|
|
17.03.2017 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerran 1970-luvun puolivälin tienoilla oli kuljettaja ja koneapulainen laiminlyöneet tähystyksen lievästi sanoen täydellisesti, toisin sanoen nukahtaneet. Juna oli ollut tietääksenii P51, tuloaika Vilppulaan klo 2.55, jossa kohtaus T6038:n kanssa. P51 oli mennyt pysähtymättä ohi Vilppulan ja suorittaja oli rientänyt konttoriinsa ja huudellut linjaradioon. Ennenkuin linjakohtaus ehti tapahtua, oli veturimiehistö sitten herännyt linjaradion meteliin ja ja tajuttuaan tilanteen peräyttäneet takaisin Vilppulaan. En tiedä kuinka sitten kävi, seurasiko sanktioita P51:n miehistölle, tapauksesta kerrottiin monessakin lehdessä. Veturina oli Huru 12. Oliko siinä minkälainen turvalaitejärjestely tuohon aikaan, voivat varmaankin vorgin asiantuntijat kertoa... Junan nopeudestakaan en osaa sanoa, luulisi Pollarinmäen hidastaneen P51:ää jonkin verran. | ||||
|
|
17.03.2017 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahdin aikaansaama vaurio...? | ||||
|
|
17.03.2017 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos ei sauna, vodka tai kreosoottiterva auta venäläistä, niin tauti on kuolemaksi... | ||||
|
|
17.03.2017 18:44 | Jukka Voudinmäki | ||
| Ei ole enää olemassa, ja näytti tuolta http://www.mikanhuone.com/markkala.jpg | ||||
|
|
17.03.2017 18:41 | Jukka Voudinmäki | ||
| Ilmailukuvassa näkyy vielä hyvin tuo Teboilin raiteen pätkä, joka loppuu ennen Länsiväylää. Minulla saattaa olla tallessa siitä muutama vuosi myöhemmin otettu kuva. Jos suurta yleisöä kiinnostaa, voin laittaa sen näytille. |
||||
|
|
17.03.2017 17:47 | Julius Ylitalo | ||
| Onko Markkalan asema vielä olemassa ja miltä se näyttää? | ||||
|
|
17.03.2017 16:31 | Jouko Tapani | ||
| 3228 | ||||
|
|
17.03.2017 16:00 | Markku Kari | ||
| Tuossa ilmakuva vuodelta 1997. https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Ilmakuva%20(1997)&cp=6902699,484389&z=0.5&title=Kukkum%C3%A4ki%201997 |
||||
|
|
17.03.2017 15:56 | Ossi Rosten | ||
| Aa, onhan täällä tuostakin kuva. En oo vain saanu viime kesältä aikaiseksi laitettua omaa. Viime kesänä oli tuolla kyllä palvelu kohdillaan! Oikea Suomi-Kauppa, tuotteet oli joko made in Finland tai "made in Finland" :D:D | ||||
|
|
17.03.2017 15:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon samalla että Kangasalan aseman makasiini edusti tyyliltään vanhempaa rautatiearkkitehtuuria kuin asemarakennus. Olisikohan se ollut Halimaalta siirretty? Makasiini purettiin muistaakseni 1990-luvun kuluessa. Muistan lukeneeni jostakin että Halimaan laiturin perustamistarpeeseen olisi vaikuttanut läheinen majatalo ja nähtävyytenä jo tuolloin tunnettu Haralan harju näköaloineen. Kangasalan varsinainen asematalo taasen sai alkunsa kasvaneen liikenteen myötä. Kuvassa oleva rakennus näyttäisi olevan lievästi modernisoitu, perustuskin on ilmeisesti betonia. Onko tämä siirretty nykyiselle paikalleen joskus pleistoseenikauden tienoilla? Ikkunoiden vuorilaudat näyttävät tyylilltään sopivan valmistumisajan mukaiseen muotiin. | ||||
|
|
17.03.2017 15:25 | Mikko Herpman | ||
| Vieläkö Tk3 1148 ja puuvaunut majailevat tuolla veturitallissa? Lienee täysin kylmillään? | ||||
|
|
17.03.2017 15:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nitshevoo, sanoi venäläinen, kun asiakas tuli... | ||||
|
|
17.03.2017 15:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon eräs bongaus historian hämäristä: juna P106 (Jy-Hpk-Nls) 20.5.1977. Kahden rungon porkkana, etummaisena 5113-5607-5114, perässä 5123-5612-5124. Nähty Vilppulassa. | ||||
|
|
17.03.2017 14:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ympyrästä tuli mieleen Hamina ja sen asemakaava ympyräkatuineen. Kerran eräs kauppamatkustaja oli käymässä Haminassa. Kun aikaa jäi, niin päätti mennä kapakkaan. Aikansa kapakassa oltuaan tuli ulos kadulle aikomuksenaan palata hotelliinsa. Kaveri ei kuitenkaan muistanut tarkkaa osoitetta, muuta kuin jossakin Pikkuympyräkadulla. Alkoi kävellä, sillä mielellä että eiköhän se hotelli tule vastaan. Viimein hotelli löytyi ja kauppamatkustaja ihmetteli portierille: On tämä Hamina sitten iso kaupunki. Saman kadun varrella 12 apteekkia! | ||||
|
|
17.03.2017 14:14 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Ja tuon jutun mukaan autoa oli tosiaankin saatavana neljällä eri moottoriteholla (vaikka ovat kaikki 327 kuutioisia.) Eli 250hv oli ilmeisesti se peruskone. Mutta juttu ei ihan tyhjentävästi kerro, että millä tehoilla tämä Taben auto oli varustettu, vaikka siinä annetaakin ymmärtää että se oli juuri se peruskone. | ||||
|
|
17.03.2017 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helpotuksen huokaus, siis mallia 1964... Corvetten tuominen Suomeen oli Tabelta oikea kulttuuriteko! Etenkin kun ajatellaan silloista autokantaa, joka käsitti suurimmaksi osaksi itäautoja ja eurokinnereitä. Oli VW kuplasta alkaen Opelin kautta sellaiseenkin ihmeautoon kuin Zwickau P70. Jenkkiautoja oli sentään joitakin. Corvettea voidaan pitää amerikkaisena näkemyksenä urheiluautosta, yhdistelmällä iso moottori ja enemmän tai vähemmän kevyehkö kori. Lisänä vielä käsin hämmennettävä vaihdelaatikko. Eurooppalainen näkemys oli vastaavasti toisenlainen, esimerkiksi Ferrari tuolta ajalta oli italiaisen filosofian mukainen, joka oli saanut piirteensä kilpa-autoista. En tähän hätään muista että käytettiinkö Corvettea NASCAR-kilpailuissa, luulisi että käytettiin. | ||||
|
|
17.03.2017 13:48 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| No niin tuntuu hepat heittävän ja sellainen käsitys tuosta minullakin oli että ei olisi kovin tehokas auto lainkaan. Mutta minun tietoni ovat Mobilistin numerosta 4 vuodelta 2006, eli ei ole sen parempaa tietoa. | ||||
|
|
17.03.2017 13:39 | Jouni Halinen | ||
| Kovasti noi hepat heittää, tässä videossakin puhutaan yli 300 hepasta, Oilimme kaveriporukan kanssa 1976 syksyllä Tabelassa (sai sen lahjaksi E von Frenkkeliltä) Tammelassa viettämässä viikonloppua (kaverin mutsi piti siitä huolta kun Tabe oli Jenkeissä). Siellä oli Jallu ja Madame lehtiä pinotolkulla, yhtä kun luin, niin siinä oli juttu kun Tabe toi auton jo 60 luvulla Suomeen (vei sen kyllä sitten takaisin jenkkeihin). Lopullisesti hän toi sen Suomeen 1978. Muistan vielä että jutussa oli kuva missä auto roikkuu satamanosturin koukussa eteläsatamassa (eli kuljetettiin laivan kannella/ruumassa?) ja lauma pikkupoikia katsoo ylöspäin. Siitä jutusta mulle jäi mieleen tuo 425 hp. Tiedä nyt sitten mikä on totuus. Tietenkin jos Tuomo on asiasta varma, niin asia on pihvi. Esalle, videossakin näkyy että auto on yksitakalasinen, eikö se ole niin että 2 takalasinen on paljon harvinaisempi ja arvokkaampi http://www.is.fi/autot/art-2000000492951.html |
||||
|
|
17.03.2017 13:31 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kuvan syrjäraiteen paikalla on nykyisin hyvin toisenlaista, sillä uuden sairaalan työmaa on muokannut miljöötä varsin radikaalisti. Kommenteissa mainittu muuntoasema on saanut jäädä paikalleen rakennustyömaan reunalle. Netistä löytyi mielenkiintoinen kuva niiltä ajoilta, kun tänne ajettiin öljyä säiliövaunuilla: http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Mobilia/TBka994?place=Jyv%C3%A4skyl%C3%A4&concepts=s%C3%A4ili%C3%B6t&itemIndex=1 Museokuva on toiselta puolelta Länsiväylää kuin Vesan kuva. |
||||
|
|
17.03.2017 13:29 | Niila Heikkilä | ||
| Tampereen tavarapihan valonheitinmastot ovat 32m korkeita. Eräs nykyään jo eläkkeellä oleva VR:n sähkömies muisteli kuinka Perkiön mastoja pystytettiin -65 niin että masto koottiin maassa ja vedettiin vaijereilla pystyyn. Vetopäässä oli Tr1 "Risto" ja jarrupäässä toinen veturi. Mastojen jalustoissa on yhä saranat tätä operaatiota varten. Valtaosa mastoista on yhä pystyssä. Osa niistä puretaan raiteiden tieltä jos ja kun suunniteltu tavarapihan saneeraus alkaa. Tilalle tulee 20m valaisinmastoja tiheämpään. | ||||
|
|
17.03.2017 12:59 | Kari Haapakangas | ||
| Mitä näen kuvassa? Ainakin varsin massiivisen aurinkosuojan(?) etuikkunassa. Kooltaan tuo mieleen silmälaput. | ||||
|
|
17.03.2017 12:54 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Taben auto oli Chevrolet Corvette Sting Ray 1964. MOOTTORI Tyyppi: 8-syl. nestejäähdytteinen V-moottori, 1 ketjukäyttöinen nokka-akseli syl.lohkossa, hydrauliset venttiilinnostimet, viisi runkolaakeria, yksi nelikurkkuinen kaasutin Iskutilavuus: 5 360 cm3, sylinterimitat 102 x 83 mm, puristussuhde 10,5 Teho: 250 hv (SAE)/4 400 r/min Vääntömomentti: 480 Nm (SAE)/3 200 r/min. Nykyisin Taben ex-Corvetten omistaa vantaalainen autoharrastaja. |
||||
|
|
17.03.2017 12:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Silti Jungin Ristoja tilattaessa saksalaiset kritisoivat muistaakseni juuri arinan mitoitusta. | ||||
|
|
17.03.2017 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Taben Corvette ollutkin mallia "Split-Window" eli kaksiosaisella takalasilla? Ainakin muistelisin lehtikuvien mukaan olleen. Jos on, niin vuosimalli onkin 1963. Yhtenäinen iso takaikkuna tuli Corvetteen 1964. 1963 vakiokoneena oli 250 bhp 327-kuutiotuumainen V8. Optiona oli saatavana myös polttoaineen suihkutuksella varustettuna, jolloin tehoa irtosi 360 bhp. Näin kertoo kirja Standard catalog of American Cars 1946-1975. Vuoden 1964 mallin optiona olivat saman lähteen mukaan:L75 eli 327 V8 nelikurkkuisella kaasuttimella 300 hp ja L84, eli 327 V8 ruiskulla 375 hp, peruskoneen ollessa samanlainen kuin 1963. | ||||
|
|
17.03.2017 11:39 | Heikki Kannosto | ||
| Eikö napero ole kaksipäinen sivuraide kuormausta ja purkua varten? | ||||
|
|
17.03.2017 11:25 | Mauri Monto | ||
| Mielenkiintoinen kuva ja kommenttisarja. Kemijärvellä lapsuutta viettäessäni sain nähdä, kun tuo lähempi lyhyt rautatiesilta purettiin 1961 tai 1962 turhana pois ja vietiin Laukaaseen rautatiesillaksi. Turhuus johtui siitä, että sillan kohdalla maantie oli aivan vierellä vain penger joka ulottui koko matkalla sillan alle. Silta rakennettiin alunperin Ahvenväylän kohdalle. Maantiepengertä tehdessä oikaistiin asiassa eikä siltaa tehty. Siksi 1962 jälkeen ainoa lyhyt silta tällä jaksolla on ollut Norvionväylän rautatiesilta. Kari Haapakangas havaitsi aivan oikein, että kuvan oton aikana lyhyitä siltoja oli siis todellakin kaksi. Uitto muuten päättyi täällä yllättäen 1991, nykyisin puut "uitetaan" Patokankaan terminaalilta tätä rataa myöten Kemiin. | ||||
|
|
17.03.2017 10:53 | Tommi K Hakala | ||
| Serlachiushan kokeili puuhakkeen käyttöä. | ||||
|
|
17.03.2017 10:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Esan kommentti ei koske suurinta osaa jenkkiautoilijoista (jokunen törppö tietysti lienee) jotka pääsääntöisesti viihtyvät autossaan... Toisin kuin nykyajan paukkulauta-autoilijat. | ||||
|
|
17.03.2017 10:28 | Erkki Nuutio | ||
| Valmet-Lokomo -veturisuunnittelu ja sulle+mulle -sopimukset purkautuivat Dv12:n myötä, joten Dr14 oli yksin Lokomon suunnittelema ja tilaus Lokomolta oli ainakin jonkinlaisen kilpailutuksen tulos. 1971 keväällä valmistuttuani päädyin armeijan odotuksessa kesäksi Suomen Teollisuuden Vartioinnin yövartijaksi Lokomolle. Silloin kiertelin lähes kaikilla Lokomon käytävillä. Ja siellä alkuperäisessä kokonpanohallissa loput Dr14:t olivat valmistumassa. |
||||
|
|
17.03.2017 10:09 | Erkki Nuutio | ||
| Laitoin keskustelupuolelle VAPOn tarinaa polttoturpeen käytöstä VR:n vetureissa. | ||||
|
|
17.03.2017 10:01 | Jaakko Silvast | ||
| Tein aiheesta uutisen 6.10.2016 Hankasalmen Sanomiin. Tässä uutisen kärki, mistä asia tiivistetysti avautuu: "Hankasalmen Aseman kylällä sijaitseva ja VR:n hallinnoima raakapuun kuormauspaikka poistuu käytöstä lähivuosina. Asia ilmenee vuonna 2011 tehdystä selvityksestä, jonka takana ovat Liikennevirasto, metsäyhtiöt, Metsähallitus ja VR Transpoint. Selvityksen tavoite on supistaa raakapuun lastauspaikat 14 terminaaliin ja 32 kuormauspaikkaan vuoteen 2018 mennessä. Niistä Hankasalmea lähinnä olisivat raakapuuterminaali Pieksämäellä ja kuormauspaikka Suolahdessa. Tällä hetkellä Suomessa toimii yhteensä noin 80 kuormauspaikkaa, joista noin kymmenes on suurempia raakapuuterminaaleja. – Asiassa edetään tehdyn selvityksen mukaan, mutta esimerkiksi Hankasalmen kohdalla lakkautuspäätöstä ei ole vielä tehty. Se ei tapahdu ainakaan tänä vuonna ja tuskin vielä ensi vuonnakaan. Ensin pitää saada Pieksämäen ja Kuopion Kurkimäen kuormauspaikat sille mallille, että niissä pystytään ottamaan tarpeeksi puuta vastaan, rautatieverkon isännöintiä Itä-Suomen alueella hoitavan Ramboll Oy:n maankäyttöisännöitsijä Kimmo Tiainen tarkentaa. – Kuormauspaikkojen vähentämisellä haetaan kustannustehokkuutta puun kuljetuksiin. Lopulliset kuormauspaikat valikoituvat sen mukaan, mikä on toiminnan kannalta kaikkein järkevintä, Tiainen lisää. Selvityksen mukaan raakapuun kuljetuskustannusten arvioidaan toiminnan tehostamisella pienenevän noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. – Raakapuun toimintavarmuus paranee, sillä terminaalit toimivat puunkorjuun kausivaihteluja tasaavina puskurivarastoina kelirikkoaikana, kun puuta on vaikeaa kuljettaa alemmalla tieverkolla, selvityksessä todetaan." |
||||
|
|
17.03.2017 09:12 | Jouni Halinen | ||
| Tabe Sliiorin Corvetessa oli omien puheidensa mukaan 425 (SAE?) heppaa ja aikuisten oikeesti siinä oli 300 heppaa (DIN?). Auto on vuosimallia 1964. Miten menivät muuten SAE hepat, mitattu suoraan akselinpäästä, ilman laturia ym. ? http://www.iltalehti.fi/autot/2012040915351967_au.shtml Vastaan itselleni. Wikibediasta: SAE Mitattu ilman "härpäkkeitä" mm. ilman pakoputkea?. "Eräs esimerkki saman auton tehosta eri normien mukaan. NSU Prinz 1000L vuonna 1964: 43 hv DIN, 47 hv CUNA ja 51 hv SAE. Prinzin teho nykyisin käytettyinä kilowatteina on 31,6 kW DIN". Eli Taben jutuissa on totta toinen puoli. Cunasta en ole koskaan kuullutkaan. -75 Vette oli öljykriisin peruilta totaalisen "kuohittu". |
||||
|
|
17.03.2017 08:16 | Keijo Honkanen | ||
| 2750 törmäsi Savonlinnassa Pohjolankadun tasoristeyksessä (valo- ja äänivaroitus) henkilöautoon 23.4.2003 työntäen sitä edellään noin 350 metriä. Yksin autossa ollut kuljettaja sai surmansa. Myöhemmin tasoristeys varustettiin puolipuomilaitoksin ja lopulta koko tie poistettiin radan kohdalta eli Pohjolankadulta ei enää päässyt Schaumanintielle (ja toisinpäin), tosin kevyelle liikenteelle tehtiin väylä radan ali http://aijaa.com/m7Bb2n http://aijaa.com/yiAQrW Veturin vauriot https://vaunut.org/kuva/1037 |
||||
|
|
17.03.2017 08:05 | Pasi Seppälä | ||
| Selänpäässä tällä oli jostain syystä yli tunnin pysähdys. Liittyikö reiluun etuajassakulkuun tai kuljettajien taukoihin, sitä en tiedä. Kaksi henkilöä oli miehistönä etummaisessa koneessa. Raivausta on tässäkin suoritettu. Kuva on juurikin Tuomaksen tietämän kallion päältä otettu. Samalta kalliolta näkyy myös hyvin kaarre Kouvolan suuntaan. https://vaunut.org/kuva/116862 |
||||
|
|
17.03.2017 06:54 | Jukka Voudinmäki | ||
| Muutamia kymmeniä metrejä on sijaintieroa, mutta käytännössä sekä taajamajunamatkustajan kannalta samalla paikalla seisakkeet ovat sijainneet. | ||||
|
|
17.03.2017 06:26 | Simo Tuominen | ||
| Kyllä tuolla jokin tarkoitus on ollut, kun on ihan pölkytkin. Toijalassa on vastakiskot vain kivikehän päällä, noin puolimetrisiä pätkiä ja vain yksi kohdistuskisko pilttuuta kohden. | ||||
|
|
17.03.2017 06:01 | Petri Nummijoki | ||
| Niin ja 01:ssä arina, tulistin ja kattilan tulipinta ovat 25-26 % suuremmat, kuin Hr1:ssä mutta arinan, tulistimen ja kattilan tulipinnan keskinäiset suhteet ovat jokseenkin identtiset. Tätä tarkoitan sillä, että 01 voisi olla Hr1:n suunnittelun lähin esikuva. | ||||
|
|
17.03.2017 03:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyseessä on nykyajan vitsauksen ilmentymä: minäminäminä! (Siis auton ratissa, ei suinkaan veturissa.) On se kumma, kun autokoulussa ja inssiajossa ajetaan niinkuin pitää, mutta sitten kun saadaan kortti taskuun niin "antaa raudan hieroa". Mitä sitten aiheuttaakaaan luuloteltu kiire? Oman kokemukseni mukaan näyttää vahvasti siltä.että nykyiset autoilijat inhoavat ajokkejaan, koska viihtyvät ratin takana mahdollisimman vähän aikaa.... | ||||
|
|
17.03.2017 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tädin käyttämä muoti viittaisi 1950-lukuun. Silloin miehet olivat miehiä ja naiset naisia, eikä homoja oltu vielä keksitty. (Siteerattu Reinikaista.) | ||||
|
|
17.03.2017 02:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Seinäjoella harrastettin turpeen polttoa vetureissa. | ||||
|
|
17.03.2017 02:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä kuva peräisin syksyltä 1975? Kuvan 1150 oli viimeinen Vaasan konepajalla korjattu höyryveturi. | ||||
|
|
17.03.2017 02:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Räystäskoristeet vielä säilyneet paikoillaan... | ||||
|
|
17.03.2017 02:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Orivesi keskusta samalla paikalla kuin entinen Parpola? | ||||
|
|
17.03.2017 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käydessäni viimeksi lentokentällä joskus 1990-luvulla siellä seisoi sivussa Cessna 150 OH-CBL ja Cessna 172 OH-CEZ. Serkullani oli lentolupakirja ja joitakin kertoja olen minäkin maksanut yleisölennätyksestä Mäntän yläpuolella. Kumpikin kone oli ilmailutoimintaa harjoittavan Virkajärven yhtiön omaisuutta. Kenttää ovat myös koirankouluttajat käyttäneet. 1974 eräskin ilmailija laskeutui Fournier Tuulia-moottoripurjekoneella Mänttään ja - unohti laskutelineen ylös. Seurauksena mahalasku... GAS ei käyttänyt tätä kenttää kovin ahkerasti, sillä se oli matkustajakuljetuksiin sopiville koneille liian lyhyt, vaikkakin metsänlannoittajiille sopiva (Piper Pawnee, Cessna AgTruck). GAS:n johtajat käyttivät Sir-Airin matkustajalentoreittejä Hallista suureen maailmaan, esimerkiksi Helsinkiin. | ||||
|
|
17.03.2017 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutsuttinpa logoa myös nimellä "GAS:n pulu". Kas-vaunuihin oli jossain vaiheessa maalattu merkintä "Tuu-Män-Tuu", eli kulkivat Tuurin ja Mäntän väliä. | ||||
|
|
17.03.2017 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilman tätä raidetta olisi GAS:n vetureilla ollut pitkä kiertomatka talleilta ratapihalle, siksi tämä kai rakennettiinkin... | ||||
|
|
17.03.2017 01:40 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi jokaisessa kääntöpöydässä olla nuo lyhyet vastakiskot (varmuuden vuoksi), ellei yhteyksiä ollut edelleen. Helpottivat huomattavasti (pöydissä jossa ohjausta ohjailtiin "kopista" käsin) oikean yhteyden löytämiseen. | ||||
|
|
17.03.2017 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa kuvassa myös "juppijääpallon" pelaajia. | ||||
|
|
17.03.2017 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aluskehys on peräisin venäläisestä avotavaravaunusta. | ||||
|
|
17.03.2017 01:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarja tehtiin vanhoille aluskehyksille. Kuvan vaunun aluskehys on peräisin vaunusta E 887. XE hylättiin 1974. Virkatarvevaunumuutos lienee vuodelta 1957. DE - numero? | ||||
|
|
17.03.2017 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etummainen auto näyttää ihan Wartburgilta, "idän ihme, lännen kauhu, perästä nousee paksu sauhu". Tuon mallista Warrea alettiin tuottaa 1957 alkaen. Kuvan auto näyttää olevan myöhempää tekoa. | ||||