|
Kuvasarja: Fenniarailin T7001 saapuu Kouvolaan. |
11.03.2017 16:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, hyvät kuvat on Pasi ottanut laskettelun lomassa. Vartiuksen keikka kuulostaa mielenkiintoiselta. | ||||
|
|
11.03.2017 16:42 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvan koordinaatit lisätty nyt 6 vuotta pyynnön jälkeen. | ||||
|
|
11.03.2017 16:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linja-autoissa noita käsinojia kutsuttiin "mummunpitimiksi". | ||||
|
|
11.03.2017 16:28 | Jimi Lappalainen | ||
| On. | ||||
|
|
11.03.2017 16:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo taempi vaunu A 91? | ||||
|
|
11.03.2017 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Angliassa oli jopa huvittavan näköiset siivet. Muoti, jonka oli aloittanut Cadillac vuonna 1948 ja joka huipentui huippuunsa vuonna 1959. Jopa Mosse Eliteenkin ja aina niin konservatiiviseen Mersuun muotoiltiin siipiä... | ||||
|
|
11.03.2017 16:17 | Jukka Suortanen | ||
| Pienoisrautatievaikutelman lisäksi kuva on mainio leikkausleikkaus Kouvolan kautta kulkevasta materiaalivirrasta sekä siihen käytetystä vaunukalustosta. Jälleen kerran hyvä ja ajankohtainen kuvasarja Pasilta. | ||||
|
|
11.03.2017 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nekin lapset kaikki poikalapsia... | ||||
|
|
11.03.2017 16:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cadillac-autotehdas aloitti toimintansa 1903. Ai niin, vuonna 1912 Cadillac esitteli uutuutena sähkökäynnityksen. | ||||
|
|
11.03.2017 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Ameriikan legenda Paul Bunyan käynyt kaatamassa puut? | ||||
|
|
11.03.2017 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt kuuluu kova pauhu, nousee paksu sauhu, saapuu linjavaunu, omistaa Wäinö Paunu. | ||||
|
|
11.03.2017 15:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee hinauskytkimestä mieleen, miksi Wartburgissa oli niiiiiiin iso takapaksi? Jotta sinne olisi mahtuneet vakiovarusteet: hinausköysi ja 80-kiloinen korjausmies. | ||||
|
|
11.03.2017 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai poltetaanko vodkaksi? | ||||
|
|
11.03.2017 15:07 | Tommi K Hakala | ||
| Miten ihmeessä muistelisin, että Mäntässä olisi ollut vain kaksiakselisia, huomattavasti noita kolmiakselisia sievempiä vaunuja käytössä? Niissä oli muistikuvien mukaan myös kevyempirakenteiset päätysuojat kuin Haapamäen vaunussa...väritys oli valko-oranssi, kuten vorgin kuvien uudemmissa kuvissa. | ||||
|
|
11.03.2017 14:57 | Mikko Otava | ||
| On betonipölkkyjä ollut käytössä jo 60-luvulta alkaen, samoin sähköistystä. Pölkyn kiinnitykset, 2x25 kV vastajohdin ja uudenmallinen opastin kyllä paljastavat tarkkasilmäisille oikean vuosikymmenen. | ||||
|
|
11.03.2017 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vain että nykyinen puutavara on tehokasvatettua, teholannoitettua harvasyistä höttöä, joka ei kestä pitkää aikaa käytössä, kuten esi-isien aikainen omia aiikojaan kasvanyt tiheäsyinen puu. | ||||
|
|
11.03.2017 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cessna 172:n tuotanto keskeytyi aikanaan lähinnä USA:n tuotevastuulain takia (oikeusjutut veivät aikaa ja rahaa, kun onnettomuuksista syytettiin lentokonevalmistajaa). Nythän 172 on valmistusohjelmassa taas, ja suosio on kova. Valmistettiinpa niitä Ranskassakin, lisenssillä nimenä Reims-Rocket. Messerschmitt Bf109 ja Cessna 172 on eniten valmistettuja koneita, kummankin tuotantomäärä reippaasti yli 30 000.(Itäblokin koneiden valmistusmäärät ei ole minulla tiedossa, onko sielläkin sitten ylletty em. määrään?) | ||||
|
|
11.03.2017 14:18 | Heikki Kannosto | ||
| Kolmi- ja neliakselisia - https://vaunut.org/kuvat/?tag0=11%7CSfc%7C | ||||
|
|
11.03.2017 14:15 | Tommi K Hakala | ||
| Muistatko, olivatko vaunut kaksi- vai kolmiakselisia? Omat muistikuvat ovat kaksiakselisista, joista en ole kuvia nähnyt. | ||||
|
|
11.03.2017 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Not-sarja rakennettiin vanhoille aluskehyksille. | ||||
|
|
11.03.2017 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suolahti on muuten maamme ainoa paikkakunta, jossa Asemakadun molemmissä päissä on rautatieasema. | ||||
|
|
11.03.2017 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatien pysäkki tämäkin. Tyypillisenä tuntomerkkinä vasemman päädyn "kavennus", tosin kuvassa laajennettuna. Molemmat sisäänkäyntioven viereiset ikkunat ovat myöhempää lisäystä, ulommat ovat alkuperäisiä. Poikkipäätylaajennus noudattaa alkuperäistä tyyliä peilikoristeineen ja muine yksityiskohtineen. Hyvä juttu, että tämä on arvostavissa käsissä... | ||||
|
|
11.03.2017 13:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punaiset yrittivät myös aiheuttaa hämminkiä Vilppulan asemalla lähettämällä äärimmilleen lämmitetyn höyryveturin (kattilan varoventtiilit kiilattu liikkumattomiksi) , johon oli kytketty pyroksyliini-räjähdysaineella lastattu tavaravaunu, kiitämään sillan yli ratapihalle ilman miehistöä. Ennen kuin punaisten toivomaa räjähdystä oli sattunut, Vilppulan rautatieläiset hyppäsivät veturiin ja saivat sen pysähtymään. Kattilan painekin oli laskenut siinä hötäkässä. Valkoinen puoli otti veturin tervetulleena lahjana käyttöönsä. Punaisten vastaava taistelumuistomerkki on Lylyssä. | ||||
|
|
11.03.2017 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa nuo sievät peiliovet! Nykyään ei enää osata tehdä tuollaisia... | ||||
|
|
11.03.2017 13:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kokkolan aikoinaan palvelutasoltaan III luokan asematalo. Piirtänyt Knut Nylander. On muuten uusrenessanssityylinen ja poikkeaa Jyväskylän vanhasta asemasta niin suunnittelijan kuin myös tyylisuunnan suhteen. Minun mielestäi Jykylä ja Kokkoola ovat ihan eri näköisiä... | ||||
|
|
11.03.2017 12:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kävikö toveri UuKaaKaa tällä vaunullla Irkutskissa saakka selvittämässä noottikriisiä pääkonttorin poikien kanssa? | ||||
|
|
11.03.2017 12:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsissa rakennettiin lättien liitevaunuihin ohjauslaitteet. Olivatkin käteviä. Ohjaamottomia liitevaunuja kuvan EFiabin tapaan ei ollut paljoakaan. Sähkölättien ohjaamoliitevaunuissa oli ajopöydässä kytkin virroittimen nostoa ja laskua varten eli eroakin löytyi diesellättien vastaavaan verrattuna. Jopa kapsulätillekin rakennettiin ohjaamoliitevaunuja. | ||||
|
|
11.03.2017 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiwin pääasiallinen tuote: lastulevyä. | ||||
|
|
11.03.2017 12:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äetsästä aikoinaan kulki klooria Sfc-vaunuissa Mänttään sellutehtaan tarpeisiin. Liikenne oli säännöllistä... Klooritehtaan nimi oli silloin Finnish Chemicals. | ||||
|
|
11.03.2017 12:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Näistäkin pukkaa mukava pilvi kun käynnistetään, ja ajon alussa tulee mustaa jonkin aikaa, lieneekö moottori vielä kylmä. https://vaunut.org/kuva/113999 | ||||
|
Kuvasarja: Fenniarailin T7001 saapuu Kouvolaan. |
11.03.2017 12:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Hieno kuvasarja. Ensi viikolla olisi näköjään keikka Hamina-Vartius-Hamina. Mikähän se lienee? | ||||
|
|
11.03.2017 11:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa hieno pienoisrautatiemäinen kuva, tavallaan. Asiallisen täyden näköinen ratapihakin. | ||||
|
|
11.03.2017 10:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Vastataanpa tähän hyvin vanhaan kysysmykseen, joka sattumakuvana tuli: https://vaunut.org/kuva/22854 | ||||
|
|
11.03.2017 09:40 | Heikki Kannosto | ||
| Tuota noin niin... https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6kattila https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamiina |
||||
|
|
11.03.2017 09:38 | Tommi K Hakala | ||
| Juu, Raja-ahon suora oli mopojannujen kiihdyttelypaikka...jonka paikalliset komisaariotkin oppivat tietämään. | ||||
|
|
11.03.2017 03:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entisen henkilövaunun aluskehykselle tehty. Teli on A8. | ||||
|
|
11.03.2017 03:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo punainen kaksikerroksinen häkkyrä on kuormausvaunu XOe. Tehty entisen matkustajavaunun aluskehykselle. | ||||
|
|
11.03.2017 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auttaisikohan ajoittamisessa tieto että Myllymäellä oli suorittaja ja kampiasetinlaite semafooreineen käytössä vielä syksyllä 1991? | ||||
|
|
11.03.2017 03:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuu läheisen juottolan nimestä "Kestikeidas". Ollut toiminnassa jo iät ja ajat... | ||||
|
|
11.03.2017 02:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun silmääni näyttää siltä että vuosimalli olisi 1920-luvun alkupuolelta. Moottori on nelisylinterinen, kuulu kuusisylinterinen "Blue Flame" tuli vuonna 1929. Ettei kuvan auton alkuperänä olisi vaan ollut Chevroletin malli "490"? Tuo "490" kertoi auton hinnan, saman verran taaloja sai ostaja lyödä tiskiin letukkaa ostaessaan. Fordin T-malli oli tämän vakavasti otettava kilpailija. | ||||
|
|
11.03.2017 02:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samalta alueelta löytyy entinen rautatien rakentama neljän perheen asuintalo. Ristimäki perustettiin junakohtauspaikkana 1947 ja toiminta supistui Parkanon oikoradan liikenteen alkaessa. Seisake sitten lakkasi olemasta 1979. Kuvan ratavartijanmökkiä asustaa entinen vek. | ||||
|
|
11.03.2017 02:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntässä aikoinaan oli moponvirittelijöinä kuuluisat P-R:n pojat Raja-aholta. Eräs tuntemani kaveri oli heittänyt Husqvarnan 175-kuutioisen moottoripyörän moottorin kiinni tavalliseen pappa-Soliferiin (Soliferin kuoret sopivat hyvin peittämään 175:n). Oli sitten ajanut Raja-aholle ja haastanut P-R:n pojat että "Lähdetäänkö viivalle?" No, haaste oli otettu vastaan ja kolmella mopolla ajaneet Mänttä-Keuruu-tielle Raja-ahon suoralle. Ensimmäisella kaasukahvan käännöksellä P-R:n pojat olivat jääneet kuin eno veneestä. Takaisin kotiinsa pästyään olivat sitten ottaneet viilaa sun muuta työkalua esiin ja alkaneet "työt". Se 175:nen Solifer kulki reippaasti, ainakin kahdeksaakymppiä .(viitaten JR:n toteamukseen hiekkatien rajoituksesta). Hirvittää ajatella moista tekniikan ihmettä, etenkin kun jarrut olivat alkuperäiset. Sitten se 175:nen riuhtaisi itsensä irti Soliferin rungosta ja tarina loppui siihen. | ||||
|
|
11.03.2017 02:18 | Mikko Mäntymäki | ||
| Aina niitä hörhöjä loytyy jotka haluaisivat kieltää minulta päälämmityskeinon. | ||||
|
|
11.03.2017 02:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvät kuistit ovat myöhempää tekoa. Vinolan pääasiallinen käyttö oli siirtämisen jälkeen Mäntän reservin aliupseerien keskinäisen kehun kerho. | ||||
|
|
11.03.2017 02:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äitini kertoman mukaan hän näki kuinka tämä Koskelan odotushuone nostettiin henkilöliikenteen päättymisen jälkeen kuorma-auton lavalle ja vietiin pois. Saman piirustuksen mukaan oli pykätty Ykspää lähellä Viipuria ja Myllylä Korkeakosken eteläpuolella (jälkimmäinen pienin varauksin). Ovet ovat myöhempää lisäystä. Koskelassa käytössä ollessa ei ovea ollut. | ||||
|
|
11.03.2017 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ttv5 oli aikanaan sijoitettuna Seinäjoelle, sittemmin siirtynyt etelämmäs. Mm. työskenteli Karjaalla 1991. | ||||
|
|
11.03.2017 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin piirustuksen 1979 Turun konepajalla, jonka mukaan lättään oli mietitty Ttv:n keulaan toteutettua keltaista raidoitusta. En muista piirtämispäivämäärää, mutta otaksun sen olleen "pitkän" aikaa ennen kuin lättien päätyjen keltaistamista alettiin toteuttaa. Piirustus oli jopa väritetty. | ||||
|
|
11.03.2017 01:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turkhaudan radan piti olla karvaooppelivetoinen. | ||||
|
|
11.03.2017 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jono kuin jono, Lada aina johtaa! | ||||
|
|
11.03.2017 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Törkeästi pahoinpidelty vahtitupa! Miksi alkuperäiset tyylinmukaiset ikkunat on pitänyt heittää mäkeen? Mutta omalleenhan saa nykyään tehdä mitä tahansa... | ||||
|
|
11.03.2017 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarkkaa hommaa kuin luteen hirttäminen, ei se hirttäminen vaan se kaulan haeskelu... | ||||