|
|
23.03.2017 00:33 | Eljas Pölhö | ||
| Hr11 parhaan kauden kilometrejä: 1958-12 = 61085 km (12217/veturi) 1959-01 = 59391 km (11878/veturi) 1959-02 = 53067 km 1959-03 = 56459 km 1959-04 = 51536 km 1959-05 = 60299 km 1959-06 = 45918 km ... 1959-11 = 48888 km (4 veturia ajossa = 12222 km/veturi) |
||||
|
|
23.03.2017 00:33 | Eljas Pölhö | ||
| Maybach Zeppelin DS8 oli yksi 30-luvun hienoimmista autoista. 8 litran V12, 200 hv, painoi kolme tonnia, silti nopeus 160-170 km/h. Suurin erikoisuus oli vaihdelaatikko "Doppelschnellgang", joka tarjosi 8 vaihdetta eteen ja 4 taakse. Useimmissa taisi olla Spohn'in kori, joitakin virtaviivaisia Jarayn suunittelemia oli myös ja niiden sanottiin päässeen 190 km/h nopeuteen. | ||||
|
|
23.03.2017 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämäkin "pidelty". | ||||
|
|
23.03.2017 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähtöaika Keuruulta oli 12.31. Petäjävedellä kohtaus P104:n kanssa ja tulo Jyväskylään 13.33. | ||||
|
|
22.03.2017 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asian sivusta, aiheesta Maybach: vuonna 2002 sukelsi nimi Maybach historian hämäristä esille, kun Daimler-Chrysler alkoi valmistaa uutta loistoautoa, Maybach 57 ja 62 (erosivat toisistaan pituusmitaltaan, puoli metriä eroa). Auto oli suunniteltu kaikkea nykyajan tietämystä hyväksi käyttäen. 2,8 tonnia painavaa autoa liikutteli 550 hv 12-sylinterinen Biturbo. Vääntöä löytyi 900 Nm 2300 kierroksella/min. Se kiihtyi 0-100 km/h ajassa 5,4 sekuntia (koski mallia 57), painavamman 62:n vastaavan ajan ollessa 5,7 sek. Maybach oli myös erittäin virtaviivainen, ilmanvastuskerroin oli 0,30. Edelleen sen sisustus oli loistelias, Mersun S-sarjan ollessa siihen verrattuna "köyhempi".Maybach oli myös hyvin kallis, Saksassa vuonna 2002 oli hinta alkaen 359 600 euroa. Suomessa näitä on ehkä pari. Vuonna 2003 Maybachia valmistettiin 702 kpl. Auton valmistus lopetettiin 2013. Mainittakoon että Venäjän duuman jäsenenä "kunnostautunut" Vladimir Zhirinovski kuljetuttaa itseään Maybachilla. Taitaa herra Z. olla jo unohtanut miltä tuntuu sijoittaa lihava takapuolensa Ladan takapenkille..! Maybachin logo oli samanlainen kuin ennen sotaa, kolmio, jonka sisässä kaksi M-kirjainta. Lisäksi, Maybach valmisti autoja vuosina 1921 - 1941, kuuluisin malli oli "Zeppelin". | ||||
|
|
22.03.2017 23:11 | Eljas Pölhö | ||
| Hv1 554 on toiseksi viimeiseksi käytössä ollut Turun Hv1 ja viimeinen siellä pikajunassa ollut. Hv1 556 esiintyi myöhemmin vain Toijalan postijunaparissa (viimeksi toukokuussa 1967). Missä lie Joensuun 568 ja 569 käytetty viimeksi (huhtikuussa 1967), olivatko vielä pääsiäisenä lisäpikajunissa LP83/84 vai "vain" henkilöjunissa? Todennäköisintä kuitenkin on, että 554 olisi viimeisimpänä pikajunaa vetänyt Hv1 (6-7.1.67). | ||||
|
|
22.03.2017 22:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käytäntö oli käytössä jo kampiasetinlaitteiden ja siipiopastimien aikaan. Miehittämättömässä käytössä molempien tulosuuntien siipiopastimet olivat aja-asennossa. Samalla puhelinlinjat olivat kytkeytyneet ohittamaan tällaisen liikennepaikan. Kun suoritus alkoi, niin suorittaja käänsi tiettyä avainta asetinlaitteen yhteydessä olevassa avainsalpalaitteessa. Siten puhelinlinja kytkeytyi suorituspaikalle ja tulo-opastimia saattoi kääntää asetinlaitteen opastinkammista perusasentoonsa, eli näyttämään seis. Suorittaja edelleen ilmoitti suorituksen alkamisesta naapurisuorituspaikoille. Toisin sanoen, kuvan opastinnäyttämä ei suinkaan ole uusi asia... | ||||
|
|
22.03.2017 22:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näitä Class 37 -vetureita on vielä joitain kymmeniä ihan arkiliikenteessäkin. Esimerkkeinä matkustajajunat reiteillä Norwich - Lowestoft ja Carlisle - Barrow-in-Furness, radanpidon junat ja ydinjätekuljetukset... | ||||
|
|
22.03.2017 22:23 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän olisi syytä ottaa yhteys Riihimäen kaupungin tilintarkastajiin, jos kalliisti ja suurella työllä kunnostettu museoveturi päästetään ruosteen ja ilkivallan kohteeksi. Graffititöherryksiä ilmaantuu muutamassa päivässä ja ruoste kukkii vuoden sisällä. Jos raha puuttuu eikä mesenaattejakaan löydy, on parempi varastoida katon alle suljettuun tilaan kunnes on varaa suojaan. | ||||
|
|
22.03.2017 22:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä hyvä, kasikutter näkyvissä! | ||||
|
|
22.03.2017 22:10 | Raimo Harju | ||
| Mikäs reikä mahtaa olla keskellä naamavärkkiä, olisko äänitorvi. | ||||
|
|
22.03.2017 22:08 | Petri Nummijoki | ||
| Dm4:lle sallittiin joissain junissa 16-akselia mutta ainakin minulle uusi tieto, että näin oli teräsvaunujakin käytettäessä, jotka ovat puuvaunuja pidempiä ja painavampia. Lieneekö mainittu P357/358 pisin vakituinen juna yhdellä Dm4:lla vai olisiko jossain vedetty 20-akselisiakin? | ||||
|
|
22.03.2017 22:04 | Ian Oliver | ||
| D6964 37264 - Privately Owned North Yorkshire Moors Railway BR Large logo Blue https://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_37 |
||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moors Railways |
22.03.2017 21:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuttuja kuvakulmia sarjasta, jota on tullut seurattua hyvinkin ahkerasti. | ||||
|
|
22.03.2017 21:47 | Raimo Harju | ||
| Naisia rupeaa sitten näkymään veturin puikois. Joskus taannoin kyselin tällä sivustolla, onko naisia veturinkuljettajina, vastauksia tuli kiitettävästi, kuitenkin niin että ennen kysymykseni esittämistä tiesin asiasta saman verran kuin kysymykseni jälkeen. | ||||
|
|
22.03.2017 21:27 | Jouni Ijäs | ||
| Näkyykö noissa yleensä oikein muuta kuin.nopeus? | ||||
|
|
22.03.2017 20:39 | Petri Soronen | ||
| Varsin pitkä veturi | ||||
|
|
22.03.2017 20:28 | Janne Mäenpää | ||
| Kyllä ainakin parasta aikaa käytetään ja hyvin toimii? Välillä KV-KAJ.. | ||||
|
|
22.03.2017 19:27 | Tunnus poistettu | ||
| Todella ärsyttävää että on noita näyttöjä joita ei käytetä. Vai eikö henkilökunta osaa käyttää? | ||||
|
|
22.03.2017 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohn? Ellen nyt ihan pieliseen muista... | ||||
|
|
22.03.2017 18:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Lumpun hajut poisti Tervakoskelta patentoitu turvalanka. Paperin laatu kyllä heikkeni. | ||||
|
|
22.03.2017 18:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Onpa hieno! | ||||
|
|
22.03.2017 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Totta, Eljas. Zoomatessa kuvaa erottuu vantringilla Knorrin esilämmittimeen kuuluvaa namiskukkelia (pumppu?) ja tenderin alakerrasta erottuu hädin tuskin telit. Johtopäätös: H9 pitkällä tenderillä. | ||||
|
|
22.03.2017 18:31 | Aarni Mäkinen | ||
| Tässäpä upea otos! | ||||
|
|
22.03.2017 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuulemma kelajunaa kutsuttiin myös rullajunaksi. | ||||
|
|
22.03.2017 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jalasjärvi, eli paikallisten mukaan "Anturajärvi", eli vähän samaan tapaan kuin Kurikka on Paitapiiska. | ||||
|
|
22.03.2017 17:54 | Mika Koukkari | ||
| Reinon kuvat ovat sellaisia historiapläjäyksiä, että ne pitää syynätä tarkkaan... | ||||
|
|
22.03.2017 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaiken A ja O, välissä L ja K... | ||||
|
|
22.03.2017 17:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy selvästi myös maailman suurin teatteritalo (oikeassa ylänurkassa). Kuiskaajan koppi oli Moskovassa... | ||||
|
|
22.03.2017 17:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jonkun kerran olen tankannut tuolla Essolla. Silloin boikotoin Shelliä, koska sen bensiini oli veristä.... | ||||
|
|
22.03.2017 17:24 | Eljas Pölhö | ||
| Hr11 ajettiin Turusta Tampereen suuntaan raskaan kiskotuksen valmistuttua 1965/66 tienoilta. Ei kuitenkaan säännöllisesti enempää kuin yksi pikajunapari. Muissa oli Dm4 ja sitten Dm4 tai Dm9. Esim 1967 alussa junat olivat (muutaman esimerkin kera): P357/P358 Dm4 (7.1.67 P357 Dm4 1613+Eit 23021+Eit 23015+CEit 2656+EFi 22356) P359/P360 Hr11 (7.1.67 P359 Hr11 1953+Ei 22279+Ei 22253+CEi 2608+Fo 22515+Ggk 33719+Ggk 33612) MP367/MP368 Dm4 (6.1.67 MP367 Dm4 1605+KCik 2074+KEis 22407+22437; 7.1.67 MP367 oli Dm4 1605+KCik 2071+KEis 22406+KEi 22436+Ei 22353) Tähän voisi lisätä kuriositeettina, että 6.1.67 P359 Tku-Tpe ja 7.1.67 P360 Tpe-Tku vedettiin Hv1 554:llä ja se saattoi olla viimeinen hörypikajuna tällä välillä. vaunusto 6.1 P359: Hv1 554+Ei 22774+Ei 22279+Ei 22253+CEi 2608+Fo 22515. Paluujuna P360 7.1.67 oli sama vaunusto käänteisessä järjestyksessä) |
||||
|
|
22.03.2017 17:07 | Tommi K Hakala | ||
| Ainakin Hcl-romuvaunu ja Kas-vaunut olen nähnyt harmaina, mitä muita on ollut? | ||||
|
|
22.03.2017 17:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Inehmoparka on puuhakas olento, eikä koskaan ole tyytyväinen.... Aina on jotain pielessä. Kun hevoskyyti alkoi kyllästyttää, niin keksittiin rautatie vetureineen. Edelleen, ellei Henry Ford olisi keksinyt ottaa käyttöön liukuhihnaa, olisi autonvalmistus nykyään toisen näköistä. Gatling-nimistä herraa otti päähän se kun vihollissotilaiden lahtaaminen sodassa oli hidasta, keksi konekiväärin. Alexander Bell ei ollut tyytyväinen siihen kun kauempana olleelle tuttavalle piti huutaa, keksi puhelimen. Entä Wrightin veljekset, eivät tyytyneet silloisiin autoihin, juniin eikä illmalaivoihin, keksivät moottorilentokoneen. Karl von Drais kyllästyi kävelemiseen, tuloksena resiina. Christopher Polhem ei pitänyt lantuista lautasellaan, keksi perunan.... | ||||
|
|
22.03.2017 16:51 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Komea kuva ja hieno saalis! | ||||
|
|
22.03.2017 16:37 | Petri Sallinen | ||
| Suomi oli käytännöllisesti katsoen maatalousvaltio toiseen maailmansotaan asti — tilakootkin olivat melko pieniä. Käytännössä valtio oli ainoa taho, jolla oli riittävästi pääomaa merkittävämpiä investointeja varten. Juuri tästä syystä rautatiet ovat olleet maailmalla vallitsevista trendeistä poiketen valtion hallussa Suomessa alusta asti — yksityisillä pääomilla ei olisi syntynyt maan kattavaa rautatieinfrastruktuuria. Muutamat yksityiset rautatiehankkeet päättyivät Suomessa aikanaan surkeasti tai jäivät alueelliseksi puuhasteluksi. Itsenäisen Suomen ensimmäinen merkittävä teollisuushanke oli Imatrankosken voimalaitoksen rakentaminen. Se tapahtui valtiollisen pääoman turvin samaan tapaan kuin rautateiden rakentaminen. Nykyiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun sopii myös hyvin tarkastelu, mistä yksityisen teollisuuden pääomat aikanaan tulivat — tuontitavaraahan siellä on runsaasti, kun katsoo mitkä teollisuussuvut investoivat aikanaan esimerkiksi metsä- ja paperiteollisuuteen Suomessa. Suomessa eduskunta on käynyt monet rautatiehankintoja koskevat keskustelut, joilla oli taipumus politisoitua varsinkin bilateraalikaupan vuosikymmeninä. Olisikohan ollut niin, että Sr1:n hankinta olisi ollut viimeinen rautatiehankintoja koskeva eduskunnan käymä poliittinen keskustelu. Keskusteluasiakirjat löytynevät eduskunnan kirjastosta. Ei tainnut tätäkään hankintaa ohjata puhtaasti tekniset kysymykset :) |
||||
|
|
22.03.2017 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni CEhit-vaunusarja rakennettiin korvaamaan vanhat puukoriset CEi-vaunut, joita ei enää näkynyt 1978. | ||||
|
|
22.03.2017 16:17 | Teppo Niemi | ||
| Väri oli tyypillinen erikoisvaunujen väri aina siihen saakka, kun punaruskea väritys tuli käyttöön. | ||||
|
|
22.03.2017 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon värisiä hakevaunuja näin Mäntässä aikoinaan. | ||||
|
|
22.03.2017 16:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin noiden valurautaelementtien valmistus, etenkin kun niitä tarvittiin lievästi liioiteltuna miljoonia, oli helpompaa/halvempaa kuin ruveta levystä vääntelemään ja hitsailemaan... | ||||
|
|
22.03.2017 15:42 | Tunnus poistettu | ||
| Possujuna! | ||||
|
|
22.03.2017 15:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voimansiirron periaate oli samanlainen kuin esim. Porkkanoissa (paitsi että Porkkanoiden vaihteisto oli automaattinen) eli momentinmuunnin ja sen perässä jälkivaihteet. Lyhyesti sanoen: hydraulismekaaninen. Veturi oli nopea, vaihteiston osalta suurin sallittu ajonopeus oli 144 km/t. Kovempaa ei saanut ajaa, sillä vaihteisto alkoi muuttaa väriään, eräänlaisena (tahattomana) varoituksena. Eljas, ajettiinko Pullahuruilla myös Tampereen suuntaan sinä aikana kun kalusto oli Turussa? Käsittääkseni VR:ltä olisi ollut järkevää laittaa sarja tienaamaan, etenkin rahaa kysymeen remontin jälkeen. | ||||
|
|
22.03.2017 15:29 | Kari Suominen | ||
| https://vaunut.org/kuva/106763?u=3116 | ||||
|
|
22.03.2017 15:21 | Tommi K Hakala | ||
| Eikös Lontoon metrotunneleissa ole myös käytetty valuteräskehiä? | ||||
|
|
22.03.2017 15:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kysymys Rauhalan Jormalle: koskien Kluuvin ruhjeeseen laitettuihin valurautaputkiin, miten ne suojattiin? Kokemukseni mukaan paljas valurauta on kova ruostumaan... | ||||
|
|
22.03.2017 15:07 | Jouni Halinen | ||
| Rauhalan Jorma voi varmaan kertoa tarkemmin nuorukaisiile miten tässä alapuolella "syvääjäädytettiin" metrotunnelia vuosina 1976 -1980 (noin) ja sinne sitten ("routamaahan") laitettiin ns. Kluuvin ruhjeiseen ne teräs (valu) putket. Tässä kuva ao. paikalta vuodelta 2016 huhtikuulta https://vaunut.org/kuva/61880?kv=1864&kv2=1922&paik=Helsinki | ||||
|
|
22.03.2017 14:35 | Kari Haapakangas | ||
| BMW oli (on) myöskin yksi jupin kolmesta statusesineestä. Ne kaksi muutahan olivat NMT ja HIV | ||||
|
|
22.03.2017 13:38 | Teppo Niemi | ||
| Anetan ne komentissa: Tavaravaunut: Silk 14702 Puukori F 3525, Ei 22794 Dieselveturi Dr12 2216, Dr13 2343 |
||||
|
|
22.03.2017 13:04 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen kaupungin viime vuoden (2016) talousarviossa oli 100000€ varattuna Heikin siirrolle ja suojakatoksen rakentamiseen, mutta kaupungin tiukka säästökuuri ohjasi summan toisaalle. Määrärahaa ei enää löydy vuosien 2017 - 2019 talous- ja toimintasuunnitelmastakaan. Muistomerkkiveturi olisi valmis siirtoon yleisön nähtäville. Vaarana on, että veturi alkaa vähitellen rapistua uudestaan, ellei se saa katosta suojakseen. Katoksen piirustukset ja rakennusluvat Rautatientorille ovat olemassa. | ||||
|
|
22.03.2017 12:59 | Kari Suominen | ||
| Petrin kommentti osuu naulan kantaan ja avaa uuden näkökulman hankintojen järkevyyttä pelkästään teknisin ja taloudellisin perustein pohtivalle nykyihmiselle aiheeseen ja vallinneisiin oloihin. Tämän päivän tarkasteluperspektiivistä on vaikea tajuta, kuinka nykypäivän muodikas termi yhteiskuntavastuu ei ollutkaan vuosittain raportoitavaa sanahelinää, vaan se valtionyhtiöiden ja laitosten kohdalla konkretisoitui sosiaalisesti ja eettisesti korostuneena kaikkien sidosryhmien osalta ja kuinka taloudellisen hyödyn odotettiinkin näihin yhtiöihin tulevan vasta pitkässä juoksussa, sillä suoran taloudellisen hyödyn kerääminen valtiolle oli toisarvoista. Valtiohan esim. perusti yhtiöitä, joiden tehtävänä oli jalostaa maakuntien raaka-aineita, pääasiassa puuta ja kaivannaisia siellä, missä raaka-aineet ovat sekä tarjota työtä ihmisille koko maassa. Ja vielä 1970-luvulle tultaessa valtion talousarvioissa saatettiin jopa lisätä pääomasijoituksia noihin yhtiöihin. Mukavasti kevennyksenä mainittu "omistajaohjaus" VR:n 50-luvun hankintapolitiikasta puhuttaessa oli mahdollista aina Valtionrautateiden yhtiöittämiseen asti, sillä tällöin sitä koski perustuslaissa määritelty viranomaistoiminnan julkisuusperiaate, joka pyrkii takaamaan hallinnon avoimuuden. Nythän sitä ei enää lain näkökulmasta kosketa julkisuusperiaatteet vaan ainoastaan muodollinen sääntö omistajan tiedottamisesta (tässä tapauksessa liikenne- ja viestintäministeriön). Tämä tarkoittaa mm. sitä, että lehdistölle, kansalaisille tai huolestuneille poliitikoillekaan ei enää tarvitse luovuttaa tietoja yhtiön rakenteesta, rahavirroista tai sen liikennöimien linjojen kannattavuudesta. |
||||
|
|
22.03.2017 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jatkoksi: Antti Isotalo = Antonio Casagrande. (Edelleen Speden mukaan.) Samasta "lähteestä": Hinthaara = Homofilsgren. | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moors Railways |
22.03.2017 12:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä varmaan pääsee matkustamaan mutta pitää varautua pitkiin passijonoihin, niin kuin ennen vanhaan kun Suomi ei kuulunut "yhteismarkkinoihin". | ||||