Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.03.2017 08:32 Kari Haapakangas  
  "Firman" yksinkertaisin päähine taisi olla "sorsa", mutta tuskinpa tässä sitä...
kuva 15.03.2017 08:21 Raimo Harju  
  Vai on armeijan "verikauhasta" ollu olemas vielä yksinkertaistetumpikin laitos.
kuva 15.03.2017 06:03 Kari Näriäinen  
  Klingendahl on vielä mainitsematta.
kuva 15.03.2017 03:32 Esa J. Rintamäki  
  Muuten muurin merkityksestä yksi pikku huumoripläjäys: eräältä DDR:läiseltä puoluepampulta kysyttiin, että onko muurin pystytys vastannut tarkoitustaan? Pamppu vastasi että kyllä, oikein hyvin. Kukaan ei ole paennut muurin yli itään.
kuva 15.03.2017 03:04 Esa J. Rintamäki  
  Raiteella 4 on pikajuna P41 Helsingistä Haapamäen kautta Seinäjoelle, lähtöaika klo 18.05.
kuva 15.03.2017 02:56 Esa J. Rintamäki  
  Virkapuvut oli niinsanottua jääkärimallia. Eikä ollut käyttäjähenkilökunnan suosiossa, mm. kaulus hiersi ja oli kuuma jne. Poistui käytöstä 1929, jolloin siviilipukumaisempi virkapukukuosi tuli käyttöön, Vega-lakkeineen.
kuva 15.03.2017 02:23 Esa J. Rintamäki  
  Nuo on sitten komeita nuo vaunuemäntien suikat!
kuva 15.03.2017 02:01 Esa J. Rintamäki  
  Myös venäläinen telisuunnittelu on pyrkinyt ratkaisuun, jossa ei ole sarvirautoja. Läntiset esimerkit: SIG (uusi ja vanha), Munchen-Kassel ja aina niin yleinen Minden-Deutz, puhumattakaan tämän päivän telimalleista.
kuva 15.03.2017 01:38 Esa J. Rintamäki  
  Kellonläppäys Suuriruhtinaanmaassa lopetetiin 1917, mutta kielto ei koskenut rataosaa Valkeasaari - Pietari.
kuva 14.03.2017 22:39 Joona Kärkkäinen  
  Tuossa vanteessahan se ilmaputki näkyy.
kuva 14.03.2017 22:24 Reino Kalliomäki  
  Ähtärin asemakuvista https://vaunut.org/kuva/105920?liikp1=2098 lienee 1920-luvulta. Negatiivikoko ainakin 9x13. Teksti on tarvinnut kirjoittaa mustalla, ja kun sekin negatiivi on tätä vorgin kuvaa puolet pienempi, niin olisipa ollut kellosepän työtä. Kuva taitaa olla ortokromaattinen. Timpurin nikkaroimat harjakoristeetkin ovat paikallaan.
Kuva https://vaunut.org/kuva/117770?liikp1=2098 on taas tyypillistä 1950-lukua. Puun koostakin päätellen tämä Heikin lataama kuva on siltä väliltä. Sijoitustietojen mukaan esimerkiksi juuri 1940. Veturista on kuva kylmänä Tampereen tallilla 1958, selkeästi paljon tätä kuvaa myöhemmin.
kuva 14.03.2017 22:22 Mikko Herpman  
  Kyllähän tästä löytyy rengaspaineidensäätöjärjestelmä. Mitenkähän oli tuon V8:n laita, oli jotain huhuja että olisi jenkkikopsu, ja ettei voisi syyttää kopioinnista, olisi käännetty pyörimään väärin päin, vai oliko aatteesta johtuvaa.. Joten mahdollisesti jotain meni operaatiossa pieleen ja polttoaineen kulutus nousi mutta teho ja käytettävyys laski.

Mahtoiko tässä myös olla tehostettu ohjaus vasemmalle löysä, oikealle vähän nihkeä, johtuen paineentasausventtiilin puuttumisesta, vahingossa tai aatteen takia ;)
kuva 14.03.2017 21:56 Jouni Halinen  
  Onko tässä autossa kanssa sellainen systeemi, jolla renkaiden ilmanpainetta pystytään laskemaan pehmeämmässä maastossa, näyttää menevän jonkinlainen putki pyörännavasta renkaaseen?. Sellainen oli ainakin Riksun viestissä 1977 ns. tornikazseissa (radioauto)
kuva 14.03.2017 21:38 Tommi K Hakala  
  Onpa ollut harvinainen tilanne, että kaikki 7 (muistaakseni) ratapihan raidetta olisi ollut tukossa. Yleensähän VR veturi toi vaunut kakkos tai kolmosraiteelle ja peruutti sen jälkeen ykkösraiteelle tehtaan vetureiden kokoaman letkan länsipäähän, josta matka poispäin alkoi. Sivuraiteillahan säilytettiin hakevaunuja ja tyhjiä VR puutavaraa tuoneita avovaunuja.
kuva 14.03.2017 21:36 Mikko Mäntymäki  
  Ha ha ha, 7 litraisesta vain 180 hv kun 2,4 litraisesta irtoaa vakiona 230 hv, viritettynä 400 hv, kunnolla viritettynä jopa 950 hp, https://www.youtube.com/watch?v=rKJk1Yn6sgE .
kuva 14.03.2017 21:08 Hannu Peltola  
  Ketjussa on tunnistettu auton merkkiä osin ristiin. Kyllähän tämä on ilmiselvä Ural 375D. Tämä on bensakoneella ja uudempi Ural 4320 on dieselillä. Näitä tuli puolustusvoimille mm. 57 mm Nikolai-ilmatorjuntatykkien kylkiäisenä vuodesta 1974 lähtien. Moottorin koko 7 l ja siitä on saatu puristettua ainoastaan 180 hv. Kuvan auto on jokin korjaamo-/huoltoauto.
kuva 14.03.2017 21:01 Kari Näriäinen  
  Salmisen nahkatehdaskin siellä pitäisi olla Kumiteollisuuden eli alunperin Hyppösen kenkätehtaan tienoilla. Entäs Hatanpään sairaala, mahtuisiko se tuonne vasempaan reunaan?
kuva 14.03.2017 20:40 Reino Kalliomäki  
  Yritin kartan avulla, 1974 ilmakuva näyttää varjona piipun koon. Enin osa piipuista on varsin lähellä: Hatanpään ja Ratinan lämpökeskukset, Sarvis, Lokomo ja Kumiteollisuus. Tako näkyy, ja Tampellan mahtavasta 105-metrisestä näkyy savu valomaston oikealla puolella. Ei kai tämä oikeata savusumua ole, mutta pakkasyön jälkeen näkyvyys kyllä rajoittui. Vasta pohdittuani asiaa Niilan kysymyksen jälkeen huomasin, että piippuja pitäisi näkyä toinen mokoma! Nythän ne vähenevät maisemasta, kuukausi sitten panin merkille, että sukkatehdastakin remontoidaan asunnoiksi.
kuva 14.03.2017 20:23 Simo Tuominen  
  Wv'n 1.19 kone tosiaan. Toijalaan saatiin myös jokunen vuosi takaperin lahjoituksena Vr'ltä. Hieno peli! Tämän saa myös rekisteröityä nyk.työkoneeksi joka mahdollistaa käytön julkisilla teillä.

Osa autoista oli hyväksytty ennen
ministeriön erivapaudella pakettiautoksi ilman etu- ja
seisontajarruja, suunnanosoituslaitteita sekä roiskesuojia.
kuva 14.03.2017 20:04 Esa J. Rintamäki  
  Ja neljännen auton kuljettaja kiroilee että miksi minä en pääse..!
kuva 14.03.2017 19:57 Erkki Nuutio  
  Miellyttävintä kuvassa on että Lokomolaisen veturin taustana on Lokomon tehdas. Tuoreesti valmistunut kokoonpanohalli on etualalla. Siitä tuli sitten autonosturitehtaan jälkeen ensin metsäkonetehdas, jonka nimenä oli Lokomo Forest, sitten Timberjack ja sitten John Deere.

Ei Tampereella ole minun elinaikanani ole ollut savusumua, mutta kova pakkanen tekee kuvanmukaista utua ilman piippujakin. Useimmilla tehtailla ja laitoksilla oli oma lämpölaitoksensa. On hankala sijoitella niitä ilman kartan apua. Ehkä ainakin Suomen Trikoon Pyynikin tehtaan ja Sukkatehtaan (Satamakadulla), Ratinan höyryvoimalaitoksen, Sarviksen, Kumiteollisuuden ja Lokomon piiput näkyvät.

Olivatko korkeiden mastojen valaisimet niin tehokkaita, että ne piti nostaa noin korkealle?
kuva 14.03.2017 19:35 Esa J. Rintamäki  
  Kansallissosialismi ja neuvostososialismi, verisimpiä lukuja ihmiskunnan historiassa...
kuva 14.03.2017 19:33 Tommi K Hakala  
  V8, joka käy keskimäärin viidellä pytyllä...
kuva 14.03.2017 18:43 Jukka Ahtiainen  
  Komea silta. Kyllä tuota kelpaa katsella. Matkustin 43 vuotta sitten lätällä yli.
kuva 14.03.2017 18:32 Esa J. Rintamäki  
  Vaihtotyön tuoksinassa,, tavarajunaa kootttaessa oli Huru jäänyt vaunujen väliin (eli vaunuja edessä ja takana). Nykäisy tehtiin asematalon kohdalta ratapihan idän suuntaan päin. Näin siis muistan, kun vuodesta 1980 on kulunut aikaa ja alkaa tuo atsaleakin pikkuhiljaa vaivata...
kuva 14.03.2017 18:08 Joonas Leinonen  
  Muutamaan otteeseen on kyllä kivilaiturin purku ollut esillä, koska on lumen aurauksen tiellä hieman mutta on vielä toistaiseksi saanut jäädä. Lisäksi asemarakennuksen edessä ollut mukulakivi on edelleen nähtävillä laiturilla...
kuva 14.03.2017 18:08 Simo Virtanen  
  Melko vaikea, mutta olisiko Lokomon jälkeen vasemmalle Sarviksen piippu? Siinäkin on valomaston takana toinen piilossa, joten en osaa sanoa kumpiko on Sarvis.

Oliko 40 vuotta sitten kaupungin ilma oikeasti noin vahvan savusumun peitossa?
kuva 14.03.2017 18:03 Ari-Pekka Lanne  
  Olisit vielä sovitellut samaan ruutuun sen rekkapesulan pihamaalla lojuvan punaisen, hirvikuvallisen irtotakaboxin, niin olisi mielissämme kategorisoituva, kontrastirikas ajankuva.
kuva 14.03.2017 17:57 Ari-Pekka Lanne  
  Komea siltahan tämä olisi, kun siinä junat kulkisivat.
kuva 14.03.2017 16:32 Esa J. Rintamäki  
  5,7-litrainen V8, on yhtäkuin pikkulohko.
kuva 14.03.2017 16:16 Esa J. Rintamäki  
  Matkustin usein Kouvolaan tätini luokse. Paikkakunta oli mielestäni kiva ja siellä oli helppo kulkea. Rautatieharrastuskin siellä oli helppoa kun näki kaikenmoista mitä Vilppulassa esimerkiksi ei juurikaan näkynyt.
kuva 14.03.2017 16:02 Esa J. Rintamäki  
  Seuthen savulaitos ei mahtanut antaa noin tuhteja savuja...
kuva 14.03.2017 16:00 Esa J. Rintamäki  
  Moottorina oli suora kahdeksikko.
kuva 14.03.2017 15:46 Esa J. Rintamäki  
  Bio Säteen leffat ovat minullekin tuttuja. 1970-luvulla siellä toimi vahtimestarina mieshenkilö sukunimeltä Haikka. Muistutti mielestäni amerikkalaista kersanttia.
kuva 14.03.2017 15:06 Esa J. Rintamäki  
  Ajoittamista auttanee sekin että ei kampiasetinlaitetta asematalon edessä.
kuva 14.03.2017 14:14 Esa J. Rintamäki  
  Muuria virallisesti kutsuttiin nimellä "antifasistinen suojavalli". Todellisuudessa sen piti estää ihmisten joukkopako työläisonnelasta kapitalistiseen länteen. Maastamuutto (lue: pako) oli saavuttanut sellaiset määrät että diktaattoriakin alkoi ihmetyttää että keitä vielä jää normeja täyttämään...
kuva 14.03.2017 13:32 Esa J. Rintamäki  
  Jotenkin silmä sairastaa nähdä höyryveturi ja puuvaunut moternien talojen välissä, taistelemassa matkallaan ajolankojen alla, pitkin moternia rataa betonipölkkyineen moternien opastimien ohi. Eipä silti, höve jotenkin pehmentää kivikylämaisemaa...
kuva 14.03.2017 13:15 Esa J. Rintamäki  
  Etenkin kun muistetaan uskontoa ja politikkaa sekoittavien puolueiden "edistyksellisyys". Aika kuluu vastustettaessa aborttia ja keskikaljaa...
kuva 14.03.2017 12:57 Niila Heikkilä  
  Kukas osaa luetella piiput vasemmalta oikealle?
kuva 14.03.2017 12:08 Esa J. Rintamäki  
  Tuttu paikka, tuli miljoonia kertoja tästä kuljettua koiran kanssa Kelaan/-sta. Asuin lähistöllä 1986-1997. Ulkoilumaastoltaan oikein hyvää aluetta, tuli koluttua Kabanovintiet sun muut. Tuohon aikaan pylväissä ei enää ollut kääntöorsia ym. Båtvikin päivystäjäkin tuli monta kertaa nähdyksi. 1988 sain luvan mennä kuvaamaan A41:n sisätiloja, mutta onnettomuudeksi filmi oli katkennut kameran sisään joten...
kuva 14.03.2017 11:51 Esa J. Rintamäki  
  Mikä nykyajan rakennussuunnittelijoita/arkkitehtejja oikein vaivaa? Tuo ei ollenkaan istu vanhaan kauniiseen puuasemarakennukseen.. Palvotaanko kustannusvastaavuutta niin paljon että se menee jopa "sisäisen näkemyksen" edelle? Tuo tuollainen on Heikki Klemettiä siteeratakseni: "pitelemistä". Mitä vikaa oli vanhassa puisessa laiturikatoksessa? Vai pitääkö kaikki olla moternia? Eipä silti, en halua palata vuoteen 1883 C5-vetureineen, mutta jotain rajaa...
kuva 14.03.2017 11:26 Teemu Saukkonen  
  Ukki vei penskana lättämatkalle JNS-UIM. Ihan näille viimeisille vuoroille, vaikka en itse edes tajunnut jotta lätät loppuu. Varmaan ukkini tiesi.
kuva 14.03.2017 11:19 Esa J. Rintamäki  
  On se sentään hyvä että se Schauman ampui Bobrikoffin eikä Sinebrykoffia...
kuva 14.03.2017 11:09 Jimi Lappalainen  
  On vieläkin paikallaan; kiitos!
kuva 14.03.2017 11:07 Jimi Lappalainen  
  Viereisestä pellosta? :)
kuva 14.03.2017 10:50 Joonas Leinonen  
  Tuossahan tuo kivilaituri kuvassa näkyy, on vieläkin paikallaan. Tosin rata alkaa olla jo noussut niin ylös että kohta kiviä ei näy enää...
kuva 14.03.2017 10:01 Erkki Nuutio  
  Vuonna 1919 oli Petrogradissa "Viiden konferenssi", jossa Lenin, Trotski (Puna-armeijan päällikkö), Zinovjev (Petrogradin diktaattori), Kullervo Manner (1918 punakaartin ylipäällikkö, Eduskunnan aikaisempi puhemies) ja Eino Rahja (Pietarilaissyntyinen punasuomalaisten tärkein johtaja Leninin aikana, Leninin lähin ystävä ja henkivartija).
Konferenssi kävi läpi kapinan epäonnistumisen syyt sekä hyväksyi Rahjan viisikohtaisen suunnitelman Suomeen hyökkäämisestä mittavien valmistelujen jälkeen vuoden 1921 vaiheilla. Hyökkäyksen yhteydessä oli tarkoitus perustaa Suomalais-Karjalainen neuvostovaltio, johon olisi "liitetty" Vienanmeren ja Laatokan välinen Karjala.

Kohdista ensimmäinen oli suomalaisten punaupseerien massiivinen kouluttaminen. Sitä varten Trotski heti perusti Kansainvälisen sotakoulun. Sen suurimman, suomalaisosaston johtajaksi tuli Rahja kenraaliluutnantin arvolla.
Koulun suomalaisoppilaat osallistuivat tehokkaasti Venäjän sisällissodan tapahtumiin.
Ne olivat keskeinen ryhmä Judenitsin hyökkäyksen torjunnassa Pulkovan kukkuloilla, Petrogradin työläiskapinan kukistamisessa, Itä-Karjalan kapinoiden kukistamisessa jne.
Kaikkiaan suomalaisia punaupseereita valmistui yli 1500 (Markku Salomaa: Punaupseerit, WSOY, 1992, 468 s.).

Aika meni ohi Suomeen hyökkäykseltä, oli bolsuillekin järkevää tehdä (Tarton) rauha.
Valtaosa punaupseereista murhattiin Stalinin toimesta 1930-luvun puolivälin jälkeen.
Aksel Anttila (1897-1953) kuului harvoihin säilyneisiin. Hänestä tehtiin 1939 Kuusisen "hallituksen" puolustusministeri ja tämän "Kansanarmeijan" komentaja.
kuva 14.03.2017 09:20  
  Loparit on koottu siististi, eivät ole hujanhajan pitkin ratapihaa tai jätetty paikoilleen jolloin niitä saattoi olla junan puolivälissäkin.
kuva 14.03.2017 09:05 Erkki Nuutio  
  Valitettavasti en tehnyt kirjauksia enkä muutenkaan ollut suunnitelmallinen näppäillessäni veturikuvia 13-vuotiaasta aloittaen, ujona poikana ilman sukuyhteyksiä VR:ään. Veturien Ystävien perustamiseen 1967 asti luulin olevani ainoa niiden kuvailija. Meillä kaikilla on syytä olla kiitollisia esimerkiksi Eljakselle, joka keräsi ja talletti järjestelmällisesti paljon tietoa ja välittää sitä.
Vorgin kautta iloksemme.
kuva 14.03.2017 09:04 Raimo Harju  
  Tämän rumuutta ja huonokuntoisuutta on voivoteltu, purkamisestakin on kirjoiteltu. Kunnostamiseksi riittäis hiekkapuhallus ja maalaus, taitais tämän purkaminen tulla kalliimmaksi kuin kunnostaminen.
kuva 14.03.2017 08:27 Tommi K Hakala  
  Miksi ja missä kohtaa tuo nykäisy tehtiin?