|
Kuvasarja: Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta |
24.03.2017 11:00 | Timo Arolainen | ||
| Hienoa dokumentaatiota, vielä kun saisi vertailukuvat valmiista tiesysteemistä. | ||||
|
|
24.03.2017 10:46 | Raimo Harju | ||
| Ei ole tainnut veturin omistajataho esittää tällä sivustolla vastakommentteja, tarkoitan HR11 veturia. Joku täs taannoin niin hauskasti totes että näillä verkkovoivotuksilla vois tulostettuna tapetoida rautatiemuseon seinät, tai jotain sinneppäin. | ||||
|
|
24.03.2017 09:19 | Johannes Erra | ||
| Kyllä. Omaa, vakinaista kalustokiertoa veturille ei enää ole. Säännöllisen epäsäännöllisesti käytön on tarkoitus jatkua henkilöliikenteen junissa Münchenin ympäristössä vielä tämän kuukauden ajan. Sen jälkeen tulevaisuus on epäselvä. | ||||
|
|
24.03.2017 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös noiden raiteiden nimet olleet ensi sota, toinen sota .... | ||||
|
|
24.03.2017 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Etenkin kun tietää veturin omistajan. Sehän voi päätyä muuten vaikkapa kilpailijoiden vetovoimaksi.... Esim. Saksanmaalta on esimerkkejä, että museoveturi on päätynyt yksityisoperaattorille aktiivikäyttöön. |
||||
|
|
24.03.2017 07:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eiköhän se Hr11 mee kohta paaliin, kun VR OY pitää tyhjentää 2018 loppuun mennessä Hyvinkään pajan piha.. | ||||
|
|
24.03.2017 03:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä vihje: -Pelatkaa lottoa, viikinglottoa, eurojackpottia, totoa ym, niin eiköhän sitä joskus miljoonan vuoden perästä voita rahat Hr11:n ehostukseen... | ||||
|
|
24.03.2017 03:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talonpoikaismarssin aikana ohjattiin Pohjanmaalta tuleva erikoisjuna kuvan sotilaslaiturille. Siinä on tainnut Vihtori Kosola tassutella... | ||||
|
|
24.03.2017 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu oli entinen Cit 2351. | ||||
|
|
24.03.2017 02:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joskus 1980-luvun puolivälin aikoina bussivarikolla majaili Paikallislinjat. | ||||
|
|
24.03.2017 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koki loppunsa kaivinkoneen kynsissä syyskuussa 1998. | ||||
|
|
24.03.2017 02:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miehitys poistettiin 1.11.1977 kun Jämsän oikoradalla aloitettiin tavaraliikenne. Samalla poistui myös kampiasetinlaite ja semaforit. | ||||
|
|
24.03.2017 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laajennettu muistaakseni vuonne 1908. Samoilla piirustuksilla laajennettiin myös Pihlajaveden asemataloa, eroa oli vain yhden ikkunan (!) verran. Mainittu ikkuna on vasemmassa päädyssä, ei näy kuvassa. | ||||
|
|
24.03.2017 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laajennettu vuonna 1920. | ||||
|
|
24.03.2017 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalo on vuodelta 1908. | ||||
|
|
24.03.2017 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm7-auran näin viimeksi lojumassa Turun konepajan alueella, siis vain yhden, kesällä 1979. | ||||
|
|
24.03.2017 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talousmiehet puhuvat sellaista, että jos rahan arvo nousisi, eli tapahtuisi deflaatio, niin kansa nousisi järkyttyneenä kapinaan.... Toisin sanoen, inflaatio on helpommin hyväksyttävissä myös tietämättömien joukossa. Yhteiskuntarauhakin säilyy. | ||||
|
|
24.03.2017 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Reino Riihimäen ex. muistomerkistä ( https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10154.msg80072&topicseen= ). Kolmena "sulan maan" vuotena on veturin vierellä tullut vietettyä aikaa kerran viikossa https://vaunut.org/sarja/2729 . Viimeksi jahkailimme valonheittimen sivuluukusta loistavaa veturin numeroa - viimeaikaisissa kuvissa tuota ei näy,mutta kuvasi todistaa, että alunperin tuollainen oli. Riihimäen kaupunkihan veturin omistaa ja toimii haluammallaan tavalla entisöidyn muistomerkin omistajan ominaisuudessa, "Riihimäen veturiveteraanit" ovat vain vietelleet aikaansa muistomerkin vierellä kolmena kesänä asiantuntemustaan jaellen. - Ilmeisesti ei tarvitse puuttua tuohon puuttuvaan numerointiin... |
||||
|
|
24.03.2017 00:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi sininen, kun on punainen! | ||||
|
|
24.03.2017 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| L&M = Lasten Malporo! | ||||
|
|
23.03.2017 23:36 | Mikko Herpman | ||
| Läpiajettavat on varmaan purettu jo hyvä aika sitten. Oma muistikuva on 80-luvun lopusta, kun näillä seisoi pitkä letka hylättyjä huruja, tässä jo lyhyempi letka: https://vaunut.org/kuva/65497. Jo tuolloin raiteet päättyivät puskimiin. | ||||
|
|
23.03.2017 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| 1970-luvun alussa ranskalaista Jouefin pienoisrautatiekalustoa sai ostaa asevelihintaan suoraan maahantuojalta Machinery Oy:ltä Teollisuuskadulta Psl knp:tä vastapäätä. Kerran sieltä kävin muutaman hopperin ostamassa. Saattavat olla vielä tallessa PRK:n kalustossa, kun ne sinne joskus jätin kuleksimaan... | ||||
|
|
23.03.2017 22:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen ensimmäinen Maxi avattiin Karhulaan ennen Leppävaaran Maxia. | ||||
|
|
23.03.2017 20:54 | Reino Kalliomäki | ||
| ”Hr11 oli sellainen ( ääni hiljentyen)… siinä oli se kattila, jolla yritettiin lämmittää runkoa… Turkuhan niitä käytti. Junat olivat sopivan kokoisia, matkat sopivia. Toinen asia oli koulutus. Parikymmentä vuotta höyryveturia ajaneet miehet suhtautuivat näihin hiukan halveksuen: Herrojen metkuja, antaa olla nyt, aika näyttää. Mies joka ei halua oppia on aivan toisenlainen kuin asiasta innostunut.” Edellisen kertoi Ylimatkaneuvoja O. Paukkunen haastattelussa 1986, ilmeisesti heijastaen Konetoimiston ajatuksia. Hän sekä koulutti henkilökuntaa, että otti vastaan uusia vetureita Tampereella, myös monille yksityisille. (juttuun sis. viittaus kirjaan VR:n ammattikoulutuksesta) | ||||
|
|
23.03.2017 20:00 | Raimo Harju | ||
| On tosiaan harvinainen tilanne, kaksi höyryveturia lämpimänä. Puskinlyhtyjen ja koneiston valot vielä korostaa tunnelmaa, loistava kuva joka suhteessa. | ||||
|
|
23.03.2017 19:15 | Raimo Harju | ||
| Kiitoksia tiedoista Jorma. Kävin ullakolla kaivelemas Resiinan 4/92 jossa kerrotaan veturin tekniikasta, ja puuttuvien teknisten tietojen johdosta uteliaisuuteni heräsi. | ||||
|
|
23.03.2017 18:33 | Heikki Kannosto | ||
| Ohhoh. Olinko vielä silloinkin niin tietämätön etten bonjannut Jouefin olevan ihan samaa hoonollaa...? No mutta pari vuotta sinne tai tänne... | ||||
|
|
23.03.2017 17:07 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmeisesti vuoden 1971 katsotaan kuuluvan "1969 paikkeille", nimittäin Leppävaaran Maxi-Market avattiin (syksyllä) 1971. | ||||
|
|
23.03.2017 16:39 | Heikki Kannosto | ||
| Maxista olisi vuoden 1969 paikkeilla saanut aika halvalla joitakin Jouefin vaunuja mutta ne jäivät ostamatta kun ei ollut varmaa sopivatko ne Märklin-radalle. Vanhentuessa ja viisastuessa tämä jäi hivenen verran harmittamaan. | ||||
|
|
23.03.2017 16:26 | Heikki Kannosto | ||
| Minä sain omani Viinijärveltä: https://vaunut.org/kuva/79993 | ||||
|
|
23.03.2017 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Psykotestausvaunu tehtiin uudelle aluskehykselle 1949. Edelleen siinä oli päätyikkunat. Telimalli oli A12. Edelleen, A94 muutettiin vuonna 1988 sarjaan BT 01405. Kuvan vaunun alkuperä ei siten ole psykovaunu. BT 01405 havaittu Seinäjoella huhtikuussa 1997. | ||||
|
|
23.03.2017 15:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osuusratavartijoiden käyttö loppui 1970. | ||||
|
|
23.03.2017 15:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Happotornista: kuulin aikoinaan huhun (?), jonka mukaan eräs elämäänsä kyllästynyt yksilö ei nähnyt omasta tukalasta tilanteestaan muuta poispääsyä kuin päättää päivänsä hyppäämällä happotornin sisältämään säiliöön. Kuulemma arkkuun pantavaa ei jäänyt, ei yhtään mitään... Samantyyppinen tapaus sattui kun eräskin työläinen loikkasi hollanteriin. Tapaus havaittiin, kun selluviira oli väriltään normaalia punertavampaa... |
||||
|
|
23.03.2017 14:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tähän tullut tietoa? Ties vaikka olisivat taas kohta Niiralassa. | ||||
|
|
23.03.2017 13:40 | Petri Sallinen | ||
| Eivät olleet. Esimerkiksi kaikki tolppavaunut ainakin Hk-vaunuihin asti maalattiin tavaravaunun vihreällä, samoin M-vaunut. Harmaan värin käyttöä ohjasi mitä ilmeisimmin "erikoisvaunun" määritelmä, eli ne vaunut, jotka määriteltiin erikoisvaunuiksi maalattiin harmaiksi. Esimerkiksi tolppavaunut ovat yleisvaunuja, joilla on monta käyttötarkoitusta. Aika monella harmaaksi maalatulla erikoisvaunulla on lähtökohtaisesti vain yksi erityisesti määritelty käyttötarkoistus. |
||||
|
|
23.03.2017 12:48 | Tommi K Hakala | ||
| Eli olivatko kaikki avonaiset vaunut harmaita ja umpivaunut mustia/vihreitä ennen ferreksisävyn tuloa? | ||||
|
|
23.03.2017 12:22 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä kun Teppo oli tarkkana. Näppäilyvirhe. Oikea numero on EFi 22396. En näköjään pysty korjaamaan alkuperäistä viestiä. | ||||
|
|
23.03.2017 12:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näitä on maalattu perinneväreihin enemmänkin. Osa niistä on museoliikenteessä ja osa arkiliikenteessä. Samoin on maalattu perinneväreihin myös pari HST-junan vetovaunua. Ja muutama Class 20: https://vaunut.org/kuva/116747 | ||||
|
|
23.03.2017 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Hyttimestarintie oli http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=1266 mutta syystä tai toisesta sen tiedot ovat järjestelmästä hävinneet. "Kauklahti asema" näkyy kuvassa (laituripolku). | ||||
|
|
23.03.2017 09:55 | Mauri Monto | ||
| Veturin kyljessä on näköjään vanha logo. British Rail oli suurinta osaa Britannian rataverkosta operoinut rautatieyhtiö vuosina 1948–1997. Ilmeisesti NYMR on entisöinyt tämän veturin tuohon kuosiin "entisajan" logon myötä. | ||||
|
|
23.03.2017 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Jatketaan sitten hieman listaa: Mas, Hh, Hhn, Hhc, Hl .... | ||||
|
|
23.03.2017 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Eljaksen kommentissa 22.03.2017 17:24 mainittu EFi 22356 on minulle täysi mysteeri. Minun tietojeni mukaan EFi vaunujen numerot olivat 22371 - 22400. 'Perinteiset' Eik-vaunut päättyivät numeroon 22351. Vaunut.orgin listaus matkustajavaunuista https://spreadsheets.google.com/spreadsheet/pub?hl=en&hl=en&key=0AlBj96uIl14OdHdQckFuSDhuMG1uOFZuMkJIMVpvU3c&single=true&gid=0&output=html ei myöskään tunne tuota numeroa. Listan mukaan numerosarjassa 22352 - 22361 ei ole yhtään vaunuja. |
||||
|
|
23.03.2017 08:11 | Raimo Harju | ||
| Huru on juuri sopivasti elämää nähneen näköinen. | ||||
|
|
23.03.2017 06:31 | Simo Virtanen | ||
| Ei näy, eikä nopeuskaan näy suurella osalla kerroista. Joskus täysin satunnaisesti näissä pyörii jotain animaatioita seuraavan aseman "palveluista". | ||||
|
|
23.03.2017 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ostin Vilppulan asemalta joskus 1970-luvulla kirjasen "Tavaraliikenteen kuljetuskalusto". Kirja ilmeisesti oli viimeinen jäljellä ollut kappale, sillä Omu-sarjan kuvan viereen joku oli kirjoittanut: "ruma". | ||||
|
|
23.03.2017 01:37 | Jarmo Fredriksson | ||
| Kiitos ! Ilma sekä valo olivat suosiollisia. Vielä 5 min. ennen junan tuloa aurinko oli pilven takana. Joskus on tuuria matkassa. | ||||
|
|
23.03.2017 01:14 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Eljas lisätiedoista (samoin kuva https://vaunut.org/kuva/13009 ), tiedot lisätty (lupaasi kysymättä) omaan "paperiseen" arkistoon. | ||||
|
|
23.03.2017 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä Maybach Motorenbausta: siinä yhteydessä kun Maybach aikoinaan valmisti ilmalaivojen moottoreita, niin yhtiöstä eriytyi hammaspyörien valmistukseen erikoistunut Zahnradfabrik Friedrichshafen, eli nykyäänkin tunnettu ZF. Tuottaa nykyisin mm. vaihteistoja. | ||||
|
|
23.03.2017 01:10 | Jorma Toivonen | ||
| Tuolla aiemmin (22.03. klo 8;49) uteli Raimo sähkö-asioista. Joitain hajatietoja löysin (alkup. veturi) generaattorin jännite 135V ja teho 19kW ( x 2). Akku 154 Ah, jaettuna molempiin päihin? Jäähdyttimen puhallin 110V, 8kW. Kahta Westinghouse E25A kompessoria pyöritti kiilahihnoilla 10kW:n moottori. Ennen käynnistystä täytyi moottorien öljynpaine nostaa riittäväksi (?) sähköisellä pumpulla. Veturissa oli Spannor Swirlyflo junan lämmityskattila, tulipinta n. 10m² ja höyrystyskyky n. 300kg/t. Lämmönvaihtimen kautta moottorien ja vaihteistojen esilämmitys suoritettiin tuolla höyryllä. Myös veturin lämmitys (4 levypatteria ja ohjaamoiden ripaputkipatterit) tapahtui lämmönvaihtimen kautta. |
||||
|
|
23.03.2017 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin kumipyörien vanteet olisi Saab 99:stä tai 900:sta. | ||||
|
|
23.03.2017 00:33 | Eljas Pölhö | ||
| Hr11 parhaan kauden kilometrejä: 1958-12 = 61085 km (12217/veturi) 1959-01 = 59391 km (11878/veturi) 1959-02 = 53067 km 1959-03 = 56459 km 1959-04 = 51536 km 1959-05 = 60299 km 1959-06 = 45918 km ... 1959-11 = 48888 km (4 veturia ajossa = 12222 km/veturi) |
||||