|
|
17.03.2017 01:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarja tehtiin vanhoille aluskehyksille. Kuvan vaunun aluskehys on peräisin vaunusta E 887. XE hylättiin 1974. Virkatarvevaunumuutos lienee vuodelta 1957. DE - numero? | ||||
|
|
17.03.2017 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etummainen auto näyttää ihan Wartburgilta, "idän ihme, lännen kauhu, perästä nousee paksu sauhu". Tuon mallista Warrea alettiin tuottaa 1957 alkaen. Kuvan auto näyttää olevan myöhempää tekoa. | ||||
|
|
17.03.2017 01:24 | Jorma Toivonen | ||
| Nykyketjusta hieman poiketen, Antti jo tuolla alkukommenteissa kiinnitti huomiota siististi kerätyistä loppu-opastimista. Ainakin Riihimäellä "pudotuslistasta" valittiin sopiva Hk-vaunu, johon nuo ylimääräiset lyhdyt lastattiin ja lähetettiin "alapihalla" koottaviin juniin, joko raiteiden (30-ryhmä) pohjoispäähän (etelään lähtevät junat), tai 40-/50-ryhmän viimeisiin pudotuksiin (pohjoinen/itä). | ||||
|
|
17.03.2017 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää siltä että tuo raiteenpätkä on varmuuden maksimointia. Jos joku vek ajaisikin hiukan pitkäksi, niin seurauksena ei ole putkaa, poistumiskieltoa, sakkoa, kuritushuonetta, lopetuspiikkiä, korvausvaatimusta, lopputiliä ym. | ||||
|
|
17.03.2017 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hämmästytin kerran nuorta kioskin tätiä (tai ei se täti ollut vaan tyttö) pyytämällä rasian "höyryveturin virta-avaimia". Tyttö mietti vähän aikaa eikä keksinyt mitä minä oikein tarkoitin. No, selitin sitten että tulitikuista oli kyse. Saatuani ja maksettuani tikkuaskin ravistelin sitä ja sanoin vielä: " Ich will so gern nach Lappland zu reisen, Rovaniimi, Kitile und Muonioo". En kerro, mitä tyttö moisesta tykkäsi... Taisi ajatella että mikähän pöpi tuo taisi olla. | ||||
|
|
17.03.2017 00:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hyvä värikuva kertoo tarinaansa 44 vuoden takaisesta Seepran värityksestä. Punainen on huomattavasti rauhallisempi kuin nykyinen heleä punainen, tuo on RAL 3001 tai 3002. Kermanvärikin on vaaleampi kuin nykyinen mutta erityistä huomiota kiinnittää alusta, joka on 1960-luvun veturinharmaa: värihän muuttui Sm-junien myötä vaaleammaksi siniharmaaksi, mutta ilmeisesti ensin Sm-junissa ja vasta myöhemmin dieselvetureissa, koska Seeprahan on saman ajan tuote kuin Sm:kin, ja olisiko tässä muuten tarjolla hyvä selitys siihen, miksi Lokomo valmisti kaikki Seeprat: Valmet oli työllistetty Sm-junien kanssa? | ||||
|
|
17.03.2017 00:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin se käsittääkseni oli, Erkki. Voitiin käyttää tehokkaita valonheittimiä, kun ne olivat niin korkealla, etteivät osu kenenkään näkökenttään. Onko muuten tietoa noiden isojen ratapihavalaisinpylväiden korkeuksista, nimimerkillä "pienoisrautatierakentaja kyselee"? |
||||
|
|
17.03.2017 00:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 7-litraisesta kuormurin bensakoneesta 180 hv on mielestäni melko suuri lukema. 1975 Chevrolet Corvettessa oli 5,7 litran V 8 teholtaan 165 hv. Kulutukseen vaikuttanee masinan massa, välitykset ja esim. renkaat. Katurenkailla tasaisella 60 km/h nopeudella kulutus saattaisi olla jotenkin kohtuullinen. Vievät ne dieselbussitkin varmasti 30 litraa sadalle helposti. |
||||
|
|
17.03.2017 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Markkulan seisakkeen tienoilta otettu kuva. | ||||
|
|
17.03.2017 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylihärmän radan alkusanat lausuttiin Härmän soraraiteesta päätettäessä. Kun Lapuanjoen yli tuli silta, niin rataa jatkettiin Kaupinkankaalle ja viimein Ylihärmän asemalle saakka. Henkilöliikennettä Härmään hoidettiin Sk-veturilla ja kaksiakselisella avosiltaisella matkustajavaunulla, taisipa mukana olla myös koppi. Sitä riemua ei kestänyt kauaa, kun radan henkilöliikenne lakkautettiin. Isäni kertoi että hän ei koskaan mennyt vaunuun sisälle vaan oleili nuorna miesnä takasillalla. | ||||
|
|
17.03.2017 00:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos viiden jalan raideleveys mitataan ulkopuolelta, ei siinä radalla ajeta viiden jalan raideleveyden mukaan rakennetulla kalustolla. | ||||
|
|
17.03.2017 00:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vetureiden välillä oli eroja erityisesti kattilassa ja höyrykoneessa. 03:n kattila oli arvoiltaan 10-20% pienempi, samoin sylinterin halkaisija huomattavasti pienempi. 03:n veturin paino ja teho olivat kymmenkunta prosenttia pienemmät kuin 01:ssä. Pyörästön päämitat ja tenderi olivat jokseenkin samanlaiset. 03 oli jonkinlainen "01 light", tai tässä tapauksessa tietenkin Leicht-01. | ||||
|
|
17.03.2017 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan siitä että oltiin valmiit likvidoimaan 20 perhettä... | ||||
|
|
17.03.2017 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se suora Tampereen moottorijuna lähti, kuten mainittu, aamuisin, muistaakseni klo 7.00. Tampereelle tultuaan se ajoi Tpe-Ov-Tpe ja Tpe-Oja-Tpe henkilöjunat ja klo 20.30 lähti köröttelemään kohti Mänttää. Tuloaika siinä 23.55 vaiheilla. Tämän vuoron alkuaikoina tehtävää suoritti Ds2 n:o 7. Saavuttuaan Mänttään se ajoi vielä tyhjävaunujunana Vilppulaan talliin. Näin ainakin vuonna 1933. | ||||
|
|
17.03.2017 00:10 | Mika Hakala | ||
| Jaahas, tämä on nyt se "Gustavsbergin kohdalla", jossa viime marraskuun 3. päivä tapahtui se yhden hengen vaatinut tasoristeysonnettomuus. Kuollut istui takapenkillä. | ||||
|
|
17.03.2017 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko viljapula seurausta kesän 1917 maatalouslakoista? | ||||
|
|
16.03.2017 23:49 | Markus Räsänen | ||
| Laskin Kvl asemalla junassa olevan 23 kpl vaunuja. | ||||
|
|
16.03.2017 23:47 | Jouni Hytönen | ||
| On. | ||||
|
|
16.03.2017 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan Wiima K202? | ||||
|
|
16.03.2017 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistoraidetta kutsutaan myös naperoksi. | ||||
|
|
16.03.2017 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä kun järjestettäisiin risujen sun muiden keräys talteen niin siitä saisi halvalla (?) energiapuuta... | ||||
|
|
16.03.2017 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalon ykstyiskohdista huomattakoon lipan kannattimien järjestely: vaakasuunnassa ja kattoon nähden kohtisuorassa. Idea on vanha ja löytyy jo 1800-luvun lopulla rakennetuista laiturirakennuksista. Kuvassa oleva asematalo on 1950 käyttöön otettu. | ||||
|
|
16.03.2017 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| Karilta tulikin oikeaa tietoa, kiitokset aiheellisesta oikaisusta. | ||||
|
|
16.03.2017 23:10 | Tuomas Pätäri | ||
| Katselin vähän tarkemmin, mitä siihen Pohjoissatamaan on tulossa ja näköjään junat pääsevät jatkossa "tunneliin". http://www.pier25.fi/wp-content/uploads/perspektiv.jpg Tunnelin kohdalla kyseessä on kauppakeskus, ja seuraavan kaavaliitteen ekassa kuvassa paikka onkin ihan kuin kopio Kalasatamasta (ilman torneja)! Itäväylääkin vastaamassa on Candelininkatu: http://www.raasepori.fi/component/edocman/4294-visualiseringar-270515/download |
||||
|
|
16.03.2017 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: Siilinjärvi oli päällystöasema, jolloin Pöljä ja miksei muutkin lähistön mahdolliset laiturivaihteet ja seisakkeet myös olivat tilinpidollisesti alistettuja. Asemien hierarkia muuttui 1969, jolloin tapahtui jako kahteen: asemiin ja seisakkeisiin. | ||||
|
|
16.03.2017 23:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Vai sellainen oli tämä Vartiuksen keikka. Onko ihan jatkuvaa kuljetusta tiedossa? Vartiuksessa lienee parempi lastata kuin Vuokatissa, joka matkojen suhteen olisi ehkä järkevämpi (vai onko Kuhmolla muitakin sahoja kuin Kuhmossa). Pötkö on pitkän näköinen. Tietääkö joku vaunumäärän? Kuvan paikkaa ei heti meinannut tunnistaa, raivauksella on varmaan taas osuutta asiaan. Onko tämä sen pienen kalliopaljastuman päältä otettu? |
||||
|
|
16.03.2017 23:00 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa tenderi olla 2-akselinen ja kuvut ovat aika kaukana toisistaan. Ehdotan veturiksi jotakin sarjoista G1, 2, 4, 6 tai 9. SKS |
||||
|
|
16.03.2017 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alumiinille on hankala maalata, ellei pintaa käsittele jotenkin maalausystävällisemmäksi. Alumiinitehtaat (tai tietämäni alumiinitehdas) käyttävät tätä varten keltapassivointia. | ||||
|
|
16.03.2017 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taas minä mokasin! Kaikkien rälsbussien äiti sai numerokseen 200 resiinasarjasta, eikä 91 kuten edellä kirjoitin. Pahoittelen tapahtunutta. Kuten mainittu, se numeroitiin uudelleen, numeroksi tuli 310 ja sarjamerkiksi Yd. Sen siitä saa kun ammoin unohtuneella kouluruotsilla yrittää tavailla ostamiaan viisaita kirjoja... | ||||
|
|
16.03.2017 21:06 | Jorma Toivonen | ||
| Resiinassa 2/2006 on Timo Lehtosen 9-sivuinen artikkeli Kisko-Kallesta, ja sivulla 16 on sekä valokuva että Käskylehden piirustus Kisko-Kallen BH-kuljetusvaunusta. SKS |
||||
|
|
16.03.2017 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1980 peräsin KMV-lehden kautta mänttäläisiltä mahdollisia motin kuvia. Yksi löytyi, ja siinä on kuvan omistajan isä asemamies Turunen Mäntän aseman tavaramakasiinin laiturilla. Kuvassa on myös pari muuta rautatieläistä m/1929 lakki päässä. Taustalla näkyy himpun verran Bm1 n:o 2 keulaa. Kopioin kuvan ja se on nyt rautatiemuseolla. Vilppulalaisella E. Ritarannalla on kuva Dm2-vaunusta n:o 14 kuva, joka on kuvattu Virroilla. Senkin kopio on rautatiemuseolla. Kyseinen 14 oli niitä viimeisiä, jolla Vlp-Män henkilöliikennettä hoidettiin. Kun 14 oli huollossa, ajettiin sen sijasta 13:lla (kuulemma). Isäni muisti hyvin Mäntän motin kulkemisen lopun. Samana päivänä, kun motti kulki viimeistä päivää hän sai uuden moottoripyöränsä rekisteröityä ja ajoi sillä ensimmäisen kerran. Rekisteröinti oli vienyt aikaa parisen kuukautta ja sen aikaa moottoripyörä odotti olohuoneen nurkassa. | ||||
|
|
16.03.2017 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyseinen tasoristeys oli aika hankala autoilijoille. Muistan kevättalvella 1974 yhteiskoulussa ollessani kun Lietun tilanhoitaja ajoi Pösöllään suoraan Vilppulaan menevän Sv12-vetoisen tavarajunan eteen. Pösö raahautui junan edessä miltei Seppälän puistotien tasoristeykseen asti. Auto saatiin lähistön taksikopilla päivystäneiden taksikuskien voimin pois kiskoilta. Pösö oli ihan luokiksi vääntynyt. Veturin puskin oli tunkeutunut sivuikkunasta sisään, osumatta kuitenkaan auton ajajaan. Näin vielä myöhemmin samana päivänä kyseisen Pösön liikenteessä Mäntän keskustassa. Huolimatta siitä että se oli vinksinvonksin se kulki kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka oikea etupyörä ja vasen takapyörä olivat jumissa. Nykyisin tämä tasoristeys on suljettu autoliikenteeltä ja siihen on laitettu kaiteet jotka sallivat jalankulkijoiden pääsyn radan yli. | ||||
|
|
16.03.2017 20:29 | Markus Räsänen | ||
| Olin itse asemalla junan kulkuaikoihin. Juna odotti Harjussa yli tunnin, ennen kun hivuttautui eteenpäin ja Kvl aseman ohi? | ||||
|
|
16.03.2017 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli heinäkuu ja loma-ajan vuoksi liikenne oli hieman hiljaisempaa kuin normaalisti. | ||||
|
|
16.03.2017 19:20 | Riku Outinen | ||
| Kuhmo Oy:n sahatavaraa. | ||||
|
|
16.03.2017 19:15 | Ossi Rosten | ||
| Öö, mitä noilla voi Vartiuksesta liikkua? | ||||
|
|
16.03.2017 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| VRS-tekstistandardin numero on 473. Tuli voimaan 1936. | ||||
|
|
16.03.2017 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osuusratavartijoiden käyttö perinteiseen tapaan loppui vuonna 1970. | ||||
|
|
16.03.2017 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kartassa on pienenpieni ajoituksen tarve. Talo, jossa asun, on valmistunut 1937 eikä sitä näy piirretyn kohtaansa, mikäli kartan uusi painos tehtiin 1938. Naapuritalot, jotka ovat hiukan vanhempia, näkyvät kartalla. Ongelmallista lienee ollut että oliko karttojen kanssa tekemisissä olleilla virkailijoilla yksinkertaisesti aikaa tarkistella jokaista pikku yksityiskohtaa? Hommaa varmasti riitti... Myös Pengerkadun Hesarin puoleinen pää näyttää autiolta (siis lännen puoleinen sivu). | ||||
|
|
16.03.2017 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olavi Virran alkuperäinen nimi oli Oskar Olav Ilmen. Olan kaltaista laulajaa ei toista ole eikä tule. Nykyiset tangokuninkaat sun muut vastaavat ovat lähinnä naurettavia. Olan yksi auto oli Chevrolet Bel Air 1958, kuusisylinterisellä moottorilla. Miksiköhän hän ei ostanut sitä 348 V8:lla? Hintaero ei tietääkseni olisi ollut ihan mahdoton, saatikka sitten 283 V8:llakaan... Vastausta ei saada koskaan. Ola kuulemma kerran ajoi letukallaan Karhulasta Helsinkiin (nykyään 137 km) likipitäen yhdessä tunnissa, joten ajotaitokin oli hallinnassa. |
||||
|
|
16.03.2017 18:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuukohan edellisen kommentin kirjoitus mahdollisesta vapaan kasvatuksen jälkien havainnoimisesta? Tietääkseni ilmiön lanseerasi 1960-luvun loppupuolella joku propellipäinen kasvatus"tieteen" liikaa lukenut professori, jolla ei ollut omia lapsia. Itse olen sitä mieltä että kun esimerkiksi tiainen munii munan, siitä kuoriutuu tiaisenpentu, seepra kun varsoo, niin siitä kasvaa seepra. Näin ollen voidaan päätellä että kusipäiset vanhemmat aikaansaavat kusipäisiä lapsia, jotka sitten tuskaisina teini-ikäisinä "toteuttavat" itseään. Samoihin aikoihin vasemmistolaisittain (taistolaiset juhlivat tuolloin) ajattelevat yhteiskuntatieteilijät sanoivat että rikollinen ei ole syyllinen tekemäänsä rikokseen vaan yhteiskunta. Ajatus taisi katketa kesken, sillä rikoksesta tuomittu rikollinen sai ja saa yhä edelleenkin henkilökohtaisen rangaistuksen. Aika merkillistä olisikin jos yhteiskuntaa sinällään rangaistaisiin rikollisen tekemästä rikoksesta... | ||||
|
|
16.03.2017 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, kun tarkemmin katsoo, zoomaten, niin Ässä-Kutterhan se. Taitaapa keulassa lukea vielä Volvo... Decaa valmistettiin kolmea korkeutta: 320, 340 ja huipuksi 360. Muistaakseni Kutterille tuli hieman "kiire", asiakaspalautteista johtuen, suunnitella Decaa. Rahoituksen mahdollisti Kutterin myynti Matkahuollolle. | ||||
|
|
16.03.2017 17:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pedon numero tuli muinaisten numerologien mukaan (siis vanhassa Roomassa) henkilönimestä, jossa eri kirjaimet edustivat tiettyä numeroa. Näin esimerkiksi NERON KAISAR on yhtäkuin 666. Juuret juontavat siihen kun keisari Nero vainosi varhaiskristittyjä. Nämä kun eivät suostuneet kumartamaan roomalaisia jumalia. Uskovaisilla on edelleenkin tapana laskea samalla tavoin, milloin petona pidetään Hitleriä, milloin sitä milloin taas tätä. Rippikoulussa aikoinaan pastori kertoi että 666 on myös Jerusalemin postinumero (pitääkö paikkansa?). Onpa kristityillä tapana ennustaa että aikojen lopulla tulee vielä peto (joka tietenkin tulee vainoamaan oikeauskoisia kristittyjä) jonka luku olisi 666. Kuka mitenkin ilmestyskirjaa tulkitsee... Sitä paitsi lopunaikojen tulemista on ennustettu tulevaksi jo 2000 vuotta. Niin, ja Haapamäellä on kana 666. | ||||
|
|
16.03.2017 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Riippuupa osittain myös siitä, miten raideleveys mitataan. Jostain olen lukenut että viiden jalan raideleveyttä mitattiin aikoinaan paitsi vakiintuneelta paikalta kiskojen sisäpinnalta, niin myös ULKOPUOLELTA. | ||||
|
|
16.03.2017 16:58 | Juhana Nordlund | ||
| Taaempi Kutter näyttää itse asiassa 9S:ltä, joka toki oli 9-perhettä. 9S:n jälkeen siihen "luokkaan" tuli 9SS, jonka perillisiä taas olivat 9 Continental ja 9 Clipper. Clipper oli lippulaiva ennen Decan tuloa. Decojakin oli usean eri korkuisia ja erilaisiin tarpeisiin varusteltuja. | ||||
|
|
16.03.2017 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| 01 ja 03 erosivat toisistaan lähinnä akselipainoltaan, edellisessä se oli 20 tonnia ja jälkimmäisessä 18 tonnia. Joissakin yksityiskohdissa oli myös eroja. | ||||
|
|
16.03.2017 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etummaisen korimalli on Kutter Deca 340 ja taemman Kutter 9. Oikein hienoja korimalleja kumpikin! T. nimimerkki "Kutter se olla pitää!" | ||||
|
|
16.03.2017 16:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Kevyttä liikennettä tuosta on. Ja kaipa ainakin vielä on toivoa että jotain liikennettä tulisi takaisinkin. | ||||
|
|
16.03.2017 15:55 | Kari Roininen | ||
| Tka-8:n moottorin ylilämpö pudottaa suunnanvaihdon vapaalle,ja moottorin tyhjäkäynnille. Lisäksi tietenkin pirisee kello apupöydässä. Moottorin oljynpaineen ja vaihteiston kytkentäpaineen lasku alle alimman raja-paineen sammuttaa moottorin. | ||||
|
|
16.03.2017 15:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, 2508 on yhdessä mielessä historiallinen veturi. Kun ensimmäinen tavarajuna kulki uutta Jämsän oikorataa marraskuun alussa 1977, veturina oli 2508. Aamulehti kirjoitti asiasta jutun ja kuvakin oli. | ||||
|
|
16.03.2017 14:01 | Joona Kärkkäinen | ||
| Maaselkä on kyllä osa Karjalan tasavaltaa, muttei ole koskaan kuulunut Suomeen. | ||||