|
|
26.03.2017 15:17 | Tunnus poistettu | ||
| Kaiketi ollaan asettamassa lautakuntaa miettimään mistä päästä aloitetaan, mutta kun eri puolueilla on poikkeavat käsitykset... | ||||
|
|
26.03.2017 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äitini teki minulle kerran syntymäpäiväni kunniaksi veturimallisen kakun. Ääriviivoiltaan muistutti Dv12:aa, ja oli hyvää! | ||||
|
|
26.03.2017 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ladasta vielä sen verran että ollessani Upinniemessä piirtäjänä minulla oli silloin 2104. Eräskin sotilasmestari ihmetteli kovaan ääneen että kuinka ihmeessä joku viitsii ostaa Ladan? Kyyti lelpasi kuitenkin kerran kun ko. sotilasmestari jäi bussista ja piti ehtiä Kirkkonummelle ajoissa (työajan jälkeen) junalle... Äärimmäisen mielenkiintoisia kommenteja nuo ylläolevat! | ||||
|
|
26.03.2017 13:48 | Antti Havukainen | ||
| Suattaapi olla tai suattaapi olla olematta. Rakennustyöt kuitenkin aloitettiin jo tasan vuosi sitten, joten 14 kuukautta tuntuu kyllä melko pitkältä ajalta ottaen huomioon, ettei kyseessä ole kuin muutaman sadan metrin radanpätkä. Viime keväänä julkaistujen uutistenkin mukaan radan olisi pitänyt valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. | ||||
|
|
26.03.2017 13:20 | Henrik Hietala | ||
| Lovi tai lohkeama pyörän kulkupinnassa :) | ||||
|
|
26.03.2017 12:31 | Jari Välimaa | ||
| Eikös tämä tule käyttöön kesäkuun alussa ? | ||||
|
|
26.03.2017 12:19 | Heikki Kellomäki | ||
| Turveveturin haju oli sama kuin Venäjän metsäpalojen haju, jota joskus leviää Suomeen. Ilmeisesti kitkerä haju tulee rikistä, jonka pitoisuus nousee turpeen maatumisasteen noustessa. Polttoturpeiden rikkipitoisuus on luokkaa 0,2-0,5%. Myös kivihiilen savun haju on osittain rikistä peräisin, mutta siinä on kysymyksessä useamman aineen cocktail. | ||||
|
|
26.03.2017 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan kone on GP-7 vuodelta 1951 ja netistä löytyi tämän verran lisätietoa: "The locomotive was built in 1951 for the U. S. Army and was based at Sunny Point Military Ocean Terminal in North Carolina. In 2014, the locomotive was working on the Florida Railroad Museum tourist train." Veturissa on tosiaan allaan EMD:n vaihtovetureissa käytetyt AAR:n A-tyypin telit normaalien Geeppien Blomberg B -telien sijasta. Voisiko olla, että veturin alkuperäinen omistaja halusi veturiin nimenomaan vaihtoveturitelit, koska armeijan varikoilla ei varmaankaan tarvita pitkiä linjasiirtymisiä. |
||||
|
|
26.03.2017 11:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on se mukiin ikuistettu kone: https://vaunut.org/kuva/116475?s=1 Toisesta kuvasta kopioituna: Museon kokoelmien GP-10. Tämä näyttää olleen vanha UP:n ja IC:n kone, joka aikanaan valmistui EMD:ltä GP-9B:ksi. |
||||
|
|
26.03.2017 10:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksihän telit on vaihdettu. | ||||
|
|
26.03.2017 10:34 | Petri Nummijoki | ||
| Vai MK49/50, joka jatkettiin Tampereelta Poriin syksyllä 1958? MP41/42 muuttui pian sen jälkeen junaksi P91/92. | ||||
|
|
26.03.2017 10:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä on. | ||||
|
|
26.03.2017 10:15 | Eljas Pölhö | ||
| 17 viimeistä 01.5 sarjasta oli öljypolttoisia alusta alkaen, 11 muuta muutettiin öljypoltolle muutaman vuoden sisällä ja 7 pysyi aina kivihiilipolttoisena. | ||||
|
|
26.03.2017 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunnettiin nimellä "Mentholi-Sm". | ||||
|
|
26.03.2017 04:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Reilua vuotta myöhemmin 4074 päätyi metsästysmajaksi. 1976 heinäkuussa kerran vaunu oli junassa H565 välillä Sk-Vs, ja palattuaan Sk jatkoi Haapamäelle. Samana iltana nähty junassa P98 Lylyssä. Toivottavasti PorHan kunnostusprojekti sujuu vaikeuksitta... | ||||
|
|
26.03.2017 04:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo DDR:n 01.5 ollutkin öljypolttoinen? (Osa sarjaa ainakin oli), oliko alusta lähtien? Muistaakseni öljypolton hyvänä puolena on mainittu kuuma lieska, joka osaltaan vaikutti höyrytyskykyyn. Toisen hyvänä puolena mainittakoon että palotapahtuman "teho" oli helpommin säädettävissä vastaamaan kuormituksen vaihtelua, seikka joka todettiin jo 1930-luvulla hiilipölypolttoa kokeiltaessa. | ||||
|
|
26.03.2017 04:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan yhteiskoulussa aikoinaan ollessani kun nuorkommunistit jylläsivät. Naurattaa vieläkin kun he olivat niin tosissaan. Jos luit mieluummin Aku Ankkaa kuin Taudinkantajaa (lue: Tiedonantaja), niin sait kuulla olevasi imperialistis-kapitalistis-aggressiivisen lännen rahaporhojen notkeaselkäinen tahdoton lakeija. Olisi hauska tietää, mitä näille komukoille nyt kuuluu, ovatko vallan vihreitä vaiko kokoomuksen kannattajiksi kääntyneet... Toinen isoisäni oli sotapoliisi, toinen taas kotirintamalla sorvasi kranaatteja, ylihärmäläinen isotätini lottana, ja tätini pikkulottana. Isän serkku antoi henkensä Talvisodassa. On se kumma kun nuoriso ottaa täydestä todesta valmiiksi märehdittyjä teorioita, oli sitten komukka tai uusnatsi. Ihmettelin myös kun koulun fundamentalistikristityillä ja kommunisteilla oli pelastusvarmuutta lukuunottamatta jopa yhtenä yhteisenä tekijänä iskulause: ellet ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan... | ||||
|
|
26.03.2017 04:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan vaihtokonduktööri kertoi minulle aikoinaan 1970-luvulla että tuon keskimmäisen akselin jarruttomuutta ei otettu huomioon laskettaessa jarruttavien akselien prosenttia kokonaisakseliluvusta. Olin sitä ihmetellytkin joskus. | ||||
|
|
26.03.2017 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan tämän kuvan ja Tietokilpa-Jenkin. Olin Mäntässä, menossa vuoreen, kun avasin pakkauksen ja tämä kuva sattui käteen. Vuosi oli siinä muistaakseni 1968 ja kesää. Minäkin vastasin C. | ||||
|
|
26.03.2017 02:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jak-9D asiansa osanneen ja kokeneen venäläispilotin käsissä sai monenkin saksalaispilotin Messerschmitt Bf109G:n puikoissa kovasti pelkäämään... | ||||
|
|
26.03.2017 02:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyttimuutostyössä sovellettiin Ukko-Pekan hyttiä. Mitat ainakin täsmäävät aika hyvin... | ||||
|
|
26.03.2017 02:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, muistan lukeneeni joskus 1970-luvulla muinaisesta 1950-luvun alkupuolen Aamulehdestä artikkelin, joka kertoi "lLentävästä Tamperelaisesta". Artikkelin kuvasta näkyi kiitojunarungon vaunuja. Myöhemmässä (edelleen 1950-luvulla) numerossa uutisoitiin, kun Lentävän Tamperelaisen reittiä jatkettiin Poriin. Luulen tämän junan olleen MP41. | ||||
|
|
26.03.2017 02:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin talot olisivat 1950-luvulla valmistuneita... Hauskan näköisiä. | ||||
|
|
26.03.2017 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasilan konepaja = VEB Waggonbau Passlingen. | ||||
|
|
26.03.2017 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun silmääni veturi muistuttaa kovasti Tv1:tä. | ||||
|
|
26.03.2017 01:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tällä telillä omaa tyyppimerkintää? | ||||
|
|
26.03.2017 01:49 | Eljas Pölhö | ||
| Aikoinaan saksalaiselta Jungilta tilattiin Tr1 vetureita ja tehdas olisi halunnut tehdä niihin suuremman tulipesän, koska sillä tavoin veturista olisi saanut huomattavasti enemmän tehoa saksalaistyylisten laskelmien mukaan. VR ei halunnut tehdä muutosta osittain peläten kustannusten nousua ja osittain peläten sen hidastavan tilauksen valmistumista. Jälkeenpäin ajatellen se olisi voinut olla hyvä muutos ajatellen myöhempiä Hr1- ja Tr1-vetureita, sarjat olivat vasta puolivälissä. Ajan kanssa tuo 57 kg/m2/h höyrynkehityskyky jäi konservatiiviseksi mitoitukseksi, mutta kun höyryveturit olivat poistumassa, sitä ei enää muutettu junapainotaulukoiden ym mitoituksessa. Esim. perus 01:n kattila kehitti tällä mitoituksella 13,6/14,1 tonnia höyryä tunnissa (1927/1934 kattilat). DDR:n 01.5 kattila vuodelta 1959 kehitti jatkuvana höyryntuottokykynä 70 kg/m2/h eli 16 tonnia/h, mutta silti junapainotaulukot laadittiin 57 kg/m2/h mitoituksen mukaan. |
||||
|
|
26.03.2017 01:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiehtovan näköinen tuo engelsmanni, pitkällä silmällä kuvattuna. | ||||
|
|
26.03.2017 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raunistulan silta rakennettiin vuosina 1930-31, näin kerrotaan Valtionrautatiet 1912-1937 osassa II, sivulla 260. Samalla sivulla on tieto, että suunnittelu aloitettiin 1903 ja ensimmäinen määräraha myönnettiin 1917, kuten Tapio tuossa kertoi. | ||||
|
|
26.03.2017 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aina sieltä kirkkonummelaiseen nousi puolitoista matkustajaa, heko heko. | ||||
|
|
26.03.2017 01:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaako kukaan kun Sr1 totteli aikoinaan nmeä "Novo"? | ||||
|
|
26.03.2017 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun Petäjäveden aseman näki, niin hampaita alkoi särkeä, niin oli "makea" väri! | ||||
|
|
26.03.2017 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuuko mahdollisesti erilaisesta kasvatuksesta, kun "tyttönuijat" ovat hyvin harvinaisia. Vanha kansa sanoi jo aikanaan, että poikalapsi saa tehdä vahinkoa, vaikka tuhanteen markkaan asti. | ||||
|
|
26.03.2017 01:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikka maailma muuttuisi ympärillä ja menisi kuperkeikkaa, niin yksi pysyy: venäläinen tavaravaunujen telin malli... | ||||
|
|
26.03.2017 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä, kun muistetaan että saksalaisten suunnitellessa/rakentaessa vuodesta 1925 eteenpäin "Einheitslokomotiven"-vetureita (BR:t 01, 02, 03, 05, 06, 44, jne), niin kattiloiden höyryntuottokyvyksi määriteltiin 57 kg/kokonaistulipinnan m2 kohti tunnissa. Tätä pidettiin yhtenä suunnittelun tavoitteena. Kattilapaine pidettiin suurinpiirtein samana eri sarjoissa (koevetureita lukuunottamatta) eli välillä 14-16 kg/cm2. Kokeiluja suoritettiin rakentamalla ns. Mitteldruck-kattiloita (paine 25 kg/cm2), olipa joissakin vetureissa isompiakin paineita (esim. H02.10 eli Schwarzkopff-Löffler-veturi, H17 206) mutta yleisesti kokeilujen tulokset osottivat saavutetun hyödyn olevan melko vähäinen verrattuna yleisesti käytössä olevaan malliin. Olisin taipuvainen ajattelemaan että Henschelin rakentaessa Pr2-sarjaa, (alunperin EVR :n sarjaa Kk2) olisi tuo yllämainittu 57 kg olleen Pr2-kattilan suunnittelussa mukana. Jos ajatuskulkua johdatellaan lisää, niin isompi arvo rasittaisi lämmittäjää liikaa, pienemmän arvon ollessa kattilan "kyvykkyyden" tuhlausta. Vielä kun muistetaan Pr2-sarjan olevan sellainen, että VR ei ole millään lailla päässyt aikanaan määrittelemään toivottuja ominaisuuksia, historiallisista syistä johtuen. Se, että 1950-luvulla DB (ja myöskin DDR:n Reichsbahn) joutui enemmän tai vähemmän suuressa määrin vaihtamaan vetureidensa kattiloita uusittuihin, johtui nähdäkseni vanhojen kattiloiden materiaalista, eikä siitä että niiltä olisi käytössä "vaadittu liikaa". Tuo 57 kg oli kokemusperäinen arvo ja se oli saatu viimeisistä Länderbahn-vetureista. Muistettakoon että Einheitslokomotiven-vetureiden yhtenä lähtökohtana oli se kun Deutsche Reichsbahn muodostettiin 1920, niin Länderbahn-vetureiden tyyppikirjavuus oli luokkaa toivottoman suuri, toisin sanoen standardisoinnin tarve oli huutava... Joo, olen minäkin lainannut Meineke-Röhrsin kirjaa "Dampflokomotiven" VR:n kirjastosta ja itselläni on jokunen kirja aiheesta. | ||||
|
|
25.03.2017 23:54 | Kari Suominen | ||
| Ratapihoilla järjestelytehtävissä liikuttaessa vaihtotyönjohtaja kävelee lyhyet siirtomatkat kuljettamansa junan vierellä ja pidemmät siirrot hän yleensä seisoo portailla. Tässä linkin kuvassa https://vaunut.org/kuva/99263 vaihtotyönjohtaja kantaa päälle puettavissa valjaissa Rfid/Pda -laitetta, radio-ohjainta eli ns. käkätintä ja Raili-puhelinta. Linkin kuvatekstissä on myös lyhyt selostus näistä vaihtotyössä käytettävistä ohjaimista sekä viestinnän välineistä Nämä Toijala-Valkeakoski-Toijala liikkeet vaihtotyönjohtaja kuljettaa veturia matkan pituuden vuoksi ohjaamosta, mutta silloinkin tuosta radio-ohjaimesta, eikä suinkaan veturin hallintalaitteista. Ohjaamon ajopöydistä veturia saavat ajaa vain veturinkuljettajan koulutuksen saaneet. |
||||
|
|
25.03.2017 23:53 | Kari Suominen | ||
| PÄIVITYS KUVATEKSTIN TIETOIHIN Kuvatekstissä mainittu Raili -järjestelmä poistumassa, Trafi julkaissut määräyshankepäätöksen 20.10.2014 Määräys mahdollistaa TETRA –teknologiaan perustuvan VIRVE-verkon käyttämisen Suomen rautatiejärjestelmässä. Asiakkaat voivat määräyksen perusteella ottaa järjestelmän käyttöön ja Trafi voi myöntää järjestelmälle käyttöönottoluvat. TETRA -verkon käytön ahdollistaminen säästää toimijoiden kustannuksia. Määräystä tarvitaan poikkeusluvan hakemiseen komissiolta. VIRVE-verkko vastaa käytöltään monilta osin nykyistä käytössä olevaa Raili -järjestelmää, mistä johtuen VIRVE:n käyttöönoton ei oleteta aiheuttavan muutoksia turvallisuuden tasoon. Määräyksellä ei ole ympäristövaikutuksia tai vaikutusta esteettömyyteen. ASIA ETENEE, OSALLISTUMISHAKEMUSTEN JÄTTÖPÄIVÄ KÄSILLÄ Hankintailmoitus, erityisalat: VR-Yhtymä Oy : K1617-00700 VR:n kiskokaluston TETRA-ohjaamoradiopuhelinten hankinta VIRVE-verkkoon Osallistumishakemukset 30.03.2017 klo 00.00 mennessä osoitteeseen: VR-Yhtymä Oy Janne Sonkamo Vilhonkatu 13 00100 HELSINKI Kilpailutuksen kohteena ovat VIRVE-verkossa toimivat TETRA-ohjaamoradiopuhelimet vetureihin (muu kuin Sr3 kalusto) ja niiden tarvikkeet veturinkuljettajien kommunikointiin liikenteenohjauksen kanssa. Lisäksi VR varaa oikeuden ohjaamoradiopuhelinten asennuksen, käyttöönoton, tuki-, ylläpito ja huoltopalveluiden tilaamiseen sen mukaan kuin hankintaneuvotteluissa ja tarjouspyynnössä tullaan esittämään. Toimittajan on osana palvelua tarjottava myös elinkaaripalvelut sekä raportointimahdollisuudet. Laitteiden tulee olla hyväksyttyjä VIRVE-verkossa käytettäväksi sekä Trafin ja Liikenneviraston määräysten mukaisia tarjouksen jättämisen hetkellä. Laitetoimittajan tulee antaa laitteiden peruskoulutus käyttäjien kouluttajille ja huoltohenkilöstölle Suomessa lopullisessa tarjouspyynnössä kuvatussa laajuudessa. Mahdollisuuksien mukaan eri laitevalmistajien ohjaamoradiopuhelimia tullaan testaamaan erikseen sovitussa testilaboratoriossa verkon ominaisuuksien ja radion yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Tähän hankintaan sisältyvät seuraavat tuotteet ja palvelut: • Vetureiden, moottorijunien ja ohjausvaunujen (muu kalusto kuin Sr3) ohjaamoihin sijoitettavat TETRA-ohjaamoradiopuhelimet. Sr3 kaluston TETRA-ohjaamoradiopuhelimista on oma erillinen EU-kilpailutus. • Tarvittavat ohjaamoradiopuhelinten lisälaitteet ja ajoneuvotelineet • Ohjaamoradiopuhelinten käytön koulutusmateriaali ja kouluttajien koulutus • Tuki- ja huoltopalvelut Hankittavien laitteiden määrä ja aikataulu riippuu siitä, mihin eri kalustoon laitteita asennetaan ja mikä on niiden asennussuunnittelun mukainen aikataulu. Tarkemmat määrät ja aikataulut tullaan esittämään tarjouspyynnössä. Laitteita hankitaan seuraavasti: • Vetureihin hankitaan 345 ohjaamoradiota. • Junakalustoon (sähkömoottorijuna, kiskobussi, ohjausvaunu) hankitaan 106 ohjaamoradiota • Optiona hankitaan Sm2 ja Sm6 kalustoon 44 ohjaamoradiota. |
||||
|
|
25.03.2017 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuli mieleen, että onko koko radio-ohjaus keksitty kulujen pienentämiseksi? Toisin sanoen veturinkuljettajat ansaitsevat liian suurta palkkaa? Lehdissä lukee jatkuvasti kuinka palkkakuluihin menee liikaa rahaa. Paikallista sopimistakin yritetään tyrkyttää tavoiteltavana asiana. Nähtävästi määrätyt tahot toivovat että työelämässä työntekijät tekisivät talkootöitä, jotta osakkeenomistajat olisivat tyytyväisiä... |
||||
|
|
25.03.2017 23:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ihme pelleilyä koko radio-ohjaus. Seppo, vaihtotyönjohtaja ei saa ajaa "pöydästä" koska silloin se astuu veturinkuljettajien reviirille. | ||||
|
|
25.03.2017 21:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Jos kuvaaja vasemmalla kädellään osoittaa takaviistoon, niin suunnilleen siellä oli lipeälampi. "Likaoja" oli vastamäkeen nouseva putki. "Myrkkyoja" (karttanimi edelleen) lähtee sieltä. Monilla paikkakunnilla "live" hajasijoitettiin teille, kunnes hoksattiin sen palavan korkeassa lämpötilassa. | ||||
|
|
25.03.2017 21:39 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ohjaamossa ei ole veturinkuljettajaa, vaan vaihtotyönjohtaja joka ajaa veturia radio-ohjaimella. | ||||
|
|
25.03.2017 21:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Esalle kiitos promillekommentista! https://vaunut.org/kuva/44831 Kumma juttu tuo muisti. Joku asia vaivaa alitajuisesti, ponnahtaen jostakin esiin. Promilleja oli muuten 20, Tammisaaren satamaraiteella. Ryhdyin suurentelemaan ja tutkimaan alkuperäistä kuvaa. Aivan kuin Kallen oikealla puolella pensaiden takaa näkyisi vettä. Raiteisto ei oikein sovi Kirkniemeen. Sama Kalle oli aikaisemmin Tammisaaressa. Voisiko kuva ollla sieltä? Nolottaa sotkemiseni. Pekka Viitamäen kuvassa https://vaunut.org/kuva/58516?liikp1=1779 Kalle on kovin samanlainen, Metsäliittohan maalasi omansa vihertäviksi. Kallen myyntiin vapauttanut Otso näkyy Hannun kuvassa https://vaunut.org/kuva/99292?liikp1=1779 eli vuosilukunikin on väärä. | ||||
|
|
25.03.2017 21:36 | Seppo Kiuru | ||
| Tälläisenä hölmönä aloittajana. Mikä on erona veturi- ja radio ohjauksella? Juokseeko tuossa edessä joku kaveri ohjauslaitteen kanssa, Onko ohjaamossa joku ei junakuljettaja vai onko jossain kaukosäätökeskus kameroineen, joka näkee tilanteen koko ajan? Kuka painaa ylimääräisesti jarrua tarvittaessa? |
||||
|
|
25.03.2017 20:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Eljas! | ||||
|
|
25.03.2017 20:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1930-luvulla oli tässä englantilaisvaihde. | ||||
|
|
25.03.2017 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikealla näkyy käytöstä poistettuja lättiä. | ||||
|
|
25.03.2017 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Pärsuntooget nummäär 375 till Nystaad avgoor fron spoor sjuu". | ||||
|
|
25.03.2017 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo kuvassa hyvin näkyvät aukiajettavat vaihteet poistettiin lokakuussa 1980. T. nimimerkki "nähnyt". | ||||
|
|
25.03.2017 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sitten turistit vaan Luostholle lusthinpithon ja viinanjuonthin...! | ||||
|
|
25.03.2017 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa USA:ssa tuon tuotevastuulain aikaansaannoksena kaiverrettu pistoolien piippuihin: älä suuntaa asetta ketään henkilöä kohti. | ||||
|
|
25.03.2017 19:10 | Jukka Suortanen | ||
| Kyllä, tämä vuonna 1956 käynnistetty höyryvoimalaitos purettiin vuosina 2005-2006. | ||||