustolla on mielenkiintoinen kuvakokoelma Porin vanhasta lyhytaaltoasemasta: http://ijl.fi/valokuvat_porin_la_asema.html . Mastojentie ei nimenä ollut millään tavoin kaukaa haettu - mastoja riitti. Nykyään mastoja on aivan toisella puolella kaupunkia Preiviikissä, melko lähellä Makholman kylää. Tässä tutun kuvaajan kuva vaunut.org:stakin tutun henkilön kuvastossa: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7741 | ||||
|
|
01.05.2017 13:51 | Jukka Suortanen | ||
| Paljonko tällaisella kiskokuljetuksella mahtaa olla junapainoa? | ||||
|
|
01.05.2017 13:10 | Riku Outinen | ||
| Tämä on kolmas ja viimeinen kevät tästä junasta käsittääkseni. Oulu-Kontiomäki-välillä on päällysrakenteen uusinta, jonka merkeissä on näitä kiskoja ajettu jo kolmena vuonna peräkkäin huhti-toukokuussa. 2015 ajettiin Vaalaan, 2016 Utajärvelle ja nyt Ouluun asti. Perjantaina kiskosatsi ylös, ja pyhällä tyhjät vaunut takaisin alas. Ainakin ensi Perjantaina kulussa. | ||||
|
|
01.05.2017 11:46 | Pasi Seppälä | ||
| Lisäjunia onkin sitten ollut useampia liikkeellä. Sehän olisi oikein hyvä, jos tälläkin kuvauksellisella rataosalla alkaisi rahtiliikenne piristymään. | ||||
|
|
01.05.2017 10:23 | Kari Suominen | ||
| Ensimmäisinä valmistetut alkavat olla tosiaan jo nelikymppisiä, mutta viimeisimmät valmistuneet ovat vielä alle 25-vuotiaita. Ruotsiinhan näitä Tka7-ratakuorma-autoja on siirretty VR Track Sweden Ab:n käyttöön kaikkiaan 18 kpl, joista viimeisin viime vuoden marraskuussa. |
||||
|
|
01.05.2017 08:30 | Markku Knuutti | ||
| Nykyysin on vähiksi käyny Tekareilla työnnettävät harjakoneet , ja kuvaa kattoessa sen hyvin ymmärtääkin. 7- sarjan tekarit alkaa olla 40 vuotiaita , jokohan pian alkaa hylkäykset , vai peruskorjaukset ? | ||||
|
|
01.05.2017 03:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cessna Pilot Centerin julkaisemassa Lentäjän käsikirjassa (painos vuodelta 1977) kerrotaan opetusjaksossa 1 - osa A:n sivulla 1-9 näin: "Valokuvauskoneen käyttö (ilmailuasetus 110 pykälä) Valokuvauskoneen käyttämiseen ilma-aluksessa Suomen alueella vaaditaan ilmailuhallituksen lupa. Sitä ei kuitenkaan tarvita kuvaamiseen säännöllisessä tai reitiltään vastaavassa liikenteessä olevasta aluksesta. Ennen luvan myöntämistä ilmailuhallituksen on pyydettävä asiasta puolustusministerön lausunto. Valokuvauskoneen pitäminen muissa kuin reittiliikenteessä olevissa ilma-aluksissa on lennon aikana sallittu vain, jos sitä säilytetään niin, että sen käyttäminen on mahdotonta.". Mainittua Cessna Pilot Centerin käsikirjaa käytettiin lentäjäkoulutuksessa. Näin siis 1970-luvulla. En tiedä miten asiaan suhtaudutaan nykyisin, semminkin kun suurvaltojen käyttämä satelliittikuvaustekniikka on kehittynyt aika lailla sitten 1970-luvun.... | ||||
|
|
01.05.2017 01:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkos Santeri tuo Cuporin raide joku virallinen nimi, kun Boliden on kuitenkin raiteen ainoa käyttäjä nykyään? Ja itte olen kuullut hellasta tuota pimpampullaa Sampolassa. Ja myös lähettimen lähistöllä kun tuolla olevalla pururadalla oli lenkillä kuului ihan ilmassa tuota ääntä (voi olla että resonoi aidasta tai jotain, ei semmoinen alle kymmenvuotias sitä hokannut) |
||||
|
|
01.05.2017 00:30 | Heikki Jalonen | ||
| Napakympin osuma ja ajatuksia herättävää, Erkki! Ajatellaanpa hetki noita Högforsin tuotteita ja juurikin kylpyammeita. Tuossa kuvassa näemme ainakin kolme vaunukuormaa tätä tuotelajia. Ehkäpä 30 ammetta per vaunu; siis ehkä 90 ammetta summarum. Mihinkähän menivät? Ehdottomasti kyllä, osaksi innokkaan kiivaasti rakentuvaa uutta Suomea. Sitä Suomea, jossa "jostain" maalta kotoisin oleminen alkoi olla yhä enemmän häpeällisenpuoleista. Sen uuden elämäntavan osaksi jossa vanhat arvot eivät enää olleetkaan voimassa. Muuttamaan ja puhdistamaan sitä kansaa, jolla ennen riitti kylpeminen (saunassa tai savusaunassa tai hetteessä tai missä lie) ehkäpä kerran viikossa. Parempaa puhtautta! Nyt nykyaikaa! Enemmän eteenpäin! Kohti nykytapaa, päivittäistä (jopa moninkertaista) peseytymistä. Kohti uusia normeja, kohti uutta puhtaampaa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, jossa oikean työnteon haju oli aina vaan kiusallisempaa. Mutta asiahan ei ole ammeiden vika, vaan syy on muualla. Ensin ammeet tietenkin siirtokuormattiin Hyvinkäällä. Jatkoivat sieltä sitten matkaansa, melko osa varmaan VR vaunukuormina eteenpäin. Ehkäpä Hankkijan LVI-tukun tarpeisiin, vaikkapa Hakkilaan. Tai sitten Rob. Huberin tilauksien perusteella, ties minne ympäri Suomen maata. Tai Onnisen ostoina sinne ja tänne. Tai Teräksen, mene ja tiedä. Sitten, vuorollaan tukussa pyörähti Saton tai Hakan tai Nopan tai Rakennusvoiman tai muun hyväksytyn toteuttajan kuormavaunu, hakemassa tarvikkeita seuraavan aluerakennuskohteen tarpeisiin. Ja kyytinsä löysi myös joukko ammeita. Kaikki tiukassa ARAVAn (henk.ent. Soteva, henk.os. Kansanhuolto) tiukan tasosäännöstelyn talutusnuorassa. Periaatteena juuri ja juuri ja juuri riman yli muttei yhtään korkeammalle. Tulos: kolmikerroksisen (hissisääntö) jo uutena hieman likaisenharmaan elementtitalon (osoite tavallisimmin metsä-jotain, marja-jotain tai puu-jotain) ensimmäisen kerroksen kaksion kylpyhuone. Jonka kiistaton kuningas emalinkalpea valkoinen kylpyamme oli. Allaan tottakai aistikkaan keskiruskea muovimatto. Seiniä verhoaa luonnollisesti lämpöisen sinapinkeltainen PVC-tapetti. Tai vetonit-akrylaattilateksimaali-kombo. Ruskeanharmaa, arvasittekin. Ammeen ympärillä tietenkin uskollinen hovi: Tammisaaren posliinin välipyöreä pesuallas ja tuttuakin tutumpi Wärtsilän muovinuppi-IDO. Altaan taakse sentään sallittiin 3x6 kaakeliruutu. Ellei likaisen valkoinen, niin sitten malva tai pinkki tai mitä hyvänsä häiritsevää. Ja luonnollisesti seinässä Oraksen kaksiote-suihkusekoitin. Pitkällä juoksuputkella malli amme+allas+lattia+seinä+katto, koska "määräykset" hyväksyivät kylpyhuoneeseen vain yhden vesipisteen. Kysehän ei ollut mistään yhteiskunnallisesti arveluttavista korkeaylellistä "kovan rahan" asunnoista. Pesukoneliitännän - sen monille tutun mielellään vuotavaisen korotushanan vieruskappaleineen - joutui asukas kustantamaan itse. Ehkäpä siksi, koska se palveli arveluttavaa yhteiskuntapakoista yksityisen (kollektiivisen valvonnan ulkopuolisen) palveluinfrastruktuurin (yksityinen pesukone) käyttöä. Seinässä yksi maadoitettu pistorasia. "Käyttö kylvyn ja suihkun aina kielletty." Sijainti mahdollisimman hankala - mikäli mahdottomaan ei mitenkään päästä - käyttöä ajatellen. Sitten tuli eeppinen vuosi 1973 ja energiakriisi. Ja kas, juurikin kylpyamme-parka tarjosikin ratkaisun siihen. Sen poistaminen, siis. Ilmanvaihtoa (jos sitä yleensäkään edes oli) kuristettiin kuin veronmaksajaa. Suihkusta tuli yhdessä yössä ajan sana. Ja talojen homehtuminen alkoi. Omituinen sattuma kerrassaan... Lähellä kotiani asustelee karjaa. Sinne Högforsin amme kelpaa vielä mainiosti. Kesäiselle laitumelle, nautojen juoma-altaaksi. Sekin amme on varmaan aikoinaan matkansa aloittanut tuon Karkkilan radan rahtitavarana. Tuskinpa amme olisi osannut tietään arvata! |
||||
|
|
30.04.2017 23:52 | Harri Junttila | ||
| 2809 näyttäisi saaneen uuden pyörän etuteliin jossa vasta paukutti aika ikävät lovet | ||||
|
|
30.04.2017 23:28 | Eljas Pölhö | ||
| Valitan Tapio, ei ihan riitä negatiivin tarkkuus. Pikemmin näyttäisi 75:ltä, mutta koska se olisi avovaunu, niin mahdollisuuksiksi jäävät 15 ja 25 (5 on melko ilmeinen). Viimeinen kirjaamaani havainto vaunusta 25 on Hyvinkäältä 12.9.1967 eli se voi kyllä esiintyä valokuvissa jopa ohitse liikenteen virallisen lopetuspäivän. | ||||
|
|
30.04.2017 21:06 | Tapio Arvola | ||
| Saako negatiivista tiirattua sivuraiteella olevan vaunun numeroa? Näytöltä en onnistu sitä erottamaan. Toiveikkaana näen numeron 25, mutta se voi olla jotain muutakin. 25 on minulla ikuisuusprojektina Hunsalassa, mutta en ole nähnyt siitä yhtään varmaa kuvaa. Vaunun pääty täsmäisi rakenteeltaan kyseiseen vaunuun. | ||||
|
|
30.04.2017 20:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Legendaarinen väliaikamerkki on myös kuunneltavissa: https://www.youtube.com/watch?v=288v2zaycrM | ||||
|
|
30.04.2017 19:48 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ollenkaan poissuljettu. Tämä voisi hyvin olla lähdössä matkalle ja toisessa sarjan kuvassa, missä on enemmän lunta olisi sitten paluu, koska siinä on eri vaunu etummaisena. | ||||
|
|
30.04.2017 19:44 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka poissuljettu lähtöasema Hyvinkää olisi kuvauspaikaksi? | ||||
|
|
30.04.2017 19:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Vastaus on oikein, ja tuli nopeasti, - tuttu paikka Jarkolle! | ||||
|
|
30.04.2017 18:17 | |||
| Rovaniemi & Kirkonkangas | ||||
|
|
30.04.2017 15:39 | Heikki Kannosto | ||
| Multamäki on niitä 1940-50-luvun liikennepaikkoja jotka rakennettiin pelkiksi junakohtauspaikoiksi. Savon radalla oli muutama muukin, Seinäjoen eteläpuolella Rahkola, Haapamäen eteläpuolella Ristimäki... | ||||
|
|
30.04.2017 15:39 | Markku Knuutti | ||
| Aurausmerkki !! | ||||
|
|
30.04.2017 14:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvin on saatu asema keskelle ei mitään. | ||||
|
|
30.04.2017 14:52 | Erkki Nuutio | ||
| Paitsi että kuva on nautittava itsessään, on se arvokas HKR:n yhden päätehtävän, Högforsin tehtaan kuljetusten kuvaajana. Ammeiden harkittu pakkaustapa kertoo, että toiminta on jatkuvaista ja hallittua. Högforsin emalituotteiden, etenkin ammeiden valmistusta kuvaa hienoin, osin värivalokuvin ja -piirroksin Karkkilan ruukkimuseo Senkan kirja Viitala - Kuutsa : Högforsin emalin hehku - Högforsin emalilaitoksen vaiheita 1926-1990 (41 s. 2007). Ammeet tulivat Högfors-tuotteiksi, koska Högfors valoi rautaa ja raudasta tuli siis ammeita. 60-luvun alussa toki emaloitiin kokeeksi myös pellistä prässättyjä ammeita. Prässätyt aihiot tuotiin Saksasta. Ne olivat halvempia, mutta meluisia. Valuraudan vaimennus ja suurempi seinämäpaksuus vei kuitenkin voiton. Itseäni on liuotettu valtaosin valuammeissa, mutta kokemusta on peltiammeistakin. Maailmalta tullee nykyään vain pelti- ja muoviammeita. |
||||
|
|
30.04.2017 14:15 | Markus Räsänen | ||
| Kulkutietojen mukaan likkunut ilman saattajaa. Eikö kaikkia onnettomuuteen joutuneita hinata? | ||||
|
|
30.04.2017 13:37 | Eljas Pölhö | ||
| Juhani lähetti myös linkin näiden ilon ammeiden historiaan. Se rajoittaa kuvan vanhimmaksi ajaksi vuoden 1953. http://www.karkkila.fi/ruukkimuseo/emalilaitoshistoria.html | ||||
|
|
30.04.2017 13:15 | Eljas Pölhö | ||
| Kytäjällä lapsena asunut luokkatoverini Juhani Lehto kirjoittaa: "Tää voisi olla Kytäjän asemalta - asemarakennukset oli suurin piirtein noin. Mutta jos sieltä, taustalla olevien koivujen koko viittaa aikaan ennen HYK:n laulu- ja käsityöluokissa istumistamme. Ehkä 1950-luvun alkuun. Kuva on rajattu taitavasti niin, että tunnistamista helpottavat taustan rakennukset peittyy veturin taakse." Minulla on kahdessa englantilaisessa kirjassa sikäläisten vuosina 1954 ja 1958 ottamia kuvia, joten aikaistan kuvaa 10 vuotta ja sijoitan Kytäjälle. | ||||
|
|
30.04.2017 11:22 | Heikki Kannosto | ||
| Olin - eikä junassa muutenkaan ollut paljoa väkeä kun suurin osa oli vaihtanut junaa. Sunnuntai-iltapäivän lättäjuna näet seisoi Orivedellä varttitunnin verran ja päästi Turun pikajunan lähtemään ensin. | ||||
|
|
30.04.2017 11:08 | Tommi K Hakala | ||
| Kyllähän sisältö on niin rajusti tappavaa, että ihan ymmärrettävää...vielä taitaa Mäntän lapsuuskodin seinillä olla toimintaohjeet kloorivuodon sattuessa. | ||||
|
Kuvasarja: SL:n varikko |
30.04.2017 09:44 | Jouni Hytönen | ||
| Vieläköhän kaikki X60:t mahtuvat tälle yhdelle varikolle nyt kun niitä on tilattu vielä reilusti lisää? | ||||
|
|
30.04.2017 09:38 | Pasi Seppälä | ||
| Tällä numerolla kulki myös juna sunnuntaina 23.4, mutta silloin oli lastina raakapuuta. | ||||
|
Kuvasarja: Harju-Multamäki |
30.04.2017 09:30 | Jukka Suortanen | ||
| Komeaa settiä lauantain liikenteestä. Toivottavasti hakejunia nähdään jatkossakin Savonradalla. | ||||
|
|
30.04.2017 08:55 | Markku Knuutti | ||
| Vimosen päälle on pönttö tuettu! | ||||
|
|
30.04.2017 03:10 | Niila Heikkilä | ||
| Lyhytaaltoasemasta tosiaan juontaa tuo nimi. Siitä onkin kuullut hurjia juttuja kuinka pimpampulla puski ulos lähistön sähkölaitteista. Väliaikamerkkiä lähetettiin tyypillisesti usean minuutin ajan tyyliin "täällä ollaan" ennen varsinaisen lähetyksen alkua jotta Radio Finlandin kuuntelija ehti virittää vastaanottimensa oikealle taajuudelle kaukana kotimaan ulkopuolella. | ||||
|
|
30.04.2017 01:47 | Sakari Kestinen | ||
| Rainer, eikö pikemminkin sen takia, että Ymmerstalla ei ole suomennosta? | ||||
|
|
30.04.2017 01:43 | Sakari Kestinen | ||
| Heikki, mielenkiintoista! Olitko ainoa poistuja ko seisakkeella? | ||||
|
|
29.04.2017 21:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Maailma pyörii dieselillä ;) | ||||
|
|
29.04.2017 21:45 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaako olla suhteellisen harvinaista että sattuu juuri sopivan rähmäinen keli. Jos näin käy, ei taida olla muuta keinoa kuin odotella että sulaa? Käykö tässä niin että satava märkä räntä jää kiinni virroittimeen ja aikanaan tipahtaa? | ||||
|
|
29.04.2017 21:07 | Henrik Hietala | ||
| Virroittimia ei varmaan saa linjalla putsattua mitenkään? :) | ||||
|
|
29.04.2017 21:02 | Jussi Liimatta | ||
| Näyttäisi olevan Kytäjän asemalta, ammeita ym. menossa Hyvinkäälle. Kaksi raidetta, tie aseman takana ja tutun näköinen mäki taustalla. Vaunujen takana makasiini sekä asemarakennus. | ||||
|
|
29.04.2017 20:49 | Eljas Pölhö | ||
| Kappas, ja silloin olen löytänyt kuvauspäivän. Kokeilen pystynkö vahtamaan kuvan toiseen samalla kertaa otettuun. EDIT: Ja se onnistui. Tämä on huonompi kuin se toinen, mutta näyttää veturin toisen pään. Korjasin kuvausajan. | ||||
|
|
29.04.2017 19:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä kuva on täällä jo. https://vaunut.org/kuva/96931 | ||||