Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.04.2017 19:02 Esa J. Rintamäki  
  Alun perin rakennettu Oulun rautatien pysäkiksi 1889. Laajennettu vuonna 1925. Lipputangon takana näkyvän yhdeksänruutuisen ikkunan kohdalla oli alunperin sisäänkäynti odotushuoneeseen. Sen yläpuolella ollut päätyfrontoni on poistettu. Huomatkaa tiilikatto.
kuva 18.04.2017 18:54 Esa J. Rintamäki  
  SLM 1982:n kertomien tietojen mukaan M29:ssä on akselijärjestys Bo'Bo', ratamoottorityyppi Hägglund & Söner MBL 10B, teho 4 x 50 = 200 kW, säätöjärjestelmä matalajännite, ajoportaita 34, voimansiirto tassulaakeri, kokonaispituus 15 132 mm, pyörästön mitat 1 800 + 7 000 mm, pyörän halkaisija 680 mm, istumapaikkaluku 38, seisomapaikkoja 78, paino työkunnossa 17,0 tonnia, kitkapaino samoin 17,0 tonnia, suurin akselipaino 4,5 tonnia, suurin sallittu ajonopeus 60 km/t, valmistusvuodet 1969 - 1972, valmistanut Hägglund & Söner Örnsköldsvikissä, sarjaan kuului vuonna 1981 60 vaunua, numerot 801 - 860, edelleen sarja on yhteisajokelpoinen raitiovaunutyyppien M25, M25A, M28 ja M29 kanssa.
kuva 18.04.2017 18:39 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan 1308 on valmistunut vuonna 1980.
kuva 18.04.2017 18:38 Jari Välimaa  
  Kenen omistuksessa nuo vaunut ovat ?
kuva 18.04.2017 18:37 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan onnikka ei ole Kutterin korittama, vaan Lahden Autokori on ollut asialla. Hyvä juttu on että Vanaja on tallessa!
kuva 18.04.2017 18:31 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa näkyvä tenderi oli eräs BR52:ssa käytetty malli, vaikkakin ammetenderi oli huomattavasti nopeampi valmistaa. Tuota tenderimallia käytettiin suuremmassa määrin Wiener Lokfabrik Floridsdorfin valmistamissa viiskakkosissa. Sen nimitys oli K4T30 "Steifrahmentender", vesitilan ollessa 30 kuutiometriä. Nimitys kertoo, että se oli jäykkäkehyksinen, eli siinä ei ollut telejä. Veturissa 52 6768 kokeiltiin tällaisessa tenderissä Beugniot-telejä. Kuvassa näkyvät säiliöt ovat aatteen miehen tekemiä lisäyksiä. Muista tendereistä joita sotavetureissa käytettiin olivat ammetenderi sekä neljä- ja viisiakseliset lauhdutustenderit.
kuva 18.04.2017 17:56 Juhana Nordlund  
  Kyllä, Sarpo hankki tiettynä aikakautena jokseenkin kaikki uudet bussinsa Kutterin korilla. Kuttereita ennen taloon oli mennyt Ajokkeja.

Kuvan Wiima on tullut Sarpolle käytettynä 1990-luvun jälkipuoliskolla. Se oli alkujaan Espoon Auto 44 vuodelta 1985. Vuonna 1985 Wiimalla olisi ollut modernimpikin kaupunkikori tarjolla (K202), mutta silloiset Espoon Auton isännät suosivat konservatiivisempia ratkaisuja (AVH-444 on koriltaan Wiima K200). Tuon näköisiä Wiimoja on tehty jo 1975, jokunen proto peräti 1974 puolella.
kuva 18.04.2017 17:37 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan veturi 1282 on valmistunut vuonna 1980.
kuva 18.04.2017 17:33 Arto Papunen  
  Onko tuossa nyt kolmeko vaunua?
kuva 18.04.2017 17:21 Matias Kauramäki  
  Minullakin tuli tuo TWA:n terminaali mieleen tästä. :)
kuva 18.04.2017 17:17 Tommi K Hakala  
  Häh, mitäs nyt on tekeillä...FER veturi VR Trackin hommissa...
kuva 18.04.2017 17:16 Jouni Halinen  
  Kävin tänään kysymässä Ramirentiltä vuokralle saksilavaa, kun halpaa kysyin, niin tarjosivat juurikin samalla (Ford) alustalla olevaa värkkiä. Itse saksilava oli kyllä huomattavasti nykyaikaisempi. Halpa kun oli, niin otin sen.
kuva 18.04.2017 16:33 Esa J. Rintamäki  
  Sv12 2520 oli ensimmäinen veturi, jonka ohjaamossa olen käynyt. Mänttä, Vilppulaan menevän tavarajunan veturina syksyllä 1974.
kuva 18.04.2017 16:29 Esa J. Rintamäki  
  Eikös Sarpo aikoinaan ollutkin Kutter-talo? Ainakin muistan matkustaneeni 1980 syksyllä Sarpon kasikutterilla kerran Ylihärmästä Seinäjoelle.
kuva 18.04.2017 15:44 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni Haapamäen miehiä tuo suorittaja.
kuva 18.04.2017 15:36 Kari Haapakangas  
  Peilit sijoitellaan tyypillisesti aivan liian alas. Mitä hyötyä on peilistä, josta näet itsesi leuasta alaspäin...
kuva 18.04.2017 15:35 Mikko Nyman  
  Tästä kuvasta rajautuu aivan nippanappa pois kuvan oikealla puolella oleva neuvostoliittolaisten tekemä yksikerroksinen valkoinen rakennus, joka oli Porkkalan vuokra-aikana ilmeisesti paikallinen leipomo. Tietääkö joku rakennuksesta enemmänkin?

Tarkoittamani pytinki sijaitsee tuossa:
https://goo.gl/maps/d4qxcaGqhaS2
kuva 18.04.2017 15:30 Kari Siimes  
  Mutta kyllä muiden Vr-tyyppisten vaihtoveturien tasapaino oli hyvä kaikilla vesisäiliön vesimäärillä, koska
vesisäiliöt ovat sijoitettu veturin keskelle.
kuva 18.04.2017 15:13 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä ennen vanhaan tehtiin paljon parempia peilejä... heko, heko!
kuva 18.04.2017 14:28 Raimo Harju  
  Olipas sulla Heikki, hauska ilmaisu päitten kovuudesta, alkoivat suupieleni taipua hymyyn.
kuva 18.04.2017 13:09 Eljas Pölhö  
  "Linjavaihde, Kaavi. Kaavin kunta anoo, että jonkinlainen kuormausraide rakennettaisiin palvelemaan Kaavin suunnitellun liikennepaikan tilalle jos suunniteltu jää pois. Kaavia ei tarvita kohtaamispaikkana. Oheisena ehdotus kuormaus- ja purkausraiteen rakentamiseksi välille pl 97+80 - pl 99+40. Raide voitaisiin tehdä pistoraiteeksi jolloin vaihteen voisi panna jompaan kumpaan päähän. Jos vaihde tulee Juankosken puoleiseen päähän, tulee vaihde 3000m kaarteeseen, johon se voitaneenkin panna ja raidetta voisi tarpeen niin vaatiessa jatkaakin Luikonlahden suuntaan. 80 m:n hyötypituus varmasti riittää. Ko kohdalla ei tarvitse maatöitä tehdä juuri ollenkaan raiteen rakentamiseksi. Rumpua pl 98+55 on jatkettava raiteen ja sen varteen rakennettavan tien vaatima pituus. Punaisella rajatun alueen voisi jäännöspalana lunastaakin jos tarve niin vaatii. Vaihtoehto I:ssä voisi tarvittaessa rakentaa korkean kuormauslaiturin leikkauksen suuhun n. pl:lle 99+20. Välille pl 100 - pl 102 raide kyllä soveltuisi, mutta maatöitä tulee ehkä n. 10-15000 m3. Tilistien siirto pl 97+80 on valmis liityntöineen. Rakennuspäällikkö H.W. Virtanen. N:o 1919/162, 5.6.68". Tämä ja koko kansiollinen Juankosken-Luikonlahden rakennuskirjeenvaihtoa ja piirustuksia löytyy Mikkelin Maakunta-arkistosta. Monista työmaista, en muista oliko tästä, on myös rakennusaikainen lehtileikekirja.
kuva 18.04.2017 11:50 Jukka Voudinmäki  
  Sattui systeemi lottoamaan esille Kaavin kuvan.

Tämä oli Juankosken alainen syrjäraide nimeltään ”Kaavin teollisuusraide”. Tuskin täällä puuta kuormattiin. Uskoisin raiteen olleen vain kaavilaisten teollisuusyritysten käytössä. Kuinka runsaalla ja vilkkaalla käytöllä, siitä olisi mielenkiintoista saada tietoa, käytönaikaisen kuvan näkemisestä puhumattakaan.
kuva 18.04.2017 11:21 Mikko Herpman  
  Terminaalia katsellessa tuli mieleen dokkari TWA:n JFK:n terminaalista. Ja hieman saman tyylistä kaarta näyttäisi olevan. https://en.wikipedia.org/wiki/TWA_Flight_Center
kuva 18.04.2017 11:15 Heikki Kannosto  
  Ei vaan yleiset Luoto-, Kari- ja Saari-luokkien venheet. Niiden erikoisominaisuuksiin kuuluu mm. kyky pysytellä täsmälleen samassa paikassa jopa vuosikymmenten ajan ja aurinkoenergialla toimiva kasvikuvioinen naamiointi.
kuva 18.04.2017 09:50 Kari Haapakangas  
  Ohhoh, tuon montun kunnian päivistä on jo tovi vierähtänyt.
kuva 18.04.2017 01:04 Rainer Silfverberg  
  Photoshop-luokan sukellusveneitäkö?
kuva 17.04.2017 23:14 Ossi Rosten  
  Mikko, sitä tuossa on varmaan hajettu juuri kun vastakkaisten suuntien sopastimet on aseman molemmin puolin hyvän matkan päässä.. Sitä tuolla kuvatekstillä hain..
kuva 17.04.2017 22:44 Julius Ylitalo  
  Mitä veturinumero tarkoittaa?
kuva 17.04.2017 22:30  
  Ei tuo ole uutta jos tuollaista ratkaisua näkyy jossain käytössä. Yhtälaisesti täällä Nakkilassakin EOP 309:n takanakin olen nähnyt noita roikkumassa ja varmaan jossain muuallakin olen tainnut nähdä.
kuva 17.04.2017 20:49 Mikko Mäntymäki  
  Suojastukseen voisi tehdä samalla valmiudet lähiliikenteeseen/liikennepaikan rakentamiseen ilman isoja muutoksia. Harvaan tuo väli on suojastettu vaikka on pariraide.
kuva 17.04.2017 19:45 Juhani Pirttilahti  
  Tampere - Orivesi rataosan pitkiä suojavälejä tässä tosiaan vihdoin lyhennetään.
kuva 17.04.2017 19:38 Heikki Kannosto  
  Parempi myöhään kuin ei silloinkaan - tämä voisi olla paineilmalla tyhjennettävän Soi- tai Soip-sarjan sementtivaunun pönttö.
kuva 17.04.2017 19:04 Tuomo Ala-Keturi  
  Samaa mieltä Mikon kanssa, eli nurin vaan kaikki puut jotka ovat liian lähellä ratoja, taloja tai sähkölinjoja. Pointti oli vaan siinä, että tuo kuusi oli yllättävän terve puuksi jolla on ikää jo reilut 90 vuotta. Yleensä teiden ja ratojen varsilla olevat kuuset saavat runkoonsa kolhuja ja ovat usein tyvestä lahoja.
kuva 17.04.2017 18:13 Marko Anttila  
  km 195:lle (Vehmainen - Vatiala) Holvastintien itäpuolelle on myös ilmestynyt opastinportaali.
kuva 17.04.2017 18:00 Mikko Herpman  
  On laho tai ei, sopivalla tuulella/tilanteessa kaatuu kumminkin. Eli nurin vaan puut niin pitkältä ettei ylety rautatie alueelle.
kuva 17.04.2017 17:53 Jari Välimaa  
  eikös tämä ole Äänekosken ratayhteyksien parantamiseen liittyvä suojastusvälien lyhentämishomma:

http://www.liikennevirasto.fi/-/aanekosken-liikenneyhteydet-hankkeen-rataosuudella-kaynnistyy-vilkkain-rakennuskausi#.WPTW6_SLTrc
kuva 17.04.2017 15:46 Tuomas Pätäri  
  Kuvassahan näyttäisi olevan ainakin kolme sukellusvenettä + pari epävarmaa (eli "ruotsalaista") havaintoa :) Mutta on tämä erittäin onnistunut kuva. Kulkupelit ovat asettuneet kuva-alalle niin täydellisesti, sporaa ja Mariellaa myöten.
kuva 17.04.2017 15:45 Johannes Erra  
  RailAdventurella on erinomainen maku kalustopolitiikan suhteen - ovat kohtuullisen edullisesti onnistuneet hankkimaan laadukkaimpia vetureita DB:n poistolistoilta. Maku kaluston värityksen suhteen on sen sijaan vähemmän erinomainen. Tuo harmaavalkoinen väritys on karmea. Anteeksi.
kuva 17.04.2017 14:45 Tuukka Varjoranta  
  Eilen hieman ennen iltayhtätoista tässä kohdin oli kova työn tohina, kun pari Unimatia tekivät vaihteentuentaa.
kuva 17.04.2017 14:33 Tero Korkeakoski  
  Onks tuossa Anastasian yläpuolella sukellusvene pinnalla :D
kuva 17.04.2017 13:24 Mikko Herpman  
  Onpas tosiaan hieno terminaali, pitää aivan hattua nostaa suunnittelijoille ja päättäjille. On uskallettu tehdä muutakin kuin parokkilaatikoita..
kuva 17.04.2017 11:06 Jukka Ahtiainen  
  1. 139 558 v 1964
2. 103 222 v 1973
3. 3308 v 2017
4. 3306 v 2017
5. 3307 v 2017
kuva 17.04.2017 08:28 Arto Hellman  
  Kiinnitys koostuu kuudesta kahden tarraimen MoorMaster-yksiköstä, jotka imaisevat laivan kyljen laiturin lepuuttajia vasten alipaineistettujen paneelien avulla.
kuva 17.04.2017 06:23 Jouni Halinen  
  Hotelli teki konkan tossa viimevuoden puolella, oli kiinni muutaman hetken, jatkaja löytyi kuitenkin nopeasti. Taas on tärpättiä saatavilla, ja sauna lämpiää.
kuva 17.04.2017 03:34 Jouni Halinen  
  Tuossa takana on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ravintola (1827) https://fi.wikipedia.org/wiki/Ravintola_Kaisaniemi . Sen erikoisuus on ravintolasalin läpi kasvava puu. https://goo.gl/maps/oAnHqjMvBFP2
kuva 17.04.2017 01:21 Jouni Halinen  
  Tämä uusi terminaali on vähänkuin "6 sukupolven häivepommittaja". Kuulin että uusimmat näistä Tallinnan laivoista eivät tarvitse köysikiinnitystä laituriin, vaan ne kiinnittyvät siihen (sähkö)magneetin avulla, aika fiksua.
kuva 17.04.2017 00:40 Tuomas Pätäri  
  Juuri näin. Eli itäinen huoltoraide siirtyy siihen missä nyt on läntinen hr, ja läntinen hr muuttaa siihen missä nyt on raide 6 (numero muuttuu 7:ksi) jne. Näin jatkaen uusi läntinen lisäraide ottaa sen roolin mikä nytkin on läntisimmällä raiteella.
kuva 17.04.2017 00:04 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa on SL:n juna, tyypiltään C10 + C11, edellisellä on parittomat numerot ja jälkimmäisellä parilliset. C10 on moottorivaunu ja C11 ohjausvaunu. Kuvan vaunu 2895 on siten junarungon moottorivaunu. Tekniset tiedot (SLM 1982): akselijärjestys Bo'Bo'+2'2', ratamoottorityyppi ASEA LJB 29, teho 4 x 110 kW, tehonsäätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 19, voimansiirto tassulaakeri, kokonaispituus molemmat yhdessä 35 020 mm, pyörästön kokonaispituus 30 700 mm, telien akseliväli 2 300 mm, pyörän halkaisija 864 mm, istumapaikkoja molemmat yhdessä 144 ja seisomapaikkoja 138, junarungon paino työkunnossa 41,8 tonnia, kitkapaino 24,7 tonnia, suurin akselipaino 6,5 tonnia, suurin sallittu ajonopeus 70 km/t, valmistusvuodet 1975 - 1976, junarungon vaunut ovat kiinteästi kytketty yhteen, yhteisajokelpoinen sarjan C10 + C11 kanssa, vaunut on valmistanut Hägglund & Söner Örnsköldsvikissä ja ASEA (Allmänna Svenska Elektriska Aktiebolaget Västeråsissa). Junan värin ilmoitettiin vuonna 1981 olevan sininen.
kuva 16.04.2017 23:58 Kari Suominen  
  Italialainen varustamo Moby Line on ostanut Helsinki-Pietari -väliä risteilleet matkustajalaivat ja pietarilaisen varustamon St. Peter Linen. Ylen uutinen kertoo, että heti alkajaisiksi uusi omistaja puolittaa risteilytarjonnan, sillä Helsingin ja Pietarin väliä aiemmin liikennöinyt M/S Princess Maria siirretään Napoliin Italiaan, jossa se aloittaa risteilyt Moby Dada -nimisenä.

Huhtikuusta 2017 alkaen tämä M/S Princess Anastasia jatkaa arkisin pitkiä risteilyjä, joissa Pietarista lähdettyä alus poikkeaa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa. Viikonloppuisin alus risteilee Helsingin ja Pietarin väliä
kuva 16.04.2017 23:56 Mauritz Ahlroth  
  Muuta en voi sanoa että suuret kiitokset kaikista tiedoista voin sanoa että nyt tiedän paljon kilvestä ja sen historiasta.Itse työskentelen metso oy/ssä ja olen vuosien varrella kerännyt kilpiä jotka jollain tavoin kertoo miten konepaja konserni metso oy on syntynyt.Ja Lokomo Oy on yksi tärkeä virstanpylväs metson historiassa.Ja se on myös mielenkiintoista miten nämä kilpien teksti on vuosien varrella muuttunut jopa tämmöinen Lokomo kilpi on kokoelmassa jossa on kaunokirjaimilla teksti Lokomo.Jos jollain on myynnissä tämmöistä Lokomo DV12 valmistaja kilpeä niin ottakaa yhteyttä
kuva 16.04.2017 22:51 Juhani Pirttilahti  
  Kello oli 3:54. Ei-säännöllinen juna, joten tarkempia detaljeja ei helpolla löydy. Muutenkin Sr2 tällä rataosuudella ja varsinkin Harjavallan suunnasta on harvinaisempi.