Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.09.2024 22:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos teidän lähipiirissänne on joku, joka on muuttunut entistäkin hiljaisemmaksi ja syrjään vetäytyvämmäksi, niin älkää jättäkö häntä yksin!!! Jo se, että taputatte olkapäälle saattaa pelastaa hänen päivänsä. Eikä paljon sanojakaan tarvita. Tilanteesta riippuen pystytte kyllä arvioimaan, että mitä sanoa ja kuinka paljon. Emmehän me ole täällä vain itseämme varten... |
||||
|
27.09.2024 21:57 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuvassa keisariinan kivestä pallo ja kaksoiskotka vielä puuttuvat, ne laitettiin paikoilleen vasta vuonna 1971. Aiheesta Wikissä. ”Helmikuun vallankumouksen jälkeen 17 huhtikuuta 1917 venäläiset matruusit vetivät alas muistomerkin pronssisen pallon ja kaksoiskotkan sekä poistivat jalustassa olevat inskriptiot. Kaksoiskotka rikkoontui, mutta se ja sen alustana oleva pallo säilyivät tallessa. Ne asetettiin korjattuina takaisin paikoilleen vuonna 1971, kun asiasta oli ensin konsultoitu Neuvostoliittoa ja varmistettu, ettei naapurimaalla ollut mitään tätä vastaan”. |
||||
|
27.09.2024 21:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole tämä lavialainen, herra Lasse. Autokori Oy Turussa harrasti tuon näköisiä logoja, kuin mitä kuvan bussin tuulilasin alapuolelta näemme. Kutterilla kun oli se heidän Dieffenbacher-puristimensa, niin siinä on pääasiallinen selitys Lavian Autokorin kutteristiseen sukunäköön. Lavian omat puristimet olivat taatusti kevyempiä... Kuvan bussin kyljessä on nähtävissä omistaja: P. Sookari, siten kuvassa oleva auto olisi uskoakseni maitokahvin ruskea? |
||||
|
27.09.2024 21:38 | John Lindroth | ||
| On olemassa musaa joka menee suoraan sieluun ja tunteisiin,niissä on usein rakkauden viesti!Kannattaa myös muistaa mitä Richard Wagnerin upeassa oopperassa"Nuernbergin Mestarilaulajat" sanotaan ,viesti on"Älkää Unohtako vanhoja mestareitanne"! (Vergisst eure alten Meister nicht) |
||||
|
27.09.2024 21:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Jos kohta noin 99 prosentissa näkemistäni vaihdelyhtykuvista lyhtyjen päätyikkunat ovat kirkasta lasia, tuossa se näyttäisi olevan helmiäisvalkeata: https://vaunut.org/kuva/168354 . Lisäksi Jukka Ahtiaisen ja Jari Auvisen »VR Suomi ― Dieselien aikaan» -kirjan sivulla kaksitoista olevassa kuvassa numero yksitoista on nähtävillä vesiviskurin lyhtyopastin, jonka päätylasi on »maitolasi». | ||||
|
27.09.2024 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laura Ingalls Wilderin "Pieni talo preerialla" - kirjasarjan osassa "Hopeajärven rannalla" kuvittajan tekemän piirroksen mukaan nuo "puistonpenkit" vaikuttavat tyyliin hyvin sopivilta. | ||||
|
|
27.09.2024 21:32 | John Lindroth | ||
| Itse olen pikkupoikana isäni kanssa nähnyt VR1 veturin eli "Kanan" ottavan vettä juuri tuosta kuvan vesiviskurista! | ||||
|
|
27.09.2024 21:11 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tämä Lavian Autokorin rakenne, vaikka erehdyttävästi näyttää Kutterin veljesten korilta? Lavialaisethan osti muotopellit valmiina Kutterilta ja sen takia yhdennäköisyys. Lavian Autokori oli viimeinen puukorien valmistaja Suomessa. Lopettamiseen v. 1982 asti valmistivat puukoreja. | ||||
|
27.09.2024 20:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja junan toinen, kolmas ja neljäs vaunu ovat normaaliraiteisia tavaravaunuja, ja ovat todennäköisesti kuormattu rullapukeille. Junan ensimmäinen vaunu on sen sijaan 1000.mm raideleveyden välivaunu,.josta löytyvät kapearaiteisen kytkimien lisäksi myös normaaliraitesen kaluston kytkentää varten korotetussa sijainnissa olevat normaalit.puskin- ja vetolaitteet. | ||||
|
|
27.09.2024 20:58 | Lasse Holopainen | ||
| Kuuntelin sen taas uudestaan, ja kyllä se on muuten hyvä homma, että on tehty sen aiheisia musiikkikappaleita oikealla tavalla. Nämä vanhemmat kappaleet monesti tukevat myös psyykkistä ja henkistä terveyttä, niiden tekijät kun nähdäkseni olivat useammin lähempänä elämää, kuin mitä nykyään. Meinaan mitä on kuullut radiosta ja ties mistä toosasta tulevan näitä tämän vuosituhannen uusia biisejä, niin sanoitukset ovat monesti aika kaukana terveistä asenteista, jota kautta myös psyykkisestä ja henkisestä terveydestä, miksei epäsuorasti myös fyysisestä. Mutta näissä vanhemmissa kappaleissa myös musiikillinen sanoma on monesti paljon parempi ja inhimillisempi, niissä on sitä jotain. | ||||
|
|
27.09.2024 20:49 | John Lindroth | ||
| Paikka lienee Wernigerode-Hasserode. | ||||
|
|
27.09.2024 20:49 | Lasse Holopainen | ||
| Se on mahdollinen väritys myös. Itselle tuli ekana mieleen sage-vihreä bussi, jossa pilarit ja muut kirkkaammat osat olisivat vaaleankeltaisia. Sellaisessa värityksessä olen nähnyt kuvan vastaavasta bussista, en ole varma oliko ihan sama malli. | ||||
|
|
27.09.2024 20:42 | Timo Salo | ||
| Nyt on nostalginen otos, olisipa vaan väreissä! Täällä kotikonnuilla liikkui "Porilaisia" linikoita, jotka oli muistaakseni sinisiä/vaalean harmaita. Olisko tuo sellainen, malli on ainakin samannäköinen...? Hieno kuva! | ||||
|
27.09.2024 20:28 | Jyrki Talvi | ||
| Wv Kupla 1300 vanhoilla rekisterikilvillä. | ||||
|
27.09.2024 19:44 | Heikki Jalonen | ||
| Ilkan täsmennys on oikea ja aiheellinen. Täsmennän siksi kommenttiani. Camel- (Camelback-) rakenteessa tulipesä on selkeästi kattilan lieriöosan takana, arinan ollessa melkoisesti kattilalieriön alapuolella. Arina on laaja syystä, jonka Ilkka mainitsi. Arina on pituuteensa nähden kuitekin melko kapea. Juuri pituuden vuoksi lämmittäjä työskentelee koko ajan tenderin puolella. Tulipesän katto oli voimakkaasti takaviistoon kallistettu, joten kuljettajan hyttiä ei voitu sijoittaa sille alueelle. Konstruktööri Ross Winans sijoittikin hytin mahdollisimman eteen veturin painonjakauman parantamiseksi. Johde- tai laahausakseleita ei ollut, eikä niitä tulipesän alueelle olisi sopinutkaan. Myös hankauspainon maksimointi oli tärkeää, olihan veturit suunniteltu ensisijaisesti raskaan ja hitaan tavaraliikenteen tarpeisiin. Kaikki Winans-Camel-veturit olivat pyörästöltään tyyppiä 0-8-0. Ohjaamon sijoituksen johdosta veturin pituus ei myöskään kasvanut tarpeettomasti. Camel-veturien suunnittelija, ellei peräti keksijä, oli Ross Winans. Hän oli läheisissä suhteissa (sekä työ- että sukusuhde) Baltimore & Ohio-rautatiehen ja käynnisti oman veturituotantonsa Baltimoressa, Mt Claressa noin vuonna 1848. Camel-rakenteen vetureita tehtiin noin vuoteen 1860 saakka, kaikkiaan 200...300 kappaletta. Viimeinen yksilö romutettiin vuonna 1898 (*). "Mother Hubbard" on erilainen perusrakenne. Senkin päätarkoitus on tarjota suuri arinapinta matalan lämpöarvon hiilen (antrasiitti) käytölle. Tulipesä ei ole erikoisen pitkä, mutta sitäkin leveämpi, melkein se mitä gabariittiin mahtuu. Rakenteesta käytetään nimitystä Wootten-tulipesä kehittäjänsä John E. Woottenin (P&R Railroad) mukaan, patentti 1877. Rakenne on siis myöhaisempi kuin Camel. Tulipesän korkeus ja arinan korkeussijainti ovat normaaleja. Leveys kuitenkin vaikeuttaisi suuresti ajoa ja tähystämistä, joten kuljettajan hytti on myös näissä vetureissa sijoitettu tulipesän etupuolelle kattilan kupeelle. Lämmittäjällä on puolestaan oma suojuksensa tulipesän takapuolella. Lämmittäjän työtaso on varsinaisen veturin puolella, kulku tenderiin kuten vetureissa yleensä. Mother Hubbard-vetureissa oli käytössä myös johde- ja laahausakseleita. Apropå: Ross Winans muuten teki kauppaa myös Keisarillisen Venäjän suuntaan. Juuri hän lähetti Venäjälle (veljiensä lisäksi) edustajakseen erään George H. Whistlerin. Hänen vaikutuksensa me vieläkin havaitsemme... (*) John H White: A History Of The American Locomotive - Its Development 1830-1880; Dover Publictions N.Y. 1979) |
||||
|
|
27.09.2024 19:42 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaan sähköjunat kävivät tuolla ratapihan pohjoispäässä kääntymässä https://www.vaunut.org/kuva/120799 mutta samoista raiteista tuskin on kysymys, koska Keravalle tehtiin 1960-luvun jälkipuoliskolla uusi ratapiha. Oikeastaan 1960-luvun lopun Helsinki-Riihimäki välillä tehtyjen suurien ratatöiden voitanee katsoa alkaneen soranajolla Korson ja Keravan välille talvella 1966 Keravan ratapiharemontin valmisteluun liittyen. | ||||
|
|
27.09.2024 19:24 | Lasse Holopainen | ||
| Aijai, paha juttu, Jouni. Itse olin muutama viikko sitten todistamassa tilannetta, jossa Hyvinkään asemalla henkilö jäi junan alle ja kuoli. Se on kyllä surullista, että näin käy, ja moni tekee sen vielä tahallaan. Niillä on psyykkinen ja henkinen vointi niin heikkoa, etteivät he pysty näkemään positiivisesti eteenpäin. Myöskään yleensä heitä ei osata auttaa niinkuin pitäisi. Toisaalta siitä tapauksesta tulee mieleen, että miksi näin? Jokainen ihmiselämähän on yhtä arvokas, vaikka sitä ei itse tajuaisi jossain elämänvaiheessa. | ||||
|
27.09.2024 19:15 | Marko Anttila | ||
| Ravintolarakennus oli rakennettu 1936 (Rautatierakennusten piirustusarkiston hakemistokortin tieto) | ||||
|
27.09.2024 19:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos Sähködeeveri (Sv1) oli Kakkosen isoäiti, Iso Vaalee on sen äiti. Jollei Strömberg olisi 70-luvulla innostunut askartelemaan GE:n 60-luvulla Nevadan autiomaan ufoista takaisinmallintaman gto-tyristorin ja taajuusmuuttajan parissa, sekä viimein 70- ja 80-lukujen taitteessa kokeillut yhdessä Valtionrautateitten kanssa Sähködeeverissä niiden sopivuutta kulkulaitoskäyttöön, oikosulkumoottori ― eräs Nikola Teslan lahjoista maailmalle ―, pyörittäisi kai vieläkin teollisuutemme vakionopeudella pauhaavia pumppuja, puhaltimia ja kuljettimia ― aarnetenkaskepa-asuisten veturinkuljettajien korventaessa eväitään kentänheikennys- ja sähköjarruvastusten päällä. Oikkarivetureiden evoluutio ei kuitenkaan päättynyt Kakkoseen ja Penaan. Niin eleettömästi kuin Kakkonen nuoruutensa voimissaan päätöinään vetikin 2000-tonnisia paperijunia Raumalle. Kolmosessa on monia uudisominaisuuksia ― ohjausvaunukäyttö- ja seka-ajovalmiutta ( https://vaunut.org/kuva/147571 ), »Last Mile» -genua ( https://vaunut.org/kuva/111963 ) ja ratskua ( https://vaunut.org/kuva/165919 ). Tällaiset kilikalit ovat lievästi sanoen hyödyllisiä, mutta myös substanssiasiaa on saatu vietyä eteenpäin. Niin suuriruokaisen kuvan kuin Kolmosesta saakin sen nimellistuntitehoa ja vetovoimakäyrää töllöttämällä, kaikkein kitsain ja lommoposkisin kuljettaja ei saa vietyä Kakkosella junaa paikasta A paikkaan B niin kohtuullisin kilowattitunnein kuin Kolmosella ― ei vaikka kaikkensa tekisi. Kolmonen on päivitetty versio Kakkosesta. Se on oikkarivetureidemme uusin sukupolvi. |
||||
|
27.09.2024 19:02 | Antti Grönroos | ||
| Hyvästi KSR:n liikenne, tulemme kaipaamaan sinua. | ||||
|
|
27.09.2024 18:55 | Jouni Halinen | ||
| Vahvistusta kaivataan. Tätini kertoi minulle tapauksesta niiltä vuosilta jolloin Sr1 vetureilla suoritettiin koeajoja (-74-75?). Hän odotteli aamusella junaa Helsinkiin Keravan asemalla. Laituri alueella sitten kuulutettiin, että aseman ohittaa hetken päästä juna suurella nopeudella ja ihmisiä kehotettiin siirtymään turvallisen matkan päähän asemalaiturilla. Kauaa ei kulunutkaan kun aseman ohitti veturi (Sr1) ilman vaunuja kovalla nopeudella (km/h?). Hetken päästä kuului jotain ääniä (veturi hätäjarrutti?). Jonkin ajan kuluttua alkoi kuulumaan hälytysajoneuvojen ääniä, ja ne pysähtyivät laiturialueen eteläpäähän. Hetken päästä kuulutettiin, että on tapahtunut henkilövahinko ja junat etelään päin tulevat myöhästymään. Loppupeleissä myöhästyminen taisi olla tunnin/ parin luokkaa. Kuvassa näkyvän sillan kansi jatkuu jonkin verran kiskoista länteen päin. Tätini näki usein että sillan alta tuli aamusella päivävaloon ”heikommassa hapessa” olevia kansalaisia eli sillan alla ”asuttiin” vakinaisesti. Odottelun mittaan ihmisille selvisi että yksi asukkaista oli jäänyt junan (veturin) alle ja joku laiturilla oli nähnyt että hän seisoi hyvin lähellä kiskoja ja käsi lipassa. Henkihän siinä häneltä sitten lähti. Jukka Ahtiainen ainakin vaikutti noihin aikoihin Keravalla, ja oliko Jukka jo -73/-74 VR:n palkkalistoilla? tai kuuliko hän myöhemmin vanhemmilta työkavereilta tapauksesta. Voihan täällä olla muitakin tuon ajan Keravalaisia?. Nämä ovat siis omat muistikuvani tapauksesta, ja kaipaavat siten vahvistusta. Asuin itse noihin aikoihin Stadissa ja kävin Keravalla säännöllisti kevari Hondalla. Muistanko oikein että kuvan keskellä olevassa (tumma katto) rakennuksessa oli ainakin vielä 70/80-luvun taitteessa kodinkoneliike, nimeä en muista? Rakennus näyttää olevan muistikuvani mukaisesti tiilirakenteinen. Kovin pieneltä se näyttää, on suunnilleen nykyisten hehtaarihallien tuulikaapin kokoinen. |
||||
|
27.09.2024 17:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Nämähän ovat ihan kotimaisia ex-EVR vaunuja. | ||||
|
|
27.09.2024 17:50 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos oikaisusta, oli vain eräältä vorgilaiselta saamallani hylkylistalla. | ||||
|
|
27.09.2024 17:34 | John Lindroth | ||
| Lasse ,hienoa! | ||||
|
|
27.09.2024 17:32 | John Lindroth | ||
| Kuvasta näkyy selvästi katon muotojen rimoitus. | ||||
|
|
27.09.2024 16:56 | Onni Tikkala | ||
| 3071 on yhä ajossa. | ||||
|
27.09.2024 16:20 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Yli 3000 kpl, mutta varmasti vain pieni osa näitä pankoilla varustettuja versioita. Hkk-vaunuista tehtiin Hkb-vaunuja jatkamalla niitä keskeltä 2 m lisäpalalla, ja kuten tiedämme Hkb-sarjalaisia liikkuu edelleenkin. | ||||
|
|
27.09.2024 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Kuinka paljon Hkk-vaunuja olikaan? | ||||
|
Kuvasarja: Filmikuvausta heinäkuussa 2024 |
27.09.2024 15:44 | Ilmari Tommola | ||
| Alkuperäinen tarkoitus olikin skannata negatiivista, mutta siihen tarkoitettu laite osoittautui vialliseksi. Toki jos kuvat saa jossain välissä digitoitua parempilaatuisina, uudet versiot voi vaihtaa nykyisten kuvien tilalle. | ||||
|
|
27.09.2024 15:23 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä nuo penkit ovat paljon asjallisemmat, tyylekkäämmät, jalkaanmenevämmät ja asianmukaisemmat, kuin millä tätä kirjoittaessa istun (eli Sm4:n penkillä). | ||||
|
Kuvasarja: Filmikuvausta heinäkuussa 2024 |
27.09.2024 15:12 | Niila Heikkilä | ||
| Filmikuvat kannattaa skannata suoraan negoista. Tarkkuus ja laatu kärsii tavallaan turhaan jos kuva ensin tehdään paperikuvaksi ja skannataan siitä. Mikäli kyseessä on vain muutama filmillinen vuodessa, kannattaa negat kehitysvaiheessa pyytää valokuvaliikkeestä suoraan skannattuna. Ja voihan ne viedä myöhemminkin liikkeeseen skannattavaksi jos ei itse omista negaskanneria. Kustannuksena ei ole mikään suuri. Esimerkiksi nämä sinänsä mainiot kuvat kannattaisi käyttää skannattavana. Silloin näkee sen todellisen laadun mihin filmi pystyy. | ||||
|
|
27.09.2024 15:00 | Erkki Nuutio | ||
| Penkkien asianmukaisuudesta en tiedä, mutta kunnostus näyttää keskeneräiseltä katon osalta. Kattopanelit ovat vielä laittamatta. | ||||
|
|
27.09.2024 14:50 | Lasse Holopainen | ||
| John, kuuntelin äsken tuon useampaan kertaan mainitsemasi kappaleen, se on sisällöltään kyllä hyvä, ainakin miten itse sen tulkitsin. | ||||
|
27.09.2024 14:41 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä sitä työmatka-ajoneuvoakin pittää voida ajaa. | ||||
|
|
27.09.2024 14:35 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Nykymaailmaan peilattuna tuntuu, että sisusta on tehty halvalla ja puistonpenkit on pultattu vanerilattiaan. | ||||
|
|
27.09.2024 14:33 | Mikko Herpman | ||
| Uskallan väittää että kun pääsee kokeilemaan sähköpeliä niin voi monen mieli muuttua. Ennakkoluulot ja vääränlaiset uutisoinnit istuu kovassa... Sähköllä ajaminen on mukavaa, taloudellista ja hiljaista. Aivan erinomaista arkiliikkumiseen. Harrastusajopelit sitten toki erikseen. Ja sitten se tiukka juttu, pitää päästä pysähtymättä Helsingistä Ivaloon (kerran talvessa)..... Mikään sähköauto ei siihen kykene ja siksi ne ovat kelvottomia. Heko heko.. |
||||
|
27.09.2024 14:31 | Hannu Peltola | ||
| Katsokaapa muuten veturin alla olevaa kiskoa. Tämä oli Burlington Northernille todellinen sivurata ja radan kiskotusta ei ole todennäköisesti uusittu sitten Seattle, Lake Shore and Eastern Railwayn ja Northern Pacificin päivien. Kiskotus on amerikkalaisittain todella kevyttä, voisi olla joko 70- tai 80-paunaista (n. 34,7 kg/m tai 39,7 kg/m). | ||||
|
|
27.09.2024 14:21 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John ja Eemil! Puut vaan alkavat olla Pacific Northwestissäkin jo tuollaisia onnettomia max 1 metrin halkaisijalla olevia risuja! Vanhat kunnolliset douglaskuuset, joiden halkaisija saattoi olla 2-2,5 metriä, on täältäkin hakattu jo 100 vuotta sitten. | ||||
|
|
27.09.2024 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Ilkka! Kysymys asian tiimoilta: - kutsuttiinkos Camelbackeja myös nimellä "Mother Hubbard"? Laaja maa ja rakkaat lapset, joten en ihmettelisi. |
||||
|
27.09.2024 13:37 | Lasse Holopainen | ||
| Asiallista. | ||||
|
27.09.2024 13:36 | Lasse Holopainen | ||
| Joo, se on aika yleinen siinä. Kesällä myös todella yleinen oli Sr2:t tuplana. Pitää nyt vaan muistaa julkaista niitä kesällä otettuja, kun kuvasin näitä itsekkin paljon. | ||||
|
|
27.09.2024 13:04 | Noah Nieminen | ||
| Tänäänkin menee tupla -Sr1 HLV 233:sessa. | ||||
|
|
27.09.2024 12:56 | Eemil Liukkonen | ||
| Komea kuva kyllä! | ||||
|
27.09.2024 11:53 | Markku Naskali | ||
| No eipä tuo turvallisuutta lisääkään kun vapaasti pääsee kiskojen yli pomppimaan ja niihin kompastumaan... | ||||
|
27.09.2024 11:39 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatiehallitus päätti 27.5.1970 (n:o 1201/412/70) rakennuttaa 80 kpl 4-akselisia teelmien ja teräsnauhakelojen kuljetusvaunuja. Teknillinen jaosto määräsi vaunujen numerot 5.10.1970 (Lko 2574/5820): - 50 kpl teelmien kuljetusvaunuja sarja Oav, n:o 71501-71550 - 30 kpl teräsnauhakelojen kuljetusvaunuja sarja Oar, n:o 71601-71630 Ensimmäisenä valmistui Oav 71501 toukokuussa 1971. Loput Oav ajalla 1/72-3/72 sekä Oar 11/71-12/71. |
||||
|
|
27.09.2024 11:09 | Jari Välimaa | ||
| Jatkossa kannattaa katsoa miten autoliikenne muuttuu kun se 2027 siirtyy taakanjakosektorilta päästökauppaan jossa voimalat ovat olleet jo ja joka on muuttanut radikaalisti energian tuotantoa kun jokainen päästö pitää ostaa pörssistä "EU-lainsäädäntö ja kansalliset toimet ohjaavat kohti sähköistyvää liikennettä Sähköautojen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa, sillä mallivalikoima on laajentunut ja julkisen latausverkoston laajenemisen seurauksena huolet sähköauton toimintamatkan riittävyydestä ovat hälventyneet. Lisäksi sähköistymistä ovat nopeuttaneet sähköauton edulliset käyttökustannukset polttomoottoriautoihin verrattuna. Täyssähköautojen rekisteröinnit kasvoivat vuonna 2023 poikkeuksellisen nopeasti, sillä vuosina 2021–2022 tehdyt tilaukset päätyivät pääosin toimitukseen vasta vuonna 2023. Vuonna 2021 alkanut komponenttipula ja tuotannon pullonkaulat pidensivät vuosina 2021-2022 erityisesti ladattavien autojen toimitusaikoja." https://www.aut.fi/ymparisto/autoalan_tiekartta_tulevaisuuden_kayttovoimista |
||||
|
|
27.09.2024 10:05 | Hannu Peltola | ||
| ZZ Topelius on hauska oivallus! Hyvä täsmennys Ilkka! Minäkin kuvittelin tämän veturin olevan Camelback tai ainakin jokin alalaji. |
||||
|
|
27.09.2024 09:48 | Ilkka Hovi | ||
| Katso seuraava kuva jossa kuljettaja. | ||||
|
|
27.09.2024 09:47 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa näkyy hyvin vanha suunnittelu, kuljettaja on kattilan sivulla ja kattilan pääty on hytin takaosan tasolla. Helppoa lämmittää kattilaa suoraan tenderiltä ja pieneen veturiin saatin suurempi kattila. Aikaisemman kuvan kohdalla mainitaan Camelback-mallinen veturi jollaisesta ei ole kyse. Camelback veturin arina oli suuri koska käytetty hiililaatu oli antrasiittia. Antrasiitilla on suurin lämpöarvo ja tämä hiili palaa hitaasti. Jotta saataisiin tarpeeksi lämpöä pitää arinan olla suuri ja tämän takia vanhoissa vetureissa piti hytti viedä kattilan sivulle. Uudemmat veturit käyttivät antrasiitin ja nuoremman hiilen sekoitusta ja niissäkin oli suuri arina. Kuitenkin veturin kattila oli siksi suuri ettei hyttiä enää voitu asentaa kattilan sivulle. Lisäksi camelback vetureissa oli se huono puoli, veturin kuljettaja oli kattilan puolivälissä ja lämmittäjä hikoili tenderillä. Kuvassa oleva hytin sijoittelu oli amerikoissa hyvin yleinen 1900 luvun alun molemmilla puolilla. | ||||
|
27.09.2024 09:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Vega oli kyllä tamperelaisen lakkitehtaan nimi (Oy Lakkitehdas Vega), mutta vasta vuodesta 1928, ks. https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/vegalakkitehd.shtml Lakkimallin Vega-nimi syntyi paljon aiemmin, vuonna 1880, kun Nordenskiöld palasi Vega-laivallaan koillisväylän tutkimusmatkaltaan. Laivan miehistöllä oli Venäjän laivaston käyttämä lakkimalli. Malli, jota alettiin sitten kutsua Vega-lakiksi. ks. https://venelehti.fi/veneilyvaatteiden-historia-kiiltolippa-valistuneille-vega-hattu/ Oman kiiltävälippaisen Vega-lakkini ostin joku vuosi sitten Wahlmanin Sofiankadun myymälästä Helsingissä. Enää lakkimalli ei näytä kuuluvan kaupan valikoimaan. |
||||
|
|
27.09.2024 09:15 | Timo Haapanen | ||
| Susien tilanne näyttäisi tältä: Viherretyt ajossa: 3001, 3003, 3004, 3006, 3008, 3009, 3016, 3017, 3018*, 3020, 3021, 3023, 3024, 3025, 3027, 3029, 3030, 3032, 3033, 3034, 3036, 3037, 3038, 3039, 3040, 3043, 3044, 3045, 3046, 3053, 3055, 3056, 3057, 3058, 3064, 3067, 3069, 3070, 3072, 3075, 3076, 3077, 3078, 3079, 3080, 3083, 3084, 3086, 3087, 3088, 3090, 3091, 3093, 3094, 3098, 3108, 3110, 3111, 3112, yht. 59 kpl *3018: ECTS-koeveturi, Digirata-projektin tummanvihreä väritys Punaiset ajossa: 3002, 3005, 3007, 3010, 3011, 3019, 3026, 3028, 3031, 3035, 3041, 3052, 3065, 3073, 3085, 3102, 3104, 3105, 3106, 3107, 3109, yht. 21 kpl Puretut/purkuun menossa/purussa/hylätyt (kaikki punaisia paitsi 3071): 3012, 3013, 3014, 3015, 3022, 3042, 3047, 3048*, 3049, 3050, 3051, 3054, 3059, 3060, 3061, 3062, 3063, 3066, 3068, 3071, 3074, 3081, 3082, 3089*, 3092, 3095, 3096, 3097, 3099, 3100, 3101*, 3103, yht. 32 kpl *hylätty onnettomuuden seurauksena korjauskelvottomina En ole pystynyt varmistamaan ylläolevien tietojen 100 % oikeellisuutta, vaan eri lähteistä kerrotun perusteella "relata refero". Odotan seuraavaa Resiinaa, josta saisi mahdollisesti virallisia päivityksiä. |
||||