Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.06.2024 21:39 | Jussi Kortman | ||
| Täälläkin linja rakennettu käytännössä uudelleen. Asema todennäköisesti puretaan lähiaikoina. | ||||
|
11.06.2024 21:33 | Jussi Kortman | ||
| Myös tästä rakennuksesta minulta löytyy piirustukset. | ||||
|
11.06.2024 21:31 | Jussi Kortman | ||
| Tämäkin alue näyttää jo nykyisin paremmalta. Yllättävän paljon CSX on saanut aikaan parissa vuodessa. | ||||
|
11.06.2024 20:37 | Vertti Kontinen | ||
| Mielenkiintoinen kuva täynnä yksityiskohtia! | ||||
|
11.06.2024 19:50 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva. Portin seislevy tyylikkäästi vanhaa mallia. | ||||
|
11.06.2024 19:46 | Jarno Piltti | ||
| Aika metka muotoilu tässä, kuin suoraan jostain kolkyt tai nelkytluvun scifi-lukemistosta. | ||||
|
11.06.2024 19:38 | Jarno Piltti | ||
| Lähimmän vaunun tarrassa lukee Heinola fluting 8000000 t. Onko tiedossa miksi tämä konttiliikenne loppui? | ||||
|
11.06.2024 19:08 | Janne Karresuo | ||
| Postikorttiainesta hyvinkin... Nätti valo! | ||||
|
11.06.2024 19:05 | Janne Karresuo | ||
| Hyvällä paikanvalinnalla on merkityksensä. Hyvä kuva, jossa se juna ei ole se pääasia, vaan myös miljöö vaukuttaa. | ||||
|
11.06.2024 18:58 | Janne Karresuo | ||
| Sammakkoperspektiivi toimii ja nuo heijastukset. Joskus kannattaa "maastoutua" :) | ||||
|
11.06.2024 18:57 | Teppo Niemi | ||
| Eikös näistä jänteistä löydy mallintekijälle kelvolliset piirustukset Valtionrautatiet 1912 - 1937 II-osasta jos oikein muistan. | ||||
|
11.06.2024 18:56 | Janne Karresuo | ||
| Ei paha, ei paha. Pilvet saavat aikaan vielä nätin heijastuksen tässä kuvassa. Yes... Kaunis, kesäinen kuva... | ||||
|
11.06.2024 18:53 | Janne Karresuo | ||
| Nätti kuva. Valolla on tässä iso osuutensa. Yes! | ||||
|
11.06.2024 18:19 | Tommi Koskinen | ||
| Sähköratapylväs on tosiaankin ilmaantunut kriittiseen kohtaan kuvaamisen kannalta, mutta onneksi tilannetta on kompensoitu puiden raivauksella vrt. https://vaunut.org/kuva/156758 | ||||
|
11.06.2024 16:58 | Timo Salo | ||
| Hauska kuva itänaapurista sattumana, walkie-talkie-antenni katolla... (2130 kHz NBFM) | ||||
|
|
11.06.2024 15:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, no nyt on kyllä hieno ja mielenkiintoinen otos! Tuhannet kiitokset kuvasta :) | ||||
|
11.06.2024 15:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Samanlainen tornirakennelma Raipossa 2003: https://vaunut.org/kuva/1409 | ||||
|
11.06.2024 15:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Suosittu kuva-aihe: https://vaunut.org/kuva/10170 + https://vaunut.org/kuva/73074 | ||||
|
11.06.2024 15:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Sillasta tulee mieleen tämä: https://vaunut.org/kuva/126363 | ||||
|
11.06.2024 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva on ilo vanhan (?, 67-vee ensi kuussa) koneteknikonretkun silmille! | ||||
|
11.06.2024 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Henri Mignet, surullisen kuuluisan "Taivaan kirpun" suunnittelija kirpunrakennuskirjassaan sanoi alumiinin olevan pettävää materiaalia, silkkaa kokoon puristettua maata. Kirppu (kts Ilmailumuseolta, Vantaalla) pistettiin äkkiä lentokieltoon, koska se ei oiennut vähänkään jyrkemmästä syöksystä. Ihmishenkiäkin oli menetetty. Mignet ei ollut - toistan - ei ollut vars. lentokoneinsinööri. Alumeettia käytetään kyllä jonkin verran lujuuttakin vaativissa rakenteissa, mutta seostuksella ei liene niin suurta painoarvoa kuin nimenomaan muotoilulla (rakenteiden statiikan ollessa elinehto). Omalta ajaltani "Nuurdikilta" muistan Stena Linesin katamaraanin muotoprofiilien valmistuksen. Rajoituksena vaan oli 3500 tn puristimen profiilityökalun määrittämä enimmäismitta (max etwa 400 mm leveyssuunnassa). Muistini mukaan pendolinoja hitsailtiin kokoon sveitsiläisistä alumeettiprofiileista "prohviiliputkeksi". Nuurdikilla profiilituotantokapasiteetti ei olisi piisannut millään siihen hommaan. Ei sen puoleen, ei tietääkseni ylöjärveläisella Pursollakaan. Ja kun sitä hitsisaumaa piti duunata satoja kilometrejä... Puhuttaessa VR:n sinisten vaunujen korirakenteista: - niihin päädyttiin oikeastaan normaalin eurooppalaismallisen kehittymisen (Esslingen) myötä. Aiemmin henkilövaunuissamme nimenomaan aluskehys otti enimmät töytäykset vastaan niin ajossa, vaihtotöissä kuin rysäyksissäkin. Puukorithan ikävä kyllä hajosivat kolareissa tuhannen pi**un päreiksi! Teräskoreissa kyllä oli sitä itsekantavuutta ja riittävästi lujuuttakin. UIC (kans.väl. rautatieunioni) oli vaatinut sen luokan lujuutta koreille, että havainnollistettuna Eit:n piti kestää litistymättä (lue: muotoaan muuttamatta) neljä päälleen nipuksi asetettua samanlaista Eit:tä. Teräslaadulla (siis metallurgiallakin) on isosti väliä, mikä tahansa läkkipelti paksunnettunakaan ei kelpaa! VR 75 - historiikissa on maininta puukorisen moottorivaunun aluskehyksen teräslaadusta: St 52. St = Stahl, eli teräs. 52 on luku joka ilmoittaa ns. myötörajan. Se taas tarkoittaa kuormituksen suuruutta, jossa teräslaatu muuttaa muotoaan siinä määrin, että se ei enää palaudu alkuperäiseen (palkin tai kangen) muotoonsa. Siihen vielä lisää kuormaa, niin palkki katkeaa. Tässä "52" tarkoitti 52 kilogrammaa poikkileikkauksen neliömillimetriä kohden. (Siten: kolme mm2 rajana olisi 156 kg). Rakenteet suunnitellaan (suunniteltiin) siten, että kuormitus jää takuuvarmasti tällaisen rajan alle. Nykyteräksissä seostusta on kehitetty ja nuo em. lujuusmerkinnätkin ovat hieman toisenlaisia (newtonit korottavat 52:n noin 520:ksi). Ellei seostuksella saada riittävää lujuutta aikaiseksi, niin sitten apuna on ainevahvuudella veivaaminen. Itse uskoisin Svenin, Åken ja Perin duunanneen 1980-luvulla SJ-junanvaununsa silloin muodissa olleen teräsvaunutrendin mukaisiksi. Ja mikä ettei, kunhan suunnittelupuolen Håkanit tietävät mitä ja miten tehdä, joten ... |
||||
|
|
11.06.2024 12:05 | Petri Tuovinen | ||
| Onpa upea kuva!!!! | ||||
|
|
11.06.2024 10:50 | Panu Breilin | ||
| Eihän kuormausalueella liikkuminen laitonta ole, kunhan ei raiteille eksy. En näe syytä miksei siellä voisi liikkua normaalia varovaisuutta noudattaen. | ||||
|
|
11.06.2024 09:59 | Kari Haapakangas | ||
| Kaksi vuotta takaperin kolusin ensin Lahnaslammen haaran soramontun maastoja ja suuntasin sitten tuosta sillan ali kohti Sotkamon radan jäänteitä. Polut eivät vieneet aivan haluttuun suuntaan joten eksyin maastopyörällä tuonne kuormausalueelle ja sain lempeät moitteet alueella työskenneeltä VR:n henkilökunnalta. En minä tosin tainnut olla ainoa noina päivinä aavistuksen vikapaikkaan päätynyt kulkija. Meidän geokätköilijöiden megatapahtuma oli näet Vuokatissa meneillään, ja tuo vanha ratapohja on kätkötetty mukavaksi pikku trailiksi. Olisi varmaankin pitänyt kiertää maantien kautta, mutta valitettavasti soramontun pohjalta ei löytynyt sopivaa reittiä tielle. Tiedän, huono selityshän se on väärään paikkaan eksymiselle... |
||||
|
|
11.06.2024 09:18 | Mikko Herpman | ||
| Tästä kohtaa näyttää erittäin hyvälle! Toivottavasti pääkone on muutenkin yhtä kiiltävä, ainakin tärkeimmiltä osin. | ||||
|
11.06.2024 08:42 | Panu Breilin | ||
| 60 km/h näkyi menevän siirto. | ||||
|
|
11.06.2024 08:40 | Panu Breilin | ||
| Jos Suomessa esiintyneet kaavailut suorista kaukojunista Helsinki–Haaparanta toteutuvat, niin niille 160-metrinen laituri on kyllä vähän lyhyt... | ||||
|
11.06.2024 08:38 | Panu Breilin | ||
| Loivista aikatauluviivoista päätellen tällä reissulla myös haetaan Haaparannasta jotain Pieksämäelle. Ensin tänään junassa T 55321 Kemiin, sitten huomenna junassa T 55321 Ouluun ja ylihuomenna junassa T 55323 Pieksämäelle. | ||||
|
|
11.06.2024 08:31 | Marko Laine | ||
| En ole mikään rakennespesialisti, mutta veikkaisin, että vaunun käyttöikään vaikuttaa sen rakenne ja materiaali: onko vaunussa runko vaivotsekantava kori ja onko kori terästä vai alumiinia. Alumiini käsittääkseni väsyy ja venyy helpommin. Millainen rakenne näissä SJ:n 80-luvun vaunuissa on? | ||||
|
11.06.2024 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh, herra Jussi! Nyt meni mielenkiintoiseksi! Jos vain sinulle olisi mahdollista, niin laita kuvia rakennusvaiheista tänne, vaikkapa lyhyen kuvatekstin kanssa (vähän samaan tapaan, kuin mitä Kitaratohtori tekee omalla sivustollaan). |
||||
|
|
11.06.2024 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten ihmeessä Svea-mamman rautatieläisgrabbarna onnistuvat tässä? Kun vaunu on siltä ajalta kun naapurinpoika ensimmäisen röökiaskinsa osti! Ja täällä IC-vaunuista (valm. 1990-luvun alkupuolelta) kiljutaan että "käyttöikänsä päässä"...? Eikun lusikkatehtaalle vaan, sulaton kautta... Ilmiselvää: - kustannusvastaavuutta voi aina viilailla miten päin hyvänsä! Moraali hakusessa. |
||||
|
|
11.06.2024 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hetkinen, mikä olikaan vaunun siirron ajonopeus? Jos vaikka telin keskiötappia olisikin muutettu sverigemalliseksi, niin miten sitten telin sivukannattimet tai - tyynyt? Eihän raideleveysero ole kuin 2 * 44,5 mm puolellaan, mutta en usko siirtoa ajetun markkakakskymmentä lasissa B-portaalla...? |
||||
|
11.06.2024 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan sekin omansa laista eroa siinä, että vetäiseekö jossain maalikylän ratapihalla hätäisesti Kittilän kirkkoveneen kuvan tussilla vaunun kylkeen polvet vavisten Avarn-vartijoiden pelosta kuin harrastaa kuormausraiteella keskellä ei-mitään kaikessa rauhassa tuntikausia kestävää suihkis-sessiota... | ||||
|
11.06.2024 00:17 | Heikki Jalonen | ||
| Nosturi taitaa olla American Hoist (nykyään American Crane Co, osa Terex-yhtymää) jostain 1950-luvun puolivälistä, kokoluokka noin 30 metristä tonnia. Siinä on peräti kaksi apukelaa eli "jojoa". Toinen on paljon vanhempaa jousitoimista mallia, sen akseli ja jousikierukka on tuon poikittaisen putken sisällä tuolla puomin tyvipään lähellä. Sitä on tarvittu tuolla vaunussa lojuvan mekaanisen kaivukahmarin käytössä. Keltainen apukela on paljon uudempi, varmaankin hydraulinen. Se antaisi vihjeen, että kone on toiminut myös paaluniskijän peruskoneena, sellaisen polttoöljyllä toimivan ja mustia pöllähdyksiä paukuttelevan APE tai Berminghammer-iskijän. Sellaiseen kuuluvaa pystyjohdetta ("keili") ei kuitenkaan ole näkyvissä eikä myöskään varsinaista lyöntipäätä. Voisi arvata, että tämä kone on tehnyt enimmän työnsä siltojen kunnostuksessa ja niihin liittyvien vesiteiden parannuksissa. |
||||
|
Kuvasarja: Bangor & Aroostook Railroad - todella mielenkiintoinen vanha paikallinen rautatie Mainessa |
10.06.2024 23:30 | Hannu Peltola | ||
| Huh, nyt sain ladattua tämän kuvasarjan kaikki 55 kuvaa! | ||||
|
10.06.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko: karttatyöskentelyllä [sivustot "karttaselain" ja "vanhat kartat" (v. 1987)] ja omilla muistikuvillani "kotirataosastani" päättelin Sinun laittamasi kuvan tulleen näpätyksi Oriveden suuntaan (auringon suunta!). Kuvaaja on lähestymässä km-tolppaa 209. Aika hyvät refleksit kuvan ottajalla! Vastaan tuleva Deeveripari on näköjään siirtoajossa. Varjosta näkyy, ettei koukussa vaunuja ole. |
||||
|
|
10.06.2024 21:18 | Markku Naskali | ||
| Jo aiemmin kommentoin noita maalauksia. Taaskaan ei tästä kulmasta näe tarkemmin, mutta vaikuttaa siltä että olisivat ihan esittäviä kuvia eikä vain pelkkiä töhryjä. Onkohan salaa tehty, vai ihan luvallisesti? | ||||
|
10.06.2024 21:01 | Jussi Kortman | ||
| Hieno kuva, kiitos linkistä. | ||||
|
|
10.06.2024 18:05 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kohtaamisnopeus 240km/h ja kertalaukauksella sain tämän kuvan. | ||||
|
Kuvasarja: SJ:n bistrovaunujen saneeraukseen liittyviä junia Torniossa ja Haaparannalla |
10.06.2024 17:22 | Jari Välimaa | ||
| tästä orvosta kuvasta olisi selvinnyt https://vaunut.org/kuva/168660?tt=8&i1=Ulkomaat&i2=50748273219 | ||||
|
Kuvasarja: SJ:n bistrovaunujen saneeraukseen liittyviä junia Torniossa ja Haaparannalla |
10.06.2024 16:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä tämän 2-päiväisen operaation tarkoitus oli? Kulkiko se Torniosta Ouluun kumipyörillä? EDIT: Vastaus kysymykseni tuli kun otsikkotekstiä täydennettin. |
||||
|
10.06.2024 16:53 | Jari Välimaa | ||
| Katetaan kannella koko komeus | ||||
|
|
10.06.2024 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Jussi, esim. täältä löysin kuvan BAR:n junasta F3 A-B-A -veturitriolla: https://www.trains.com/ctr/railroads/fallen-flags/bangor-aroostook-railroad-remembered/ | ||||
|
10.06.2024 16:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Ovatko nuo kontit normaalikokoisia? | ||||
|
|
10.06.2024 15:44 | Timo Salo | ||
| Pikkukuvasta äkkiä katsoin, että mikäs asema tuo on? No juu, Tamperehan se siinä uudessa "modernissa" kuosissaan... Onko tuo muka hyvä nyt ja vielä pelotellaan, että tuohonkin jotain pytinkiä vielä pitäisi päälle rakentaa! :-(Kuva sinänsä on ensiluokkainen! | ||||
|
10.06.2024 14:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| Instagramista löytyisi ainakin tämmöinen ratapihakuva https://www.instagram.com/rsntrains/p/C5NzXTwNkfk/ kelpaisikohan se Ossille? | ||||
|
10.06.2024 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, ei linjavaihteen vaan pelkästään vaihteen. (ks. JT 1957 "Selityksiä"-sivut, myös vanhoista Liikennepaikkojen välimatkat-kirjoista uskoisin olevan apua). Vaihde oli siten "oikein wanhaan aikaan" saman tapainen kuin myöhemmin lanseerattu "seisakevaihde"-nimitys. Tällaisella ei siten lipunmyyntiä ollut, mutta sivuraide tavaraliikenteen tarpeisiin: (vaunujen otto/jättö). Itsekin olin ymmärtänyt, että Tuurin palvelutason huima korotus tapahtui just 1.1.1909. |
||||
|
10.06.2024 10:15 | Jussi Kortman | ||
| Lähiaikoina minun pitäisi saada piirustukset tästä hienosta rakennuksesta. | ||||
|
|
10.06.2024 10:13 | Jussi Kortman | ||
| Minulla on piirustukset GN versiosta ja myös BAR muutos piirustukset. Tarkoitus on rakentas BAR versio O-mittakaavaan. | ||||
|
10.06.2024 09:30 | Jussi Kortman | ||
| Tämä #557 maalauskaavio oli ensimmäinen, 1950 luvulla siirryttiin muistaaksi kaksinumeroiseen numerointiin. | ||||
|
|
10.06.2024 09:25 | Jussi Kortman | ||
| En ole koskaan nähnyt kuvia BAR F3 ABA yhdistelmästä niin heräsi epäilys. Sen sijaan AB ja ABB yhdistelmistä olen nähnyt kuvia. Minäkin alan kallistua AB yhdistelmään. | ||||