|
|
11.03.2017 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarkkaa hommaa kuin luteen hirttäminen, ei se hirttäminen vaan se kaulan haeskelu... | ||||
|
|
11.03.2017 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassa kuulemma joku vihreän aatteen kannattaja näki hyväksi kerätä poliittisia irtopisteitä ehdottamalla höyryveturivetoisen museoliikenteen kieltämistä (kun ne saastuttavat). Koskahan Suomessa? | ||||
|
|
11.03.2017 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni rumaa naista ei ole olemassakaan. Kyseinen filosofia pitää 100%:sesti paikkansa, kun naisen saa hymyilemään... | ||||
|
|
11.03.2017 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuulemma kruununmakasiineissa oli jonkin verran viljaa, mutta sen mahdollisesta jakamisesta tuli riitaa (pitikö säästää siemenviljaksi?) Mainittakoon vielä että saattoipa ratatyömaalle otettu työntekijä jaksaa pistää vain yhden lapionpiston, kun lyyhistyi ja erkani tästä elämästä... | ||||
|
|
10.03.2017 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava esimerkki jugend-tyylisuuntauksen mukanaan tuomista vaikutteista yksityiskohtiin. | ||||
|
|
10.03.2017 23:37 | Simo Tuominen | ||
| Kyllähän nämä varmaan höyrykalustoon liittyviä kaluja pitkälti on, aikakauden puolestakin. Paven mainitsemaa lukkorengas avainta nimitetään myös "haka-avaimeksi" joilla voidaan veturissa kiristää esim. monien höyryputkien liitoksia tai vaikka ilmapumpun männänvarren tiiveste "pokseja" Kuvassa näkyy erikoisempana myös kattilan pesutulppien avaimia, jossa varressa reiät vääntövarrelle. Mutta kyllä veturista paikka noille löytyy :) | ||||
|
|
10.03.2017 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräskin rekkakuski sai Laihialla turpiinsa, kun oli kevättulvan nähtyään kysynyt että onko täällä alettu riisiä viljelemään? | ||||
|
|
10.03.2017 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tampereella oli 1970-luvulla ainakin yksi entinen Gep, numerolla BG 04532. | ||||
|
|
10.03.2017 22:44 | Jyrki Talvi | ||
| Hurun käynnistyksessä on tyyliä komea kömy ehdottomasti. | ||||
|
|
10.03.2017 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Keskuspaloasemalla on rynnäkkö jo valmiina lähtöön asemalle, kun palovaroittimet ovat punaisella? (RZD:n junien mahdolliset varakamiinat saa laittaa tulille vasta poislähtiessä Linnunlaulussa.) |
||||
|
|
10.03.2017 22:21 | Topi Pikkarainen | ||
| Kolmen vaunun kamiinat vain ahnaasti vaativat kuivia koivuhalkoja niitä myös vastaanottaen tuliseen nieluunsa. Näin syntyy lämpöä ja savua, joista ensimmäinen luo tunnelman vaunuihin ja jälkimmäinen aseman katteen alle. | ||||
|
|
10.03.2017 22:18 | Simo Toikkanen | ||
| Umpitavaravaunu sivuovilla on polkupyörävaunu Gep – tässä ehkä jo virkatarvevaununa. Voisiko sivuikkunalla varustettu vaunu olla jokin T-sarjan variantti? Ainakin korirakenne ulkopuolisine pystytolppineen viittaisi tähän suuntaan. | ||||
|
|
10.03.2017 22:10 | Henri Heikkinen | ||
| Puutalo poltetaan vai mitä tapahtuu | ||||
|
|
10.03.2017 21:40 | Eljas Pölhö | ||
| Päivitin arkistosivuani ja laitoin sinne esimerkkejä dokumenteista, joista voi kopioida vetureiden kilometrejä joko kuukausittain tai 1. luokan korjauksittain. Dokumentissa "Uusimmat päivitykset" on tarkemmat tiedot ja tulkintavinkkejä. http://rautatiearkisto.info/epolho/ | ||||
|
|
10.03.2017 20:53 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vilppulasta hakejuna listan mukaan paino 2086t todellisuus 3500t syy koska hake oli märkää, isäni jäi Tampereelta lähtiessä mäkeen kaksi kertaa syynä se että ajomoottorit ylikuumenivat. Vlp-Vka 2xDv12, Vka-Ri 1xSr1. Poliisihan julkaisi taulukon jossa on rakennus-/maa-aineiden kuutiopainoja. | ||||
|
|
10.03.2017 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä auto on vuoden 1954 mallinen Chevrolet. Siitä kun ei näy enempää niiin on vaikea sanoa mitä mallisarjaa se on. Vaihtoehtoina Bel Air, Two-Ten tai varustelultaan vaatimaton One-Fifty. | ||||
|
|
10.03.2017 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli oikein muistan jostakin lukeneeni on Seinäjoelta pohjoiseen lähdettäessä ensimmäisen kilometrin pituus 1584 m. | ||||
|
|
10.03.2017 19:45 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Marko. Olen pannut myös harmittavasti merkille töhryjen lisääntymisen kotimaisissa vaunuissa. Liekö maalarit lisääntyneet vai vaunuhuolto vähentynyt? Eikö venäläisiin vaunuihin purkkimaali tartu, kun ovat kieltämättä vähemmän "taiteellisia"? | ||||
|
|
10.03.2017 19:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Tullut tuohon Turusta junassa S 976. Lähtenyt saattona 63976 ( http://tinyurl.com/hvbsf63 ) klo 9.21 :) | ||||
|
|
10.03.2017 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla niin että jälkiteollisessa yhteiskunnassa toinen puoli työllisistä leikkaa tukat ja toinen puoli on vartiointiliikkeessä vartijana... | ||||
|
|
10.03.2017 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nikolaistadin radan ensimmäisessä aikataulussa oli merkittynä tavarajunapari joka kohtasi Myllymäellä pysähdysajan ollessa noin kuusi tuntia, merkinnällä "yömaja". Radalle hankituilla C5-vetureilla 25 virstan tuntinopeudella matka Tammerforsista Nikolaistadiin kesti nykymittapuun mukaan äärettömän kauan... Eipä ollut työaikalakia helpottamassa rautatien henkilökunnan työskentelyä. | ||||
|
|
10.03.2017 19:29 | Raimo Harju | ||
| Juuri oikeat sävyt, jotka tuovat mieleen vanhat diakuvat. Minäkin hankin 4 vuotta sitten CanoScan 9000 F tasoskannerin, ja hyvä hankinta olikin. | ||||
|
|
10.03.2017 19:27 | Perttu Karttunen | ||
| Oho. Ajatuskatko. Korjstaanpas. | ||||
|
|
10.03.2017 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalo rakennettiin 1925. Sittemmin VR luopui kaksikerroksisista asemataloista, syynä lähinnä heikohko pelastautumismahdollisuus (?) yläkerrasta siinä tapauksessa että punainen kukko hyppäsi katonharjalle. Purettu 1990-luvulla. Rakennettu tyyppipiirustusten mukaan ja tämäkin malli oli yleinen rataverkolla. | ||||
|
|
10.03.2017 19:13 | |||
| Ehkä kuitenkin puunhakijan määräasema oli Luikonlahden rautatieliikennepaikka Kaavin kunnassa eikä Junakoski... | ||||
|
|
10.03.2017 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan ottaneeseen henkilöön mitenkään liittymättä kerrottakoon kuvaus eräästä tekniikkaan perehtymättömästä kaverista: "Ei sille kannata antaa hienompaa esinettä kuin metrin pätkä ratakiskoa. Jos on pitempi niin vääntää mutkalle, jos lyhyempi niin hukkaa sen." | ||||
|
|
10.03.2017 17:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäinen Kouran pysäkkitalo sijaitsi kuvaajan selän takana. | ||||
|
|
10.03.2017 17:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan ratapihan eteläpäässä olleessa vaihdekopissa oli myös puucee. | ||||
|
|
10.03.2017 16:49 | Raimo Harju | ||
| Sivusit Esa hiuksenhienosti mieliaihettani, jotkut näillä sivustoilla kirjoitelleet saattavat tietää mitä tarkoitin. Tekisi mieli mainita eräs, olisiko etunimi alkanut Aalla ja sukunimi Oolla. | ||||
|
|
10.03.2017 16:36 | Pave Saarinen | ||
| Kun avaimet olivat höyryveturipilttuun vieressä, eivätkä ne sitten olisi myös siihen käyttöön trakoitettuja? | ||||
|
|
10.03.2017 16:31 | Marko Vornanen | ||
| Myös betonipöllit ja sähköistysrakenteet kertovat 2000-luvusta. | ||||
|
|
10.03.2017 16:06 | Marko Vornanen | ||
| Hieno kuvasarja Pasilta, kiitos! Harvemmin muuten näkee venäläisiä vaunuja töhrittyinä liikenteessä. Nämä "suomalaiset" vaunut ovat kyllä törkeän näköisiä molemmilla operaattoreilla. | ||||
|
|
10.03.2017 15:52 | Tunnus poistettu | ||
| Juuri niin. Vempele on pätevä kalu. Olen nähnyt demonstraation. Mutta nuo vasemman alarivin raudat nimua ihmetyttävät. Niillä voisi tietysti saada auki erikokoisia löysällä olevi muttereita, mutta tuskin ne sitä varten ovat. | ||||
|
|
10.03.2017 15:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Kävisi ihan 1970-luvun kuvasta, ellei olisi niin terävä :D | ||||
|
|
10.03.2017 15:19 | Mikko Heino | ||
| Junan viimeisen vaunun takana näkyy betonirenkaita. Minneköhän ne meni? Vanhassa sillassa (n.-68- 2015) ei ollut kai betonirengastuentaa ja tuskin tuolla ajolankakeriäkään oli 1968. | ||||
|
|
10.03.2017 14:53 | Tatu-Pekka Paukkunen | ||
| Vempele on erään harmaita polkuja kävelleen lukkosepän keksimä tiirikka Abloy Classic lukkoon. | ||||
|
|
10.03.2017 14:49 | Tommi K Hakala | ||
| Skooda, neljä pyörää, moottori ja looda. | ||||
|
|
10.03.2017 14:28 | Eljas Pölhö | ||
| Laitetaan vielä vertailuksi, että Saksan 03 (valmistettiin 1930-1938) saavuttivat suurten kuukausittaisten km-määrien ansiosta saman lopputuloksen. Tyypillisesti loppukilometreiksi tuli 3-3,5 milj. km. Paras oli 03 081, joka saavutti 44 vuodessa 3,7 milj. km. | ||||
|
|
10.03.2017 14:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takamoottorinen Skoda! Oli muuten niitä ainoita autoja, joille pystyi tekemään täydellisen koneremontin sylinterilohkoa paikaltaan irrottamatta. T. nimimerkki "Silminnäkijä". | ||||
|
|
10.03.2017 14:13 | Esa Alestalo | ||
| Tämä on täsmälleen samanlainen kuin Pietarin Suomen aseman veturitalli yhä. | ||||
|
|
10.03.2017 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalo on vuodelta 1942, liikennepaikka perustettiin jo 1920-luvun lopulla nimellä "Koivionsuo". Alkuperäisestä pienestä asematönöstä ei kenelläkään liene kuvaa? | ||||
|
|
10.03.2017 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erään entisen työkaverini lausahdus, kun kerran puhuttiin naisista: "rumassakin repussa voi olla vaikka kuinka hyvät eväät". Pätenee mielestäni rupsahtaneen näköiseen Deeveriin. | ||||
|
|
10.03.2017 14:01 | Tunnus poistettu | ||
| Siis Paven alkuperäiseen kysymykseen ei ole vastattu. Suurin osa avaimista on ihan yleiskäyttöisiä, mutta muutamat ovat ihan selvästi tarkoitettuja johonkin tiettyyn työvaiheeseen. Onko tietäjiä? | ||||
|
|
10.03.2017 13:57 | Eljas Pölhö | ||
| Esa mainitsi myös Preussin P8/Saksan BR38.10 sarjan. Ei niitäkään ollut montaa, jotka ylittivät 3,5 milj. km. Schröder/Wenzel mukaan suurimmat kilometrit olivat 38 1772 = 3'719'271 km ajalla 28.4.1915-5.12.1974 ja 38 1765 = 3'707'205 km ajalla 15.4.1915-27.6.1961. Pikaisesti listaa lukien näyttäisi olevan 5 kpl 3,5 milj. km ylittäneitä ja 26 kpl 3 milj km ylittäneitä. Tämä ei ole montaa veturia sarjassa, jota Preussiin ja Saksan Reichsbahnille valmistettiin 3438 kpl tai kaikille myös Romaniassa valmistetut mukaanlukien 3948 kpl. | ||||
|
|
10.03.2017 13:45 | Tunnus poistettu | ||
| Hevosen valjastuksessa käytetään usein vemmeltä,vempelettä,luokkia yms., mutta mikä on alamaailman slangissa vempele? | ||||
|
|
10.03.2017 13:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulkoon kerrotuksi samalla että Suomessa vielä jäljellä olevien Messerschmitt Bf10G-hävittäjien (MT-452 ja MT-507) siivet ja runko ovat piinattujen ihmisten käsien työtä (Hannu Valtonen: Messerschmitt Bf109 ja Saksan sotatalous, Gummerus 1999). Elämä saattoi päättyä hakattuna tai hirsipuuhun pienestäkin rikkeestä, esim. leipäpalan kätkemisestä.... Nykyajan ihmisten on lähes mahdotonta käsittää tuona aikana tapahtunutta kärsimyksen määrää... | ||||
|
|
10.03.2017 12:46 | Eljas Pölhö | ||
| Otin nipusta summanmutikassa valitsematta mitenkään yhden kuukauden VR:n kilometrikonttorin raportin. Sattui heinäkuu 1929. Turun H8 kilometrit: 545=5518, 546=4515, 547=7954, 548=8652, 549=3306, 550=3792, 551=10256, 552=6430, 553=2988, 554=8986 ja 555=8894. Suurin keskimääräinen sarjakohtainen km-luku oli H8-9=6250 km/veturi koko maassa. Otin sitten toisen, tuli tammikuu 1932. 545=10800, 546=3162, 547=3962, 548=200, 549=7190, 550=7802, 551=3468, 552=7708, 553=4476, 554=8710, 555=7990 ja 556=4558. H8-9 keskimäärin 6034 km/veturi koko maassa. Nämä luvut ovat miestäni aika hyvin keskimääriä kuvaavia, nopeasti pläräten keskiarvot vaihtelivat 5500-6500 km/kk/veturi. Muutamat huippukuukaudet eivät kesää tee. Turun suurimmat kilometrit ajettiin Hv3 781-785:llä silloin, kun ne ajoivat Hyvinkään kautta Helsinkiin, parhaat kuukaudet luokkaa 15-16000 km. Tietysti olisi kiva laskea kaikkien vetureiden kilometrit, mutta se vie vain tuhottomasti aikaa. Minulla on ehkä tallella jossain 555:n tarkistuslaskenta ja laitan sen tänne, jos löydän. |
||||
|
|
10.03.2017 12:09 | Petri Nummijoki | ||
| Tuo 5 miljoonaa ajokilometriä mainitaan ainakin Resiina-lehdessä 1/86 ja jopa Resiina-lehden 4/90 Hv-artikkelissa, jonka alkusanoissa annetaan ymmärtää 5 miljoonaa kilometriä ylittäneitä H8-vetureita olleen useampiakin. Kyllähän tuo on ajatuksia herättänyt, koska H8/Hv1-vetureiden keskimääräinen vuotuinen ajosuorite ei ollut sarjan alku- ja loppuaikoina lähelläkään 100000 km/veturi lukemaa, mitä 5 miljoonaa ajokilometriä vaatisi veturin koko käyttöiän ajan. Toisaalta samaan aikaan on kerrottu Turun varikoiden Hv-vetureiden kiertojen olleen erityisen tehokkaita, joten ei tätä ole ollut edellytyksiä kyseenalaistaa ilman tietoa veturikohtaisista ajomääristä. | ||||
|
|
10.03.2017 10:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämähän siis toimi niin, että juna pysäytettiin tuolle laiturille. Oikeanpuoleisimman raiteen oikealle laidalle tehtiin kaksi jonoa siten, että jonojen etupää oli lähellä kaukaisinta oikealla puolella kuvassa näkyvää vahtitornia. Kun vankeja tuotiin laiturilta jonojen luokse, leirin "lääkäri" katsoi silmämääräisesti ihmiset kahteen jonoon, sanoen jokaiselle joko "vasen" tai "oikea". Oikeanpuoleinen jono oli huomattavasti pidempi ja siinä olivat kaikki vähänkään huonokuntoisemmat. Tuon kauimmaisen tornin jälkeen oli melko suuri tiilitalo, jonka tällä puolella oli portaat kellariin. Oikeanpuolinen jono johdettiin suoraan kyseisiä portaita alas - sen verran jonosta kerrallaan, kun huoneseen mahtui. Kun vankeja oltiin haettu kodeistaan, heille oli annettu pari minuuttia aikaa ottaa kaikkein tärkeimmät tavaransa mukaansa. Usein nämä olivat myös rahallisesti arvokkaimmat tavarat. Ne olivat tässä vaiheessa vielä mukana. Laukut pukuhuoneeseen - kätevästi kerättäviksi... Pukuhuoneesta jatkettiin suihkuihin ja sieltä sitten... :( Vasemmanpuoleinen jono päätyi ensin pienelle leirille ja siltä sitten varsinaislle leirille. Pikkuleiri oli erityisen ahdas ja huonon hygienian sekä olemattoman pienten ruoka-annosten leiri, jolla ensinnäkin saatiin heikkovastustuskykyiset nopeasti kuolemaan pois ja toisekseen saatiin ihmiset sietämään pääleirin sielläkin huonoa hygieniaa ja pieniä ruoka-annoksia, kun ne olivat niin merkittävä parannus pikkuleiriin nähden. Sitten tehtiin fyysistä työtä. Vähällä ruoalla, ilman talvivaatteita. |
||||
|
|
10.03.2017 10:36 | Jukka Martio | ||
| Juna on jo ohittanut puretun asemarakennuksen paikan. Ei siellå koskaan ole Dr12-vetoinen oikea pikajuna pysähtynyt, tuskin mikään höyryvetoinenkaan, | ||||
|
|
10.03.2017 09:58 | Kari Haapakangas | ||
| Esa, kyllä se siunaaminen tuntuu olevan nimenomaan punaisen puolen vaatimus. Nytkin Raahessa kerätään rahaa Haaralan hautausmaan punaisten muistomerkin kunnostamiseen sekä uhrien yksittäiseen siunaamiseen. Joukkosiunaus on jo ammioin tehty, mutta sehän ei näemmä vielä riitä... Raahen Porvari- ja kauppakoululla oli keväällä 1918 vankileiri, jossa oli enimmäkseen Tampereen seudulta tuotuja punavankeja. Kuolleisuus oli melkoinen :( |
||||