|
|
04.03.2017 16:53 | Erkki Nuutio | ||
| No joo, vaikka syntyihän sen pohjalta ylityylikäs nosturiautonkin ohjaamo Lokomolle. Ei siis väkisin istutetun oloinen, päinvastoin kuin Volvon koppi niistä viimeisimmissä. Ja vientiinkin se kelpasi Dennison kuorma-autoihin. Karjaalla ei ollut koriprässiä. Vaatimattomalla venytyskoneella saattoi tehdä katon kaltaisia kaarevia levyosia. Ja nokallisten autojen konepeittoon oli lujitemuovi otollista. Siksipä vain nokattomiin automalliin (M-sarja) tuli putkipalkeista hitsattu ohjaamon kehikko. Pellit oli kiinnitetty osaksi pikaniiteillä, kuten monissa työkoneissakin on tehty. Toiminnallisesti ohjaamo oli ihan kelvollinen, näkyvyys hyvä ja lämmin. Vielä 1970-luvun alkuvuosina se oli 20 vuotta modernimpi kuin esimerkiksi silloinen nokkaScania. Seuraajat, eli SK, SR ja SL suunniteltiin ja tehtiin perusteellisesti ja ohjaamot hitsailtiin syvävedetyistä levyosista. Etenkin lyhytnokkainen ja nokaton SR oli ainakin 1980-luvun tyylikkäin kuorma-auto-ohjaamo. SAT:n ohjaamot suunniteltiin Karjaalla. Kunnia ohjaamosuunnittelun muistolle. Onneksi SISU Karjaa on tallella Taxellin ja Vuorian suorittamasta SISU-yhtymän tuhoamisesta huolimatta. Karjaa voi enää vain kasvaa, ja nykyisten SISUjen moottorit ovat parempia kuin Rolls-Royce. |
||||
|
|
04.03.2017 15:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiellosta tuli mieleen: minullakin oli 1970-luvulla jonkinlainen pienoisrautatien alku. Katselin kerran Turussa eräässä tavaratalossa myytävänä olevaa pienoisrautatiekalustoa ja löysin oikein vekkulin näköisen ilmeisesti saksalaisen olutsäiliövaunun. Pyysin myyjättäreltä lainaksi kuvasto/hinnaston siiinä mielessä että mitähän tuollainen vihreänkirjava vaahtoavan oluttuopin kuvalla varustettu telivaunu maksaisi. Suureksi yllätyksekseni hintaa ei mainittu vaan vaunun kuvan kohdalla oli teksti: "Tuonti Suomeen kielletty alkoholilainsäädännön nojalla." Muistan hämmästyneeni moisen tekstin johdosta. Voihan sosiaalidemokratia! Ihan kuin joku olisi pelännyt että minusta tulisi vaikka nyt rappioalkoholisti nähtyäni olutyhtiön säiliovaunun HO-pienoismallin... | ||||
|
|
04.03.2017 15:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edelleen Nikolaistadin radan IV luokan asemista: Filppula, Alavo ja Östermyra (vuodesta 1897 lähtien Seinäjoki) rakennettin myös IV luokan asemiksi, mutta käyttäen toisen näköistä tyyppipiirustusta. Tuntomerkkeinä mm. avokuisti radan puolella. Tämä aseman luokkamerkintä ei tarkoita samaa kuin vaunujen luokkamerkintä vaan kyseessä on lähinnä ilmoitettu palvelutaso. | ||||
|
|
04.03.2017 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli kyseessä on Turun - Toijalan/ Tampereen - Hämeenlinnan rautatien IV luokan asematalo. Samanlaisia rakennettiin useille muille rataosan liikennepaikoille, jotkut peilikuvana. Edelleen lievästi kehiteltynä tämän näköistä asematalotyyppiä rakennettiin Tammerfors - Nikolaistad - radalle Orihvedelle (paloi 1886, korvattu uudella käyttäen vanhaa kivijalkaa), Keurulle (vuodesta 1897 Haapamäki) ja Tervajoelle.. Näistä Tervajoki on vielä jäljellä. Keurun asematalo muutettiin asemapäällikön asunnoksi, kun nykyinen asematalo valmistui1897. Se purettiin tavara-asemaa laajennettaessa Mierontien valmistumisen yhteydessä. Tämän asematalotyypin suunnittelijaksi mainitaan Knut Nylander. | ||||
|
|
04.03.2017 14:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei tuo politiikkakytkin ole tuttu nimitys. Mutta onhan se kuvaava kyllä. | ||||
|
|
04.03.2017 14:35 | Julius Ylitalo | ||
| En ole ennen käynyt Ropstenissa, mutta olen lähtenyt pari kertaa Gärdetistä, T-Centralenista ja Gamla stanista. Olisi kiva nähdä kuvia Ropstenista. | ||||
|
|
04.03.2017 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olinpa kerran tehtaalla töissä, jossa ei ollut aikaa tehdä kerralla kunnollista (lue: piirustusten mukaista sallittujen toleranssien puitteissa) mutta aina oli aikaa tehdä sama työ kahteen kertaan, kun asiakas kehtasi reklamoida virheellisestä tuotteesta. | ||||
|
|
04.03.2017 14:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella hyvä kuva. | ||||
|
|
04.03.2017 14:27 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuljettajakoulutusta veikkaisin. | ||||
|
|
04.03.2017 14:26 | Julius Ylitalo | ||
| Olisiko VR:n kiskobussi eräänlainen retkijuna, muutenhan Äänekoski, Suolahti, Kuusa, Laukaa ja Leppävesi ovat aika hiljaisia asemia. | ||||
|
|
04.03.2017 14:14 | Julius Ylitalo | ||
| Kävin Siilinjärven asemalla vuonna 2016 ja piipahdin myös samalla reissulla Pöljän asemalla. | ||||
|
|
04.03.2017 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nakkikoppi-Sisusta yksi pikku juttu: olipa kerran suomalainen rekka ulkomailla parkissa jossakin. Ulkomaalainen kuljettaja tuli katsomaan Sisua ja sanoi lopuksi: hyvät sinulla on vehkeet, Fullerin vaihteisto ja Rolls-Roycen moottori mutta ohjaamon olet näköjään tehnyt itse... | ||||
|
|
04.03.2017 13:40 | Tomi Seppänen | ||
| Komea talvikuva :) | ||||
|
|
04.03.2017 13:12 | Henrik Hietala | ||
| Ymmärrän tuon veturin valojen pudotuksen kohdatessa, mutta enpä tiennyt, että perän Edo vaihtaa valojaan mukana. Toimiiko Pendolino samoin? | ||||
|
|
04.03.2017 13:03 | Ossi Rosten | ||
| Kiva nähä nuo muidenkin vaunujen edessä joskus! :) | ||||
|
|
04.03.2017 12:51 | Niila Heikkilä | ||
| Kohtaustilanteessa jos sivulla seisovan junan kuljettaja pudottaa valot vaihtotyövaloille, Edojunassa luonnollisestikin myös toiseen päähän syttyvät vaihtotyövalot. Normaalia kohteliaisuustoimintaa, vastaantulijan häikäistymisen minimointia. | ||||
|
|
04.03.2017 12:13 | Eljas Pölhö | ||
| Esa tuo esiin sen suomalaisen erityisolosuhteen, että suorittavaa henkilökuntaa vähennetään, jolloin jäljelle jääneiden pitäisi työllään elättää entisen suuruiset yleiskulut. Vähän johtajia ja paljon duunareita luulisi olevan tuottavampi ratkaisu, etenkin jos johtajat luovat paljon työtä alaisilleen. | ||||
|
|
04.03.2017 12:04 | Eljas Pölhö | ||
| Äkkiseltään muistellen veturit 746 ja 751 olivat höyrynannossa Tampereen uuden varikon työmaalla 1964: 746 ainakin marraskuuhun 1964 saakka (751 en tiedä mihin saakka). Varsinaisen ajonsa ne päättivat marraskuussa 1963 (746) ja huhtikuussa 1964 (751), mikäli uskomme VR:n kilometritilastoja. Oulun varikon 757, 759 ja 760 ajoivat kilometrejä viimeksi lokakuussa 1964 ja Pasilan 744 ja 745 syyskuussa 1964. Esimerkiksi SRHS:n johtokunnan ensimmäinen veturiasiantuntija Tuomas Lehtonen piti H7/Hv4 sarjaa Suomen kaikkien aikojen onnistuneimpana veturityyppinä. Kilometritilastojen mukaan niillä ajettiin säännöllisesti 10-16'000 km/kk, mikä oli fantastinen suoritus ottaen huomioon kuinka vähän ja vain hitaita junia oli niiden käyttövarikoilla esim. 1930-luvulla. | ||||
|
|
04.03.2017 11:32 | Jukka Voudinmäki | ||
| Rakennelman päältä lastattiin läheisen Riitasuon turvetta vuodesta 1969 vuoteen ????. | ||||
|
|
04.03.2017 10:06 | Erkki Nuutio | ||
| Toivon että toimeen ryhdyttäisiin. Jo ulkoinen entisöinti vaatii kalliit konepajan vehkeet ja taidot. Siksi ei pitäisi tyytyä siihen, vaan kahden nykyraadon osista tehdä yksi toimiva. Ei liene karkeatakaan kustannusarviota täyskorjauksesta, ei ole edes kokeiltu pesämunan hankkimista joukkorahoituksella, ei vislailtu Emil Aaltosen säätiölle (ovi 751) eikä edes saatu raatoja säänsuojaan. Aloitteenteko kuuluu varmaan HMVY:lle, mutta asian merkitys on valtakunnallinen. Kuten edelläkin todetaan, Pikku-Heikki oli merkittävä veturisarja ja samalla se museaalisesti pitkälti kuvaa myös edeltäviä Hk2 ja Hk3-veturisarjoja tyypillisinä, esimerkiksi itäisten ja pohjoisten ratojemme henkilöjunien veturina 1910-1950 -luvuilla https://www.vaunut.org/kuva/117398?tag0=0%7CHk3%7C . 751 tuo itselleni ELÄVIÄ muistoja Tampereen-Toijalan henkilöjunista 1960-1961 ja Perkiön työmaalta 1964 https://www.vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C . |
||||
|
|
04.03.2017 09:55 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Turvevaunujahan tuossa ennen lastattiin, eli Juhani kertoikin jo vastauksen. | ||||
|
|
04.03.2017 09:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiinnostavaa tietoa, kiitos ihmisille hyville :) | ||||
|
|
04.03.2017 09:26 | Petri Sallinen | ||
| V.R. Suomi -merkintätapa näyttäisi tulleen käyttöön määräyskokoelmista löytyvien dokumenttien perusteella vuonna 1928 (756/1928). VR-SJ-merkinnästä sen sijaan silmiin ei osunut vielä mitään. | ||||
|
|
04.03.2017 02:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkanoista puheen ollen, minkälainen on ns. turkulainen suunnanvaihto? Tavalliseen tapaan suunnanvaihtoa tehtäessä saattaa suuntalaatikon hammaspyörät jäädä hammas-hampaalle-asentoon. Tämän estämiseksi siirrettiin suunnanvaihtovipu E- tai T-asentoon ja samalla pyöräytettiin tehonsäätöpyörää pykälä pari. Näin meneteltynä hammaspyörät asettuivat lomittain ja suunnanvaihto onnistui. Etenkin ennenvanhaan kun porkkanoilla ajettiin Jyväskylästä Naantalin satamaan Haapamäen kautta oli ainakin P106:lla suunnanvaihtoaikaa vain viisi minuuttia. Juhani Pirttilahti, oletko kuullut nimitystä "politiikkakytkin"? Eli kyseessä on erään tamperelaisen konduktöörin mukaan Porkkanan yhteisajokytkin. |
||||
|
|
04.03.2017 02:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikoinaan 1979 talvella olin vähän aikaa piirtäjäharjoittelijana Turun konepajalla. Sain kerran tehtäväkseni suunnitella Porkkanan ylimenosuojuksen peitteen. Aluksi sen piti olla pressukankainen, mutta sitten joku toivoi että se olisi tehty filmiliimatusta vanerista. Minä totesin että tällöin siitä tulisi jumalattoman painava. No, rupesin kansioista etsimään ylimenosuojuksen Valmet-piirustusta saadakseni välttämättömiä mittoja. Löysin piirustuksen joka esitti ylimenosuojuksen peitelevyä (tehty muistaakseni alumiinista). Siinä tuli todetuksi että saamani tehtävä olisi turha. Kysyin missä nämä peltilevysuojukset ovat, eikö niitä voisi käyttää. Vastaus: - tuolla ne on jossain ratapihalla lumen alla. Homma jäi siihen... Kuva kyseisestä peltisuojuksesta näkyy Kimmo Pyrhösen erinomaisessa Porkkanakirjassa kuvasta, joka esittää"jäätynyttä porkkanaa". | ||||
|
|
04.03.2017 02:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| VR joutui myöntymään ja kaikki kalusto ei nyt yllättäen ollutkaan käytössä! Asiallista. | ||||
|
|
04.03.2017 01:26 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä Esa! Hauska kuulla vanhoja sloganeita! Skoda teki yhdet maailman parhaista höyryvetureista 1955 (498.1 sarja), mutta se on mennyttä aikaa. | ||||
|
|
04.03.2017 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1926 suuressa kansainvälisessä rautatienäyttelyssä esiteltiin eri veturitehtaiden uutuuksia. Oli monenmoista jättiläisveturia ja Suomesta niihin verrattuna pikkiriikkinen H7 (vuodesta 1942 Hv4). Mikä hassuinta, pikkiriikkinen H7 päihitti kaikki ne jättiläisveturit erinomaisella teho/painosuhteellaan. Monen maan veturi-insinöörit kiertelivät H7:n ympärillä ihmetellen moista saavutusta. Eräs veturinkuljettaja muisteli Ilmari Talven kirjassa H7 olevan hyvä työkalu. Mainittakoon että mäkisellä Haapamäen tiellä suht pienipyöräinen H7 pysyi hyvin aikataulussa (matkustajajunissa) ja kun sen tilalle vaihdettiin kokoliaampi H8, niin junat alkoivat kulkea myöhässä, johtuen erilaisista kiihtyvyysominaisuuksista. Olisi hauskaa nähdä tämä ajokuntoisena... |
||||
|
|
04.03.2017 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niittaaminen on melkoisen ystävällinen tapa koota teräsrakenteita. Mikäli jokin osa kaipaa uusimista niin porataan vain niitit pois, uusi osa paikalleen ja niittaus. Ja kas, siistin näköistä tuli ja lujuus pysyy lasketuissa rajoissa. Hitsauksen avaaminen on ihan toista., rälläkkä laulaa aariaa ja jälki on rumempaa. Vielä kun muistetaan että hitsisauman lujuus on luokkaa 90% perusaineen lujuudesta. T. nimimerkki "koneteknikko". | ||||
|
|
04.03.2017 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Skodan muista valmisteista: neljä pyörää ja looda, helppo purkaa ja koota, sellainen on Skoota, isä ohjaa äiti työntää ja lapset kantavat pohjaa. Muuten Helsingissa Hanasaaren B-voimalaitoksen turbiiinit ovat Skodan valmistamia. Sanovat olevan kestävää kamaa... |
||||
|
|
04.03.2017 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs muistelo K60-kiskoista. Haapamäen entinen tallipäivystäjä Pekka Kinkamo kerran sanoi minulle että huonompi mies pystyy K60-kiskon päällä syömään eväänsä. | ||||
|
|
04.03.2017 00:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä lisäksi, pahempi rahanielu se johtaja on kuin yksittäinen proletaari. | ||||
|
|
04.03.2017 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| YT-neuvotteluja jonkin verran kokeneena hämmästelen aina sitä, että johtoporrasta/esikuntaa jne ei koskaan vähennetä. Aina vain suorittavasta portaasta... Kaikista hienoista johtamisopeista huolimatta työpaikoilla kärsitään "rankaisevasta tavoitejohtamisesta" tai johtamistavasta mallia "Management by Perkele". (Oletettavasti johtajat ovat saaneet oppinsa aliupseerikoulusta, jossa opetettiin johtamista huutamalla...) En usko kehitykseen tässä asiassa tuntien suomalaisen luonteen. Joku minulle sanoi aikoinaan että naisjohtajia tarvittaisiin lisää, koska he ovat johtamisoppinsa saaneet lapsia hoitamalla (neuvottelemalla känkkäränkkäkin rauhoittuu, mainitakseni yhden esimerkin). | ||||
|
|
03.03.2017 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Merkinnöistä vielä muistutettakoon arvoisia vorgilaisia Porkkalan tunnelin aikaisesta käytännöstä, jolloin VR SUOMI ja vaunun numero maalattiin henkilövaunuissa fascialistaan. Estiväthän ikkunaluukut kiskoineen normaalien emalinumeroiden ja -kirjaimien käytön. Oliko Porkkalan luukut myös R-sarjan ravintolavaunuissa, saattaa näkyä myös aikalaisvalokuvissa. Merkittiinkö niissäkin numerot fascialistaan? Postivaunuissa oli myös luukut, mutta kun niissä on ikkunat harvemmassa, saattoi numerot ja postitorvet jäädä paikoilleen. Miten on, tietäjät? | ||||
|
|
03.03.2017 23:24 | Timo Humalisto | ||
| Saariniementie, Jämsä? | ||||
|
|
03.03.2017 23:20 | Petri Nummijoki | ||
| Ei ollut sähköjä vaan sinne ajettiin niin, että Sr1 tuli omin voimin Masalaan (ainakin jos oli kunnossa) ja sen jälkeen Koneisto Oy:lle soitettiin ja pyydettiin avaamaan hallin ovet. Sitten Sr1 kävi hakemassa vauhtia ja ajoi rullaamalla halliin sisälle. Pois lähtevä veturi noudettiin hallista Kirkkonummen päivystäjän veturilla. | ||||
|
|
03.03.2017 22:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Olikos täällä harjoitettu turpeenlastausta? | ||||
|
|
03.03.2017 22:39 | Markku Knuutti | ||
| Jospas toston kipattu ilmavirtauksille herkkää tavaraa ja ton " seinän " on ehkä kattottu estävän pölyn leviämistä ? | ||||
|
|
03.03.2017 22:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Se on tainnut liittyä siihen, että palvelintila päättyi. Ei muista enää. Vanhat kuvat pitäisi kyllä olla vielä jossain... | ||||
|
|
03.03.2017 22:13 | Tauno Hermola | ||
| Tästä päästäänkin aasinsiltaa pitkin kysymykseen, miksi se Juhanin aikataulusivusto katosi? | ||||
|
|
03.03.2017 22:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lahti ja Paavolan Citymarket. Vasemmalla teatteri. | ||||
|
|
03.03.2017 21:59 | Marko Nyby | ||
| Harjumaisemasta tuli "oltaisko Lahessa" -fiilis, ja ensimmäinen K-Citymarket näyttäisi avatun Lahteen (Paavola) jo 1971. Tällainen kuvakin löytyi: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:K-Citymarket_Paavola.jpg -> olisiko sama harmaa lisäosa ikkunoineen (tässä ison K:n alla) ollut siinä vielä 2008? (Onko kuva sitten noin uusi, autokanta vihjaisi vanhemmasta.) Kuvanottovuodeksi parin jenin panoksella 1984 (ja sivupanos 1985:lle): oikean reunan Daihatsu Charade G11 oli tuotannossa 1983-1987. |
||||
|
|
03.03.2017 21:49 | Harri Härkönen | ||
| Onko kellään tietoa voiko tämä niin sanottu kivi-kukko olla tehty kallioon. En tiedä näkyykö tuo linkki oikein, kyseinen juttu on Savonlinnan aseman takana kalliossa?? https://www.google.fi/maps/@61.8752692,28.873264,3a,75y,302.18h,84.23t/data=!3m6!1e1!3m4!1sXZqD4uuifUsSw92XKCL2GQ!2e0!7i13312!8i6656 |
||||
|
|
03.03.2017 20:56 | Jouni Ijäs | ||
| Tietääkö joku vastauksen 11 vuoden takaiseen kysymykseen. Mikä ihmeen juttu tuossa sillantapaisella on? | ||||
|
|
03.03.2017 20:51 | Henrik Hietala | ||
| IC 23:n perän Edoon syttyi muuten ajovalot juuri tässä kohdatessa :) | ||||
|
|
03.03.2017 20:32 | Henrik Hietala | ||
| Tässä kohtaa taitaa kuvan napata myös virroitinvalvontakamera. | ||||
|
|
03.03.2017 20:30 | Henrik Hietala | ||
| No niinpäs onkin! Katsoin nopeasti, että eri määrä vaunuja, mutta samathan ne on. | ||||
|
|
03.03.2017 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo Pyrhöselle nippelitieto: Saarijärvellä monttuun lätän ajanut kuljettaja sai tapauksen jälkeen potkut rautateiltä. Tämän kertoi minulle paikalla ollut isoäitini Elina Rintamäki (k. 1984). | ||||
|
|
03.03.2017 20:13 | |||
| Fenniarail on varmaan tehnyt paremman tarjouksen kuin VR Vetopalvelut. Hintakilpailu puree. | ||||
|
|
03.03.2017 20:00 | Tauno Hermola | ||
| Vaihdoin kuvan 'paraatipuolelta' otettuun, ei näy enää 'parkkilukkokaan' ;) | ||||
|
|
03.03.2017 19:56 | Pauli Kyllönen | ||
| Junarunkokin kääntyy marsun mukana IC26:ksi. | ||||