|
|
10.03.2017 09:58 | Kari Haapakangas | ||
| Esa, kyllä se siunaaminen tuntuu olevan nimenomaan punaisen puolen vaatimus. Nytkin Raahessa kerätään rahaa Haaralan hautausmaan punaisten muistomerkin kunnostamiseen sekä uhrien yksittäiseen siunaamiseen. Joukkosiunaus on jo ammioin tehty, mutta sehän ei näemmä vielä riitä... Raahen Porvari- ja kauppakoululla oli keväällä 1918 vankileiri, jossa oli enimmäkseen Tampereen seudulta tuotuja punavankeja. Kuolleisuus oli melkoinen :( |
||||
|
|
10.03.2017 09:52 | Kari Haapakangas | ||
| ^Mielenkiintoista miten Temmesjoen silta piti kuljettaa Tupoksen kautta. Limingassa (=suora reitti) rautatie olisi pitänyt ylittää sillan kautta. Aika monesti tuli kuljettua niin tuon sillan kuin tasoristeyksenkin kautta matkalla Ouluun ja Oulusta. | ||||
|
|
10.03.2017 09:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Eipä ole oikea asema tämä, vaikka se siksi onkin naamioitu. Aito asema: https://vaunut.org/kuva/45328 Ja tuo vaununpuolikas, Em 2750: https://vaunut.org/kuva/48833 | ||||
|
|
10.03.2017 08:24 | Tommi K Hakala | ||
| Vaneritehtaille on aikoinaan kerrottu noita n. 100 tonnin yhdistelmiä saapuneen...nykyisin ei ole mitään järkeä ajaa tehtaille ylikuormilla, ylikuormaosuudesta ei makseta mitään, vaan se leikataan pois. | ||||
|
|
10.03.2017 08:22 | Tommi K Hakala | ||
| Jakoavaimen slanginimi mutterisorvi on kyseiselle työkalulle oikein sopiva... | ||||
|
|
10.03.2017 08:17 | Tommi K Hakala | ||
| Erittäin täydellinen listaus. | ||||
|
|
10.03.2017 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Esan puolustukseksi on todettava, että tuota 5 miljoonaa ajokilometriä on esitetty ihan oikeasti jopa painetussa muodossa ikään kuin faktatietona jo 30 - 40 vuotta sitten. Oliko se sitten Rautatiemuseon (nyk. Suomen Rautatiemuseon) silloisessa asiakaslehdessä Semafoorissa (kahdella o:lla) vaiko jossain muualla, en nyt muista. Minäkin nielin sen tiedon silloin oikeana, ja varmasti hyvin moni muukin uskoi tiedon olevan totta. | ||||
|
|
10.03.2017 01:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mikä muuten oli eniten kilometrejä kerännyt höyryveturi, vaiko 555? Asiasta on ollut puhetta ennenkin, mutta en muista, esitinkö kysymyksen ihan näin: mikä olikaan eniten ajettu Dr12, entä Dr13? Ja ikiliikkujatyöjuhdat Dv12 ja Sr1? Onko tietoa näistä uudemmista, jos nyt 1963 rakennettua Deeveriä voi uudemmaksi sanoa? | ||||
|
|
10.03.2017 01:53 | Niila Heikkilä | ||
| Isoja siirtoprojekteja on tosiaan yllättävän paljon tehty takavuosina https://vaalanmaa.kuvat.fi/kuvat/TEMMESJOEN%20ristikkosillan%20siirto%20Rantsilaan/52%20MATKA%20JATKUU....jpg | ||||
|
|
10.03.2017 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä Eljas, Kiitoksia! Syyllistyin tarkistamattoman huhun levittämiseen. Olin joskus lukenut moisen väitteen jostakin ja se meni täydestä minuun. Vilpitön anteeksipyyntöni kaikilta vorgilaisilta. |
||||
|
|
10.03.2017 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauko-Karjalainen rakennustyyli siinä juhlii asemarakennuksessa. Huomaa lauta- eli malkakatto. | ||||
|
|
10.03.2017 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lätän perässä oleva virkatarvevaunu on entinen CEi. | ||||
|
|
10.03.2017 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa oleva auto näyttäisi olevan A-mallin Ford. Valmistus aloitettiin 1928. Oikeassa reunassa olevia autoja on vaikea tunnistaa. | ||||
|
|
10.03.2017 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siltatyypin kutsumanimi on Schwedler-silta. Aikanaan yleinen rataverkolla. | ||||
|
|
10.03.2017 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alunperin "Römperin" aikaan Turengin asema suunniteltiin rakennettavaksi kivestä. | ||||
|
|
10.03.2017 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerran Haapamäellä käydessäni kävin samalla Vr2 953:n ja 955:n hytissä. Löysin kuljettajan puolen vetolaatikosta paukkurasioita jotka kiikutin tallipäivystäjälle. Olivat kuulemma pitäneet hauskaa paukutellessan niitä taliin alueella. Siihen aikaan (1979) oli paukkuopasteet jo poistumassa JT:stä.... (vai oliko?) | ||||
|
|
09.03.2017 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yhä vieläkin on ihmisiä joiden mielestä maailma olisi parempi, paikka elää kunhan vain vääräuskoiset/porvarit/punikit/juutalaiset/neekerit/amerikkalaiset/rumat/kehitysvammaiset/homot/heterot/avionrikkojat/ uskonluopiot/isänmaanpetturit/sivarit/armeijankäyneet/vihreät/autonomistajat/jalankulkijat/sosiaalituilla eläjät/työttömät/natsisiat/vinosilmät/lihansyöjät/kasvissyöjät/kylähullut/mielenterveyspotilaat/ rautatieharrastajat/ukot/akat/papit/ ym. poistetaan maan päältä... |
||||
|
|
09.03.2017 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karelia, Savonia, Lapponia ja Polaria. Nimihirviönä Centria (miksei Tunnelia?). | ||||
|
|
09.03.2017 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tve-1 426 oli Kolhossa käytössä 1970-luvun puolivälissä. Siellä se tuli usein nähtyä.... | ||||
|
|
09.03.2017 23:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lauantaipäivä. Samana päivänä hain silloisen avovaimon kanssa koiranpennun Kauhavalta. | ||||
|
|
09.03.2017 23:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rakentaneet apinan raivolla... | ||||
|
|
09.03.2017 23:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1950-luvun muotokieltä. Silloin rokki oli ihan uus...! | ||||
|
|
09.03.2017 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatien pysäkki tämäkin... Eikö olekin tyylikäs tuo oven ympäröivä ikkunasto? | ||||
|
|
09.03.2017 23:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarpeeksi paljon on historiaa painunut savuna taivaalle, kun joku pipipää saa laakinsa siitä kun liekit lyövät... | ||||
|
|
09.03.2017 23:04 | Eljas Pölhö | ||
| Viisi miljoonaa km ei pidä paikkaansa. Oikea luku on muistaakseni jotain 3,5 miljoonaa. Kaikkien suomalaisten vetureiden kuukausittaiset kilometrit ovat tiedossa ajalta joulukuu 1912-syyskuu 1939. Sitä ennen vuosittaiset kilometrit ovat tiedossa 1870-luvulta. Syyskuun 1939 jälkeen lähes kaikkien vetureiden kilometrit voi laskea tunnetuista kk-kilometreistä (50% tiedossa), konepajakorjausten välisistä kilometreistä tai hätätilassa muutamassa tapauksessa veturisarjan keskimääräisistä vuosittaisista kilometreistä. 555 kohdalla ei ole montaa tuntematonta kuukautta ja vaikka ne arvioisi huippuhyviksi, niin silti ei päästä lähellekkään neljää miljoonaa. | ||||
|
|
09.03.2017 23:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoista tuo siltojen kierrättäminen ympäri Suomea. | ||||
|
|
09.03.2017 23:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Lisää: Kääntösilta korjattiin sisällissodassa, ja joissain lähteissä (kuten Pentikäisen Savon Rautatiessä) puhutaankin vain sen hajottamisesta, ei räjäyttämisestä. Myös Siltojemme Historia -opus osaa kertoa muutaman asian: Hillosensalmen kääntösilta rakennettiin 1889, avaustarve loppui 1928 ja silta siirrettiin Viipuriin vuonna 1942. Sama kirja kertoo "sotilaallinen sillanrakennus"-kappaleessa Viipurista miten "Linnansalmen kääntösillan rakensi vuonna 1942 Viipurin tie- ja vesirakennuspiiri --". Näitä asioita ei kirjassa linkitetä toisiinsa mutta onkohan asioilla yhteys? Lisäksi vuosilukujen perusteella Hillosensalmelle jää avoin vaihe vuosille 1942-1948, onkohan ollut jokin väliaikainen siltaratkaisu käytössä? |
||||
|
|
09.03.2017 22:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raja railona aukeaa, edessä Aasia , itä... | ||||
|
|
09.03.2017 22:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäisen luokan keltainen raita katonrajassa... | ||||
|
|
09.03.2017 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, 555 on maailmanennätysveturi! Millään muulla höyryveturilla ei ole maailmassa ajettu niin paljon kuin tällä, yli viisi miljoonaa kilometriä. Saksalaisten P8- eli BR38.10-sarjan koneilla päästiin lähelle, mutta ei tarpeeksi. Siinä 50 vuotta raskaassa pikajunapalveluksessa on hyvä saavutus, puhumattakaan sotien aikaisista ajosuorituksista. Ja niitä kilometrejä kertyy museon ajopäivinä lisää... | ||||
|
|
09.03.2017 22:09 | Jorma Toivonen | ||
| Kattotuuletin, jolla sai kätevästi mahdolliset konehuoneen käryt ulos. Käyttökytkin muistaakseni konehuoneen otsapalkissa. Höyrynkehittimen vesisäiliöiden kannet olivat turvanokkien päällä. | ||||
|
|
09.03.2017 22:05 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/57734 yhteydessä oli pohdintaa noista vaihtotyöjunapainoista. | ||||
|
|
09.03.2017 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sisällissodaksi tai veljessodaksi vuoden 1918 sodan tekee sen kotimaisuus. Kapinaksi sosialistien vallanotto Helsingissä 28.1.1918. Vapaussodaksi sen tekee maassa yhä olleet venäläiset sotajoukot (vaikka Neuvosto-Venäjä oli tunnustanut itsenäisyyden 31.12.1917). Luulivatpa valkoisella puolella taistelleet maatalojen rengit että nyt taistellaan pelkästään ryssiä vastaan. Hämmästys oli ylen suuri, kun totesivat punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden ollevan aivan samanlaisia pulliaisia kuin he itse... Propagandakin jylläsi sodan aikana. Tampereen taistelun ollessa käynnissä yksikin punaisen aatteen kyllästämä sanomalehti kirjoitti: "Punakaarti edennyt jo Ouluun." Olihan punaisilla apuna joitakin venäläisiä, muun muassa eversti Svetsnikov, mutta mukana olleiden venäläisten määrä oli lopultakin aika vähäinen. Toinen juttu on kun Viipurissa sodan jälkimainingeissa surmattiin venäläisiä. Muun muassa valkoiset teloittivat entisen tsaarinarmeijan venäläisen upseerin, joka sodan aikana oli auttanut valkoisia. Suomalaisen kummankin osapuolen vihan jälkiä näkyy yhteiskunnassa vieläkin... | ||||
|
|
09.03.2017 21:54 | Tuomas Pätäri | ||
| Yhteen kysymykseen voinkin jo vastata itse: Hinthaarassa nyt oleva silta ei ole sisällissodan ajoilta, vaan se on valmistettu vuonna 1948. http://www.betoniyhdistys.fi/media/siltatekniikan-paivat/vinter-maria_museoratautiesillat-siltatekniikan-paivat-28.1.2016.pdf sivu 23. | ||||
|
|
09.03.2017 21:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Minäkin aluksi ajattelin että sama silta olisi ollut vanhallakin linjalla, mutta tarkemmin katsellessa profiileissa näytti kuitenkin olevan "massivisuuseroa". Googlailin ja selkisi, että Hinthaaranjoen ylittävä silta ( https://vaunut.org/kuva/25272 ) on tuotu 1972 Hillosensalmelta, eli vanhan ja uuden linjan sillat eivät samoja taidakaan siis olla. Sen kaarisillan alkuperä on edelleen hämärä. Taisi olla tielinjauksella aina vuoteen 2004 asti, vaikka en henkilökohtaisesti muistakaan sitä siitä huolimatta, että on joskus 2000-luvun vaihteessa tullut useastikin se pakostikin nähtyä ja kerran jopa soudettua alitse. Myöhemmin Parikkalassa se tarttui muutamaan valokuvaani, mutta en siis silloin sitä tunnistanut vaan sain tietää sillan vaiheista vasta myöhemmin. Näistä silloista on ollut mielenkiintoista tiedonkeruuta nyt Vorgissa. Aluksihan vanhalla linjalla oli kääntösilta, mutta sisällissodassa se räjäytettiin. Onko siis nyt Hinthaarassa oleva silta jo joskus pian sisällissodan jälkeen valmistettu? Joka tapauksessa, nyt on Hillosensalmella sekä tie- että rautatiesillat 2000-luvun tuotantoa. |
||||
|
|
09.03.2017 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samoin kävi Tervakoskella. Tehtaan omistaja oli kovana valkokaartilaisille että minun työläisiäni ette ammu! Kukas ne työt sitten olisi tehnyt.? Kumma kun tuota vaunun pyörää ei ole asetettu kiskoille... Vuoden 1918 sodan muiston törkein häpäisy minun mielestäni oli se, kun pappi päästettiin irti "siunaamaan" Tammisaaren vankileirin punaiset vainajat. Punaisten yksi tavoite oli että uskonto piti olla yksityisasia. Yhä vieläkin uskonto toimii valtiollisena kurinpitovälineenä... Asialla lienee ollut hyväntahtoiset ja ymmärtämättömät omaiset. |
||||
|
|
09.03.2017 21:37 | Mikko Mäntymäki | ||
| Joona jos et usko niin olin kyydissä kun vaihdettiin vaunuja Vilppulassa 2009 kun painoa oli 2600 tonnia yhdellä Dv12:lla koska toinen oli Mäntässä, tosin koko runko jarrutti. Samoin tehtiin Tampereella kun rekkajunien vaunuja vaihdettiin. | ||||
|
|
09.03.2017 21:34 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Portti on siirretty noin 150 metriä, vanhan kappelin sisäänkäynnin portiksi: https://www.google.fi/maps/@65.0119387,25.4895343,3a,30y,20.53h,87.05t/data=!3m6!1e1!3m4!1sn-AajJfMqEUu1BUlhE-diA!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi Toisessa valetussa pylväässä on teksti: Skänkt ap. Johan och Marie Bergström 1860 ja toisesta löytyy: A. Malcolm Norrköping. |
||||
|
|
09.03.2017 21:31 | Olli Saari | ||
| Jakoavain ei aina ole vain mutterin surma, toisinaan se on myös epäonnisen käyttäjänkin, kun se tuppaa lipsumaan. | ||||
|
|
09.03.2017 21:24 | Joona Kärkkäinen | ||
| Taitaa Mikolta taas tulla aika legendaa niin rautatie, kuin kumipyöräpuoleltakin. | ||||
|
|
09.03.2017 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaununrakennus Görlitzissä on jo vanha juttu. | ||||
|
|
09.03.2017 21:10 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ilolan matkailutila kerran tilasi poliisit tutkailemaan vaihtotyöyksiköiden nopeuksia, siihen loppui veturinkuljettajien ruokailut siinä paikassa, poliisi veti vesiperän vaikka monet ajeli 80km/h. | ||||
|
|
09.03.2017 21:10 | Heikki Kannosto | ||
| Mitä tulee kiskoilla kulkevien ... sanokaamme ajoneuvojen nopeuteen ... http://areena.yle.fi/1-3551597 esittää ne nopeimmat - rakettikelkkoja joilla tutkittiin kiihtyvyyden vaikutuksia. Tuli just teeveestä ja on katseltavissa kolmen kuukauden ajan. https://en.wikipedia.org/wiki/Rocket_sled |
||||
|
|
09.03.2017 21:07 | Heikki Kannosto | ||
| Höyrynkehittimen vesisäiliön kansi? | ||||
|
|
09.03.2017 20:58 | Mikko Mäntymäki | ||
| Toijala-Valkeakoski tehdään vaihtotyönä, silloin veturin suorituskyky ratkaisee, näitä ennätyksiä tekee käytännössä jo eläkeikää lähestyvät joilla on riittävä kokemus mihin veturi pystyy. Vilppulan sahalla on vaihdettu vaunuja joiden kokonaispaino ylittää 3600 tonnia täydet nostetaan tyhjien kanssa ja viedään tyhjät tilalle, nopeuttaa kummasti vaihtotöitä, nostossa tehot kolmessa osassa täysille nostaessa. | ||||
|
|
09.03.2017 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Allejääneen elukan lopettamisesta tuli mieleen kuulemani tarina kuinka Huru 12:n vetämän tavarajunan alle jäi hirvi. No, junan pysähdyttyä kuljettaja ja koneapulainen totesivat että hirviparka jäi pahasti vahingoittuneena eloon ja tulivat siihen tulokseen että pitäisi lopettaa. Etsivät koneen päältä puukkoa tai muuta sopivaa jolla homma hoituisi. Mitään sopivaa välinettä ei kuitenkaan kummankaan matkassa ollut. Mikä neuvoksi? Sitten välähti: siirsiväit hirveä siten että kaula tuli kiskoille ja ajoivat yli. Tavoitettu lopputulos saavutettu, tosin lopetusväline oli turhan järeä... | ||||
|
|
09.03.2017 20:45 | Nikolas Peippo | ||
| Noh, en lähde mahdottomaksi väittämään ennen kuin olen kokeillut, mutta aika todella hurjana suorituksena pidän mitä tahansa yli 2000 tonnia yhdellä Dv:llä. | ||||
|
|
09.03.2017 20:39 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ei ole lipsahtanut kyseinen kuljettaja on jo eläkkeellä ja kuuluu minun lähipiiriini. Vertaappa Sr3 dieseleillä nostetaan 2000 tonnia 360kW teholla, Dv12:n päämoottorissa on tehoa 1000kW. joten teoreettinen kerroin olisi 2,777 eli 2000t*2,777=5555,55t tuo on saavutettavissa vain kesäkelillä, hiekkaa kiskoon, tehot täysillä. kaava jolla sain tuon kertoimen on 1000kW/360kW=2,777. Tuohon kuljettajien levähdysaikaan niin laittaisin piirturin piirtämään lepoaikaa ja samalla pitäisin ruokatauon tulee kaksi kärpästä samalla iskulla. | ||||
|
|
09.03.2017 20:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta näkyy selvästi että vanhan ajan arkkitehti ja nykyajan arkkitehti ovat kaksi täysin eri asiaa... Puhumattakaan kynänjäljistä. | ||||
|
|
09.03.2017 20:15 | Niila Heikkilä | ||
| Periaatteessa ei tarvitsisi opastimia sn80-nopeuteen. Ajetaanhan Äki-Srj tuota vauhtia eikä JKV:tä eikä opastimia. Luultavasti nopeutta rajoittaa tasoristeysten näkemäalueet...ja eikä ollenkaan pienimpänä syynä että rataosalla liikkuu tätänykyä vain radio-ohjaimella ajettavia vaihtotyöyksikköjä joilla sn35. Ei siis vek-ajossa olevia junia. | ||||
|
|
09.03.2017 19:32 | Nikolas Peippo | ||
| Taisi lipsahtaa ylimääräinen kolmonen Mikon junapainon eteen? En tosin väitä tuntevani rataprofiilia eli jos se on jyrkkää alamäkeä koko matka niin varmasti liikkuu, mutta tuollainen junapaino yhdellä Dv:llä kuulostaa koooovin utopistiselta. | ||||