|
|
19.03.2017 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| On olemassa yksi vaatimus suunnittelijoille sotilaskäyttöön suunniteltavaa ajoneuvoa koskien: sen tulee olla mahdollisimman ruma. | ||||
|
|
19.03.2017 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs tuttavani kertoi poikana keränneensä keväisin lokinmunia asuessaan rannikolla. Äitinsä leipoi niistä kääretorttua ja oli kuulemma paremman makuista kuin kananmunista leivottu. | ||||
|
|
19.03.2017 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Defiers oli mänttäläinen. | ||||
|
|
19.03.2017 00:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Rakennus on tavaramakasiini. Asemarakennus on oikealla kuvan ulkopuolella. | ||||
|
|
19.03.2017 00:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tuurin asemarakennus on myytävänä, tiedä sitten kuuluuko tämä irtaimisto kauppaan mukaan. Vr2 951:n saa kaupan päälle ainakin. | ||||
|
|
19.03.2017 00:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eräs versio meni niin, että kun ensimmäistä kuparilauteista saunaa testattiin, oli suomalaisille tuotu ämpäreissä kylmää vettä lauteen viilentämistä varten. Ei kuparilauteilla tehty kuin 1 sauna tai oliko koko juttu vaan tornari.. | ||||
|
|
18.03.2017 23:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Mannerheimin syntymäpäivän aikana tarjottu rintamilla oleville sotilaille "leikatun konjakin" lisäksi normaalimuonan lisäksi herkullisia erikoisannoksia? Jossain on mainittu joskus että Onkel Adi sai vain lasillisen puolukkamehua. Keiteliä kutsuttiin selän takana nimellä "Lakaitel". | ||||
|
|
18.03.2017 23:44 | Jorma Toivonen | ||
| Tätä ketjua on ollut mielenkiintoista seurata. Rautatieharrastajat ovat monitietoista porukkaa. Ensin arvuuteltiin kuvan kuormurin mallia, vähitellen ollaan siirrytty raskaasta neuvostokuormurista keveään amerikkalaiseen urheiluautoon - mihinkähän päädytäänkään? Pitkässä ketjussa ei ole liiemmin rautatie-asiaa, ei edes mahdollista kiistelyä vaunusarjasta, josta tämä kuormuri ajaa ulos. Kommenttiani EN ole kirjoittanut missään nimessä MOITTIVASSA mielessä - näinhän tuo ajatus alkaa huomaamatta harhailemaan. Jatkakaa samaan tahtiin... (Tabekin pääsi taas otsikoihin... minkähän ikäinen lienee?, onko elossa?). | ||||
|
|
18.03.2017 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko tuon oikealla näkyvän muurin takana sateelta suojassa porukkaa, joiden motto on: "Linna on kotini"? | ||||
|
|
18.03.2017 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Määritelmistä: USA:n armeijan käyttämästä tavaraluettelosta ei löydy sanaa "vetoketju". Tilalla on määritelmä: " kahta eri puoliskoa yhteen kiinnittävä liukukiiinnitin". Lähde: Valitut Palat, sotilashuumoria, joskus 1960-luvun aikana. | ||||
|
|
18.03.2017 23:33 | Julius Ylitalo | ||
| Ihan totta! Olen vähän ihmeissäni. Luulin että Tuurissa on vain Höyryveturi, Kyläkauppa, Seisake , Asemarakennus ja Tuurin keskustan tasoristeys. |
||||
|
|
18.03.2017 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhoista ajoista puhuttaessa voidaan kuvitella neuvostoarkkitehtien koulutukseen sisältyneen Puolueen historiaa. Ensimmäisenä vuotena päästy Lokakuuhun, ja sen jälkeen vasta annettu kynät ja viivoittimet sekä kerrottu että sosialistinen realismi on kaikkein edistyksellisin taidesuuntaus... | ||||
|
|
18.03.2017 23:13 | Julius Ylitalo | ||
| Onko tuo rakennus Liedon asemarakennus vai joku muu? | ||||
|
|
18.03.2017 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikähän mahtaa olla syynä ettei sinisistä vaunuista ole ainoatakaan muutettu virkatarvevaunuiksi? Tuo kuvassa näkyvä virkatarveasuntovaunuratkaisu vaikuttaa lähinnä hätäratkaisulta. Kun sinisissä kuitenkin olisi ollut lämmitys/valaistus valmiina. Ihme kyllä saksalaisilta onnistuu muutostyö matkustajavaunuista virkatarvekäyttöön, niin miksi Suomessa taas ei onnistu? (Lukuunottamatta porkkanan välivaunuista koottuja johdonvetojunia ja Hy knp koeajojunaa.) Kenpä osaisi sanoa? | ||||
|
|
18.03.2017 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saivatkin apinan raivolla ahertaa, ettei liikennehäiriöstä tulisi liian pitkää... | ||||
|
|
18.03.2017 21:37 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä satelliittitekniikasta, kun se oli 1955 vasta paremminkin ajatusasteella. Mutta muun asetekniikan kehittyminen saattoi vaikuttaa Stalinin kuoleman ohella. Eiköhän tärkein syy Porkkalan palautukseen ollut silti pyrkimys kiillottaa Neuvostoliiton ulkoista näyteikkunaa. | ||||
|
|
18.03.2017 21:34 | Eero Aro | ||
| Kiitos ajoituksesta Erkki. 1917 kuulostaa erittäin mahdolliselta. Mummoni syntyi 1897. Ajoitin aikahaarukan alkupään sen mukaan, että 1917 hän olisi voinut olla piikomassa siinä talossa, jonka asukkaita kuvassa on. Joka tapauksessa arvelin, että vuosi on todennäköisimmin ennen 1920:tä kuin sen jälkeen. | ||||
|
|
18.03.2017 21:22 | Pietu Tuovinen | ||
| On kuvassa sen verran erityistä, että tämän Valakon pari, 2812, hajosi menomatkalla Kolariin ja lähti PYO262:n mukana Ouluun. 262:n vetureina toimivat Dr16 2816 & 2813. | ||||
|
|
18.03.2017 21:00 | Mikko Herpman | ||
| Pisti silmään ratapölkkyjen välit. Ihan kuin silmään näyttäisivät välit isommilta mitä nykypäivänä. Mahtaako olla vaan optista harhaa, vai onkohan ollut joskus eri välistyksiä pölyillä? | ||||
|
|
18.03.2017 20:41 | Erkki Nuutio | ||
| VR 1912/37 II mukaan Senaatti antoi sotilasviranomaisten aloitteesta 31.8.1915 RH:lle käskyn ryhtyä viipymättä toimeen kaksoisraiteen rakentamiseksi Uudenkylän-Korian (ja Kaipiaisten-Taavetin) välille. Kaksoisraide rakennettiinkin sitten sodan aikana [= 1917 loppuun mennessä] näille asemaväleille. Töitä jatkettiin Riihimäen-Viipurin muilla asemaväleillä 1917-1928, mutta lamakauden [1929-] tultua työ keskeytettiin. Viittamäki on välillä Uusikylä-Koria, joten historiikin mukaan kaksoisraide tuli senkin kohdalle viimeistään 1917 lopulla. Kuvaa tarkastellen voinee tulkita, että penkere toista raidetta varten on äskettäin silloisilla lapiotyömenetelmillä tasattu. Lähimpänä oleva, kaksoisraiteen mahdollistava ylikäytävän reuna-aita pylväineen ei ole nähnyt ainuttakaan talvea. Tämä ajoittaisi kuvan todennäköisesti kesälle 1917. 1916 vaikuttaa liian aikaiselta, koska silloin Viittamäki pitäisi olla kyltissä myös kyrillisesti (kyltin toista poskea ei toki pysty näkemään). Lisäksi kyltti vaikuttaa lievästi omatekoiselta ja II sortokauden lopun (Nikolai II kaatui 3.1917 ja sortotoimet peruuntuivat) innostuksesta syntyneeltä. Tämäkin siis viittaa kesään 1917 ja se että asia ja henkilöt haluttiin juhlavasti kuvalla ikuistaa. |
||||
|
|
18.03.2017 20:30 | Heikki Jalonen | ||
| Markku, naulan kantaan! Mitä isompi meri, sen vähemmän on yhdellä pisaralla merkitystä... Renesanssin aikana kuvien teko oli kallista puuhaa, erikoisammattimiesten vaikeaa maalaustaidetta. Ehkäpä myös silloin huonoakin tehtiin, mutta suurin piirtein kaikkea silti siltä ajalta säilynyttä pidetään kyllä nykyisin mestarityönä. Asiaan paneutuminen on avainsana tässä. Ja kalleus karsii turhat joutavuudet. Mutta, eikös se tämmöinen paneutuminen ole nykyisin on-line digiaikana vähän pásse? Että nähdään vaivaa? Ettei kaikkea saada heti ja välittömästi enemmän lisää, ellei peräti oitis tai ihan nyt. Ilmaiseksi, jollei jopa maksutta. |
||||
|
|
18.03.2017 20:29 | Toni Lassila | ||
| Dr16-vetureita ei Kolarin junia lukuunottamatta enää edes vakituisesti käytetä Oulun pohjoispuolella. Joskus on Yv-Kem-rapujuna (T 5415/5417) Valakolla ja paluu Kemistä Ouluun T 5112:ssa, mutta nekin ajetaan pääosin Dv12- tai Sr1-vetureilla nykyisin. | ||||
|
|
18.03.2017 20:15 | Simo Virtanen | ||
| Ei kai Dr16 mikään pohjoisen yksinoikeus ole, kun niillä liikennöidään päivittäin myös Jyväskylän eteläpuolelle asti. | ||||
|
|
18.03.2017 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hm, pientä laittoa vailla... | ||||
|
|
18.03.2017 20:13 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava talvinen kuva. Ja ehkä jo muutaman vuoden kuluttua tämäkin näkymä on ainakin joltain osin historiaa, eli kyllä näitä kannattaa kuvata mahdollisuuksien mukaan. | ||||
|
|
18.03.2017 20:06 | Perttu Karttunen | ||
| Mitenkään kuvaan sinällään liittymättä mutta rintamamiestaloihin liittyen kylläkin, itse asun rintamamiestalossa jonka mun isovanhemmat rakensi 1954 valmistui tämä. | ||||
|
|
18.03.2017 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkalan palautuksen yksi näkökohta oli, paitsi Stalinin kuolema 1953, myös satelliittitekniikan kehittyminen. Tämän myötä länsi sai tietää entistä tarkemmin varustuksista, joukkojen sijoituksista, lentokentistä ym. Suomenlahden sulkeminen välillä Porkkala-Viron rannikko ei enää neuvostojohdon mielestä vastannut alkuperäistä tarkoitustaan. Sotamateriaalin ikääntyminenkin saattoi vaikuttaa. Puhumattakaan sitten N-liiton ulkoisesta maineesta... | ||||
|
|
18.03.2017 19:48 | Tunnus poistettu | ||
| Oletinkin että kuvaa on hieman korjailtu, mutta se ei muuta miksikään sitä, että kun valokuvaus oli kallista ja harvinaistakin, siihen paneuduttiin vakavasti linssin molemmin puolin. Nykyinen räpsiminen on ihan muuta, olisi niitä pikseleitä vaikka kuinka perhanasti! | ||||
|
|
18.03.2017 19:47 | Niila Heikkilä | ||
| Rintamamiestaloja rakennettiin 1950-luvun puoliväliin asti. Voisi kuvitella että se sukupolvi joka Porkkalasta joutui lähtemään, ja elämää piti järjestellä rakentamalla uusi talo, ei välttämättä enää palattuaan, jos palasi ollenkaan, ryhtynyt välittömästi uuden talon rakennustöihin. Kun paluumuuttajat olivat asettuneet takaisin ja korjattavissa olevat talot oli korjattu, 60-luku kolkutteli jo ovella. Silloin ei tosiaan enää rintamamiestaloja rakennettu, vaan modernimpaa tyyliä. Ilmeisen moni Porkkalasta lähtenyt palasi takaisin, koska alue ei ollut missään maan äärissä vaan suhteellisen lähellä pääkaupunkia. Joskaan vielä 50-luvulla agraaritalouden ollessa pääelinkeino ei Helsingin läheisyys vielä merkannut samalla lailla kuin nykyään. Mikäli Porkkalan vuokra-aika olisi viivähtänyt aivan sopimuksen loppuvuosiin, luultavimmin palautus olisi toteutunut luonnostaan samoihin aikoihin kun Baltian maat itsenäistyivät ja N-liitto hajosi. Eli joukot olisivat poistuneet muutamassa vuodessa sen jälkeen. Vuosi olisi voinut hyvinkin olla juuri 1994. | ||||
|
|
18.03.2017 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan selvästi näkyy Jounin kommentin liitekuvassa yksiosainen takalasi, siis 1964! Corvette esiteltiin ensi kerran 1953. Siinä oli hiukan kutiteltu kuusisylinterinen moottori, tilavuus 235,5 cid teho 150 bhp, kolmella Carter-kaasuttimella. Vaihteisto oli kaksivaihteinen Powerglide-automaatti. Valmistettiin 300 kpl (jotka kaikki menivät VIP-henkilöille). Chevrolet tuohon aikaan tarjosi mallistossaan vain kuusisylinteristä moottoria siitä huolimatta että kilpailevalla Fordilla oli V8 valmistusohjelmassaan oman rivikuutosensa lisäksi. Silti tavallista Chevyä myytiin aika hyvin. Kun Corvetten suosio alkoi nousta, niin Ford puolestaan lanseerasi kaksipaikkaisen Thunderbirdin 1955. Corvette sai V8:n nokalleen 1955. Sen jälkeen Corvette kulki menestyksestä toiseen. Ford luovutti 1958 muuttamalla Thunderbirdin entistä kookkaammaksi nelipaikkaiseksi loistoristeilijäksi. Taben Corvetten korimallin esittely tapahtui 1963, jolloin 1950-luvun ttyylinen kori jäi historiaan. Corvetten yhteydessä kuuluu mainita Zora Arkus-Duntov, jonka ansiota on Corvetten urheilullinen maine. Ei edes 1967 esitelty Camaro (joka puolestaan oli Chevroletin vastine kuuluisalle Ford Mustangille) pystynyt samaan. Mainittakoon että Corvetten suunnitteluun kului 30 kk. | ||||
|
|
18.03.2017 19:27 | Eero Aro | ||
| Duoda... Tehän tietysti näette tämän vain rankasti pakattuna jpg-kuvana. Tallensin sen itselleni TIF:finä skannauksen jälkeen. Albumi on nyt taas aika syvällä tuolla hyllyssä, joten en rupea kaivamaan kuvaa esiin, mutta luulisin että paperikopio on noin 7cm leveä. En käsitellyt kuvaa juuri muuten, kuin säätämällä valaistustasapainon, senkin automaattisesti. Taivaasta taisin muutaman tahran siivota. | ||||
|
|
18.03.2017 18:58 | Tunnus poistettu | ||
| Nykykameroiden ja kuvankäsittelyohjelmien paremmuudesta riitelijät. Hiljentykää! | ||||
|
|
18.03.2017 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiini näyttää olevan alkuperäinen, vaikkakin laajennettu myöhemmin. | ||||
|
|
18.03.2017 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikään koira ei ole pentuna vihainen, sellaiseksi se tulee vain opetettuna... Aseman ovet eivät ole alkuperäisiä, mikä pikkuisen häiritsee yleisilmettä. Vai onko koira vihainen, kun se haukkuu merkiksi isännälleen/emännälleen että nyt tuli reviirille tunkeilija. Tuo ilmoitettu vuosiluku hieman ihmetyttää: Tku-Tl/Hl-Tpe-rata avattiin liikenteelle 22.6.1876. Luulisi että asematalot olisivat silloin olleet valmiina käyttöön. | ||||
|
|
18.03.2017 18:31 | Heikki Jalonen | ||
| Voisiko olla ratavarusteisen kaivinkoneen liitevaunu. Polttoainepönttöä ainakin on siirrelty, huomaa öljyinen pohjavaneri. Vaihtokauhojakin on kuskattu, laitakaiteiden mutkat ja kolhut kertovat siitä. Ratapyörästö näkyy olevan hydraulisesti laskettavissa/nostettavissa. Maantiellä kumipyörillä, kiskoilla rautaisilla. | ||||
|
|
18.03.2017 18:24 | Heikki Jalonen | ||
| Tarkka ja hieno on tämä kuva, ihan IKIn (Into Konrad Inha) väärtiä työtä. Taustan rakennuksen katon kauempana oleva osa saattaisi jopa olla haljasta. Jos se on haljasta (halkaistua hieman kourumaiseksi veistettyä mäntyä), se on erittäin vanhaa, jo paljon ennen pärekattoa käytössä ollutta tekotapaa. Lautakatto olisi uudempaa tekniikkaa, pärekaton aikalaista, vasta mekanisoidun sahauksen mukana käyttöön tullutta. Huomatkaapa ratapölkkyjen välit: kuvan perusteella pölkyt ovat harvemmassa kuin nykyään on tapana (0,6 m). Ehkä 0,9 m välein. Koska tämän rataosan akselipainoja nostettiin? Vasta 1920-luvun puolivälissä? Silloinhan pölkytyksen väli on varmaankin viimeistään tihennetty? Oikeanpuoleinen maisterisherra: sattuuko lukusalle joku 1900-luvun alun osakuntaelämän tuntija. Mihin tuo tummakupuinen hattu viittaisi? Saksassa tahi Ruotsissa saatuihin opintoihin? Eihän tuo herra ole mikään Pietarin kimnasisti? Huomatkaapa muuten hänen aistikas kävelykeppinsä, tehdastekoa. Ehkäpä siellä on piilomiekka sisällä - jos herra on peräti Heidelbergin studeruksia... |
||||
|
|
18.03.2017 18:16 | Eero Aro | ||
| Keskellä oleva mies koppalakissa voi hyvinkin olla ratavartija, sillä hän ei ole mukana muissa seurueesta otetuissa kuvissa. | ||||
|
|
18.03.2017 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Simson oli ainakin 1950-luvun loppupuolela verraten yleinen mopomerkki. Muistaakseni ainakin länsisaksalainen Kreidler teki Florett-nimistä kevytmoottoripyörää 50 cc moottorilla. Huippunopeus taisi olla siinä 80 km/t. Menestyipä Kreidler luokassaan jopa TT---ajoissa (nyk. RR-ajot). Mielenkiintoinen tuo puolienglantilaisvaihde. | ||||
|
|
18.03.2017 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oma kehu lemuaa, mutta tunnustan entisöineeni tuon kyltin joskus 1979 tienoilla. | ||||
|
|
18.03.2017 17:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noista sotakorvauskuunareiden saunoista pikku juttu: suomalaiset olivat tehneet lauteet haapalaudoista niin miehistön kuin myös päällystön saunoihin. Neuvostoliittolaiset tarkastajat ihmettelivät moista tasa-arvoisuuden korostamista ja vaativat suomalaisia tekemään päällystön saunoista hienompia. Suomalaisiin meni piru, menivät ja päällystivät lauteet kuparipellillä. Näin jutusteli Arimo Raeste kirjassaan, eri asia on että tarvitseeko tätä ottaa vakavasti... Tarina ei kerro mitä venäläinen päällystö tykkäsi istuessaan saunassa kuumentunéelle kuparipellille. Taisivat kiitellä tsuhnia... | ||||
|
|
18.03.2017 17:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta tuli mieleen, että koska Sydänmaan lähellä ollut "verenottopaikka" purettiin? Lienee ollut siinä entisen Kuorasjärven seisakkeen tienoilla? Sydänmaan vesiasema oli ollut olemassa jo radan rakentamisesta lähtien, ainakin se oli merkittynä valmistusaikaiseen pituusprofiilipiirroskirjaan. | ||||
|
|
18.03.2017 17:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli melkoisen vaarallinen risteys, ainakin silloin kun rekka, juna, jalankulkija, pyöräilijä, raitiovaunu ja malttamaton henkilöauto osuivat paikalle samaan aikaan. | ||||
|
|
18.03.2017 17:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Ihastuttava kuva! VR:n puurakenteita on hiljan uusittu: Aitapylväitä ja laiturin kansi. Perustukset lienevät alkuperäiset. Miten pian kyllästämätön puu lahoaa? Ehkä kuva on noin 15-20 vuotta perustamisen (~1906) jälkeen. Laiturin öljylamppu kavaltaa paikan olleen miehitetyn. Timon kysymys sai selaamaan postikorttipinoa, asia oli joskus askarruttanut. Ensin kuvittelin tämän olevan itäinen piirre, mutta koska "vikoja" löytyi lännestäkin, arvelen jutun perustuvan epävarmaan kirjoitustaitoon. Piste ison Iin päällä esiintyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/110836?t=siuro&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus SIURO. Piste J:n päällä kuvassa https://vaunut.org/kuva/112837?t=m%25C3%25A4ntyharju&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus MÄNTYHARJU. Eräästä Seinäjoen asemakilvestä puuttuu Ä:n pisteet. Säiniö on kirjoitettu Ii:n pistein, mutta ilman Ä:n pisteitä. Hassuin on Perkjärvi ilman mitään pisteitä, kirjoitettuna "PERKIARVI". Tämän täytynee olla venäjän kielen vaikutusta. Kaikki mainitut ovat vanhoja juttuja. Varmaan on muitakin, kaikkiaan epätavanomaista. |
||||
|
|
18.03.2017 17:18 | Erkki Nuutio | ||
| Mestaritason kuva! On tainnut kyseisen kihlajais- tai muun juhlan kuvaaja kuvannut tämänkin kuvan isolle negatiiville. Viittamäen laituri/seisake palveli vuoden 1916 Liikenneosaston käsikirjan mukaan matkustajaliikennettä ja tavaraliikenteestä pikkutavaraa ja paketteja. Radan varrella-kirjan mukaan se palveli etenkin maidon kuljetusta Viipuriin ja Pietariin. Kansallisarkiston netissä olevan piirustusluettelon mukaan paikalla oli ilmeisesti vuodelta 1914 hirsirakenteinen, laudoitettu h+k -rakennus (ratavartijan/laiturinhoitajan tupa?), sauna ja resiinavaja ja tietenkin kuvan laituri. Mahtaako kuvan juureva keskushahmo olla tämä ratavartija/laiturinhoitaja, joka hyvänä asiakaspalvelijana, Viittamäen erityisolosuhteet huomioon ottaen on antanut luvan istua laiturin reunalla. Alkuperäiset rakennukset lienee purettu viimeistään 1956, jolloin tilalle on piirustusluettelon mukaan tullut lautarakenteinen puhelinvartiopaikka (Radan varrella -kirjan kuva?) ja ulkohuone. Muutettu miehittämättömäksi seisakkeeksi 1964 ja lakkautettu 1970. |
||||
|
|
18.03.2017 17:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä sen tekee rikkaruohoksi? Sekö että se kasvaa kielletyllä alueella? | ||||
|
|
18.03.2017 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy myös yksi 1960-luvun Corvette, avomallina. | ||||
|
|
18.03.2017 17:08 | Kari Haapakangas | ||
| Viidenkymmenen vuoden vuokra-ajalla alue olisi palautunut Suomelle 1994, joten sinänsä toistakymmentä vuotta sitten olisi VOINUT pitää paikkansa. Paitsi että huomioiden YYA-sopimuksen antaman esimerkin olisi sitä kuitenkin joskus seitkytluvulla pidennetty kymmenellä tai kahdellakymmenellä vuodella. Jolloin se epämieluisan vuokralaisen häätö olisi voinut olla aivan viime vuosina (kauhistuttava ajatus). | ||||
|
|
18.03.2017 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juhani, tarkoitatko kenties liikenteessä olleiden kokonaismäärää? Valmetin valmistamat ovat asia erikseen. Kirjan tekijä on tehnyt luettelonsa mm. tuotantoraporttien pohjalta, lähteet ovat mainittuna. Vai olenko minä ollut hyväuskoinen? Mistähän tuo Eil- ja Eilf-lukumäärien poikkeama johtuu? Painovirhepaholainenhan syntyi samaan aikaan kun Gutenberg keksi kirjapainon, onko sillä pukinsorkkansa mukana? | ||||
|
|
18.03.2017 16:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja viereisen seisakkeen nimeksi Pääkolahti, lennätinhuuto Päh... | ||||
|
|
18.03.2017 16:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuo kirjatieto ei ole ihan luotettavaa valmistusmäärien osalta. Eil- ja Eilf-vaunuja on valmistunut 57 ja väärinhän tuo sinistenkin määrä on. | ||||
|
|
18.03.2017 15:18 | Timo Salminen | ||
| Ai ai, ei saa istua laiturin reunalla. Juna voi tulla. ;) Vakavasti puhuttuna, onpa hieno kuva, täynnä mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia yksityiskohtia riukuaidasta taloon ja sen osaksi päreistä, osaksi jostakin muusta tehtyyn kattoon. Oliko muuten tavanomaista, että nimikilvissä oli isojen I-kirjainten päällä pisteet? | ||||