|
|
19.03.2017 21:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Esa, jos kiertopyrkimys on kerran muodostanut ongelman, joka on saatu ratkaistua koulutuksella, niin silloin kiertopyrkimys ei ole pelkkä huhu. Eikä se aikalaisten lentäjien lausuntojen mukaan ollutkaan, eikä saksalaisten tilastojen, joiden mukaan Mersuja menetettiin, kun liian lyhyen koulutuksen jälkeen nuori lentäjä sai näin voimakkaasti kaartavan koneen alleen ja startti päättyi kaputtiin ja pilotin valitettavaan kuolemaan. Näin menetettyjä koneita ja urheita lentäjiä oli aivan liikaa. Hr 11:n heikkoudet eivät voineet olla pelkkää uskomusta, jos koko koneisto päädyttiin uusimaan sen vuoksi. Siitä tehtiin myös aivan liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kun seuraavaksi hankitussa saman kokoluokan veturissa ei ollut sen enempää Maybachin koneistoja kuin telejä tai ylipäätään nopeakäyntisiä moottoreita, vaan Vr 11:ssa oli kytkintankoveto ja keskinopea MAN:in moottori ja SRM:n vaihteisto, jatkotilauksissa tunnetusti Voithin. Tarkoitukseni on palata Hr 11:n koneistoon toisen kuvan yhteydessä. |
||||
|
|
19.03.2017 21:32 | Jari Kuusinen | ||
| Rto HR N:7 näyttäsi olevan kyseessä ja kuvauspaikkana Rimmi: http://rautatiekuvia.blogspot.fi/2017/03/on-rata-auto-rata-auto-on-rimmin.html | ||||
|
|
19.03.2017 21:31 | Jari Kuusinen | ||
| Tuttu kuva tuli vastaan nyt toisaallakin, kuvauspaikka näyttää olevan Rimmi: http://rautatiekuvia.blogspot.fi/2017/03/on-rata-auto-rata-auto-on-rimmin.html | ||||
|
|
19.03.2017 21:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei mahdotonta. Suunniteltiinhan myös Tv 3, joka olisi ollut 1´D1´ eli 2-8-2. Osaavatko höyryvetureihin syvällisemmin perehtyneet vorgilaisemme arvioida ajatusta 2´D -pyörästöisestä Pekasta? Eljas, Petri, Ilkka ja muut? Tämä ei tainnut kuitenkaan olla kovin yleinen akselijärjestys, miksiköhän? |
||||
|
|
19.03.2017 21:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen kuullut heiton, että valittaessa Huruille maalauskaaviota, asiaan olisi vaikuttanut se, että kermanvärinen maali oli silloin oleellisesti halvempaa kuin punainen...muita vetureita katsoessa tämä on tietysti mahdollistakin sikäli, että muissahan tämä kaavio on ikään kuin toisin päin. Miltä olisikaan näyttänyt kokopunainen Huru kermanvärisin raidoin? Muistan Dr15:sta puhuttaessa, että VR julisti kyseessä olevan uuden linjavetureiden maalauskaavion. Tka 7:hän oli valmistunut 1977 ja Tve 4 1978 ja keltaisen värin käyttö huomiovärinä oli silloin pop. Jostain syystä Dr15:n ja Sv1:n maalaus jäi ainutkertaiseksi. Kuvitellaanpa taas keltaista Sr1:ää... |
||||
|
|
19.03.2017 21:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnettomuuden johdosta moitittiin aikataulunsuunnittelijaa, joka oli laittanut "turhan pienen" pelivaran. Aikataulunsuunnittelija puolestaan sanoi että veturinkuljettajan pitää katsoa, mitä se edessä oleva opastin näyttää.... Muistan näin kuulleeni, joskus aikaa sitten. | ||||
|
|
19.03.2017 21:15 | Riku Outinen | ||
| Näin jälkikäteen ajateltuna aika mielenkiintoista, millaista ajoneuvokalustoa on Vr:llä ollut vuonna 2004... :D | ||||
|
|
19.03.2017 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paperilautaset ja aitoa muovia olevat lasit...? | ||||
|
|
19.03.2017 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veli venäläinen varmaan tuumasi että, harasoo, hjuva puu, halpaa... | ||||
|
|
19.03.2017 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täytyy sanoa että kuvan Huruille maalauskaavio sopii oikein hyvin, kuin suutarin nyrkki räätälin silmään. Minkähänlaisia ehdotuspiirustuksia lienee laadittu maalausta suunnitellessa? Muistan kuinka 1980 helmikuussa Hy knp:llä porukalla käydessä meille esiteltiin Dr15:n eri maalausvaihtoehtoja. Yksi vaihtoehdoista oli saanut kutsumanimen "Mustanaamio". Kuten tunnettua, toteutunut Dr15:n ilmiasu oli melko simppeli. | ||||
|
|
19.03.2017 20:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen nähnyt joskus muinoin rautatiehallituksen koneteknillisen toimiston piirustusarkistossa käydessäni varhaisen luonnoksen Ukko-Pekasta. Sen mukaan oli ehdotettu myös pyörästöjärjestystä 2'D eli 4-8-0, isoilla vetopyörillä tietysti. | ||||
|
|
19.03.2017 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksasta matkittua "ali-ihmisten" kohtelua... Minä taas luin jostakin, että Hpk-Ph-välillä sijaitsevaan neuvostosotilaiden hautaan olisi haudattu myös lähitienoolle pudonneen neuvostopommikoneen kaatunut miehistö. Muistomerkissä on luku 11. Ainakin SB-tyyppisessä pommikoneessa oli ollut kolmen hengen miehistö. SB-tyyppiä käytettiin talvisodan aikana, kuin myös Iljushin DB-3-tyyppiäkin. Suuri osa ko. paikalle haudatuista lienee jatkosodan ajoilta. Hiukan ihmetyttää tuo maininta "paikallisilla maatiloilla kuolleet". Sotavankeja kohdeltiin maatiloilla yleensä ystävällisesti, olivat talonväen kanssa samoissa ruuissa. Poikkeuksiakin saattoi tietysti olla... | ||||
|
|
19.03.2017 20:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kanneljärvi on edelleen Kanneljärvi, mutta Perkjärvi on nimeltään jotain Neuvostoliittoa, en muists ulkoa. | ||||
|
|
19.03.2017 20:27 | Petri Sallinen | ||
| Tunnen useita lentokonemallien rakentajia, jotka rakentavat tilaustöinä malleja. Silloin kun niitä rakennetaan kustannusvastaavasti ja maksetaan asiallisesti verot, niin hintaluokka voi olla enemmänkin kuin rautatiemallien rakentamisen. Eräskin tunnettu lentokonemallari totesi, että alle tonnilla ei vielä synny yhtään tilaustyötä. Valmiin mallin arvo ja loppuhinta muodostuvat ennen kaikkea kulutetuista työtunneista — ei niinkään itse rakennussarjan lähtöhinnasta, vaikka silläkin on merkityksensä. Esimerkiksi rautatiemallien maalaaminen on selvästi yksinkertaisempaa kuin lentokonemallien. Lukuisia lentokonemalleja itsekin rakentaneena tiedän, että lentokonemallin rakentaminen rakennussarjasta vie monesti selvästi enemmän työtunteja kuin rautatiemallin rakentaminen rakennussarjasta — automallien rakentaminen taas on tajuttoman työlästä vaativan maalauksen ja viimeistelyn vuoksi. Rautatiemallin rakennussarja (erityisesti liikkuvan veturin) on yleensä selvästi kalliimpi kuin lentokonemallin. Valmiin mallin kokonaishinta on kuitenkin molemmissa tapauksissa aika lähellä toisiaan. En osaa edes kuvitella, mitä maksaa viimosen päälle rakennettu automalli kromilistoineen ja maskeineen. Harvemmin rautatiemalleja lahjoitetaan kenellekään. Syynä voi olla investointi sarjaan, sen rakentamiseen uhratut työtunnit tai molemmat. Henkilökohtaisiin vaikuttimiin on vaikea ottaa kantaa. Työllä on kuitenkin aina hintansa — toisaalta rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta työmieskin on aina palkkansa ansainnut olipa sitten veturinkuljettaja tai pienoismallien rakentaja. Museoiden on elettävä budjettiensa mukaisesti ja tehtävä hankinnoissaan valintoja. Pienoismallit.net-sivustolla on mielenkiintoinen ketju, jossa mallarit kertovat kuinka monta työtuntia mallien rakentamiseen palaa. Sen perusteella on helppo haarukoida valmiiden mallien loppuhintoja. |
||||
|
|
19.03.2017 20:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Porkkalaa käsittelevä teos "Suljettu Aika" kertoo junaliikenteestä mm että VR neuvotteli 1950-luvun puolivälissä SNTL:n kanssa siitä että saisi ajaa kiitojunia vuokra-alueen läpi ilman että ikkunat peitettäisiin ja veturia vaihdettaisiin. Neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin. | ||||
|
|
19.03.2017 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuulemma venäläiset tekevät maailman parhaat mustat leivät ja tykit. | ||||
|
|
19.03.2017 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla kohoaa Kallion kirkon torni kuin papin keskisormi... | ||||
|
|
19.03.2017 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Porauslautta" (kansanhumooria, heko heko) taustalla. | ||||
|
|
19.03.2017 20:01 | Jouni Halinen | ||
| KaBus ? eli alukoppa ? | ||||
|
|
19.03.2017 19:37 | Timo Lähteenmäki | ||
| Takana on pölykapseli, samanlaista taidettiin käyttää kuplassa. Auto on sekasikiö vetotavan tuntomerkeiltään. Etuoven alla sijaitseva tankinkorkki kielii takavedosta. Takakulman korkin alla näyttäisi olevan valumia jolloin se olisi käytössä ja auto olisi neliveto. Mitä mahtaa olla tuolle tehty, otettu korjauspala mistä saatu ja siksi tuntomerkit on ristiriitaiset. Maavarakin vaikuttaa sen verran korkealta että nelivedon puoleen kallistun. | ||||
|
|
19.03.2017 18:44 | Esa Alestalo | ||
| Perkjärven aseman nimi on yhä Perkjärvi. Yleensa Kannaksen asemien nimet ovat venäläistetty. | ||||
|
|
19.03.2017 18:20 | Erkki Nuutio | ||
| Hajamielisyyttäni ovat Perk- ja Kaukjärvet osin seonneet: Asema on tietysti Perkjärvi ja vain tykistöleiri on Kaukjärvellä. | ||||
|
|
19.03.2017 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä kerran: Hr11 moottori oli ihan OK, samoin vaihteisto. Tehonsäätöjärjestelmässä oli suurin syy, miksi se aikoinaan jätti linjalle. Kiinnostaisi tietää oliko V200:n tehonsäätö samanlainen ennen vanhaan kuin Hr11:ssä. Kerrottakoon että Maybach MD325:n juuret juonsivat sukellusveneiden moottoreihin. Sitäpaitsi, paskan on pakko olla hyvää, 500 miljoonaa kärpästä ei voi olla väärässä! Minusta tuntuu että Hr11:n "paskaisuus" on huhu, samanlainen tapaus kuin yleisesti liikkuva huhu Messerschmitt Bf109:n vaarallisesta kiertopyrkimyksestä startissa. Tyyliin: senhän tietää kaikki! (Kiertopyrkimyksen hallinta oli koulutuskysymys. Enemmistö oppi hallitsemaan kiertopyrkimyksen, jotkut taas eivät.) Näitä huhuja levittävät henkilöt, jotka eivät ole lentäneet Bf109:llä tai kuljettaneet Hr11:ää... | ||||
|
|
19.03.2017 18:06 | Niila Heikkilä | ||
| Porkkalan vuokra-alueen ohittavaa rataa suunnitellaan edelleen. Sen nimi on vain ELSA :) | ||||
|
|
19.03.2017 17:58 | Kari Haapakangas | ||
| Vaikka tuo onkin siellä eteläsä, niin eiköhän se silti jäätyne pohojiaan myöten, jolloin kalakanta saattaisi olla kirjaimellisesti "heikossa hapessa". | ||||
|
|
19.03.2017 17:55 | Kari Haapakangas | ||
| Olenpa itsekin päässyt tällaisen valtion transun rattiin. Tai Yliopiston kirjoissa ja kansissa se oli, mutta valtion kuitenkin. Omissa fuksiaisissani. Perinteinen absolutistin kohtalo... ;) | ||||
|
|
19.03.2017 17:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ankat ovat etelän mailla. Nakatkaa pari ruutanaa tuonne, niin pääsee ongelle. | ||||
|
|
19.03.2017 17:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Täällä sanotaan aina että Hr11 oli täyspask. Kuitenkin saman tekniikan evoluutiona syntyi V200-sarja joita on jossain vieläkin muutamia ajokuntosena työkäytössä ja muutamiin vaihdettu uus pillarin kone. | ||||
|
|
19.03.2017 17:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen, taitoa on, kalustoa on, mutta museo vaan on ilman... Valinta jääköön vaunujen omistajille (onneksi!). | ||||
|
|
19.03.2017 17:29 | |||
| Ajoin tuolla kommentillani lähinnä sitä takaa kun nykyään kaikkien pitää mennä kahden tai useammankin vaihdon kautta Keski-Suomeen Porista tai muista Karhukunnista (Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki). Tuo lopetettu linja olisi mahdollistanut vaihdottoman yhteyden porilaisille sekä muille lähikuntien asukkaille vain yhdellä vaihdolla selviämisen jos olisi halunnut Jyväskylään tai ennen sitä vastaantulleille alueille mennä. | ||||
|
|
19.03.2017 17:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hartiapankkirakentajat suosivat myös Wartburg -farmaria. Samoista syistä kuin kommentissa 6.6.2008 23.50. Halpa hankkia, eikä tarvinnut varoa kolhuja lastattaessa. Tarpeen poistuttua sitten peltoautoksi nuorisolle. | ||||
|
|
19.03.2017 17:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajatella, saispa viimeisen version: ruiskukone 1700 cc, automaattivaihteisto jälkikäteen asennettuna, vakionopeuden säädin Biltemasta, kunnon stereot mäikymään ja antennin huippuun ketunhäntä. Olisi koko kova Leningrad Low Rider... Tuonti Suomeen kiellettiin mm. turvavyökiinnityksen takia. Ja arvo tuplaantuisi joka kerta kun ostaa tankin täyteen, heko heko... | ||||
|
|
19.03.2017 17:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuumailmapallolentäminen on sitä kaikkein alkuperäisintä ilmailua, jo vuodesta 1783. | ||||
|
|
19.03.2017 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi tuollainen Hr11:n keulakoriste oli Hyvinkään konepajan työhönottajan toimiston seinällä kesällä 1979, kun kävin siellä tyrkyttämässä itseäni työhön. Turha mainitakaan, etten päässyt. Oli yleinen rekrytointikielto VR:llä. Kysymys: miksi Hr11 1950 pitäisi olla ajokuntoiseksi saatettu? Minulle riittäisi nähdä se edes museoesineeksi päällisin puolin kunnostettuna. Minun mielestäni on toiveajattelua haaveilla 1950:n ja KCik:n kiitämisestä kiskoilla. Yleinen piirre rautatieharrastajapiireissä näyttää joillakin olevan pilvilinnojen rakenteleminen ja kun samalla totaalisesti unohdetaan todellisuuden tarjoamat tosiasiat. Puhetta riittää, mutta teot jäävät harvojen hartioille. Matti Bergström valitti aikanaan samaa. Kunniaa niille jotka ovat laittanneet hihat heilumaan Porkkanan, HMVY:n, PoRhan, PMR:n myötä. Miksi esimerkiksi Sm1 6001 pitäisi museoida, kun kerran siellä on jo kokolias pienoismalli sähköjunasta, vielä alkuperäisasussa.(Vaikka mielestäni on erinomaista että Huru 2241 on museolla, ristiriitaako?) Samaa piirrettä on joskus havaittavissa linja-autopiireissä, on innostuneita harrastajia joiden mielestä joka ikinen tiettyä korimallia/alustaa edustava yksilö pitäisi tallettaa... No, puhetta tämäkin, entisten jatkoksi... | ||||
|
|
19.03.2017 16:57 | Markku Knuutti | ||
| Tokikin Alun-alunperin kaksivaloiset kilikellolla ilman puomeja , kuten myös Varikon ylikäytävällä. | ||||
|
|
19.03.2017 16:54 | Lauri Kivijärvi | ||
| Pari Esan ja Juhanin kommentteihin liittyvää kuvalinkkiä: Kiitojunavaunusto on vieraillut Suomen Rautatiemuseon isännöimillä Pienoisjunatreffeillä H0-mittakaavassa. Vaunusto on pienoismallin rakentaneen henkilön omistuksessa. Kuva: https://tarzan.1g.fi/kuvat/Pienoisjunatreffit+2016/IMG_1407hd.jpg?img=full Myös eräs keskustelussa mainituista H0-Dm4-moottorivaunuista on vieraillut Pienoisjunatreffeillä, tosin eri näytteilleasettajan pisteellä. Kuva: https://tarzan.1g.fi/kuvat/Pienoisjunatreffit+2016/IMG_1433hd.jpg?img=full Kiitokset nimimerkki Tarzan.1g.fi:lle Pienoisjunatreffien 2016 dokumentoinnista. |
||||
|
|
19.03.2017 16:42 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vakka-Suomessa on parikin autolasitehdasta, hyvin tod näk ainakin U:gissa tehdyissä Calibroissa silloin täkäläiset klasit. | ||||
|
|
19.03.2017 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuulemma Opel Calibran tuulilasit olivat suomalaista ruotantoa. Olivat huomanneet Opelilla että alunperin tarkoitukseen käytetyt italialaiset tuulilasit olivat aivan mahdottomia. Väänsivät maisemaa, oli paksuuseroja ja sopivat huonosti paikalleen... | ||||
|
|
19.03.2017 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulta kysyttiin kerran että mitä tyyliä Heinolan nykyinen asemarakennus edustaa? Vastasin siihen että ei ainakaan barokkityyliä, mieluummin parakkityyliä. Olin pitänyt kerran pitkäksi venyneen esitelmän rautatiearkkitehtuurista SRHS:n kerhoillassa, ja se oli jäänyt sitten muutamankin läsnäolleen muistiin... | ||||
|
|
19.03.2017 16:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Heikki ennätti ensin! Noin korkea numero on jo hyvä tunniste. Lisään kohteen pieneksi sarjaksi, niin näkyvät nuo Pedershaabitkin. | ||||
|
|
19.03.2017 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22547 oli myös tilapäisenä Kirkkonummen makasiinina silloin kun asematunnelia rakennettiin. Muistan kerran kun kävin koiran kanssa kysymässä junasuorittaja/asemapäälliköltä lupaa käydä makasiinilla punnitsemassa koiraa. Arvoisa herra virkamies kielsi jyrkästi, mutta mentyäni makasiinille, siellä ollut asemamies antoi luvan. Koira (parivuotias berninpaimenkoiranarttu) painoi siinä 47 kg. Olikin hiukan kookkaan puoleinen berninartuksi. | ||||
|
|
19.03.2017 15:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäjänsininen on myös kissarotu. | ||||
|
|
19.03.2017 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla suuresta ja mahtavasta tullut TE, eli entinen saksalainen BR52 Kriegslok. | ||||
|
|
19.03.2017 15:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konsulttejakin niin paljon, että saa rumempia hätistellä halolla kauemmas... | ||||
|
|
19.03.2017 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, ilmailumuseon käytäntö on ollut sellainen, että mallinrakentajat ovat kysyneet museolta että kiinnostaako (jokin tietty konetyyppi). Yleensä ilmailumuseo on vastannut että kiinnostaa. Mallinrakentaja ryhtyi töihin ja mikäli aihe herätti yleistä mielenkiintoa, niin teki samalla lehtijutun esim. Pienoismalli-lehteen. Ovat sitten lahjoittaneet mallinsa museolle korvauksetta. Ilmailumuseollakaan ei ole määrättömästi rahaa. Tuo linkin kokoamispalvelu ilmeisesti tuntee kustannusvastaavuuden, eihän toiminta muuten olisi mahdollistakaan.... Ymmärtääkseni rautatiemallien hintojen ollessa sellaisia kuin mitä ne on, niin mieluummin ne pidetään itsellä kuin lahjoitettaisiin ilmaiseksi museolle. Tietääkseni lentokonemallien hinta on huomattavasti ostajaystävällisempi kuin juna/veturimallien. Vai kuinka on? | ||||
|
|
19.03.2017 14:12 | Jyrki Längman | ||
| Ennen tukikohta-alueen palauttamista suomelle alettiin suunnitella uutta rataa kyseisen alueen ohittamiseksi, porkkalan alueen palauttaminen etuajassa keskeytti/lopetti kysen radan suunnittelun | ||||
|
|
19.03.2017 13:47 | Robert Sand | ||
| Mitä vetureita seisoo tuolla takana? Onko ensimmäinen hytillinen veturi Pedershaab? Mikä se toinen on? | ||||
|
|
19.03.2017 13:39 | Joonas Viita | ||
| Kulkee. http://rasp.rw.by/en/train/?train=087%D0%91 | ||||
|
|
19.03.2017 13:20 | Timo Varshukov | ||
| Taustalla näyttäisi olevan Valko-Venäjän rautateiden vaunu (BCh). Mitenköhän se on Riikaan päätynyt? Kulkeeko Minskistä juna Riikaan? | ||||
|
|
19.03.2017 13:17 | Niila Heikkilä | ||
| Jos jostain syytä tukikohdan toimintaa olisikin jatkettu myöhemmille vuosikymmenille, on mielenkiintoista spekuloida olisiko junien ikkunoiden huputusta jatkettu loppuun saakka.Tai miten alueen rautatiet olisivat yleensäkään toimineet. Entä olisiko suomalainen veturi (Huru) päässyt vetämään junia alueen läpi. | ||||
|
|
19.03.2017 13:13 | Erkki Nuutio | ||
| Matti Parkkosen ilmoittaman mukaan Axel Thunebergin kontrahti asemien ulkoseinien mainoksista irtisanottiin ja mainokset piti poistaa 1.6.1909 mennessä. Kuva on siis viimeistään vuodelta 1909. Kilpien kielet ovat kaiketi vuoden 1907 käytännön mukaiset. En muista pitikö kyrillisen tekstin olla ylinnä Bobrikovin aikana. Etualalla vasen lienee venäläinen asemakomendantti (?), oikealla puolellansa asemapäällikkö Holm. Rähinäremmillinen on asemakonstaapeli. Kaukjärveltä jaettiin posti laajalle ympäröivälle Kannakselle, joten kuvassa on aseman ja postin henkilökuntaa. Poika on sähköpostin varhainen edeltäjä. Asemakylässä oli paljon väkeä ja toimintaa. Venäläiset huvila-asukit ryntäsivät sinne vuosisadan vaihteessa, ja heille ehti päätyä noin kaksisataa asumusta asemaseudulta, kankailta ja lähikylistä. Aseman edustalla saattoi olla jopa 70 isvossikkaa. Noin puolentoista kilometrin pistoraide Vierustan jyrkkäreunaiselle soramontulle avattiin heti Pietarin radan valmistuttua ja soraa kuljetettiin täysillä sorajunilla Pietariin asti. Puutavaraa lastattiin laanilta. Vuonna 1905 valmistui kapea raide ruhtinas Soltakoffin Savikon tiilitehtaalle. Raiteella liikkui kaksi höyryä, toisena Koppel (C1-pöyräjärjestys ja aputenderi). Kuvaa myöhemmin vuonna 1913 pakkolunastettiin Venäjän armeijalle vajaan 20 kilometrin päästä Kaukjärveltä alue tykistön ampumaleiriksi Nikolajevskija artilleriskij polygon. Vierustan pistoraidetta pidennettiin sen lastauksia varten noin 6 km mittaiseksi. 1918-1939 alue oli Suomen kenttätykistön Kaukjärven ampumaleiri https://www.vaunut.org/kuva/102231?paik=Kaukj%C3%A4rvi . Talvisodan lopulla Viipuria terrorisoineet ns. aavetykit ampuivat sieltä. Kaukjärvi oli saariasema. Kuvassa oikealla näkyvä "venthooli" purettiin 1920-luvun kopulla tarpeettomana. Elokuva Jääkärin morsian kuvattiin suurelta osin asemalla vuonna 1937 (valeTuckums). Asema tuhoutui sodassa ja toimi 1941-1944 parakissa. Lähteet: Perkjärvi (Karisto, 1988, 287 s. , sisältää myös muistinvaraisen hyvän kartan asemakylästä ja aseman raidekaavioineen) ja Paulaharju: Tykistömme kehto - Perkjärvi (Suomen kenttätykistön säätiö, 2001, 191 s.). |
||||