|
|
25.03.2017 19:10 | Jukka Suortanen | ||
| Kyllä, tämä vuonna 1956 käynnistetty höyryvoimalaitos purettiin vuosina 2005-2006. | ||||
|
|
25.03.2017 19:04 | Raimo Harju | ||
| No jopas on komee kuva, täällä meilläpäin käytettiin ja käytetään edelleen Osmankäämistä kutsumanimeä "Papinkulli". Näin tuhmaa sanaa minä en oo koskaan tällä sivustolla käyttänyt. Ennen. | ||||
|
|
25.03.2017 18:49 | Julius Ylitalo | ||
| Ihan totta! Jyväskylän vanha-asema, josta en ole edes kuullut vuoden 1998 junaturman jälkeen. | ||||
|
|
25.03.2017 18:45 | Raimo Harju | ||
| Hyvin on tehty ratalinja, ojat ohjaa sadevedet niin kuin pitääkin. | ||||
|
|
25.03.2017 18:44 | Julius Ylitalo | ||
| Onko kaikilla väliasemilla vain 1 laituriraide Hangon ja Karjaan välillä? | ||||
|
|
25.03.2017 18:31 | Eljas Pölhö | ||
| BR62:n vetopyörät olivat 1750 mm ja Pr2:n 1830 mm halkaisijaltaan. BR62 sn oli 100 km/h kumpaankin suuntaan ja Wagnerin mukaan rakenteellinen nopeus oli helposti nostettavissa 110 km:iin/h tarvittaessa pienin jarru- ja vastapainomuutoksin. Koeajolla todettiin, että BR62 veti 540 tonnin junaa tasamaalla nopeudella 100 km/h jatkuvasti ja rasittamalla kattilaa enemmän 625 tonnin junaa. Kattilan maksimitehoksi ilmoitettiin 2000 ihv (PSi), kestotehoksi 1500 ihv (PSi). Teho vetokoukussa (Leistung am Zughaken) oli 1400 PSi nopeusalueella 43,5-65 km/h. Vetovoima vetokoukussa (Zugkraft am Zughaken) nopeudella 43,5 km/h oli 8800 kp. Saksan normien mukainen teho oli 1680 PSi ja vetovoima 15,21 Mp. | ||||
|
|
25.03.2017 18:30 | Riku Outinen | ||
| Voihan hitsiläinen, upean kuvan laitoit lauantai-illan piristykseksi! Purettiinko tuo voimalaitos (?) joskus 2000-luvun alkuvuosina ehkä? (missä nuo kaksi lyhyttä piippua) | ||||
|
|
25.03.2017 17:45 | Henri Heikkinen | ||
| mikä lovipyörä | ||||
|
|
25.03.2017 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta tuli mieleen toiveammatit: sisävesilaivan kapteenina talvella ja joulupukkina kesällä, heko heko! | ||||
|
|
25.03.2017 17:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, oliko BR62:ssa pienemmät vetopyörät kuin Pr2:ssa? Ainakin minun nähdäkseni oli... | ||||
|
|
25.03.2017 17:07 | Henrik Hietala | ||
| Tämä on Kiilakiventien alikululta, mutta olisin halunnut ehtiä idemmäs Oulunlahdentien kupeeseen, esim. tuonne mistä otin edellisen https://vaunut.org/kuva/117847 | ||||
|
|
25.03.2017 17:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tunnuksen soittaminen on Suomessa paikoitellen kielletty. :) | ||||
|
|
25.03.2017 16:45 | Julius Ylitalo | ||
| Missä päin tuo paikka on? | ||||
|
|
25.03.2017 16:43 | Henrik Hietala | ||
| Vaihdoin kuvan, käänsin suorempaan. | ||||
|
|
25.03.2017 16:37 | Tuukka Varjoranta | ||
| Saa nähdä pääsemmekö näissä näytöissä koskaan Keski-Euroopan palvelutasolle... | ||||
|
|
25.03.2017 16:18 | Eljas Pölhö | ||
| Jos se jäätelöauton äänimerkki on Suomessa samanlainen kuin sillä autolla, joka pari kertaa kesäpäivässä ohittaa asuntoni, niin jotenkin voin ymmärtää raivarin saamista... (jäätelöautokausi kuuluu alkaneen viikko sitten) | ||||
|
|
25.03.2017 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka muistaa jäätelöauton äänimerkin? Yksikin sankari sai äänimerkistä raivarin ja löi jäätelöauton kuljettajaa. Siitä oli omat seuraamuksena lyöjälle. Hyvä valikoima ja hyvä laatu takasi jäätelöautojen suosion... | ||||
|
|
25.03.2017 14:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Katsoin pikkukuvasta, että tässä olisi muka Dr16-veturi. :-) | ||||
|
|
25.03.2017 14:02 | |||
| Kohta Pieksämäki joutaa kumittaa kartalta. | ||||
|
|
25.03.2017 13:47 | Toni Lassila | ||
| Pikkukuvasta katsoin että keulalla olisi kaksi vihervalkoista Dr16-veturia mutta Deevereitä sitten olivatkin. | ||||
|
|
25.03.2017 13:08 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kuinka ollakaan, satunnaisgeneraattori tarjosi jatkoselattavaksi tämän: https://vaunut.org/kuva/58453 | ||||
|
|
25.03.2017 07:57 | Ilkka Tuominen | ||
| Nykyisin tuo Lokomo on Veturimuseossa Toijalassa | ||||
|
|
25.03.2017 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Tulipa mieleeni "hassu ajatus" - olisiko ollut mahdollista (?), että juna olisi joskus tuotu vetämällä tuohon laituriin? Veturihan mahtui näpsäkästi tuohon lyhyeen pätkään ja vaihteen ohjaamana pääsi varikolle tai uusiin tehtäviin. | ||||
|
|
25.03.2017 00:02 | Toni Lassila | ||
| Kaksi tällaista seisoi kesäkuussa 2016 Tervolassa muutaman viikon ajan. | ||||
|
|
24.03.2017 23:12 | Ville Hautamäki | ||
| Tänään ajettiin taas veturijunia Kokkolasta Seinäjoelle ja takaisin, niin taitavat nämä kuvan veturit liittyä niihin. | ||||
|
|
24.03.2017 21:24 | Markus Räsänen | ||
| Tuosta vielä puuttuu Sr3 #3303. Sittenhän tuo rivi olisi täydellinen! | ||||
|
|
24.03.2017 21:05 | Eero Karttunen | ||
| Ari kyselee yllä Rekolan asemasta ja matkustajien lämmittelystä takkatulen ääressä ym. Menee pahasti otsikon ohitse, mutta tosiaan radan länsipuolella olleessa Rekolan odotushuoneessa (kuten konttorissakin) oli iso pyöreä puilla lämpiäva pystyuuni, jonka ääressä matkustajat lämmittelivät pakkasilla. Uunia hoitelivat kaksi asemamiestä Esko Ahokas ja Lea Partanen pitkään, olisko palvelu toiminut klo 6 ja 18 välillä, päivällä asema oli suljettu mutta kun samasta odotustilasta vastapäiseltä seinältä palveltiin Rekolan postin asiakkaita, joten lämmittelemään junalle menijä pystyi uunin vieressä arkisin päivälläkin. Postiosa oli 1950-luvulla rakennettu lisäosa asemarakennukseen ja sielläkin oli samanlaisia puu-uuneja. Rouva Partanen muuten näytti jo liikkeelle lähteneille junllle punaista lippua aina, kun tasoristeyksestä juoksi mattimyöhäinen junaa kohti. Hän ei välittänyt konduktöörien äänekkäistäkin moitteista. Asemarakennuksen eteläosassa oli rautatieläisten, pitkään juuri Partasten asunto. Rekola oli siis laituri, ei sivuraiteita, mutta kappaletavara kulki. Rakennuksen eteläpuolella oli aivan oikea rautatiepuutarha ja vajarakennus ja vanha puuseerakennus. Radan itäpuolella oli lähinnä polkupyörävaraston tapainen varasto ja Rekola-Asola-Tikkurila tien tasoristeyksen pohjoispuolella oli isohko makasiinirakennus korkeine lastauslaitureineen. Kumma kyllä tämä varsin heikon näkyvyyden ainakin pohjoiseen omaava tasoristeys jätettiin jopa 1950-luvulla ilman mitään varoituslaitteita, kunnes viimein noin vuonna 1966 ohikulku-kiskoauton murskattua vuorolla olleen linja-auton, tasoristeykseen rakennettiin puolipuomi-valo-äänivaroituslaitteisto. Varoituslaitteita oli kyllä vaadittu ahkerasti lukuisten allejääntien johdosta, mutta vaadittiin siis lätän vetovaunun ja linja-auton tuhoutuminen ennen kuin turvalaiteasia edistyi. Sittemmin joulukuussa 1980 Koivukylän asema ja uusi Rekolan seisake avattiin ja vanha Rekolan asema ja Hanalan seisake lakkautettiin, ja tasoristeys ja makasiintit, ja myöhemmin jopa hirsinen vanha asemakin purettiin (siirrettiin muualle). Rekolasta liputettiin junia aamuvarhaisesta alkuiltaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka, jolloin linjasuojustus valmistui. Usein liputtajana oli asemamies Nestori Laapas, jonka vaimo Meeri vastasi aseman siivouksesta. Meeri muisteli minulle myöhemmin, että kerran kun Nestori oli ollut lähes tunnin makasiinilla vastaanottamassa kappaletavaraa pitkästä tavarajunsta, virkapuhelin soi ja soi. Viimein Meeri uskalsi vastata: "Rekolan aseman siivooja". "Korson junalähettäjä täällä, missä asemamies on kun ei ole tuntiin vastannut ja Tikkurilastakin olisi tulossa junia?" "Tavaraa on makasiinilla vastaanottamassa, ei kuule puhelinta sinne". "No hyvä, mutta katsokaa nyt tarkasti Korson suuntaan ja aina kun Korsosta päin tulee junia, pyörittäkää kaikille junille aina vain vihreätä lippua, me hoidamme Tikkurilan kanssa junaturvallisuuden". Niinpä muutaman minuutin jälkeen tulikin jo ensimmäiseksi neuvostoliittolainen sotilasjuna, jonka kuljettaja laivan pillillä kiitti vihreästä väristä niin että kuului Tikkurilaan saakka. Nestori oli myöhemmin selittänyt, että ellei Rekola olisi liputtanut, Korson olisi täytynyt antaa neuvostojunallekin junaturvallisuustiedote, että Rekola ei sillä hetkellä liputa. Viestin antaminen neuvostoveturille oli kuulemma ainakin alkuaikoina jännittävä tapaus, vaikka veturissa oli ilmeisesti suomalainen luotsikin paikalla. Ja ellei viestiä olisi annettu eikä Rekola olisi liputtanut, neuvostokuljettaja olisi ilmeisesti toiminut viimeisen päälle kaikkien ohjesääntöjen mukaisesti ja kytkenyt junan käyttöjarrun päälle. Oli kokemusta, että sen jälkeen neuvostojuna ei pysähdyttyään liikahtaisi muutoin kuin että joku menee resiinalla asemien välille näyttämään junalle vihreätä lippua. |
||||
|
|
24.03.2017 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Söpö tuo äffä. | ||||
|
|
24.03.2017 19:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, kirjoitelmasi oli havaintoesimerkki maan tavasta, jolla kansanedustajat toimivat: ensin oma etu, kaverin etu, sitten eduskuntaryhmän etu, sen jälkeen puolueen etu. Jos jotain jää, niin sitten vasta kansan etu. Voi, voi päästä meille Barabbas! | ||||
|
|
24.03.2017 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auttaako kuvan ajoittamisessa myös nuo kolme naista, eli lottaa? Lotta-Svärd-järjestö lakkautettiin syksyllä 1944 "fasistis-aggressiivis-taantumuksellis-imperialistis-tannerilais-mannerheimilais-oikeistolais-valkokaartilaisena" järjestönä. Samalla lakkautetiin suojeluskunta. Stalin vihaamalla vihasi suojeluskuntaa, jonka ansiota osaksi oli talvisodan lopputulos... | ||||
|
|
24.03.2017 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tänäkin iltana on monellakin jannulla reilusti promilleja, heko heko... | ||||
|
|
24.03.2017 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräskin lättävuorossa palvellut kuljettaja viimeisenä vuotenaan ennen eläkkeelle jääntiä piti tapanaan kirjoittaa vikakirjaan, aina kun lättään tuli vikaa: "vibrafonisäätäjästä räppämyllyyn menevä sekoitinkeppi poikki". | ||||
|
|
24.03.2017 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viimeisen kerran näin (ja matkustin) Eis-vaunun syksyllä 1977 junassa P104, jolla matkustin Tampereelle. | ||||
|
|
24.03.2017 18:11 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mahdollisesta siirrosta en osaa sanoa, mutta karttojen ja ratakilometrilukemien perusteella Juupajoen seisake sijaitsee parisataa metriä pohjoisempana kuin Myllylä oli. | ||||
|
|
24.03.2017 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan kun 1988 vielä kulki Kkn-Kr-henkilöjunat, jotka pysähtyivät Kelassa. Jonkun kerran vein 2104:n huoltoon Kirkkonummmelle ja junalla Kelaan ja tässä mainittua rataa pitkin kävellen töihin. Silloin VR palveli muitakin kuin pyhiä liikemiehiä... Sitten kun ostin Toyota Lite-Acen keväällä 1990, ei moinen enää onnistunut. Ei muuta kuin polkupyörä mukaan ja sillä sitten Pikkalaan. | ||||
|
|
24.03.2017 17:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä keksintöhän tuo Tupperware on, tiiviisti suljettavat kannet toimivat vieläkin suunnitellulla tavalla, vaikka kipoilla on ikää puoli ihmisikää. T. nimimerkki "Sivusta seurannut". Äitini piti aikanaan Tupperware-kutsuja, ja vieraiden lähdettyä sain syödä.yli jäänyttä kuivakakkua aikamoisia paloja... | ||||
|
|
24.03.2017 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sähkömiesten oma asema! | ||||
|
|
24.03.2017 17:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietäjät huom! Onko Juupajoki alkuperäisen Myllylän paikalla? Muistaakseni Myllylää siirrettiin 1970-luvun loppuolella hieman lähemmäs Korkeakoskea. | ||||
|
|
24.03.2017 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Venäjällä huipulla touhuaa Vladimir Vladimirovitsh... | ||||
|
|
24.03.2017 17:16 | Jouni Halinen | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Hotelli_Torni | ||||
|
|
24.03.2017 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, minä tykkäsin Eht:stä! Olipa Eht jossain vaiheessa jopa P41:ssäkin. Näitä näkyi myös Vaasa-Seinäjoki-henkilöjunissa. Vaasasta pääsi suoraan Helsinkiin, kun vaunut kytkettiin P68:aan. Vs-Jy-henkilöjunisssakin 1978 oli toinen vaunu Eht. | ||||
|
|
24.03.2017 16:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli se aikaa, P94 Porkkanalla Vilppulasta Riihimäelle, huimaa vauhtia ja Riihimäeltä Kouvolaan P15 ja sekin Porkkanalla... Rööki huulessa kuunnellen moottorin ääntä silloin siinä parikymppisenä... Paluu puuvaunussa P2:ssa, vaihto Riihimäellä.P41:een, edelléen puuvaunussa. | ||||
|
|
24.03.2017 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarjan ensimmäiset Eift:t muutettiin Eit-vaunuista. | ||||
|
|
24.03.2017 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oi niitä aikoja! P42:ssa Vilppulasta Tampereelle, kuvan Eikt:ssa nojaillla pöytään, juoda kitkerää kahvina myytyä rötköä, kuiva korvapuusti siinä ennen Orivettä pyörien kolkkeessa Hurun vetämänä...! Matkaravinnon täti huolehti myynnistä. | ||||
|
|
24.03.2017 16:34 | Jouni Halinen | ||
| Mikko 11/12 V kuvanottohetkellä ? | ||||
|
|
24.03.2017 14:30 | Mikko Nyman | ||
| Kimmon toinen kuva https://vaunut.org/kuva/72028 on otettu samana päivänä kuin tämä, niin ikään raiteiden 15-16 uudelta laiturilta. Tämä kyseinen laituri otettiin käyttöön Pyhän Martinlaakson radan Vantaankosken sivuhaaran avajaisten yhteydessä 2.9.1991. Puusaaren Juhan kysymykseen: kyseessä ei siten ollut laiturin pidennys, sillä tämä oli kokonaan uusi laituri. Mutta mitä yksinäinen susi tuossa tekee, sitä eivät historiankirjat kerro. | ||||
|
|
24.03.2017 14:24 | Mauri Monto | ||
| Mainio kuva. Optiikka puristaa matkan lyhyeksi ja tunnelman tiiviiksi. | ||||
|
|
24.03.2017 14:12 | Teppo Niemi | ||
| Oikealla, väliin tulee vielä saapuvan ja lähtevän tavaran makasiinit jotka tunnettiin Töölön Tavara-asemana. | ||||
|
|
24.03.2017 12:10 | Mikko Herpman | ||
| Mites satamarata, menikö se tästä kuvaajan jalkojen alta vaiko enemmän oikealta? | ||||
|
|
24.03.2017 11:38 | Kari Haapakangas | ||
| Onkohan tuo kyltin takainen raide jatkunut aiemmin kohden kuvaajaa? Tuossa tilassa kyltin takainen vaihde on aikalailla turhake, kun minkäänlaista operointitilaa minkäänkokoiselle kalustolle ei jää. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta |
24.03.2017 11:00 | Timo Arolainen | ||
| Hienoa dokumentaatiota, vielä kun saisi vertailukuvat valmiista tiesysteemistä. | ||||