Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta
 
24.03.2017 11:00 Timo Arolainen  
  Hienoa dokumentaatiota, vielä kun saisi vertailukuvat valmiista tiesysteemistä.
kuva 24.03.2017 10:46 Raimo Harju  
  Ei ole tainnut veturin omistajataho esittää tällä sivustolla vastakommentteja, tarkoitan HR11 veturia. Joku täs taannoin niin hauskasti totes että näillä verkkovoivotuksilla vois tulostettuna tapetoida rautatiemuseon seinät, tai jotain sinneppäin.
kuva 24.03.2017 09:19 Johannes Erra  
  Kyllä. Omaa, vakinaista kalustokiertoa veturille ei enää ole. Säännöllisen epäsäännöllisesti käytön on tarkoitus jatkua henkilöliikenteen junissa Münchenin ympäristössä vielä tämän kuukauden ajan. Sen jälkeen tulevaisuus on epäselvä.
kuva 24.03.2017 08:09 Teppo Niemi  
  Ja eikös noiden raiteiden nimet olleet ensi sota, toinen sota ....
kuva 24.03.2017 08:07 Teppo Niemi  
  Etenkin kun tietää veturin omistajan. Sehän voi päätyä muuten vaikkapa kilpailijoiden vetovoimaksi....
Esim. Saksanmaalta on esimerkkejä, että museoveturi on päätynyt yksityisoperaattorille aktiivikäyttöön.
kuva 24.03.2017 07:58 [Tunnus poistettu]  
  Eiköhän se Hr11 mee kohta paaliin, kun VR OY pitää tyhjentää 2018 loppuun mennessä Hyvinkään pajan piha..
kuva 24.03.2017 03:23 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä vihje: -Pelatkaa lottoa, viikinglottoa, eurojackpottia, totoa ym, niin eiköhän sitä joskus miljoonan vuoden perästä voita rahat Hr11:n ehostukseen...
kuva 24.03.2017 03:00 Esa J. Rintamäki  
  Talonpoikaismarssin aikana ohjattiin Pohjanmaalta tuleva erikoisjuna kuvan sotilaslaiturille. Siinä on tainnut Vihtori Kosola tassutella...
kuva 24.03.2017 02:52 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan vaunu oli entinen Cit 2351.
kuva 24.03.2017 02:41 Esa J. Rintamäki  
  Joskus 1980-luvun puolivälin aikoina bussivarikolla majaili Paikallislinjat.
kuva 24.03.2017 02:18 Esa J. Rintamäki  
  Koki loppunsa kaivinkoneen kynsissä syyskuussa 1998.
kuva 24.03.2017 02:17 Esa J. Rintamäki  
  Miehitys poistettiin 1.11.1977 kun Jämsän oikoradalla aloitettiin tavaraliikenne. Samalla poistui myös kampiasetinlaite ja semaforit.
kuva 24.03.2017 02:15 Esa J. Rintamäki  
  Laajennettu muistaakseni vuonne 1908. Samoilla piirustuksilla laajennettiin myös Pihlajaveden asemataloa, eroa oli vain yhden ikkunan (!) verran. Mainittu ikkuna on vasemmassa päädyssä, ei näy kuvassa.
kuva 24.03.2017 02:12 Esa J. Rintamäki  
  Laajennettu vuonna 1920.
kuva 24.03.2017 02:00 Esa J. Rintamäki  
  Asematalo on vuodelta 1908.
kuva 24.03.2017 01:51 Esa J. Rintamäki  
  Dm7-auran näin viimeksi lojumassa Turun konepajan alueella, siis vain yhden, kesällä 1979.
kuva 24.03.2017 01:14 Esa J. Rintamäki  
  Talousmiehet puhuvat sellaista, että jos rahan arvo nousisi, eli tapahtuisi deflaatio, niin kansa nousisi järkyttyneenä kapinaan.... Toisin sanoen, inflaatio on helpommin hyväksyttävissä myös tietämättömien joukossa. Yhteiskuntarauhakin säilyy.
kuva 24.03.2017 00:56 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Reino Riihimäen ex. muistomerkistä ( https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10154.msg80072&topicseen= ).
Kolmena "sulan maan" vuotena on veturin vierellä tullut vietettyä aikaa kerran viikossa https://vaunut.org/sarja/2729 . Viimeksi jahkailimme valonheittimen sivuluukusta loistavaa veturin numeroa - viimeaikaisissa kuvissa tuota ei näy,mutta kuvasi todistaa, että alunperin tuollainen oli.
Riihimäen kaupunkihan veturin omistaa ja toimii haluammallaan tavalla entisöidyn muistomerkin omistajan ominaisuudessa, "Riihimäen veturiveteraanit" ovat vain vietelleet aikaansa muistomerkin vierellä kolmena kesänä asiantuntemustaan jaellen. - Ilmeisesti ei tarvitse puuttua tuohon puuttuvaan numerointiin...
kuva 24.03.2017 00:46 Esa J. Rintamäki  
  Voi sininen, kun on punainen!
kuva 24.03.2017 00:01 Esa J. Rintamäki  
  L&M = Lasten Malporo!
kuva 23.03.2017 23:36 Mikko Herpman  
  Läpiajettavat on varmaan purettu jo hyvä aika sitten. Oma muistikuva on 80-luvun lopusta, kun näillä seisoi pitkä letka hylättyjä huruja, tässä jo lyhyempi letka: https://vaunut.org/kuva/65497. Jo tuolloin raiteet päättyivät puskimiin.
kuva 23.03.2017 22:42 Jorma Rauhala  
  1970-luvun alussa ranskalaista Jouefin pienoisrautatiekalustoa sai ostaa asevelihintaan suoraan maahantuojalta Machinery Oy:ltä Teollisuuskadulta Psl knp:tä vastapäätä. Kerran sieltä kävin muutaman hopperin ostamassa. Saattavat olla vielä tallessa PRK:n kalustossa, kun ne sinne joskus jätin kuleksimaan...
kuva 23.03.2017 22:42 Rainer Silfverberg  
  Suomen ensimmäinen Maxi avattiin Karhulaan ennen Leppävaaran Maxia.
kuva 23.03.2017 20:54 Reino Kalliomäki  
  ”Hr11 oli sellainen ( ääni hiljentyen)… siinä oli se kattila, jolla yritettiin lämmittää runkoa… Turkuhan niitä käytti. Junat olivat sopivan kokoisia, matkat sopivia. Toinen asia oli koulutus. Parikymmentä vuotta höyryveturia ajaneet miehet suhtautuivat näihin hiukan halveksuen: Herrojen metkuja, antaa olla nyt, aika näyttää. Mies joka ei halua oppia on aivan toisenlainen kuin asiasta innostunut.” Edellisen kertoi Ylimatkaneuvoja O. Paukkunen haastattelussa 1986, ilmeisesti heijastaen Konetoimiston ajatuksia. Hän sekä koulutti henkilökuntaa, että otti vastaan uusia vetureita Tampereella, myös monille yksityisille. (juttuun sis. viittaus kirjaan VR:n ammattikoulutuksesta)
kuva 23.03.2017 20:00 Raimo Harju  
  On tosiaan harvinainen tilanne, kaksi höyryveturia lämpimänä. Puskinlyhtyjen ja koneiston valot vielä korostaa tunnelmaa, loistava kuva joka suhteessa.
kuva 23.03.2017 19:15 Raimo Harju  
  Kiitoksia tiedoista Jorma. Kävin ullakolla kaivelemas Resiinan 4/92 jossa kerrotaan veturin tekniikasta, ja puuttuvien teknisten tietojen johdosta uteliaisuuteni heräsi.
kuva 23.03.2017 18:33 Heikki Kannosto  
  Ohhoh. Olinko vielä silloinkin niin tietämätön etten bonjannut Jouefin olevan ihan samaa hoonollaa...? No mutta pari vuotta sinne tai tänne...
kuva 23.03.2017 17:07 Juhana Nordlund  
  Ilmeisesti vuoden 1971 katsotaan kuuluvan "1969 paikkeille", nimittäin Leppävaaran Maxi-Market avattiin (syksyllä) 1971.
kuva 23.03.2017 16:39 Heikki Kannosto  
  Maxista olisi vuoden 1969 paikkeilla saanut aika halvalla joitakin Jouefin vaunuja mutta ne jäivät ostamatta kun ei ollut varmaa sopivatko ne Märklin-radalle. Vanhentuessa ja viisastuessa tämä jäi hivenen verran harmittamaan.
kuva 23.03.2017 16:26 Heikki Kannosto  
  Minä sain omani Viinijärveltä: https://vaunut.org/kuva/79993
kuva 23.03.2017 15:36 Esa J. Rintamäki  
  Psykotestausvaunu tehtiin uudelle aluskehykselle 1949. Edelleen siinä oli päätyikkunat. Telimalli oli A12. Edelleen, A94 muutettiin vuonna 1988 sarjaan BT 01405. Kuvan vaunun alkuperä ei siten ole psykovaunu. BT 01405 havaittu Seinäjoella huhtikuussa 1997.
kuva 23.03.2017 15:20 Esa J. Rintamäki  
  Osuusratavartijoiden käyttö loppui 1970.
kuva 23.03.2017 15:14 Esa J. Rintamäki  
  Happotornista: kuulin aikoinaan huhun (?), jonka mukaan eräs elämäänsä kyllästynyt yksilö ei nähnyt omasta tukalasta tilanteestaan muuta poispääsyä kuin päättää päivänsä hyppäämällä happotornin sisältämään säiliöön. Kuulemma arkkuun pantavaa ei jäänyt, ei yhtään mitään...
Samantyyppinen tapaus sattui kun eräskin työläinen loikkasi hollanteriin. Tapaus havaittiin, kun selluviira oli väriltään normaalia punertavampaa...
kuva 23.03.2017 14:52 Teemu Saukkonen  
  Onko tähän tullut tietoa? Ties vaikka olisivat taas kohta Niiralassa.
kuva 23.03.2017 13:40 Petri Sallinen  
  Eivät olleet.

Esimerkiksi kaikki tolppavaunut ainakin Hk-vaunuihin asti maalattiin tavaravaunun vihreällä, samoin M-vaunut. Harmaan värin käyttöä ohjasi mitä ilmeisimmin "erikoisvaunun" määritelmä, eli ne vaunut, jotka määriteltiin erikoisvaunuiksi maalattiin harmaiksi. Esimerkiksi tolppavaunut ovat yleisvaunuja, joilla on monta käyttötarkoitusta. Aika monella harmaaksi maalatulla erikoisvaunulla on lähtökohtaisesti vain yksi erityisesti määritelty käyttötarkoistus.
kuva 23.03.2017 12:48 Tommi K Hakala  
  Eli olivatko kaikki avonaiset vaunut harmaita ja umpivaunut mustia/vihreitä ennen ferreksisävyn tuloa?
kuva 23.03.2017 12:22 Eljas Pölhö  
  Hyvä kun Teppo oli tarkkana. Näppäilyvirhe. Oikea numero on EFi 22396. En näköjään pysty korjaamaan alkuperäistä viestiä.
kuva 23.03.2017 12:03 Juhani Pirttilahti  
  Näitä on maalattu perinneväreihin enemmänkin. Osa niistä on museoliikenteessä ja osa arkiliikenteessä. Samoin on maalattu perinneväreihin myös pari HST-junan vetovaunua. Ja muutama Class 20: https://vaunut.org/kuva/116747
kuva 23.03.2017 10:21 Jouni Hytönen  
  Hyttimestarintie oli http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=1266 mutta syystä tai toisesta sen tiedot ovat järjestelmästä hävinneet. "Kauklahti asema" näkyy kuvassa (laituripolku).
kuva 23.03.2017 09:55 Mauri Monto  
  Veturin kyljessä on näköjään vanha logo. British Rail oli suurinta osaa Britannian rataverkosta operoinut rautatieyhtiö vuosina 1948–1997. Ilmeisesti NYMR on entisöinyt tämän veturin tuohon kuosiin "entisajan" logon myötä.
kuva 23.03.2017 08:24 Teppo Niemi  
  Jatketaan sitten hieman listaa: Mas, Hh, Hhn, Hhc, Hl ....
kuva 23.03.2017 08:21 Teppo Niemi  
  Tuo Eljaksen kommentissa 22.03.2017 17:24 mainittu EFi 22356 on minulle täysi mysteeri. Minun tietojeni mukaan EFi vaunujen numerot olivat 22371 - 22400. 'Perinteiset' Eik-vaunut päättyivät numeroon 22351.
Vaunut.orgin listaus matkustajavaunuista https://spreadsheets.google.com/spreadsheet/pub?hl=en&hl=en&key=0AlBj96uIl14OdHdQckFuSDhuMG1uOFZuMkJIMVpvU3c&single=true&gid=0&output=html ei myöskään tunne tuota numeroa. Listan mukaan numerosarjassa 22352 - 22361 ei ole yhtään vaunuja.
kuva 23.03.2017 08:11 Raimo Harju  
  Huru on juuri sopivasti elämää nähneen näköinen.
kuva 23.03.2017 06:31 Simo Virtanen  
  Ei näy, eikä nopeuskaan näy suurella osalla kerroista. Joskus täysin satunnaisesti näissä pyörii jotain animaatioita seuraavan aseman "palveluista".
kuva 23.03.2017 01:41 Esa J. Rintamäki  
  Ostin Vilppulan asemalta joskus 1970-luvulla kirjasen "Tavaraliikenteen kuljetuskalusto". Kirja ilmeisesti oli viimeinen jäljellä ollut kappale, sillä Omu-sarjan kuvan viereen joku oli kirjoittanut: "ruma".
kuva 23.03.2017 01:37 Jarmo Fredriksson  
  Kiitos ! Ilma sekä valo olivat suosiollisia. Vielä 5 min. ennen junan tuloa aurinko oli pilven takana. Joskus on tuuria matkassa.
kuva 23.03.2017 01:14 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Eljas lisätiedoista (samoin kuva https://vaunut.org/kuva/13009 ), tiedot lisätty (lupaasi kysymättä) omaan "paperiseen" arkistoon.
kuva 23.03.2017 01:13 Esa J. Rintamäki  
  Vielä Maybach Motorenbausta: siinä yhteydessä kun Maybach aikoinaan valmisti ilmalaivojen moottoreita, niin yhtiöstä eriytyi hammaspyörien valmistukseen erikoistunut Zahnradfabrik Friedrichshafen, eli nykyäänkin tunnettu ZF. Tuottaa nykyisin mm. vaihteistoja.
kuva 23.03.2017 01:10 Jorma Toivonen  
  Tuolla aiemmin (22.03. klo 8;49) uteli Raimo sähkö-asioista. Joitain hajatietoja löysin (alkup. veturi) generaattorin jännite 135V ja teho 19kW ( x 2). Akku 154 Ah, jaettuna molempiin päihin? Jäähdyttimen puhallin 110V, 8kW. Kahta Westinghouse E25A kompessoria pyöritti kiilahihnoilla 10kW:n moottori. Ennen käynnistystä täytyi moottorien öljynpaine nostaa riittäväksi (?) sähköisellä pumpulla.
Veturissa oli Spannor Swirlyflo junan lämmityskattila, tulipinta n. 10m² ja höyrystyskyky n. 300kg/t. Lämmönvaihtimen kautta moottorien ja vaihteistojen esilämmitys suoritettiin tuolla höyryllä. Myös veturin lämmitys (4 levypatteria ja ohjaamoiden ripaputkipatterit) tapahtui lämmönvaihtimen kautta.
kuva 23.03.2017 00:48 Esa J. Rintamäki  
  Ihan kuin kumipyörien vanteet olisi Saab 99:stä tai 900:sta.
kuva 23.03.2017 00:33 Eljas Pölhö  
  Hr11 parhaan kauden kilometrejä:
1958-12 = 61085 km (12217/veturi)
1959-01 = 59391 km (11878/veturi)
1959-02 = 53067 km
1959-03 = 56459 km
1959-04 = 51536 km
1959-05 = 60299 km
1959-06 = 45918 km
...
1959-11 = 48888 km (4 veturia ajossa = 12222 km/veturi)