|
|
19.03.2017 13:13 | Erkki Nuutio | ||
| Matti Parkkosen ilmoittaman mukaan Axel Thunebergin kontrahti asemien ulkoseinien mainoksista irtisanottiin ja mainokset piti poistaa 1.6.1909 mennessä. Kuva on siis viimeistään vuodelta 1909. Kilpien kielet ovat kaiketi vuoden 1907 käytännön mukaiset. En muista pitikö kyrillisen tekstin olla ylinnä Bobrikovin aikana. Etualalla vasen lienee venäläinen asemakomendantti (?), oikealla puolellansa asemapäällikkö Holm. Rähinäremmillinen on asemakonstaapeli. Kaukjärveltä jaettiin posti laajalle ympäröivälle Kannakselle, joten kuvassa on aseman ja postin henkilökuntaa. Poika on sähköpostin varhainen edeltäjä. Asemakylässä oli paljon väkeä ja toimintaa. Venäläiset huvila-asukit ryntäsivät sinne vuosisadan vaihteessa, ja heille ehti päätyä noin kaksisataa asumusta asemaseudulta, kankailta ja lähikylistä. Aseman edustalla saattoi olla jopa 70 isvossikkaa. Noin puolentoista kilometrin pistoraide Vierustan jyrkkäreunaiselle soramontulle avattiin heti Pietarin radan valmistuttua ja soraa kuljetettiin täysillä sorajunilla Pietariin asti. Puutavaraa lastattiin laanilta. Vuonna 1905 valmistui kapea raide ruhtinas Soltakoffin Savikon tiilitehtaalle. Raiteella liikkui kaksi höyryä, toisena Koppel (C1-pöyräjärjestys ja aputenderi). Kuvaa myöhemmin vuonna 1913 pakkolunastettiin Venäjän armeijalle vajaan 20 kilometrin päästä Kaukjärveltä alue tykistön ampumaleiriksi Nikolajevskija artilleriskij polygon. Vierustan pistoraidetta pidennettiin sen lastauksia varten noin 6 km mittaiseksi. 1918-1939 alue oli Suomen kenttätykistön Kaukjärven ampumaleiri https://www.vaunut.org/kuva/102231?paik=Kaukj%C3%A4rvi . Talvisodan lopulla Viipuria terrorisoineet ns. aavetykit ampuivat sieltä. Kaukjärvi oli saariasema. Kuvassa oikealla näkyvä "venthooli" purettiin 1920-luvun kopulla tarpeettomana. Elokuva Jääkärin morsian kuvattiin suurelta osin asemalla vuonna 1937 (valeTuckums). Asema tuhoutui sodassa ja toimi 1941-1944 parakissa. Lähteet: Perkjärvi (Karisto, 1988, 287 s. , sisältää myös muistinvaraisen hyvän kartan asemakylästä ja aseman raidekaavioineen) ja Paulaharju: Tykistömme kehto - Perkjärvi (Suomen kenttätykistön säätiö, 2001, 191 s.). |
||||
|
|
19.03.2017 13:08 | Heikki Itävuo | ||
| Aitoneva | ||||
|
|
19.03.2017 12:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Linkin kuva vie turveradalle. | ||||
|
|
19.03.2017 12:41 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan sittenkään? 6217:ssä VR:n liikemerkki oli aika suurikokoinen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2011/2011-07-03/030711+015A.jpg | ||||
|
|
19.03.2017 12:24 | Jouni Halinen | ||
| Vielä löylyä kiukaalle. Tabe muutti asumaan sinne Tammelan Tabelaan (Liesjärven rannalla) palattuaan Jenkeistä(1978). Silloin kuin minä siellä kävin (1976) niin siellä ei ollut sähköjä vaan valaistus hoidettiin kaasulla, joka huoneessa oli "kaasuhana" oven pielessä ja lamppu keskellä kattoa, emme kokeilleet että toimiiko. Löylyistä puheen ollen, sauna oli tehty varmaan jostain riihestä sen verran siitä pyyhki tuuli läpi, sitä lämmitettiin käytännössä puolitoista vuorokautta yhteen putkeen, yksi äijä kokoajan puita tekemässä. Tabe rakensi koko talon ympäri korkean verkkoaidan, ja kaksi koiraa vartiossa, jossain vaiheessa Forssan poliisilaitokselle alkoi tulla häneltä soittoja että joku hiippailee talon ympärillä. Poliisipäällikkö valitti jossain lehdessä, että laitoksen niukasta polttoainebudjetista menee leijonanosa säännöllisiin tarkistuskäynteihin Tabelassa. Ajomatka kestää (lievällä ylinopeudella) 20 minuuttia suuntaansa. Tama tuli mitattua silloin 1976, kun lähdimme käymään Forssan pitkäripaisessa la 13.40 perillä oltiin 13.59.59 (Alkot menivät silloin kiinni 14.00). Ovea sulkenut myyjä totesi iloisena, kato pojat oli päivän ensimmäisiä ja myös viimeisiä asiakkaita. No nyt on kerrottu kaikki Tabesta. |
||||
|
|
19.03.2017 12:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| VRS-UN "kullanruskea" voi olla standardiväreistä lähinnä. Tarkkaa tietoa minulla ei ole tästä vaunusta. | ||||
|
|
19.03.2017 12:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Vorgin antamien etäisyyksien perusteella Fredriksbergin laituri oli noin 50 m siltojen pohjoispuolella. Paulin kuvassa https://vaunut.org/kuva/117577?a=1 suunnilleen laskumäen kohdalla. En muista (hmm) nähneeni siitä kuvaa. | ||||
|
|
19.03.2017 11:58 | Heikki Kannosto | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/80798 on selvästikin tummempi rusehtava väri. | ||||
|
|
19.03.2017 11:56 | Otto Diekmann | ||
| Numero on todennäköisesti 6217 | ||||
|
|
19.03.2017 11:56 | Pave Saarinen | ||
| Ei minulla ainakaan ole kuvaa. Laituri oli Pikku-Pasilassa, eli jossakin siinä Hartwall-areenan seutuvilla nykyisin. | ||||
|
|
19.03.2017 11:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Missä kohtaa oli se Fredriksbergin laituri? Onko siitä olemassa mitään kuvaa? | ||||
|
|
19.03.2017 11:40 | Jouni Halinen | ||
| Ja myös tukikohdan korkeat kustannukset vaikuttivat asiaan. Tukikohta oli haluttu palveluspaikka, olot olivat erinomaiset verrattuna normi tukikohtaan. | ||||
|
|
19.03.2017 11:34 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Porkkalan palautus ei ollut sotateknologinen, vaan poliittinen toimi. Pääministeri Urho Kekkosen osuus oli merkittävä ja kiistaton. Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs Viktor Lebedev otti asian ensimmäisenä esille Kekkosen kanssa elokuussa l955, ja vasta sen jälkeen Paasikiven kanssa. Neuvostoliitto oli jo aiemmin, toki omista valtapoliittisista lähtökohdistaan esittänyt, että suurvallat luopuisivat rajojensa ulkopuolella sijaitsevista tukikohdista. Neuvostoliittoa huolestutti myös Suomen pyrkimys vahvistaa pohjoismaisia suhteita, jonka se katsoi vievän maatamme länttä kohti. Näiden jännitteiden keskellä pääministeri Kekkonen toimi liennyttävänä ja sovittelevana, lähestyvästä presidentinvaalista huolimatta - tai sitten siitä johtuen. Tämän tietäen Neuvostoliitto lähestyi Porkkala-asiassa ensimmäisenä nimenomaan Kekkosta. Paasikivi myös halusi Kekkosen mukaan Moskovaan neuvottelemaan asiasta, joka olisi kuulunut ensisijaisesti presidentille. Käytännössä Neuvostoliitto sitoi Porkkalan palautuksen YYA-sopimuksen jatkamiseen. Porkkalan palauttaminen oli myös Paasikiven ja Kekkosen asettama ehto tälle. Kekkonen piti esillä myös Karjalan palauttamista, mutta olosuhteet eivät mahdollistaneet sen tuomista vuoden l955 neuvotteluihin. Porkkalan luovutuspöytäkirjan allekirjoitustilaisuudessa 26.l.l956 lausui Neuvostoliiton l. varapääministeri Pervuhin: "Tässä yhteydessä sallinette tuoda julki tunnustuksen Suomen maineikkaalle valtionpäämiehelle Herra Presidentti Paasikivelle, ja samoin Herra Pääministeri Kekkoselle, joiden taholta Neuvostoliiton hallitus on aina todennut pyrkimyksen yhteisymmärrykseen sekä hallitustemme välisen ystävyyden lujittamiseen." (Suomi, Kuningastie, Otava l990) Tämän pitäisi olla selvää tekstiä. |
||||
|
|
19.03.2017 11:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Eipä juolahtanut mieleeni, muistuttaa Minkiön vanhaa vajaa, mutta ei ole. Tositoimesta on kyse. | ||||
|
|
19.03.2017 11:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Minkiöllä. | ||||
|
|
19.03.2017 11:16 | Markku Knuutti | ||
| Joo Jormaa mukaillen , täälon intin kaluston asiantuntemusta palio :) Onkos mukana AT-S :sää ja MAZ :sia ajaneita ? | ||||
|
|
19.03.2017 11:12 | Rainer Silfverberg | ||
| NL luopui Porkkalasta mm siksi että oli sopinut USA:n kanssa että USA lakkauttaa samaan aikaan tukikohdan Turkissa Mustanmeren rannalla. Myös ohjusteknologialla oli merkityksensä että katsottiin ettei ole pakko enää pitää tukikohtaa Suomessa. | ||||
|
|
19.03.2017 11:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä kai Helsingissä vielä laiturijärjestys on olemassa? Eihän tuollaista voi edes hallita ilman suunnitelmaa. | ||||
|
|
19.03.2017 11:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Nykyisin kaukojunien lähtöraiteet eivät ole aikataulussa määritetty mutta nyrkkisääntönä voi sanoa että rantaradan junat lähtevät raiteilta 10-15 ja pää- ja oikoradan raiteilta 4-11. Poikkeuksia tosin esiintyy. Olen nähnyt esim Imatralle lähtevän junan raiteella 12. | ||||
|
|
19.03.2017 10:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ja miksi niitä ei ole muutettu enempää, lienee taustalla se, ettei ole enää tarvetta samalla tavalla kuin aiemmin on ollut. Miehistö nukkuu konteissa, asuntovaunuissa tai hotelleissa. | ||||
|
|
19.03.2017 10:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sinisistä vaunuista on muutettu virkatarvevaunuiksi ainakin yksi CEmt ja aikoinaan oli myös sotilaskuljetuksien käyttöön muutettuja. Suurin syy niiden sotilasvaunujen poistoon saattoi olla hankaluudet vaunutekniikan kanssa ja ei niitä oikein osattu käyttääkään. Ja kyllä sinisissä ilma voi kiertää painovoimaisesti, koska niissä on avoimet ilmanvaihtoaukot katolla. | ||||
|
|
19.03.2017 10:19 | Reijo Kankkunen | ||
| Hyvä kuva pulassa olevasta junasta,tälläisiä enemmänkin! | ||||
|
|
19.03.2017 10:16 | Kari Haapakangas | ||
| Varsin tyylikäs vetoaisan korotuspala... | ||||
|
|
19.03.2017 10:13 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös ne kuparilauteet olleet nk. "kultakuunarissa", joka demagnetisoinnin takia piti tehdä täysin ilman rautaosia. Siinä oli suomalaisilla suuria vaikeuksia saada erilaisia kuparisäiliöitä nesteenpitäväksi, kun ei moisen materiaalin käytöstä ollut pahemmin kokemusta. | ||||
|
|
19.03.2017 10:09 | Kari Haapakangas | ||
| Sanonnan mukaan protolla ei pitäisi hinata mitään soppatykkiä raskaampaa, mutta kyllähän sitä hinattiin. Herra kuljettajalta tuli kyllä vähän painokelvotonta tekstiä, kun perään pantiin seittämän tonnin MAMS-kontti, jonka telin on suunnitellut herra idiootti. Ei se kovin ketterästi metsäteillä kulkenut, vallankin kun oli vielä pahasti yläpainoinen. | ||||
|
|
19.03.2017 09:58 | Julius Ylitalo | ||
| Miltä Taivalkosken asema näyttää. Kävin vain yhden kerran tällä asemalla. | ||||
|
|
19.03.2017 09:52 | Julius Ylitalo | ||
| Retretti näyttäisi aika kivalta. | ||||
|
|
19.03.2017 09:50 | Julius Ylitalo | ||
| Helsingin päärautatieasemalla on 19 laituriraidetta. Koska käyn Helsingissä hyvin harvoin en tiedä miltä raiteelta juna lähtee. Olisi kiva tietää suunnat ja raiteet. | ||||
|
|
19.03.2017 09:40 | Osku Reinikka | ||
| Ei tainnut toi homma ihan hirveen kätevästi onnistuakaan...? | ||||
|
|
19.03.2017 09:18 | Petri Sallinen | ||
| Pienoismalleja voidaan rakentaa mistä tahansa aiheesta, mikäli museo niitä halulaa tilata. Oheisen linkin tapaa löytyy kolme erilaista Dm4:n mallia, joita asiakkaille on rakennettu — on siellä vähän muutakin. http://mestarimallit.com/kokoamispalvelu/ |
||||
|
|
19.03.2017 08:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä rautatiemuseossa on ainakin ollut esillä Dm4 ja kiitojunavaunusto. Enpä tiedä kuuluiko kokoelmaan. | ||||
|
|
19.03.2017 08:13 | Raimo Harju | ||
| Tai sitten saman tien yhden suhde yhteen. | ||||
|
|
19.03.2017 03:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korjaan: TIEDUSTELUTEKNIIKAN. Vrt. Lockheed U-2 esimerkiksi. | ||||
|
|
19.03.2017 03:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämä olekin CEmt 24005 aikaisemmalta statukseltaan? Palovaurion jälkeen muutetu salonkivaunuksi. | ||||
|
|
19.03.2017 03:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös smaragdinvihreitä? Timantti on joko väritön tai vaalean kellervä, sanovat isot pojat. | ||||
|
|
19.03.2017 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin veturissa olisi sähkövalaistus? | ||||
|
|
19.03.2017 03:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräältä majakanvartijalta joku kysyi että eikö noista ympärillä parveilevista lokeista saisi ruokavalioon lisäystä? Majakanvartijan kerrotaan vastanneen kyselijälle seuraavasti: - Otetaan lokki ja rannalta pyöreä kivi. Pannaan uuniin ja paistetaan aikansa. Otetaan pois uunista. Kivi on tällöin mureampi kuin lokki ja maistuu paremmalta. | ||||
|
|
19.03.2017 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naisystäväni äiti kertoi että jatkosodan aikana nuorena tyttönä asuessaan Rantasalmella, olivat sinne majoitetut sotilaat kertoneet hänelle ja parille muulle tytölle että.savolaiset ovat pommittaneet Suomea. No, ei siinä mitään, myöhemmin hänen vanhempansa olivat menneet kyläilemään ja tytöt olivat jääneet kotiin. No, sinne tuli sotilaita, jotka kysyivät että missä muut ovat? Hän oli vastannut että muut ovat navetassa. Sotilaat mienivät navettaan, tulivat sitten takaisin tupaan sanoen että eihän siellä ollut kuin lehmiä. Hän oli sanonut että minähän sanoin että muut ovat navetassa. Sotilaat tajusivat jutun sanoen: - halvatun tytöt, että.keksittekin! Se oli ollut pieni takaisinmaksu savolaisten Suomen-pommituksesta. Kyseinen tyttö on tällä hetkellä 87-vuotias virkeä muori. | ||||
|
|
19.03.2017 02:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Metsäkylän asemaa rakennettaessa sovellettiin Oulun rautatien pysäkin piirustuksia, vaikka yksityiskohdissa on eroa, esimerkiksi ikkunoiden alapuoliset peilikoristeet puuttuvat. Olihan rakentajana yksityinen rautatieyhtiö. Sama koski läheistä vahtitupaa. | ||||
|
|
19.03.2017 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli viimeisinä vuosinaan elänyt hiljaiseloa kahden kissansa kanssa Turussa. Lehdessä oli ollut kuva Taben asunnon ovesta, jossa oli ollut sukunimi Kosonen. Timanttisiivet-kirjan mukaan Tabe meni aikanaan naimisiin Matti Kososen kanssa, joka oli palvellut ilmavoimissa lentäjäupseerina. Sittemmin mr Kosonen muutti Yhdysvaltoihin, värväytyi armeijaan ja palveli helikopteripilottina Vietnamissa. Sen jälkeen hänestä tuli liikennelentäjä. Tabe ei virallisesti eronnut Kososesta,, vaikka asuikin erossa, joten siksi kyseinen sukunimi. Mainittakoon, että Taben sairaan kaunis ulkonäkö, joka herätti aikanaan huomiota, oli perua persialaisesta isästä ja suomenruotsalaisesta äidistä. Jouni, Tabe ei ehtinyt täyttää 80, vaan kuollessaan oli 79-vuotias. | ||||
|
|
19.03.2017 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunnollisen kokoiset takavalot tuossa 2104:ssä. Aatteen miehen näkemys taisi olla asianmukainen... | ||||
|
|
19.03.2017 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tanskaan myydyt ruotsinlätät saivat vastaavasti nimityksen "Dadelasken". Ruotsissa ilmeisesti nimitys "rälsbuss" oli kuvaava ja kansan suuhun sopiva. SJ tosin myöhemmin muutti rälsbussit kategoriaan motorvagn, silti matkustava yleisö käytti rälsbussia puhekielessään. | ||||
|
|
19.03.2017 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, paljonko oli Anttilan satanen? Joo, 99,90 FIM. | ||||
|
|
19.03.2017 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kukahan näppäräsorminen taituri tekisi pienoismallin Dm4:stä ja kiitorungosta rautatiemuseon kokoelmiin lisättäväksi? Vaikka HO-skaalassa? Esimerkiksi Suomen ilmailumuseolla on joidenkin pienoismallirakentajien väsäämiä lentokonemalleja, niin miksipä ei myös rautatiepuolella tehtäisi samoin? | ||||
|
|
19.03.2017 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkivallan kestävää rakennetta? | ||||
|
|
19.03.2017 00:48 | Jouni Halinen | ||
| Tabe kuoli 80 vuotiaana 2006. | ||||
|
|
19.03.2017 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Palamistapausten varalta ennen ainakin VR:llä meistettiin vaunun numero sivusta katsoen vasempaan päähän, puskinpalkin päähän. Tämän ansiosta on monen virkatarvevaunun entinen numero selvinnyt... | ||||
|
|
19.03.2017 00:35 | Mikko Herpman | ||
| Yksi syy voi olla ilmanvaihdon puuttuminen ilman sähköä. Eli jos vaunut seisovat vaihtelevissa säissä tuppaavat homehtumaan. Tämän kaltainen Kontti muistuttaa ehkä enemmän taloa missä on painovoimainen ilmanvaihto.. | ||||
|
|
19.03.2017 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan 45662 mukaan säiliö näyttää olevan hitsattua rakennetta. Tuollainen pääty kestää painetta, mutta on hankala valmistaa. On siinä saanut Ok48.00:lla räkiä saumaa niin maan perusteellisesti. | ||||
|
|
19.03.2017 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| On olemassa yksi vaatimus suunnittelijoille sotilaskäyttöön suunniteltavaa ajoneuvoa koskien: sen tulee olla mahdollisimman ruma. | ||||
|
|
19.03.2017 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs tuttavani kertoi poikana keränneensä keväisin lokinmunia asuessaan rannikolla. Äitinsä leipoi niistä kääretorttua ja oli kuulemma paremman makuista kuin kananmunista leivottu. | ||||