Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 23.03.2017 00:33 Eljas Pölhö  
  Hr11 parhaan kauden kilometrejä:
1958-12 = 61085 km (12217/veturi)
1959-01 = 59391 km (11878/veturi)
1959-02 = 53067 km
1959-03 = 56459 km
1959-04 = 51536 km
1959-05 = 60299 km
1959-06 = 45918 km
...
1959-11 = 48888 km (4 veturia ajossa = 12222 km/veturi)
kuva 23.03.2017 00:33 Eljas Pölhö  
  Maybach Zeppelin DS8 oli yksi 30-luvun hienoimmista autoista. 8 litran V12, 200 hv, painoi kolme tonnia, silti nopeus 160-170 km/h. Suurin erikoisuus oli vaihdelaatikko "Doppelschnellgang", joka tarjosi 8 vaihdetta eteen ja 4 taakse. Useimmissa taisi olla Spohn'in kori, joitakin virtaviivaisia Jarayn suunittelemia oli myös ja niiden sanottiin päässeen 190 km/h nopeuteen.
kuva 23.03.2017 00:15 Esa J. Rintamäki  
  Tämäkin "pidelty".
kuva 23.03.2017 00:09 Esa J. Rintamäki  
  Lähtöaika Keuruulta oli 12.31. Petäjävedellä kohtaus P104:n kanssa ja tulo Jyväskylään 13.33.
kuva 22.03.2017 23:55 Esa J. Rintamäki  
  Asian sivusta, aiheesta Maybach: vuonna 2002 sukelsi nimi Maybach historian hämäristä esille, kun Daimler-Chrysler alkoi valmistaa uutta loistoautoa, Maybach 57 ja 62 (erosivat toisistaan pituusmitaltaan, puoli metriä eroa). Auto oli suunniteltu kaikkea nykyajan tietämystä hyväksi käyttäen. 2,8 tonnia painavaa autoa liikutteli 550 hv 12-sylinterinen Biturbo. Vääntöä löytyi 900 Nm 2300 kierroksella/min. Se kiihtyi 0-100 km/h ajassa 5,4 sekuntia (koski mallia 57), painavamman 62:n vastaavan ajan ollessa 5,7 sek. Maybach oli myös erittäin virtaviivainen, ilmanvastuskerroin oli 0,30. Edelleen sen sisustus oli loistelias, Mersun S-sarjan ollessa siihen verrattuna "köyhempi".Maybach oli myös hyvin kallis, Saksassa vuonna 2002 oli hinta alkaen 359 600 euroa. Suomessa näitä on ehkä pari. Vuonna 2003 Maybachia valmistettiin 702 kpl. Auton valmistus lopetettiin 2013. Mainittakoon että Venäjän duuman jäsenenä "kunnostautunut" Vladimir Zhirinovski kuljetuttaa itseään Maybachilla. Taitaa herra Z. olla jo unohtanut miltä tuntuu sijoittaa lihava takapuolensa Ladan takapenkille..! Maybachin logo oli samanlainen kuin ennen sotaa, kolmio, jonka sisässä kaksi M-kirjainta. Lisäksi, Maybach valmisti autoja vuosina 1921 - 1941, kuuluisin malli oli "Zeppelin".
kuva 22.03.2017 23:11 Eljas Pölhö  
  Hv1 554 on toiseksi viimeiseksi käytössä ollut Turun Hv1 ja viimeinen siellä pikajunassa ollut. Hv1 556 esiintyi myöhemmin vain Toijalan postijunaparissa (viimeksi toukokuussa 1967). Missä lie Joensuun 568 ja 569 käytetty viimeksi (huhtikuussa 1967), olivatko vielä pääsiäisenä lisäpikajunissa LP83/84 vai "vain" henkilöjunissa? Todennäköisintä kuitenkin on, että 554 olisi viimeisimpänä pikajunaa vetänyt Hv1 (6-7.1.67).
kuva 22.03.2017 22:53 Esa J. Rintamäki  
  Käytäntö oli käytössä jo kampiasetinlaitteiden ja siipiopastimien aikaan. Miehittämättömässä käytössä molempien tulosuuntien siipiopastimet olivat aja-asennossa. Samalla puhelinlinjat olivat kytkeytyneet ohittamaan tällaisen liikennepaikan. Kun suoritus alkoi, niin suorittaja käänsi tiettyä avainta asetinlaitteen yhteydessä olevassa avainsalpalaitteessa. Siten puhelinlinja kytkeytyi suorituspaikalle ja tulo-opastimia saattoi kääntää asetinlaitteen opastinkammista perusasentoonsa, eli näyttämään seis. Suorittaja edelleen ilmoitti suorituksen alkamisesta naapurisuorituspaikoille. Toisin sanoen, kuvan opastinnäyttämä ei suinkaan ole uusi asia...
kuva 22.03.2017 22:35 Juhani Pirttilahti  
  Näitä Class 37 -vetureita on vielä joitain kymmeniä ihan arkiliikenteessäkin. Esimerkkeinä matkustajajunat reiteillä Norwich - Lowestoft ja Carlisle - Barrow-in-Furness, radanpidon junat ja ydinjätekuljetukset...
kuva 22.03.2017 22:23 Erkki Nuutio  
  Eiköhän olisi syytä ottaa yhteys Riihimäen kaupungin tilintarkastajiin, jos kalliisti ja suurella työllä kunnostettu museoveturi päästetään ruosteen ja ilkivallan kohteeksi. Graffititöherryksiä ilmaantuu muutamassa päivässä ja ruoste kukkii vuoden sisällä. Jos raha puuttuu eikä mesenaattejakaan löydy, on parempi varastoida katon alle suljettuun tilaan kunnes on varaa suojaan.
kuva 22.03.2017 22:22 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä hyvä, kasikutter näkyvissä!
kuva 22.03.2017 22:10 Raimo Harju  
  Mikäs reikä mahtaa olla keskellä naamavärkkiä, olisko äänitorvi.
kuva 22.03.2017 22:08 Petri Nummijoki  
  Dm4:lle sallittiin joissain junissa 16-akselia mutta ainakin minulle uusi tieto, että näin oli teräsvaunujakin käytettäessä, jotka ovat puuvaunuja pidempiä ja painavampia. Lieneekö mainittu P357/358 pisin vakituinen juna yhdellä Dm4:lla vai olisiko jossain vedetty 20-akselisiakin?
kuva 22.03.2017 22:04 Ian Oliver  
  D6964 37264 - Privately Owned North Yorkshire Moors Railway BR Large logo Blue
https://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_37
Kuvasarja:
North Yorkshire Moors Railways
 
22.03.2017 21:57 Teemu Sirkiä  
  Tuttuja kuvakulmia sarjasta, jota on tullut seurattua hyvinkin ahkerasti.
kuva 22.03.2017 21:47 Raimo Harju  
  Naisia rupeaa sitten näkymään veturin puikois. Joskus taannoin kyselin tällä sivustolla, onko naisia veturinkuljettajina, vastauksia tuli kiitettävästi, kuitenkin niin että ennen kysymykseni esittämistä tiesin asiasta saman verran kuin kysymykseni jälkeen.
kuva 22.03.2017 21:27 Jouni Ijäs  
  Näkyykö noissa yleensä oikein muuta kuin.nopeus?
kuva 22.03.2017 20:39 Petri Soronen  
  Varsin pitkä veturi
kuva 22.03.2017 20:28 Janne Mäenpää  
  Kyllä ainakin parasta aikaa käytetään ja hyvin toimii? Välillä KV-KAJ..
kuva 22.03.2017 19:27 Tunnus poistettu  
  Todella ärsyttävää että on noita näyttöjä joita ei käytetä. Vai eikö henkilökunta osaa käyttää?
kuva 22.03.2017 18:46 Esa J. Rintamäki  
  Ohn? Ellen nyt ihan pieliseen muista...
kuva 22.03.2017 18:46 Reino Kalliomäki  
  Lumpun hajut poisti Tervakoskelta patentoitu turvalanka. Paperin laatu kyllä heikkeni.
kuva 22.03.2017 18:44 Reino Kalliomäki  
  Onpa hieno!
kuva 22.03.2017 18:32 Esa J. Rintamäki  
  Totta, Eljas. Zoomatessa kuvaa erottuu vantringilla Knorrin esilämmittimeen kuuluvaa namiskukkelia (pumppu?) ja tenderin alakerrasta erottuu hädin tuskin telit. Johtopäätös: H9 pitkällä tenderillä.
kuva 22.03.2017 18:31 Aarni Mäkinen  
  Tässäpä upea otos!
kuva 22.03.2017 18:19 Esa J. Rintamäki  
  Kuulemma kelajunaa kutsuttiin myös rullajunaksi.
kuva 22.03.2017 18:13 Esa J. Rintamäki  
  Jalasjärvi, eli paikallisten mukaan "Anturajärvi", eli vähän samaan tapaan kuin Kurikka on Paitapiiska.
kuva 22.03.2017 17:54 Mika Koukkari  
  Reinon kuvat ovat sellaisia historiapläjäyksiä, että ne pitää syynätä tarkkaan...
kuva 22.03.2017 17:44 Esa J. Rintamäki  
  Kaiken A ja O, välissä L ja K...
kuva 22.03.2017 17:40 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa näkyy selvästi myös maailman suurin teatteritalo (oikeassa ylänurkassa). Kuiskaajan koppi oli Moskovassa...
kuva 22.03.2017 17:25 Esa J. Rintamäki  
  Jonkun kerran olen tankannut tuolla Essolla. Silloin boikotoin Shelliä, koska sen bensiini oli veristä....
kuva 22.03.2017 17:24 Eljas Pölhö  
  Hr11 ajettiin Turusta Tampereen suuntaan raskaan kiskotuksen valmistuttua 1965/66 tienoilta. Ei kuitenkaan säännöllisesti enempää kuin yksi pikajunapari. Muissa oli Dm4 ja sitten Dm4 tai Dm9. Esim 1967 alussa junat olivat (muutaman esimerkin kera):
P357/P358 Dm4 (7.1.67 P357 Dm4 1613+Eit 23021+Eit 23015+CEit 2656+EFi 22356)
P359/P360 Hr11 (7.1.67 P359 Hr11 1953+Ei 22279+Ei 22253+CEi 2608+Fo 22515+Ggk 33719+Ggk 33612)
MP367/MP368 Dm4 (6.1.67 MP367 Dm4 1605+KCik 2074+KEis 22407+22437; 7.1.67 MP367 oli Dm4 1605+KCik 2071+KEis 22406+KEi 22436+Ei 22353)

Tähän voisi lisätä kuriositeettina, että 6.1.67 P359 Tku-Tpe ja 7.1.67 P360 Tpe-Tku vedettiin Hv1 554:llä ja se saattoi olla viimeinen hörypikajuna tällä välillä. vaunusto 6.1 P359: Hv1 554+Ei 22774+Ei 22279+Ei 22253+CEi 2608+Fo 22515. Paluujuna P360 7.1.67 oli sama vaunusto käänteisessä järjestyksessä)
kuva 22.03.2017 17:07 Tommi K Hakala  
  Ainakin Hcl-romuvaunu ja Kas-vaunut olen nähnyt harmaina, mitä muita on ollut?
kuva 22.03.2017 17:05 Esa J. Rintamäki  
  Inehmoparka on puuhakas olento, eikä koskaan ole tyytyväinen.... Aina on jotain pielessä. Kun hevoskyyti alkoi kyllästyttää, niin keksittiin rautatie vetureineen. Edelleen, ellei Henry Ford olisi keksinyt ottaa käyttöön liukuhihnaa, olisi autonvalmistus nykyään toisen näköistä. Gatling-nimistä herraa otti päähän se kun vihollissotilaiden lahtaaminen sodassa oli hidasta, keksi konekiväärin. Alexander Bell ei ollut tyytyväinen siihen kun kauempana olleelle tuttavalle piti huutaa, keksi puhelimen. Entä Wrightin veljekset, eivät tyytyneet silloisiin autoihin, juniin eikä illmalaivoihin, keksivät moottorilentokoneen. Karl von Drais kyllästyi kävelemiseen, tuloksena resiina. Christopher Polhem ei pitänyt lantuista lautasellaan, keksi perunan....
kuva 22.03.2017 16:51 Timo Keski-Petäjä  
  Komea kuva ja hieno saalis!
kuva 22.03.2017 16:37 Petri Sallinen  
  Suomi oli käytännöllisesti katsoen maatalousvaltio toiseen maailmansotaan asti — tilakootkin olivat melko pieniä. Käytännössä valtio oli ainoa taho, jolla oli riittävästi pääomaa merkittävämpiä investointeja varten. Juuri tästä syystä rautatiet ovat olleet maailmalla vallitsevista trendeistä poiketen valtion hallussa Suomessa alusta asti — yksityisillä pääomilla ei olisi syntynyt maan kattavaa rautatieinfrastruktuuria. Muutamat yksityiset rautatiehankkeet päättyivät Suomessa aikanaan surkeasti tai jäivät alueelliseksi puuhasteluksi.

Itsenäisen Suomen ensimmäinen merkittävä teollisuushanke oli Imatrankosken voimalaitoksen rakentaminen. Se tapahtui valtiollisen pääoman turvin samaan tapaan kuin rautateiden rakentaminen. Nykyiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun sopii myös hyvin tarkastelu, mistä yksityisen teollisuuden pääomat aikanaan tulivat — tuontitavaraahan siellä on runsaasti, kun katsoo mitkä teollisuussuvut investoivat aikanaan esimerkiksi metsä- ja paperiteollisuuteen Suomessa.

Suomessa eduskunta on käynyt monet rautatiehankintoja koskevat keskustelut, joilla oli taipumus politisoitua varsinkin bilateraalikaupan vuosikymmeninä. Olisikohan ollut niin, että Sr1:n hankinta olisi ollut viimeinen rautatiehankintoja koskeva eduskunnan käymä poliittinen keskustelu. Keskusteluasiakirjat löytynevät eduskunnan kirjastosta. Ei tainnut tätäkään hankintaa ohjata puhtaasti tekniset kysymykset :)
kuva 22.03.2017 16:18 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni CEhit-vaunusarja rakennettiin korvaamaan vanhat puukoriset CEi-vaunut, joita ei enää näkynyt 1978.
kuva 22.03.2017 16:17 Teppo Niemi  
  Väri oli tyypillinen erikoisvaunujen väri aina siihen saakka, kun punaruskea väritys tuli käyttöön.
kuva 22.03.2017 16:12 Esa J. Rintamäki  
  Tuon värisiä hakevaunuja näin Mäntässä aikoinaan.
kuva 22.03.2017 16:08 Esa J. Rintamäki  
  Ainakin noiden valurautaelementtien valmistus, etenkin kun niitä tarvittiin lievästi liioiteltuna miljoonia, oli helpompaa/halvempaa kuin ruveta levystä vääntelemään ja hitsailemaan...
kuva 22.03.2017 15:42 Tunnus poistettu  
  Possujuna!
kuva 22.03.2017 15:40 Esa J. Rintamäki  
  Voimansiirron periaate oli samanlainen kuin esim. Porkkanoissa (paitsi että Porkkanoiden vaihteisto oli automaattinen) eli momentinmuunnin ja sen perässä jälkivaihteet. Lyhyesti sanoen: hydraulismekaaninen. Veturi oli nopea, vaihteiston osalta suurin sallittu ajonopeus oli 144 km/t. Kovempaa ei saanut ajaa, sillä vaihteisto alkoi muuttaa väriään, eräänlaisena (tahattomana) varoituksena. Eljas, ajettiinko Pullahuruilla myös Tampereen suuntaan sinä aikana kun kalusto oli Turussa? Käsittääkseni VR:ltä olisi ollut järkevää laittaa sarja tienaamaan, etenkin rahaa kysymeen remontin jälkeen.
kuva 22.03.2017 15:29 Kari Suominen  
  https://vaunut.org/kuva/106763?u=3116
kuva 22.03.2017 15:21 Tommi K Hakala  
  Eikös Lontoon metrotunneleissa ole myös käytetty valuteräskehiä?
kuva 22.03.2017 15:17 Esa J. Rintamäki  
  Kysymys Rauhalan Jormalle: koskien Kluuvin ruhjeeseen laitettuihin valurautaputkiin, miten ne suojattiin? Kokemukseni mukaan paljas valurauta on kova ruostumaan...
kuva 22.03.2017 15:07 Jouni Halinen  
  Rauhalan Jorma voi varmaan kertoa tarkemmin nuorukaisiile miten tässä alapuolella "syvääjäädytettiin" metrotunnelia vuosina 1976 -1980 (noin) ja sinne sitten ("routamaahan") laitettiin ns. Kluuvin ruhjeiseen ne teräs (valu) putket. Tässä kuva ao. paikalta vuodelta 2016 huhtikuulta https://vaunut.org/kuva/61880?kv=1864&kv2=1922&paik=Helsinki
kuva 22.03.2017 14:35 Kari Haapakangas  
  BMW oli (on) myöskin yksi jupin kolmesta statusesineestä. Ne kaksi muutahan olivat NMT ja HIV
kuva 22.03.2017 13:38 Teppo Niemi  
  Anetan ne komentissa:
Tavaravaunut: Silk 14702
Puukori F 3525, Ei 22794
Dieselveturi Dr12 2216, Dr13 2343
kuva 22.03.2017 13:04 Jorma Toivonen  
  Riihimäen kaupungin viime vuoden (2016) talousarviossa oli 100000€ varattuna Heikin siirrolle ja suojakatoksen rakentamiseen, mutta kaupungin tiukka säästökuuri ohjasi summan toisaalle. Määrärahaa ei enää löydy vuosien 2017 - 2019 talous- ja toimintasuunnitelmastakaan. Muistomerkkiveturi olisi valmis siirtoon yleisön nähtäville. Vaarana on, että veturi alkaa vähitellen rapistua uudestaan, ellei se saa katosta suojakseen. Katoksen piirustukset ja rakennusluvat Rautatientorille ovat olemassa.
kuva 22.03.2017 12:59 Kari Suominen  
  Petrin kommentti osuu naulan kantaan ja avaa uuden näkökulman hankintojen järkevyyttä pelkästään teknisin ja taloudellisin perustein pohtivalle nykyihmiselle aiheeseen ja vallinneisiin oloihin.

Tämän päivän tarkasteluperspektiivistä on vaikea tajuta, kuinka nykypäivän muodikas termi yhteiskuntavastuu ei ollutkaan vuosittain raportoitavaa sanahelinää, vaan se valtionyhtiöiden ja laitosten kohdalla konkretisoitui sosiaalisesti ja eettisesti korostuneena kaikkien sidosryhmien osalta ja kuinka taloudellisen hyödyn odotettiinkin näihin yhtiöihin tulevan vasta pitkässä juoksussa, sillä suoran taloudellisen hyödyn kerääminen valtiolle oli toisarvoista. Valtiohan esim. perusti yhtiöitä, joiden tehtävänä oli jalostaa maakuntien raaka-aineita, pääasiassa puuta ja kaivannaisia siellä, missä raaka-aineet ovat sekä tarjota työtä ihmisille koko maassa. Ja vielä 1970-luvulle tultaessa valtion talousarvioissa saatettiin jopa lisätä pääomasijoituksia noihin yhtiöihin.

Mukavasti kevennyksenä mainittu "omistajaohjaus" VR:n 50-luvun hankintapolitiikasta puhuttaessa oli mahdollista aina Valtionrautateiden yhtiöittämiseen asti, sillä tällöin sitä koski perustuslaissa määritelty viranomaistoiminnan julkisuusperiaate, joka pyrkii takaamaan hallinnon avoimuuden. Nythän sitä ei enää lain näkökulmasta kosketa julkisuusperiaatteet vaan ainoastaan muodollinen sääntö omistajan tiedottamisesta (tässä tapauksessa liikenne- ja viestintäministeriön). Tämä tarkoittaa mm. sitä, että lehdistölle, kansalaisille tai huolestuneille poliitikoillekaan ei enää tarvitse luovuttaa tietoja yhtiön rakenteesta, rahavirroista tai sen liikennöimien linjojen kannattavuudesta.
kuva 22.03.2017 12:31 Esa J. Rintamäki  
  Jatkoksi: Antti Isotalo = Antonio Casagrande. (Edelleen Speden mukaan.) Samasta "lähteestä": Hinthaara = Homofilsgren.
Kuvasarja:
North Yorkshire Moors Railways
 
22.03.2017 12:07 Rainer Silfverberg  
  Kyllä varmaan pääsee matkustamaan mutta pitää varautua pitkiin passijonoihin, niin kuin ennen vanhaan kun Suomi ei kuulunut "yhteismarkkinoihin".