|
|
19.04.2017 22:23 | Simo Virtanen | ||
| Näin se vaan kilpailu puree ja toimii. Ketterämpi operaattori ajaa kiilakeikkaa ja tuskin tappiolla sitäkään. | ||||
|
|
19.04.2017 21:19 | Tommi K Hakala | ||
| Vai oli...vieläkö VR:llä on käytössä Otsoja? | ||||
|
|
19.04.2017 21:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Tänään eteni normaalisti, tavaraa oli Höljäkän lisäksi Lieksasta ja Pankakoskelta. Nyt matka luultavasti jatkui T2710:llä. | ||||
|
|
19.04.2017 21:05 | Jorma Kattelus | ||
| Paikan tietäen, rata on varmaankin ollut melko mäkinen? Edessä Kettulanlahti melko heti. Karttapaikan kartassa näyttäisi kuin olisi 2 ratalinjaa vielä Kuivinniemen kohdalla. | ||||
|
|
19.04.2017 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kajakkikaksikko 96 on aikaisintaan vuodelta 1976. Perusteluna opaalinvihreä väri, jolla Saabit (96 ja 99) maalattiin vuosina 1976 - 1977. T. nimimerkki "Saab 99:n vm 1976 omistanut". | ||||
|
|
19.04.2017 19:58 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Hevossaari, Heinola? | ||||
|
|
19.04.2017 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai täälläkö tämä entinen Kolhon veturi on? | ||||
|
|
19.04.2017 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lopuksi juttu ryssittelystä: muistan aikoinaan lukeneeni Erkki Tantun piirroskirjoja, jotka olivat itse asiassa kuvitettuja hauskoja "sananpaukahduksia" eri puolelta Suomea. Eräässä piirroksessa vanha mummo istui keinutuolissa ja kuunteli kun vaari luki ääneen sanomalehteä. Kuvan alla oli tekstinä hiukan huonosti kuulevan mummon kysymys: - Niin ryssäkö on mennyt Port Artturihin ja venäläistenkö teköö sinne mieli? (Etelä-Pohjanmaa) Tapahtuma ajoittui ilmeisesti Venäjän - Japanin sodan aikoihin 1904 - 1905. | ||||
|
|
19.04.2017 17:13 | Erkki Nuutio | ||
| Udelnaja jää minulle mysteeriksi siinä aineistossa, jonka löysin. Tyylin perusteella olettaisin sen kuitenkin SVR-peräiseksi ja valmistuneeksi, tai ainakin aloitetuksi viimeistään 1917. Tämä selittäisi miksi maininta siitä puuttuu SVR 1862-1912 -historiikissa. |
||||
|
|
19.04.2017 16:19 | Erkki Nuutio | ||
| SVR rakensi kivestä keisarikunnan puolelle Lanskajan, Schuvalovon, Levaschovon ja Pargalovon asemat sekä laajennusosuuden Pietarin asemaan 1900-1915 välisenä aikana. Radan varrella-kirjassa näkyy Pargalovo, Levaschovo ja Schuvalovo sekä Pietari ennen 1910-luvun laajennusta. |
||||
|
|
19.04.2017 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavan näköinen Oulun rautatien pysäkki vuodelta 1895. Laajennettiin kuvassa näkyvällä poikkipäädyllä vuonna 1904, alkuperäistä rakennustyyliä noudattaen. Ruman näköinen sisäänkäyntiovi on alkuperäisellä paikalla. Vasemman päädyn kavennus sisältää takana olevan oven, josta pääsi pysäkinhoitajan asuntoon. Sisäänkäyntioven vasemmalla puolella on odotushuoneen ikkuna. Tulkoon nyt vielä mainituksi että Oulun rautatien pysäkin piirsi Knut Nylander ja laajennus puolestaan on Bruno Granholmin kynänjälkeä. | ||||
|
|
19.04.2017 14:34 | Rainer Silfverberg | ||
| No ehkä yöllä mutta vaatii kovaa markkinointia. Jossain Laajasaloa koskevissa piirustuksissa olen nähnyt jonkun silmukan lähempänä rantaa koska sinne ajettaisiin ruuhkavuoroja myös tavallisilla ratikoilla, mutta voi olla että suunitelmat ovat muuttuneet sen jälkeen. | ||||
|
|
19.04.2017 14:26 | Jyrki Längman | ||
| Eli Jokerilinjalla on liikennettä 24 h/7 vrk koko vuoden, eli kyseeseen ei tule ajelua yöttömänä yönä kesällä ?. Muistaakseni yliskylän päähän Laajasalossa ei tule kääntösilmukkaa. Tarkennetaan kysymystä, eli onko teknisesti mahdollista muuttaa tämä vaunu takaisin kaksisuuntavaunuksi ja kuinka iso projekti se olisi (mitä siinä pitäisi tehdä) Kysymys kaksi olisiko muutosten jälkeen teknillisesti mahdollista ajaa kyseisellä vaunulla edellä mainituilla radoilla (ottamatta kantaa jokerin tahi laajasalon ratikan aikatauluihin) Tuleeko Korkeasaareen puolenvaihtopaikkaa/sivuraidetta jolloin kaksisuuntavaunu voitaisiin kääntää jo siellä takaisin kaupunkiin päin, jos näin eikö tällä vaunulla voitaisi silloin ajaa tapahtuma luonteisia ajoja Korkeasaareen, vai onko laajasalon raitiolinjoilla niin tiheä vuoroväli ettei se onnistu ? |
||||
|
|
19.04.2017 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suuri yleisö on aina omansa lainen. Se nimittää vuoden 1927 Chandleria Hoppafoortiksi, Hv1:tä Ukko-Pekaksi, 1984 Mercury Colony Park-farmaria Letukaksi jne. Ansioksi on kai luettava että suuri yleisö sentään tunnistaa VW kuplan, Minin ja Ford Anglian... | ||||
|
|
19.04.2017 14:20 | Esa Alestalo | ||
| Ilmeisesti taustalla näkyvä kaunis asemarakennus on Suomen Valtionrautateiden rakennuttama. Ehkä- ei sillä Shuvalovon sanotaan olevan ainoa säilynyt kivinen Suomen aikainen alkup. asema. Udelnajassa oli alkuperäinen asema puurakenteinen. | ||||
|
|
19.04.2017 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, naistenmiesten yhdistys saattaisi olla vekkuli ajatus... | ||||
|
|
19.04.2017 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, Gangsteri-Sitikka kuvassa! Valmistettiin vuosina 1934 - 1955 lähes kolme neljännesmiljoonaa kappaletta. Oli etuvetoinen, jossa vaihteisto oli sijoitettu moottorin eteen, vahinkoalttiiseen paikkaan. Tämän vuoksi Sitikalla oli suuri kääntösäde ja raskas ohjaus. Moottori oli kaksilitrainen ja nelisylinterinen, vanhahtavaa rakennetta. | ||||
|
|
19.04.2017 13:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Laajasaloon tulee ainakin jonnekin kääntösilmukat. Raide-jokerista en tiedä, ja saattaisi hitaampana muutenkin tukkia tien vuoroliikenteen vaunuilta. | ||||
|
|
19.04.2017 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olenpa nolo, nyt siitä 1959 DeSotosta näkyy enemmän: joko se on Firedome tai Firesweep. Neliovinen sedan joka tapauksessa. Edellistä valmistettiin mallivuonna 1959 9 171 kpl ja jälkimmäistä vastaavasti 9 649 kpl. Muutenkin mainituilla malleiila ei ollut kovin suurta eroa keskenään. Suurin ero oli konepellin alla, Firedomen moottori oli 383 kuutiotuumainen, teholtaan 305 hp. | ||||
|
|
19.04.2017 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa oikealla on 1959 DeSoto. Sääli, kun kuva ei näytä enempää. Vuonna 1959 DeSotoa valmistettiin neljää eri mallisarjaa: Firesweep, Firedome, Fireflite ja Adventurer, korimallit neliovisesta sedanista farmariin. Kuvassa nähtävää koristelistaa käytettiin mainituissa, Firefliteä lukuunottamatta. Harvinaisin malli oli DeSoto Adventurer 2 door Convertible Coupe, jota valmistui 97 kpl. Firesweepin moottori oli V8 361 kuutiotuumainen teholtaan 295 hp ja siinä oli kaksikurkkuinen Carter-kaasutin. Muissa malleissa oli 383 V8, teho riippui mallisarjasta. Esimerkiksi Adventurerilla se oli 350 hp. Firefliteen, ja myöskin Firedomeen sai perushinnalla Torqueflite-automaattivaihteiston. Muihin sen sai tilauksesta. Vuosi 1959 oli viimeinen, jolloin DeSoto oli rakennettu periaatteen "erillinen kori alustan päällä" mukaisesti. Seuraavana vuonna se sai itsekantavan korin. DeSoto meni kaupaksi aika heikosti. Sanotaan että DeSoto oli oikeastaan liian "lähellä" Chryslerin mallistoa. DeSoton historia päättyi 30.11.1960, vain 47 päivää sen jälkeen kun vuodelle 1961 suunnitellut mallit oli tuotettu. | ||||
|
|
19.04.2017 12:52 | Jyrki Längman | ||
| Tämähän on nykyään yksisuunta vaunu, mutta alunperin tämä oli kaksisuunta vaunu eli ohjaamot molemmissa päissä. Miten mahdoton projekti olisi muuttaa tämä takaisin kaksisuunta vaunuksi ja voisiko sillä sitten ajaa raidejokerin linjalla tai Laajasalon radoilla | ||||
|
|
19.04.2017 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kommentti tulee raakasti hitaassa, mutta saksaksi kipinänsammuttaja on FUNKENFÄNGER. Feuer on tuli. Minun mielestäni veturin 1 kipinänsammuttaja on itävaltalaista Rihosek-mallia, ainakin "sukunäköä" on... | ||||
|
|
19.04.2017 12:02 | Pasi Seljas | ||
| Mielenkiintoinen muotokuva. Katolle ei tehty mitään kun kaarevat lasit saivat poistua. | ||||
|
|
19.04.2017 11:15 | Mikko Herpman | ||
| Dm7 ison auran ongelmana oli moottorin vajaa jäähdytys kesällä, viilentävä ilma ei päässyt öljypohjan rivastoon. Mitä tulee auraamiseen, teho ei suoranaisesti ole liian vajaa vaan akselipaino liian pieni. Eli alkaa sutimaan, kokemuksena viiden vaunun junalla lumi-/räntäsateessa. Kiskon pinnassa oli ehkä sentti märkää sohjoa, etummainen akseli litisti tämän jääksi ja loput pyörät olivatkin sitten märän jääpatjan päällä. Niin jäätiin ylämäkeen kiinni, ei kun vaan pakkia ja uusi yritys, jo päästiin mäen päälle ja sieltä alaskin. Miten lie ruotsin lättien aurausominaisuudet, siellähän vetoteli on läpivetävä, meillä vetää telien sisemmät akselit. Olisiko vetoteli edellä ajettaessa parempi, murskaa jäätä paremmin? Jaa'a menee arvailuksi. |
||||
|
|
19.04.2017 10:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen lukenut joskus näistä jatkosten kohdakkaisuudesta. Silloin kun rataa rakennettiin palakiskoina ja jatkokset olivat eri kohdissa, niin kaarrekiskoina käytettiin samanmittaisia kiskoja. Suomessa jossa jatkokset ovat samoilla kohdilla, kaarteisiin kiskoja laitettaessa tuli ulkokaarteen puolelle normaalimittaiset ja sisäkaarteen puolelle aavistuksen verran lyhyemmät kiskot. Ero oli kaarteen säteestä riippuen millimetrien luokkaa. Eli melkoisen tarkkaa hommaa... Lisäksi muistaakseni kohdakkain olevissa jatkoksissa pyöriin ja akseleihin kohdistuva rasitus olisi puolet siitä, kuin mitä olisi eri kohdissa olevissa. Luulisin, että suurissa rautatiemaissa olisi ollut kallista valmistaa ja varastoida kaarrekiskoja joiden keskinäinen ero olisi ollut "turhan" pieni. | ||||
|
|
19.04.2017 09:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stalinismin muistomerkkeinä on myös lukuisat nimettömät joukkohaudat... | ||||
|
|
19.04.2017 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta voi nähdä vuoden 1950 virkapukuohjesäännön myötä käyttöön otettu siipipyörälaatta, jota kutsuttiin "tekohampaiksi". Sen yläpuolinen kokardi on myös nähtävissä. | ||||
|
|
19.04.2017 09:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käytin itse samanlaista hiustyyliä 1980-luvulla. | ||||
|
|
19.04.2017 08:57 | Ilari Kokko | ||
| Varikonniemi, Hämeenlinna? | ||||
|
|
19.04.2017 07:27 | Kari Haapakangas | ||
| Jossain päin Kymenlaaksoa? | ||||
|
|
19.04.2017 04:08 | Markku Knuutti | ||
| Wanhan ajan tavarajunan tuntua :) | ||||
|
|
19.04.2017 01:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos tarkoitat veturin numeroa 3214, niin 3000-sarja on varattu sähkövetureille ja niistä 3200-sarja Sr2-sarjalle ja kyseessä on sen neljästoista edustaja: Sr2 -vetureita ovat numerot 3201-3246. | ||||
|
|
19.04.2017 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Y7 1177 valmistui vuonna 1958 ASJ Linköpingin konepajalta. Sarjamerkki oli aluksi YBo7. SJ hylkäsi tämän rälsbussin vuonna 1986, ja samana vuonna se myytiin SMOK:lle. SLM 1982 kertoo että 1177 oli vuonna 1981 sijoitettuna Gööteporin liikennepiiriin Halmstadin varikolle. | ||||
|
|
19.04.2017 01:09 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos ollaan ihan tarkkoja, niin Beugniot ("bönjoo", jos jotakuta ääntämys kiinnostaa) on kahden sivusuunnassa siirtyvän akselin välinen vipu, joka toimii samaan tapaan kuin Krauss-Helmholtzin teli, joka kaarteeseen tultaessa ja johtotelin kääntyessä siirtää sivusuunnassa myös ensimmäistä vetoakselia: Beugniot-vivulla varustettu akseli siirtää seuraavaa akselia sivusuunnassa ja parantaa näin kulkuominaisuuksia, mutta teliä sillä ei synny, vaan akselit eivät edelleenkään pääse kääntymään runkoon nähden. (edit: kieliasun korjaus) |
||||
|
|
19.04.2017 00:55 | Heikki Kannosto | ||
| Helsingin saaristossahan on myös mm. Limppu, Nahkahousut, Pormestarinhepo, Viinakupu ja Voirasia. | ||||
|
|
19.04.2017 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Keravalta Porvooseen matkannut H410 on saapunut reittinsä päätepisteeseen (klo 17;40). Junamiehistöllä on aikaa 55min:a nauttia hienosta rantamaisemasta ennen paluujunan lähtöä (H415, klo 18;35), aikaa oli myös käydä mäen päällä olevalla "R":llä (?). | ||||
|
|
18.04.2017 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, kuvan vaunun sarjamerkki on tosiaan valmistuessaan vuonna 1957 ollut YBo6. Sen sisustusta muutettiin 1964, jolloin uudeksi sarjamerkiksi tuli YBo8 (vuodesta 1970 alkaen Y8). 1131 oli vuonna 1981 sijoitettuna Malmön liikennepiiriin Kristianstadin varikolle. SJ hylkäsi tämän rälsbussin vuonna 1984. Samana vuonna se muutettiin virkatarvevaunuksi MDR400 3822. Svenska Motorvagnsklubbenille vaunu tuli 1986. Kysymys: muutettinko istuimet takaisin Y6-mallin mukaiseksi? Jos muutettiin, niin sarjamerkki YBo6 on oikein. Ellei, niin silloin se on virheellnen. Mainittakoon, että vaunun 1131 on valmistanut ASJ Linköping. | ||||
|
|
18.04.2017 23:34 | Eljas Pölhö | ||
| Värit menevät tietysti päällekkäin enemmän kuin "samana vuonna". Vihreän värin aloitus sattuu vuodelle 1928. VR Koneteknillinen toimisto Ktt/158, 3.4.1928: Kosk. veturien ja tenderien maalausta: Viitaten koneinsinöörien viime kokouksessa tekemään otsikkoasiaa koskevaan päätökseen on Koneteknillinen toimisto laatinut oheenliitetyt määräykset N:o 325 ja Helsingin konepaja valmistanut myötäliitetyn värimallin, joka näyttää käytettävän tummanvihreän värin. Kun on vaikeaa valmistaa tällaista väriä, joka ajan kuluessa ei saisi eri vivahduksia, sekottamalla yhteen eri väriainetta, katsoo Koneteknillinen toimisto parhaaksi käyttää valmiina ostettua käyttökelposessa tilassa olevaa väriä: Elastic gloss, Brunswick Green E - Dark. Tätä saa ostaa Suomen Väri- ja Vernissatehdas O.Y:ltä, joka on värinvalmistajan C.A. Willey Company:n U.S.A. edustaja Suomessa. Useat Valtionrautateiden konepajat ovat ennen pohjamaalausta sivelleet hytin seinät ja ovet ulkoa, veturin kehyksen ulkoa ja sisältä, johtokiskojen ja käymälevyjen kannattimet sekä vesisäiliön ulkoa ja polttoainetilan sisältä yllämainitun amerikkalaisen toiminimen valmistamalla ruostelakalla: Eclipce Priming Dark , joka on soittautunut tarkoitustaan vastaavaksi, joten Koneteknillinen toimisto puoltaa yllämainittua menettelyä. A. Th. Örnhjelm (PS. veikkaan että kirjelmässä on kirjoitusvirhe ja Eclipse tuntuisi uskottavammalta) | ||||
|
|
18.04.2017 23:23 | Jani Järviluoto | ||
| Nyt taustalla näkyvistä vaunuista lähempi, eli ilmeisesti Petrin mainisema mystinen IC-vaunu on kadonnut tuolta paikalta. Sen takana näkyvä valkoinen Talgo22-koevaunu on tuolla edelleen. | ||||
|
|
18.04.2017 22:25 | Pasi Utriainen | ||
| Olisiko ollut ensin raide "houkuttimena" ja vasta sitten Uudenkylän teollisuusalueen rakentaminen. Eristelevyjä valmistava M-Plast Oy ja metallifirma Steran edeltäjä Levyosa Oy ovat voineet olla potentiaalisia raiteen käyttäjiä. | ||||
|
|
18.04.2017 21:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sinänsä kyllähän tämä on joskus ollut VR Trackin hommia. Kaipiaisten vaihdehalli on sittemmin vaihtanut omistajaa. Rahdin kuljettaja on samassa rytäkässä vaihtunut mahdollisesti halvemman tarjouksen perässä. | ||||
|
|
18.04.2017 21:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä tiedetään vaihde-elementtien olevan menossa juuri Pasilaan. Minne sinne? Junahan lienee sen firman hommissa, joka Pasilassa tapahtuvaa vaihteenasennusurakkaa (mitä sellaista?) hoitaa. Oma käsitykseni on, että Helsingin liikennepaikan ylläpidosta olisi vastuussa juurikin VR Track, mutta saatanpa olla väärässäkin. Ja Triplanrumilukseen jos liittyy vaihteidenvaihtelu-urakka, kuljetuksen tilaajana voi olla myös Triplasta vastuussa oleva rakennusliike tai joku sen alihankkija. | ||||
|
|
18.04.2017 21:37 | Tommi K Hakala | ||
| No Track vaan tuli ekana mieleen, onko Juhanilla tarkempaa tietoa tästä? | ||||
|
|
18.04.2017 21:27 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä rautateillämme on häärinyt kymmenkunta vuotta muitakin infra-alan toimijoita kuin VR Track. | ||||
|
|
18.04.2017 20:18 | Markus Räsänen | ||
| Vaihdevaunut ovat mahdollisesti VR:n omaisuutta muotoa VRBOy. Kbps on Teräspyörä Oy:n vuokravaunu. Itse vangitsin filimille tämän Korian Museosillalla. | ||||
|
|
18.04.2017 19:37 | Jouni Hytönen | ||
| Tågabin toimitusjohtaja kertoi, että BK Tågin toimitusjohtaja arvosteli heitä uskalluksen puutteesta. No, kuinkas kävikään? Tägab toimii edelleen, mutta BK Tåg on siirtynyt historian lehdille. | ||||
|
|
18.04.2017 19:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Nyt on hivenen vaikea sanoa varmasti, mutta olisiko Luoto-luokan sijaan Paasi-luokan vene? (Starin ja Mariellan linjalla Melkinpaasi ja Louekari, oikealla takana Koirasaari.) | ||||
|
|
18.04.2017 19:10 | Juhana Nordlund | ||
| M28- ja M29-vaunuja on edelleen liikenteessä melkoiset määrät. Nykyään vakikäytäntö on se, että multippelijunissa etummainen on M29 ja taaempi M28. Tietyt M28:t ovat nk. PLC-vaunuja (niihin on tehty saneerauksen yhteydessä tietyt muutokset) ja ne PLC:t sijoitetaan samalla tavoin kuin M29:t. Joskus M29:jä näkee liikkuvan yksinkin, samoin PLC-vaunuja sarjasta M28. Kuvia keväältä 2016: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Gothenburg2016/Raitiovaunut/ |
||||
|
|
18.04.2017 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella upea kuva Haukivuoren vesitornista! Myös tämä on Oulun rautatien piirustusten mukaan rakennettu. | ||||
|
|
18.04.2017 19:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alun perin rakennettu Oulun rautatien pysäkiksi 1889. Laajennettu vuonna 1925. Lipputangon takana näkyvän yhdeksänruutuisen ikkunan kohdalla oli alunperin sisäänkäynti odotushuoneeseen. Sen yläpuolella ollut päätyfrontoni on poistettu. Huomatkaa tiilikatto. | ||||
|
|
18.04.2017 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982:n kertomien tietojen mukaan M29:ssä on akselijärjestys Bo'Bo', ratamoottorityyppi Hägglund & Söner MBL 10B, teho 4 x 50 = 200 kW, säätöjärjestelmä matalajännite, ajoportaita 34, voimansiirto tassulaakeri, kokonaispituus 15 132 mm, pyörästön mitat 1 800 + 7 000 mm, pyörän halkaisija 680 mm, istumapaikkaluku 38, seisomapaikkoja 78, paino työkunnossa 17,0 tonnia, kitkapaino samoin 17,0 tonnia, suurin akselipaino 4,5 tonnia, suurin sallittu ajonopeus 60 km/t, valmistusvuodet 1969 - 1972, valmistanut Hägglund & Söner Örnsköldsvikissä, sarjaan kuului vuonna 1981 60 vaunua, numerot 801 - 860, edelleen sarja on yhteisajokelpoinen raitiovaunutyyppien M25, M25A, M28 ja M29 kanssa. | ||||