|
|
16.03.2017 14:01 | Joona Kärkkäinen | ||
| Maaselkä on kyllä osa Karjalan tasavaltaa, muttei ole koskaan kuulunut Suomeen. | ||||
|
|
16.03.2017 13:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Maa(n)selkä ole muuten Suomessa yhä edelleen? Eikö se ollut Matkaselkä joka jäi luovutetulle alueelle? Onko tämä kasarmi muuten suomalaisten aikana rakennetu? |
||||
|
|
16.03.2017 12:53 | Ossi Rosten | ||
| Kait ne jo ois keksiny, mukko ne maalit maksaa saman melki ko Suomessa, vaan palkat (ja rahan arvo) on hitusen eri... | ||||
|
|
16.03.2017 12:40 | Mikko Herpman | ||
| Sinällään, Otson käyttöohjekirja sanoo veturin sopivan myös kevyeen linja-ajoon kohtuullisen suuren huippunopeutensa(30km/h) vuoksi.. Joten mikäs siinä, kallet perässä Kouvolaan kevyttä linja-ajoa. Paljonkohan on Kallen hinausnopeus, ketjut irrotettuna. Noin ajatusleikkinä, olisikohan viikonloppuyöinä rakoa mennä Turku-Karjaa-Hyvinkää-Riihimäki-Kouvola. Ja että saisikohan tuon oloinen yhdistelmä poikkeusluvan liikennöidä. |
||||
|
|
16.03.2017 11:56 | Jouni Hytönen | ||
| Viime syksynä tämä taisi siirtyä historian lehdille. | ||||
|
|
16.03.2017 11:55 | Jouni Hytönen | ||
| Muistelisin tuon kuljetusvaunun varusteisiin kuuluneen rampin, jota pitkin Kalle vinssattiin vaunuun. Vaunu oli kokoluokkaa Hk. | ||||
|
|
16.03.2017 11:54 | Jouni Hytönen | ||
| Muistan jostakin 60-luvun VR Käskylehdestä esittelyn Kisko-Kallen kuljetusvaunusta. Sen mitä itse olen ollut Kisko-Kallen kyydissä, on kyllä melko kaukainen ja kiduttava ajatuskin jurnuttaa Kallella vaikkapa Turusta Toijalaan tai edes Karjaalle. | ||||
|
|
16.03.2017 11:24 | Jimi Lappalainen | ||
| 10.3. oli vielä lunta mutta nyt ei taas ole. On muuten erikoista herätä aamulla, kun kaikki lumet ovat sulaneet pois, kun nukkumaan käydessä oli vielä valkoinen maa. | ||||
|
|
16.03.2017 11:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Sitä satoi aina välillä ja sitten suli pois, sataakseen taas uudestaan. Torstai 23.2.: https://vaunut.org/kuva/117448 Lauantai 25.2.:https://vaunut.org/kuva/117504 | ||||
|
|
16.03.2017 11:18 | Teemu Saukkonen | ||
| No ei siellä kyllä ainakaan lunta ole. | ||||
|
|
16.03.2017 09:35 | Mikko Herpman | ||
| Siinähän on juna valmiina. Eli ei muuta kuin kohti Kouvolaa... ;) Miten lie, onko aikanaan Kalleja kuljetettu miten. Nosturilla kaiketi avovaunuun? Otsothan ovat kulkeneet ketjut irrotettuna junassa. Tai ajamalla jos matka oli sopiva, kuten Jy-Äki. |
||||
|
|
16.03.2017 07:57 | Teppo Niemi | ||
| ... kuten myös tulosiipienkin. | ||||
|
|
16.03.2017 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lyödäänkö vetoa? Siitä että venäläisnuoriso jossain välissä ennen pitkää keksii mihin kilikalimaalit oikein soveltuu... | ||||
|
|
16.03.2017 02:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bernhardilainen ei näytä noin "laihalta". Mahdollisesti koira saattaa olla setteri. | ||||
|
|
16.03.2017 02:29 | Niko Salo | ||
| Kiitoksia Jorma. Olin keskustaan kävelemässä Saunakallion kautta ja seisakkeen eteläpäätyyn päästessäni kuului perinteinen "Varokaa raiteella kaksi ohikulkevaa junaa." Junan hidas esiintulo Järvenpäähän sai mielenkiinnon nousemaan ja lopulta Tka vaunuineen sitten pysähtyi hieman ennen seisaketta ja "lumityöt" alkoivat. Varmasti jatkossa saadaan täältä Ainola-Purola väliltä lisää mielenkiintoisia kuvia, jahka uuden läntisen raiteen rakennustyöt pääsevät kunnolla vauhtiin. Jostain olin lukevinani, että nykyinen läntinen raide eli 1. raide suljetaan liikenteeltä kesä-lokakuun ajaksi. | ||||
|
|
16.03.2017 02:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko T-mallin Hoppaa käytetty taksina? | ||||
|
|
16.03.2017 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Palkkivaihdonkielto-opastimien kammet poistettu. | ||||
|
|
16.03.2017 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa kerran kaksi miestä jotka olivat tulleet töitä kysymään savotalta. Mestari kysyi että mistäpäin miehet ovat kotoisin. Toinen, pikkuinen kuivankälpeä miekkonen sanoi narisevalla äänellä: Kitteeltä, luoja paratkoon. Toinen, kookkaampi sanoi: Härmästä perkeles, vaikken ikinä töitä sais! | ||||
|
|
16.03.2017 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monessakin maassa muistutti tulipesän luukut hellanluukkuja... | ||||
|
|
16.03.2017 01:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| B-virkatarvevaunusarjan tunnus otettiin käyttöön 1948. Samalla eroteltiin kaksi- ja neliakselisten postivaunujen sarjamerkit toisistaan, ensinmainittu oli vastedeskin P ja jälkimmäinen Po. | ||||
|
|
16.03.2017 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Haapamäen kuljettajat viittasivat trumpetilla kolmea painonappia. On tosin selvä, että ääntä lähti kahdesta napista ja santaa kolmannesta. En vain innoissani huomannut sanoa tätä aiemmin... Kiitos Jorma,oikaisusta. On merkillistä kuinka sormet kiitävät näppäimistöllä nopeammin kuin mitä ajatus kerkiää perässä. | ||||
|
|
16.03.2017 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta voidaan nähdä että Ruotsinlättien kuljettajan etuikkunasta poistettiin poka pois näkökenttää häiritsemästä. Muutostyö suoritettiin 1970-luvulla. Muistaakseni SJ:n konepaja Örebrossa huolehti lättien korjauksista. | ||||
|
|
16.03.2017 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1116:ssa on alkuperäisen mallinen pakoputki katolla. Oikeastaan Dm6-7-serkkuja oli Hilding Carlssonin TGOJ:lle valmistamat YBos-vaunut ja SJ:n sarja YCo4 liitevaunuineen. Niitä ei montaa ollut, YCo4:ää vain neljä vaunua. Pikkuserkkuina voitaisiin pitää myös SJ:n kapearaiteiset lätät YP ja Y5T erilaisine liitevaunuineen. Hilding Carlssonia voidaan pitää koko rälsbussi-idean isänä, sillä hänen verstaassaan Uumajassa tehtiin ensimmäinen rälsbussiksi noteerattava vaunu vuonna 1932. Se sai alunperin numerokseen 91 resiinasarjasta, mutta sittemmin muutetiin numeroksi 310. Se pääsi Ruotsin rautatiemuseoon 1940. Sen jälkeen HC valmisti kaksiakselisia Y-rälsbusseja liitevaunuineen niin normaaliraiteisena kuin myös kapearaiteisena. Neliakselisia Yo-sarjan vaunuja alettiin valmistaa 1938. Niiden hiukan korkeampikattoinen versio oli sarjaa Yo1s. Myös neliakselisia kapsurälsbusseja oli. Rälsbusseja valmisti myös Motala verkstaderna ja Nohab, joitakin mainitakseni. Olipa SJ:llä myös kaksiakselisia tavararälsbussejä. Sähkörälsbusseja kokeiltiin ensi kerran 1945, kapsuna 1950. Kuvan Ruotsinlätät ovat SJ:n omaa suunnittelua ja niitä valmistettiin 1953-1960. Valmistajina oli Hägglund & Söner, Kalmar Verkstad, Arlövin ja Linköpingin rautatienkonepajat. Rälsbusseja näki koko Ruotsin alueella, niin SJ:llä kuin myös yksityisillä radoilla. | ||||
|
|
16.03.2017 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Niin Esa, suomalaisen lätän "trumpetissa" on kaksi painonappia, ruotsalaisessa vain yksi... tuon setin seuraavalla napin painalluksella hoidellaan hiekan sirotusta liukkaalle kiskolle. | ||||
|
|
16.03.2017 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen lätän trumpetissa kolme painonappia, ruotsinlätällä kaksi. Svensson pääsee helpommalla... | ||||
|
|
16.03.2017 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo Pyrhösen lättäkirjan mukaan luettelosta katsomalla tämä YBo6 1116 on vain päivän nuorempi kuin VR:n Dm7 4073. Viikon nuorempi sitten on PorHan 4074. Olisipa aika vekkulia jos 1116 ja 4074 sattuisivat samaan aikaan Haaparantaan... | ||||
|
|
16.03.2017 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Niko oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan ( https://vaunut.org/kuva/117789 ). Todella hienot otokset tosi liikennöinnistä. En muista ex. Tve 4:n suojalaitteiden toimintaa, mutta näköjään sammuttaa liian kuumaksi lämmenneen moottorin. Käpylästä lähteneellä junalla ei paljon "huilaustaukoja" ole ennen Hyvinkäätä ja riittävästi kuormaa kiskottavana muun liikenteen lomassa... Kuvan https://vaunut.org/kuva/6448 yhteydessä hieman tietoa Tve4:n vetokyvystä. | ||||
|
|
16.03.2017 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai palvotaanko Aaltoa ylen määrin? Enson pääkonttori Helsingissä "Aaltoilee" samoin Finlandiatalo "aaltoilee". Minun mielestäni kyltyyriä, Aaltoa , Kiasmaa ja Oopperaa palvovien ihmisten orgasmit myös tällaisten luomusten tarjoamien taide-elämysten takia johtuu silkasta ymmärtämättömyydestä... Onhan se koiran isompi jätöskin kaunista, ellei mitään muuta koskaan ole nähnyt! | ||||
|
|
16.03.2017 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Nämäkö ovat Höyryveturimatkat 1009 Oy:n tuorein hankinta? Jäävätkö Turkuun vai käytetäänkö vaihtopalvelussa muualla? Kesällä uutisoitiin HMV Oy:n Tr1 1051:n hankkimisesta omistukseensa, mitähän tuolle projektille nykyään kuuluu? | ||||
|
|
15.03.2017 23:45 | Jari Kuusinen | ||
| ... ovat tästä helposti nostettavissa lavetille?? | ||||
|
|
15.03.2017 23:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäiset kuvassa olevan kaltaiset Ruotsin-Ttv:t rakennettiin 1970 (kaksi hiukan toisistaan eroavaa koevaunutyyppiä) ja Suomessa Ttv3 valmistui samana vuonna. Ruotsissa oli kuitenkin muutettu vanhoja kaksiakselisia Y-sarjan rälsbusseja 1956 alkaen ELRB-merkkisiksi sähköradan huolto- ja tarkastusvaunuiksi (elrevisionsbuss). Kuvan Qgz-yä-vaunuja valmistui mainitun kahden koevaunun lisäksi 29, yksi koevaunu Qhz-yä ja Qhz-ö-vaunuja 40 kpl. Onpa yksi Ruotsin-Ttv säilytetty, museojunayhdistyksen toimesta. Tiedot kirjasta Arne Hällqvist Rälsbussar och släpvagnar vid Statens Järnvägar, Svenska Järnvägsklubben 38, painatusvuosi 1984 sekä Hällström-Rudström-Forss Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstaderna och deras samtida, TNF-bok 67, år 2008 |
||||
|
|
15.03.2017 22:18 | Heikki Jalonen | ||
| Scania 14:ssa on palakannet. Ei napsu. | ||||
|
|
15.03.2017 21:57 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mitähän mahtaa moottorin kansi tykätä lumesta? | ||||
|
|
15.03.2017 20:38 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Kuvakulma tuo upean massan tunnun! | ||||
|
|
15.03.2017 20:37 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Mahtava sattumakuva!! | ||||
|
|
15.03.2017 20:37 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Mahtava tilannekuva! | ||||
|
|
15.03.2017 19:01 | Riku Outinen | ||
| Hannu: Tämä on panssarihuoltoauto PWIE-172. Alustana on Ural-4320 ja kuormakorina DDR:läistä valmistetta oleva LAK-II. Näitä tuli Suomeen 9 kappaletta DDR:än poistomyynnistä T-72 kauppojen kylkiäisenä 90-luvun alussa. Saattoi tulla muissakin yhteyksissä toki. Kuvan auto on Karjalan Huoltopataljoonasta (KARHP) ja lähdössä tässä mekanisoituun harjoitukseen Niinisaloon. Panssarihuoltoryhmän ajokki edelleen. |
||||
|
|
15.03.2017 18:18 | Jouni Hytönen | ||
| Täytyy nyt tähänkin ketjuun korjata itse kirjoittamani virheellinen tieto - Keski-Suomen Romu ei kuulemma mennyt konkurssiin, vaan lopetti toimintansa harkitusti. | ||||
|
|
15.03.2017 18:04 | Ossi Rosten | ||
| Ejole muuta. ei oo kauan kun liikenne loppui tuosta. Taino vissiin jo jokunen vuosi, mutta.. | ||||
|
|
15.03.2017 17:15 | Tunnus poistettu | ||
| Anteeksi kun en tunne paikkaa. Siis junat eivät kulje. Onko muuta liikennettä? Ainakin kuvittelisi, että ns. kevyttä liikennettä, ja silta on ihan hieno ellei ole pahasti ruosteen raiskaama. Meiiä täällä Lempäälässä on ns. "Hollon mutkan" oikaisun jäljeltä kyhyemmät pätkät saman tyyppistä siltaa. Toiselle on tehty hyvä kevytliikennetie jonka katulamput "Äidin kullat" käyvät vähintään kerran vuodessa rikkomassa. Toiselle sillalle olí oikaisusuunnitelmassa tehty väylä kevyelle henkilöautoliikenteelle, mutta ne "suomalaiset erityisolosuhteet"... | ||||
|
|
15.03.2017 17:00 | |||
| Jäätävän Poltteen kuvaukset tehtiin Leppäkosken vanhalla rautatiesillalla Janakkalassa, josta junat pyyhkäisevät tätä siltaa vauhdikkaammin yli. | ||||
|
|
15.03.2017 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo CEi, joka tuhoutui totaalisesti oli numeroltaan 2636. Nimittäin Apu-lehti kirjoitti onnettomuudesta jutun joskus 1977 tienoilla ja mukana oli kuvia. Yhdessä kuvassa näkyi palanen vaunun kyljestä ja siinä oli selvästi nähtävissä 2636. Makuuvaunu oli Em 2751? Jutun mukaan Kuurilan junanlähettäjä todettiin oikeudessa syylliseksi ja maksettavaa määrättiin hänelle miljoonia markkoja. Edelleen, Kuurilan junanlähettäjä maksoi korvauksia 20 silloista markkaa, ja anomuksestaan vapautettiin korvausvelvollisuudesta. Mainittakoon että onnettomuuden jälkeen ilmestynyt Viikko-Sanomat kirjoitti artikkelin tyyliin että mikä menee tasan? Valtioneuvostolle oli juuri ostettu uusi Cadillac-loistoauto, ja jutun mukaan sen hinnalla olisi saatu 20 radiopuhelinta vetureihin asennettavaksi. Mainittakoon että samassa numerossa hehkutettiin Monacossa ruhtinasparille syntynyttä tyttövauvaa, joka on nimeltään Caroline. Täyttää näinä päivinä 60 vee. | ||||
|
|
15.03.2017 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarjamerkki lienee Qgz-yä. Myöhemmin sarjamerkiksi tuli LMV (liftmotorvagn) ja nelinumeroinen numero, joka oli lievästi lyhennetty alkuperäisestä. Myöhemmin rakennetussa Qhz-ö-sarjassa toinen pääty oli aika radikaalisti muutettu, toisen päädyn säilyttäessä alkuperäisen ruotsinlättämuotonsa. Muutos johtui mm. tehokkaammmasta apukoneesta tmv. | ||||
|
|
15.03.2017 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| DeemolliGeeseptimi? Kysyi minulta eräs vilppulalainen tuttavani nähtyään tavaravedon Vilppulan asemalla... (Harrasti kitaransoittoa.) | ||||
|
|
15.03.2017 13:22 | Jorma Toivonen | ||
| Tästä turmasta on tänään kulunut 60-vuotta. | ||||
|
|
15.03.2017 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etteivät vain olisi menossa romutuksen sijasta virkatarvekäyttöön? Ainakin 9803 ja 9825 todettu. 9825 on muutettu BT 01346:ksi ja se on Tapani Laaksomiehen käytössä. | ||||
|
|
15.03.2017 11:36 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno kuva ajalta, jolloin tuo Ähtärinkin asema sijaitsi Etelän-Pohjoisen välisen liikenteen vilkkaan päävaltasuonen varrella. Pakaasivaunun raideleveys vaikuttaisi kuvan perusteella olevan melko paljon leveämpi kuin normaali. Ehkä jopa 2 metriä? Onko kellään tallentunut muistitietoa tästä asiasta? Kuvanoton ajankohta antaa aiheen kysymykseen: voisiko se kuitenkin olla otettu jo ennen sota-aikaa, 1930-luvun lopun kultavuosina? Mitään pula-ajan merkkien jäänteitäkään ei kuvassa näy, ei vanhoja sotilasvaatteita, ei loppuun kuluneita kenkiä, ei muutakaan. Vaunukalusto on ryhdikästä ja moitteettomassa kunnossa. Polkupyöriä näkyy vain pari kappaletta, mutta ehkä ne ovatkin tuossa näkyvillä vain siksi, että ne ovat tulleet junarahtina, matkustavaisten jatkokyydiksi? Ehkäpä pipapäinen nuorimies on lähdössä jonnekin Inhan takamaille sukulaisiin...? Ja sitten tuo hevosniittokone. Se on aivan uusi, junan juuri tuoma. Kyllähän hevosvetoisia toki tehtiin vielä 1950-luvullakin, mutta vähemmän; alkoivat traktorikoneet vallata alaa. Taaempana oleva kioski taitaa olla (Rautakirjan?) lehtikioski, lähempänä "lemunaatikoppero". Kuuma sää on ohjannut asiakkaat virvoittavien (mutta ehdottomasti raittiiden) juomien äärelle... |
||||
|
|
15.03.2017 10:57 | Jukka Martio | ||
| Laitanpa linkin tästä näille sivuille jo aiemminkin kuvatusta Bonk-veturista: https://vaunut.org/kuva/90379?u=2119&d=21.02.2014&ns=1 |
||||
|
|
15.03.2017 09:34 | Mauri Monto | ||
| Aivan oikein, ilmaisin asiaa huolimattomasti. Kuvan maisema ei ole muuttunut paljoa 1970-luvulta. Uudempi Imatran keskusliikenneasema jää kuvauspaikasta vasemmalle. Muistan ajan, jolloin nykyinen Imatra T oli henkilöasema. Junat sieltä Joutsenon suuntaan ylittivät sitten tämän sillan, jonka länsipuolellakin oli vain ratapengertä... Näkyvät muutokset noista ajoista kuvan alueella ovat opastin sillan itäpäässä ja sähköistys. Sitten kysymys; olisiko rajakohtaus elokuvassa "Jäätävä polte" (Born in American) kuvattu tämän sillan luona. Filmissä sähköveturi Sr1 vetää sinisten vaunujen letkan juuri tällaisen sillan yli. Kaakonkulman väki varmaan tietää josko näin olisi. | ||||
|
|
15.03.2017 09:01 | Kari Haapakangas | ||
| Tämä veturityyppi taitaa edustaa nk "bonk"-tyylisuuntaa :D | ||||
|
|
15.03.2017 08:32 | Kari Haapakangas | ||
| "Firman" yksinkertaisin päähine taisi olla "sorsa", mutta tuskinpa tässä sitä... | ||||