|
|
16.04.2017 22:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kello oli 3:54. Ei-säännöllinen juna, joten tarkempia detaljeja ei helpolla löydy. Muutenkin Sr2 tällä rataosuudella ja varsinkin Harjavallan suunnasta on harvinaisempi. | ||||
|
|
16.04.2017 22:08 | Eljas Pölhö | ||
| Hv1 648 ensimmäinen käyttövarikko oli Vaasa, jonne se kirjattiin syyskuussa 1920. Sen viimeinen käyttövarikko oli Seinäjoki, jossa se ajoi viimeisen ajonsa helmikuussa 1965. Veturi hylättiin toukokuussa 1965 ja myös romutettiin Seinäjoella vuonna 1967. | ||||
|
|
16.04.2017 21:55 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Jos olen oikein ymmärtänyt, raiteet 3 ja 4 alkavat olla pohjoiseen päin suuntautuvan liikenteen raiteita, raiteet 5 ja 5b (jonka numero muuttuu 6:ksi) etelään päin. Rantaradan junat ottavat siis askeleen lännemmäksi käsittääkseni. | ||||
|
|
16.04.2017 20:47 | Ossi Rosten | ||
| Ylikulun tien ylittää puhelinlinja, siksi vähän jatkovartta... Mu kyllä nuo okaikki tyynni tuossa puhelinlinjaa on, joskin saattaa ylimmät langat olla jotain aikansa tietoliikennettä ja tehty vähän erilaisella orsivarustuksella parikertojen takia. Arvaus oli tuo viimeinen... | ||||
|
|
16.04.2017 20:37 | Niko Padatsu | ||
| Filmisyys. | ||||
|
|
16.04.2017 20:14 | Erkki Nuutio | ||
| Mikä lienee vaikuttanut johtolinjan nostoon noin korkealle. Puupylväät ja niiden jatkosviritelmä on liian hontelon oloinen. Ainakin alempi orsi lienee puhelinjohdoille, mutta voisiko ylempi orsi kannattaa voimajohtoja ja korkeampaa jännitettä. Pienoismallien tekijöille hyödyllinen oppikirja on Rakennusohjeet (I osa Pylväsrakenteet + II osa Ilmajohdot) Suomen puhelinlaitosten liitto (1938, 177 s.) |
||||
|
|
16.04.2017 19:32 | Simo Porkola | ||
| Mukavasti massasta poikkeava kuva. :D | ||||
|
|
16.04.2017 19:31 | Simo Porkola | ||
| Eikös se nopeuden nosto tullut tälle kohdalle myöhemmin syksyllä kun koeajotkin oli vasta lokakuun lopulla: https://www.youtube.com/watch?v=VEg2_u-TwTE |
||||
|
|
16.04.2017 18:04 | Petri Nummijoki | ||
| Tosin vetovoiman vaihtelu mukana olevan vesi- ja polttoainekuorman mukaan oli tankkivetureiden yleinen ongelma eikä vain Vr5-veturia koskeva. Tässä se vain ilmeni päinvastoin kuin yleensä, koska vetovoima parani vesi- ja polttoainevarastojen ehtyessä. Yleensä tankkivetureissa vetovoima tässä tilanteessa heikkeni. | ||||
|
|
16.04.2017 17:58 | Vesa Höijer | ||
| Tämän elokuvan haluaisin nähdä suomeksi tekstitettynä. Ei liene aivan totuudenmukaista historiankirjoitusta, mutta lauluesitykset ovat komeita. Alussa sotilas palaa siviiliin ja kotikyläänsä (roolissa Georg Ots) ja ryhtyy sitten kyntämään hevosella. Myöhemmin hän laittaa asiat kuntoon: kylään saadaan kolhoosi ja traktoreita. Mikä lienee filmissä näkyvän veturin merkki ja malli? https://m.youtube.com/watch?v=H72jCyBeyo8 |
||||
|
|
16.04.2017 17:55 | Niila Heikkilä | ||
| Lielahti-Kokemäki suurten raivausten myötä radanvarsi taitaa jälleen nykyään (onneksi) muistuttaa tässäkin enemmän tuota vuoden -84 maisemaa kuin vuoden 2011 läpipusikoitunutta skeneä. | ||||
|
|
16.04.2017 17:21 | Kari Siimes | ||
| Kuvasta näkee myös Vr5 veturien ongelman. Kun veturiin muutostyönä Vr4:een lisättiin vesitila ja polttoainetila veturin taakse, muuttui veturin tasapaino. Kuvasta voi päätellä, että veturin vesitila ja polttoainetila ovat täynnä. Se aiheuttaa sen, että pyörien vetovoima heikkenee, koska veturi on voimakkaasti takapainoinen. | ||||
|
|
16.04.2017 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Romua on kuin Raatteen tiellä... | ||||
|
|
16.04.2017 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982: pyörästöjärjestys C, tyyppi dieselhydraulinen, moottori Deutz BF12M 716, teho 460 kW, kierrosluku 1 800 rpm, vaihteisto Voith L4r4sU2, pituus puskimenpäitse 10 640 mm, pyörästön pituus 4 480 mm, pyörän halkaisija 985 mm, paino työkunnossa 48 tonnia, kitkapaino 48 tonnia, suurin akselipaino 16,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 149 kN, suurin sallittu ajonopeus 40/70 km/t, valmistusvuodet 1975 - 1978, valmistanut Rheinstahl Henschel AG Kasselissa, vuonna 1981 sarjaan kuului 40 veturia, numerot 150 - 189, yhteisajokelpoinen enintään kolmella veturilla, käyttötarkoitus vaihtotyö ja paikallistavarajunat. Kuvan veturi V5 184 oli vuonna 1981 sijoitettuna Gööteporin liikennepiiriin Sävenäsin varikolle. Mainittakoon, että vetureiden 150 ja 152 moottorityyppinä oli GM V149, teho 440 kW, kierrosluku 1 800 rpm, siis vuonna 1981. | ||||
|
|
16.04.2017 16:56 | Kari Haapakangas | ||
| No, tarkasti ottaenhan Ruukki on Paavolan asemakylä... Siikajokivarressa kuntaliitokset on otettu tosissaan, ja kuntia on jäljellä kaksi. Alavirran Siikajoki ja ylävirran Siikalatva. |
||||
|
|
16.04.2017 16:30 | Jukka Martio | ||
| Veturi on viides Lokomon valmistama veturi, edelliset neljä olivat samaa tyyppiä. Veturi oli käytössä 1920-1965. Näillä sivuilla on veturista ainakin yksi kuva: https://vaunut.org/kuva/45381?tag0=0%7CHv1%7C648 | ||||
|
|
16.04.2017 15:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tulikohan kaupat Innotransin aikana viime elokuussa? Siellä tuollaisia oli näytillä. | ||||
|
|
16.04.2017 14:39 | Mauritz Ahlroth | ||
| Kiitos Mika Laaksonen tästä arvokkaasta tiedosta.Yksi kysymys viellä tästä Lokomo kilvestä.Kun kilvessä on numero 5 tarkoitaako tämä että tämä on Lokomo Oy Tampereen tehtaan 5 työ? | ||||
|
|
16.04.2017 12:23 | Mika Laaksonen | ||
| Tämä on veturista Hv1 648. Hyvän löydön olet tehnyt. | ||||
|
|
16.04.2017 11:43 | Julius Ylitalo | ||
| Siikajoki virtaa Ruukin läpi. Siikajoki, Revonlahti, Ruukki, Paavola, Rantsila, Pyhäntä ovat pääuoman varrella. Itse sanon Ruukkia Siikajoen asemaksi. |
||||
|
|
16.04.2017 08:25 | Juhana Nordlund | ||
| H 462 taisi muuttua veturivetoiseksi junaksi jo kesällä 1981. Samalla tavoin muistikuvani mukaan muuttui H 466 (lähtöaika Porista 15.15). Iltapäivän henkilöjunan vaunut jatkoivat Tampereelta Helsinkiin pikajunassa 156. H 462:n veturi oli luonnollisesti miltei aina Dv12. Kuitenkin esimerkiksi 3.7.1982 kyseisen henkilöjunan keulilla oli järeämpää vetovoimaa: https://vaunut.org/kuva/5027 |
||||
|
|
15.04.2017 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vitsi reaalisosialismin ajoilta: millainen on neuvostoliittolainen kolmiodraama? Jees, poika rakastaa tyttöä, mutta tyttö rakastaa traktoria! Heko, heko. | ||||
|
|
15.04.2017 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi on valmistunut vuonna 1980. | ||||
|
|
15.04.2017 22:02 | Markku Kari | ||
| Kuva on otettu Pasilan ratapihalla, ei Pasilan asemalla. Talo vasemmalla on purettu 70-luvulla rantaradan ristikkosiltojen laajennuksen ja ratapihan raidelisäysten tieltä. Sillat ovat talosta 100m vasemmalle, ja Pasilan asema puolisen kilometriä oikealla. | ||||
|
Kuvasarja: Vr Uusi Unimog |
15.04.2017 21:47 | Jouni Halinen | ||
| Hienoa Risto, on mukavaa lukea ammattimiehen selostus näistä varsinaisista monitoimivehkeistä. | ||||
|
|
15.04.2017 21:31 | |||
| Junakohtaus Vuolinkoon on järjestetty luultavasti siitä syystä että Mikkeli on aikamoisessa montussa. Palosuolle on aikamoinen nousu joten meno Mikkelin läpi pysähtymättä mahdollisti vauhdin oton nousuun. | ||||
|
|
15.04.2017 21:14 | Jouni Halinen | ||
| Eli Sm1 Stadissa noin puolivuotta ennen kuin varsinainen liikenne alkoi Helsinki- Kirkkonummi, se tässä kuvassa hämmästyttää, että Pasilassa (ainakin tästä kulmasta katsoen) ei ole minkäänlaisia merkkejä varsinaisen sähköistyksen (pylväät, ajolangat, johtokanaalit ym.) rakentamisesta. Aseman paskahuusin katto taitaa näkyä kuvan vasemmassa reunassa, se oli ns. "paljumallia". Jorma R tämän pystyy varmaan vahvistamaan tai kumoamaan. | ||||
|
|
15.04.2017 21:01 | Jari Ahokas | ||
| Virhe korjattu (Fat vs. Fakks). | ||||
|
|
15.04.2017 20:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunu on Fakks 82106781129, ei Fat 78112. | ||||
|
|
15.04.2017 20:40 | Reino Kalliomäki | ||
| Mukavia nämä paikat joissa voi seurata etääntyvää junaa kauan, tasoristeyskin hiljenee pian. | ||||
|
|
15.04.2017 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturit 1201 ja 1202 valmistuivat vuonna 1963 ja väliosa 1231 vuonna 1967. | ||||
|
|
15.04.2017 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kummankin vaunun valmistusvuosi on 1981. | ||||
|
|
15.04.2017 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturit 1229 ja 1230 ovat valmistuneet 1964 ja väliosa 1244 vuonna 1968. | ||||
|
|
15.04.2017 18:10 | Raimo Harju | ||
| Tämähän on hyvä kuva, josta näkee millainen on oikea työkone työn touhussa. | ||||
|
|
15.04.2017 16:50 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
15.04.2017 15:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla Simca 1000 E, jollei mitään tee... heko,heko. | ||||
|
Kuvasarja: Vr Uusi Unimog |
15.04.2017 14:42 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos Risto! Tämä oli hyvä selostus ja selvitti paljon muitakin kysymyksiä niistä. | ||||
|
Kuvasarja: Vr Uusi Unimog |
15.04.2017 13:29 | Risto Eränen | ||
| Täsmennän vielä hiukan raideleveys asiaa. Unimogin käyttäminen kahdella eri raideleveydellä on siis mahdollista sekä kiskopyörien, että Unimogin omissa akseleissa olevilla laipoilla. Raideleveyttä siis joko kasvatetaan tai pienennetään lisäämällä tai poistamalla laipat akseleista. Toimenpide on nopea. Ja joitakin saattaa kiinnostaa myös ajonopeudet. Unimog liikkuu maantiellä normaalia kuorma-autolle suurinta sallittua nopeutta hyödyntäen ja kiskoilla ajonopeus on teknisesti rajoitettu max 50km/h molempiin suuntiin. Unimogissa on myös SIFA varustus, joka aktivoituu asiakkaan (infran) vaatimassa nopeudessa. |
||||
|
|
15.04.2017 13:14 | Julius Ylitalo | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
Kuvasarja: Vr Uusi Unimog |
15.04.2017 13:00 | Risto Eränen | ||
| Hei kaikille, Kommentoin hiukan aihetta liittymällä keskusteluun. Unimog voidaan konfiguroida jo tehtaalta tilattaessa erityisellä Road-Rail varustuksella. Tehdas asentaa tuolloin tiettyjä valmiuksia kiskopyörien asennukseen (jonka tekee aina Daimlerin hyväksymä yhteistyökumppani) sekä varustaa Unimogin omat akselit tilatun raidevälin mukaisesti joko standard gauge tai broad gaugen mukaisesti. Unimog voidaan valmistaa myös yhteensopivaksi molempiin raideleveyksiin, eli 1435mm ja 1524mm. Kuvissa esiintyvää konetta voidaan käyttää molemmilla raideleveyksillä. Kuvaaja on Lommilassa käydessään nähnyt koneen yhdessä varustuksessa mutta kyseinen Unimog on varustettu erittäin monipuolisilla varusteilla, harjan ollessa vain yksi niistä. Muita varusteita on erityisesti ratakäyttöön suunniteltu aura, lumilinko ja nosturilava. Unimog on myös radalla täysin radio-ohjattu. Voimansiirrossa käytetään aina tilanteesta riippuen joko mekaanista tai hydrostaattista vetoa. Unimogissa on Mitaksen valmistamat erikoisrenkaat, jotka ovat nimenomaisesti suunniteltu kiskokäyttöön. Renkaan kyljestä löytyy jopa höyryveturin kuva:-) Renkaassa on myös merkintä SRT, joka on lyhenne Special Rail Tire. Valveutuneet jäsenet saattavat havaita tulevana kesänä kiskoilla myös Unimog Shunter yksikön, joka toimii siirtoveturina. Vetokyky max 1200 tonnia (kuiva kisko). Maailmalla on myös käytössä Twin mode Unimog Shuntereita, joissa kaksi Unimogia liitetään yhteen, toisen ollessa Master ja toisen Slave. Tällöin vetokyky on lähes kaksinkertainen (n. 1,9 kertainen vetokyky). Kesällä Suomessa oleva yksikkö on varustettu sekä SA3, että UIC ruuvikytkimellä. Unimogiin on saatavissa jopa 1.000 lisälaitetta, joka tekee siitä erityisen monipuolisen koneen ratainfraan. Tarkkaavaiset varmasti huomasivat kuvista erikoisen ohjaamo-oven oikealla puolella. Kyseessä on tehdasvarusteena saatava ns. vesakointiovi. Apumiehen istuin kääntyy 90 astetta sivulle ja apumiehellä on hallintalaitteet vesakointi ym sivulaitteiden käyttöön sekä tietysti erinomainen näkyväisyys. Täältä löytyy muutama video VR Trackin uudesta koneesta. https://www.youtube.com/playlist?list=PLII2ZGH6Wjjd3A47Jy8ip7N3_i6IPmDfS Lisää videoita on tulossa YT kanavalle piakkoin. Jos joku haluaa tietää Unimogista enemmän, minulle voi lähettää sähköpostia osoitteella risto.eranen@veho.fi. Vastaan Veholla Erikoisajoneuvoista ja erityisesti rautatiekalustosta. |
||||
|
|
15.04.2017 12:06 | Kari Suominen | ||
| Täsmennän hieman tuota Erkin kommenttia. Alunperin meijeriksi rakennettu kolmikerroksinen kivirakennus toimi postitalon rakentamisen aikaan Valion sulatejuustotehtaana. Rakennus purettiin, kun Johanneksen koulun eteläpuolelle tehtiin asuntotuotannon mahdollistava kaavanmuutos ja paikalle kohosi kerrostaloja. Korvaavaa toimipistettä ei siinä yhteydessä syntynyt Lakalaivaan, sillä siellä ei ole koskaan ollut meijeritoimintoja, vaan ainoastaan Valion Tampereen konttori sekä terminaalitoimintoja. Lakalaivan rakennus on toiminut yksinomaan jakeluvarastona. Postin lajittelukeskuksen toiminnot siirrettiin pääpostilta Multisiltaan 1990-luvulla, kun kuljetukset siirtyivät rautateiltä maanteille. Postin lastauslaituri jäi tuolloin VR:n käyttöön. |
||||
|
|
15.04.2017 11:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Suoran päähän taitaa olla 10 km kuvauspaikasta. | ||||
|
|
15.04.2017 10:52 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Komenttien jatkuuvuuden loputtomuuden jatkuvuuden loputtomuus. | ||||
|
|
15.04.2017 10:28 | Timo Arolainen | ||
| Tässä on saatu tötteröityä suora tosi lyhyen näköiseksi ja muutenkin tyylikkään erilainen kuva. | ||||
|
|
15.04.2017 08:22 | Markku Kari | ||
| Kuva on minun mielestä otettu Toralinnan ikkunasta kohti pommisorvaamon rakennusta, joka jää piipun taakse osittain piiloon. Vasemman alakulman puutalo on pohjoisempi niistä joita Toralinnan ja ratapihan välissä on. Tai oli; eteläisempi jonka piippu näkyy oikealla paloi jokunen vuosi sitten. Tässä viiva vedettynä 1969 ilmakuvaan. Kääntöpöydän keskikohta ja kolmas talli linjassa. http://kartta.hel.fi/link/3e8Cfj |
||||
|
|
15.04.2017 01:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hoksasin jo kennojen määrästä, ettei ollut ni-cd... | ||||
|
|
15.04.2017 01:30 | Mikko Herpman | ||
| Ei tainnut olla nikkeli cadmium tässä, vaan perinteinen lyijyakku, tosin trukkimallinen. | ||||
|
|
15.04.2017 01:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Elikkäs tähän on laitettu alkuperäisen vesitettävän lyijypariston sijaan lyijyhyytelöakusto. | ||||
|
|
15.04.2017 01:27 | Mikko Herpman | ||
| Tuossa voisi olla vielä huollon paikka, nuo kovettuneet kumiletkut saattavat alkaa pullahdella metalliputkista. Eli silikoniset tilalle, niin ei tarvitse ihmetellä puuttuvaa vaihdetta. | ||||
|
|
15.04.2017 01:25 | Mikko Herpman | ||
| Kuljettajan istuimen kääntyvä jalkakin ilmeisesti voideltu.. Voi sitten sujuvasti kääntyä rahastamaan.. | ||||
|
|
15.04.2017 01:23 | Mikko Herpman | ||
| Löytyykö konepajan takahuoneesta pitävää pumppua? | ||||