Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 04.03.2017 16:53 Erkki Nuutio  
  No joo, vaikka syntyihän sen pohjalta ylityylikäs nosturiautonkin ohjaamo Lokomolle.
Ei siis väkisin istutetun oloinen, päinvastoin kuin Volvon koppi niistä viimeisimmissä.
Ja vientiinkin se kelpasi Dennison kuorma-autoihin.

Karjaalla ei ollut koriprässiä. Vaatimattomalla venytyskoneella saattoi tehdä katon kaltaisia kaarevia levyosia.
Ja nokallisten autojen konepeittoon oli lujitemuovi otollista.
Siksipä vain nokattomiin automalliin (M-sarja) tuli putkipalkeista hitsattu ohjaamon kehikko. Pellit oli kiinnitetty osaksi pikaniiteillä, kuten monissa työkoneissakin on tehty.
Toiminnallisesti ohjaamo oli ihan kelvollinen, näkyvyys hyvä ja lämmin.
Vielä 1970-luvun alkuvuosina se oli 20 vuotta modernimpi kuin esimerkiksi silloinen nokkaScania.

Seuraajat, eli SK, SR ja SL suunniteltiin ja tehtiin perusteellisesti ja ohjaamot hitsailtiin syvävedetyistä levyosista.
Etenkin lyhytnokkainen ja nokaton SR oli ainakin 1980-luvun tyylikkäin kuorma-auto-ohjaamo.
SAT:n ohjaamot suunniteltiin Karjaalla. Kunnia ohjaamosuunnittelun muistolle.
Onneksi SISU Karjaa on tallella Taxellin ja Vuorian suorittamasta SISU-yhtymän tuhoamisesta huolimatta.
Karjaa voi enää vain kasvaa, ja nykyisten SISUjen moottorit ovat parempia kuin Rolls-Royce.
kuva 04.03.2017 15:38 Esa J. Rintamäki  
  Kiellosta tuli mieleen: minullakin oli 1970-luvulla jonkinlainen pienoisrautatien alku. Katselin kerran Turussa eräässä tavaratalossa myytävänä olevaa pienoisrautatiekalustoa ja löysin oikein vekkulin näköisen ilmeisesti saksalaisen olutsäiliövaunun. Pyysin myyjättäreltä lainaksi kuvasto/hinnaston siiinä mielessä että mitähän tuollainen vihreänkirjava vaahtoavan oluttuopin kuvalla varustettu telivaunu maksaisi. Suureksi yllätyksekseni hintaa ei mainittu vaan vaunun kuvan kohdalla oli teksti: "Tuonti Suomeen kielletty alkoholilainsäädännön nojalla." Muistan hämmästyneeni moisen tekstin johdosta. Voihan sosiaalidemokratia! Ihan kuin joku olisi pelännyt että minusta tulisi vaikka nyt rappioalkoholisti nähtyäni olutyhtiön säiliovaunun HO-pienoismallin...
kuva 04.03.2017 15:08 Esa J. Rintamäki  
  Edelleen Nikolaistadin radan IV luokan asemista: Filppula, Alavo ja Östermyra (vuodesta 1897 lähtien Seinäjoki) rakennettin myös IV luokan asemiksi, mutta käyttäen toisen näköistä tyyppipiirustusta. Tuntomerkkeinä mm. avokuisti radan puolella. Tämä aseman luokkamerkintä ei tarkoita samaa kuin vaunujen luokkamerkintä vaan kyseessä on lähinnä ilmoitettu palvelutaso.
kuva 04.03.2017 14:57 Esa J. Rintamäki  
  Eli kyseessä on Turun - Toijalan/ Tampereen - Hämeenlinnan rautatien IV luokan asematalo. Samanlaisia rakennettiin useille muille rataosan liikennepaikoille, jotkut peilikuvana. Edelleen lievästi kehiteltynä tämän näköistä asematalotyyppiä rakennettiin Tammerfors - Nikolaistad - radalle Orihvedelle (paloi 1886, korvattu uudella käyttäen vanhaa kivijalkaa), Keurulle (vuodesta 1897 Haapamäki) ja Tervajoelle.. Näistä Tervajoki on vielä jäljellä. Keurun asematalo muutettiin asemapäällikön asunnoksi, kun nykyinen asematalo valmistui1897. Se purettiin tavara-asemaa laajennettaessa Mierontien valmistumisen yhteydessä. Tämän asematalotyypin suunnittelijaksi mainitaan Knut Nylander.
kuva 04.03.2017 14:42 Juhani Pirttilahti  
  Ei tuo politiikkakytkin ole tuttu nimitys. Mutta onhan se kuvaava kyllä.
kuva 04.03.2017 14:35 Julius Ylitalo  
  En ole ennen käynyt Ropstenissa, mutta olen lähtenyt pari kertaa Gärdetistä, T-Centralenista ja Gamla stanista. Olisi kiva nähdä kuvia Ropstenista.
kuva 04.03.2017 14:33 Esa J. Rintamäki  
  Olinpa kerran tehtaalla töissä, jossa ei ollut aikaa tehdä kerralla kunnollista (lue: piirustusten mukaista sallittujen toleranssien puitteissa) mutta aina oli aikaa tehdä sama työ kahteen kertaan, kun asiakas kehtasi reklamoida virheellisestä tuotteesta.
kuva 04.03.2017 14:27 Jimi Lappalainen  
  Todella hyvä kuva.
kuva 04.03.2017 14:27 Juhani Pirttilahti  
  Kuljettajakoulutusta veikkaisin.
kuva 04.03.2017 14:26 Julius Ylitalo  
  Olisiko VR:n kiskobussi eräänlainen retkijuna, muutenhan Äänekoski, Suolahti, Kuusa, Laukaa ja Leppävesi ovat aika hiljaisia asemia.
kuva 04.03.2017 14:14 Julius Ylitalo  
  Kävin Siilinjärven asemalla vuonna 2016 ja piipahdin myös samalla reissulla Pöljän asemalla.
kuva 04.03.2017 13:50 Esa J. Rintamäki  
  Nakkikoppi-Sisusta yksi pikku juttu: olipa kerran suomalainen rekka ulkomailla parkissa jossakin. Ulkomaalainen kuljettaja tuli katsomaan Sisua ja sanoi lopuksi: hyvät sinulla on vehkeet, Fullerin vaihteisto ja Rolls-Roycen moottori mutta ohjaamon olet näköjään tehnyt itse...
kuva 04.03.2017 13:40 Tomi Seppänen  
  Komea talvikuva :)
kuva 04.03.2017 13:12 Henrik Hietala  
  Ymmärrän tuon veturin valojen pudotuksen kohdatessa, mutta enpä tiennyt, että perän Edo vaihtaa valojaan mukana. Toimiiko Pendolino samoin?
kuva 04.03.2017 13:03 Ossi Rosten  
  Kiva nähä nuo muidenkin vaunujen edessä joskus! :)
kuva 04.03.2017 12:51 Niila Heikkilä  
  Kohtaustilanteessa jos sivulla seisovan junan kuljettaja pudottaa valot vaihtotyövaloille, Edojunassa luonnollisestikin myös toiseen päähän syttyvät vaihtotyövalot. Normaalia kohteliaisuustoimintaa, vastaantulijan häikäistymisen minimointia.
kuva 04.03.2017 12:13 Eljas Pölhö  
  Esa tuo esiin sen suomalaisen erityisolosuhteen, että suorittavaa henkilökuntaa vähennetään, jolloin jäljelle jääneiden pitäisi työllään elättää entisen suuruiset yleiskulut. Vähän johtajia ja paljon duunareita luulisi olevan tuottavampi ratkaisu, etenkin jos johtajat luovat paljon työtä alaisilleen.
kuva 04.03.2017 12:04 Eljas Pölhö  
  Äkkiseltään muistellen veturit 746 ja 751 olivat höyrynannossa Tampereen uuden varikon työmaalla 1964: 746 ainakin marraskuuhun 1964 saakka (751 en tiedä mihin saakka). Varsinaisen ajonsa ne päättivat marraskuussa 1963 (746) ja huhtikuussa 1964 (751), mikäli uskomme VR:n kilometritilastoja. Oulun varikon 757, 759 ja 760 ajoivat kilometrejä viimeksi lokakuussa 1964 ja Pasilan 744 ja 745 syyskuussa 1964. Esimerkiksi SRHS:n johtokunnan ensimmäinen veturiasiantuntija Tuomas Lehtonen piti H7/Hv4 sarjaa Suomen kaikkien aikojen onnistuneimpana veturityyppinä. Kilometritilastojen mukaan niillä ajettiin säännöllisesti 10-16'000 km/kk, mikä oli fantastinen suoritus ottaen huomioon kuinka vähän ja vain hitaita junia oli niiden käyttövarikoilla esim. 1930-luvulla.
kuva 04.03.2017 11:32 Jukka Voudinmäki  
  Rakennelman päältä lastattiin läheisen Riitasuon turvetta vuodesta 1969 vuoteen ????.
kuva 04.03.2017 10:06 Erkki Nuutio  
  Toivon että toimeen ryhdyttäisiin. Jo ulkoinen entisöinti vaatii kalliit konepajan vehkeet ja taidot.
Siksi ei pitäisi tyytyä siihen, vaan kahden nykyraadon osista tehdä yksi toimiva.
Ei liene karkeatakaan kustannusarviota täyskorjauksesta, ei ole edes kokeiltu pesämunan hankkimista joukkorahoituksella, ei vislailtu Emil Aaltosen säätiölle (ovi 751) eikä edes saatu raatoja säänsuojaan.
Aloitteenteko kuuluu varmaan HMVY:lle, mutta asian merkitys on valtakunnallinen.

Kuten edelläkin todetaan, Pikku-Heikki oli merkittävä veturisarja ja samalla se museaalisesti pitkälti kuvaa myös edeltäviä Hk2 ja Hk3-veturisarjoja tyypillisinä, esimerkiksi itäisten ja pohjoisten ratojemme henkilöjunien veturina 1910-1950 -luvuilla https://www.vaunut.org/kuva/117398?tag0=0%7CHk3%7C .
751 tuo itselleni ELÄVIÄ muistoja Tampereen-Toijalan henkilöjunista 1960-1961 ja Perkiön työmaalta 1964 https://www.vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C .
kuva 04.03.2017 09:55 Tuomo Ala-Keturi  
  Turvevaunujahan tuossa ennen lastattiin, eli Juhani kertoikin jo vastauksen.
kuva 04.03.2017 09:35 Tuukka Ryyppö  
  Kiinnostavaa tietoa, kiitos ihmisille hyville :)
kuva 04.03.2017 09:26 Petri Sallinen  
  V.R. Suomi -merkintätapa näyttäisi tulleen käyttöön määräyskokoelmista löytyvien dokumenttien perusteella vuonna 1928 (756/1928). VR-SJ-merkinnästä sen sijaan silmiin ei osunut vielä mitään.
kuva 04.03.2017 02:43 Esa J. Rintamäki  
  Porkkanoista puheen ollen, minkälainen on ns. turkulainen suunnanvaihto? Tavalliseen tapaan suunnanvaihtoa tehtäessä saattaa suuntalaatikon hammaspyörät jäädä hammas-hampaalle-asentoon. Tämän estämiseksi siirrettiin suunnanvaihtovipu E- tai T-asentoon ja samalla pyöräytettiin tehonsäätöpyörää pykälä pari. Näin meneteltynä hammaspyörät asettuivat lomittain ja suunnanvaihto onnistui. Etenkin ennenvanhaan kun porkkanoilla ajettiin Jyväskylästä Naantalin satamaan Haapamäen kautta oli ainakin P106:lla suunnanvaihtoaikaa vain viisi minuuttia.
Juhani Pirttilahti, oletko kuullut nimitystä "politiikkakytkin"? Eli kyseessä on erään tamperelaisen konduktöörin mukaan Porkkanan yhteisajokytkin.
kuva 04.03.2017 02:28 Esa J. Rintamäki  
  Aikoinaan 1979 talvella olin vähän aikaa piirtäjäharjoittelijana Turun konepajalla. Sain kerran tehtäväkseni suunnitella Porkkanan ylimenosuojuksen peitteen. Aluksi sen piti olla pressukankainen, mutta sitten joku toivoi että se olisi tehty filmiliimatusta vanerista. Minä totesin että tällöin siitä tulisi jumalattoman painava. No, rupesin kansioista etsimään ylimenosuojuksen Valmet-piirustusta saadakseni välttämättömiä mittoja. Löysin piirustuksen joka esitti ylimenosuojuksen peitelevyä (tehty muistaakseni alumiinista). Siinä tuli todetuksi että saamani tehtävä olisi turha. Kysyin missä nämä peltilevysuojukset ovat, eikö niitä voisi käyttää. Vastaus: - tuolla ne on jossain ratapihalla lumen alla. Homma jäi siihen... Kuva kyseisestä peltisuojuksesta näkyy Kimmo Pyrhösen erinomaisessa Porkkanakirjassa kuvasta, joka esittää"jäätynyttä porkkanaa".
kuva 04.03.2017 02:06 Juhani Pirttilahti  
  VR joutui myöntymään ja kaikki kalusto ei nyt yllättäen ollutkaan käytössä! Asiallista.
kuva 04.03.2017 01:26 Eljas Pölhö  
  Hyvä Esa! Hauska kuulla vanhoja sloganeita! Skoda teki yhdet maailman parhaista höyryvetureista 1955 (498.1 sarja), mutta se on mennyttä aikaa.
kuva 04.03.2017 01:26 Esa J. Rintamäki  
  Vuonna 1926 suuressa kansainvälisessä rautatienäyttelyssä esiteltiin eri veturitehtaiden uutuuksia. Oli monenmoista jättiläisveturia ja Suomesta niihin verrattuna pikkiriikkinen H7 (vuodesta 1942 Hv4). Mikä hassuinta, pikkiriikkinen H7 päihitti kaikki ne jättiläisveturit erinomaisella teho/painosuhteellaan.
Monen maan veturi-insinöörit kiertelivät H7:n ympärillä ihmetellen moista saavutusta. Eräs veturinkuljettaja muisteli Ilmari Talven kirjassa H7 olevan hyvä työkalu. Mainittakoon että mäkisellä Haapamäen tiellä suht pienipyöräinen H7 pysyi hyvin aikataulussa (matkustajajunissa) ja kun sen tilalle vaihdettiin kokoliaampi H8, niin junat alkoivat kulkea myöhässä, johtuen erilaisista kiihtyvyysominaisuuksista. Olisi hauskaa nähdä tämä ajokuntoisena...
kuva 04.03.2017 01:02 Esa J. Rintamäki  
  Niittaaminen on melkoisen ystävällinen tapa koota teräsrakenteita. Mikäli jokin osa kaipaa uusimista niin porataan vain niitit pois, uusi osa paikalleen ja niittaus. Ja kas, siistin näköistä tuli ja lujuus pysyy lasketuissa rajoissa. Hitsauksen avaaminen on ihan toista., rälläkkä laulaa aariaa ja jälki on rumempaa. Vielä kun muistetaan että hitsisauman lujuus on luokkaa 90% perusaineen lujuudesta. T. nimimerkki "koneteknikko".
kuva 04.03.2017 00:47 Esa J. Rintamäki  
  Skodan muista valmisteista: neljä pyörää ja looda, helppo purkaa ja koota, sellainen on Skoota, isä ohjaa äiti työntää ja lapset kantavat pohjaa.
Muuten Helsingissa Hanasaaren B-voimalaitoksen turbiiinit ovat Skodan valmistamia. Sanovat olevan kestävää kamaa...
kuva 04.03.2017 00:36 Esa J. Rintamäki  
  Eräs muistelo K60-kiskoista. Haapamäen entinen tallipäivystäjä Pekka Kinkamo kerran sanoi minulle että huonompi mies pystyy K60-kiskon päällä syömään eväänsä.
kuva 04.03.2017 00:20 Esa J. Rintamäki  
  Vielä lisäksi, pahempi rahanielu se johtaja on kuin yksittäinen proletaari.
kuva 04.03.2017 00:15 Esa J. Rintamäki  
  YT-neuvotteluja jonkin verran kokeneena hämmästelen aina sitä, että johtoporrasta/esikuntaa jne ei koskaan vähennetä. Aina vain suorittavasta portaasta... Kaikista hienoista johtamisopeista huolimatta työpaikoilla kärsitään "rankaisevasta tavoitejohtamisesta" tai johtamistavasta mallia "Management by Perkele". (Oletettavasti johtajat ovat saaneet oppinsa aliupseerikoulusta, jossa opetettiin johtamista huutamalla...) En usko kehitykseen tässä asiassa tuntien suomalaisen luonteen. Joku minulle sanoi aikoinaan että naisjohtajia tarvittaisiin lisää, koska he ovat johtamisoppinsa saaneet lapsia hoitamalla (neuvottelemalla känkkäränkkäkin rauhoittuu, mainitakseni yhden esimerkin).
kuva 03.03.2017 23:49 Esa J. Rintamäki  
  Merkinnöistä vielä muistutettakoon arvoisia vorgilaisia Porkkalan tunnelin aikaisesta käytännöstä, jolloin VR SUOMI ja vaunun numero maalattiin henkilövaunuissa fascialistaan. Estiväthän ikkunaluukut kiskoineen normaalien emalinumeroiden ja -kirjaimien käytön. Oliko Porkkalan luukut myös R-sarjan ravintolavaunuissa, saattaa näkyä myös aikalaisvalokuvissa. Merkittiinkö niissäkin numerot fascialistaan? Postivaunuissa oli myös luukut, mutta kun niissä on ikkunat harvemmassa, saattoi numerot ja postitorvet jäädä paikoilleen. Miten on, tietäjät?
kuva 03.03.2017 23:24 Timo Humalisto  
  Saariniementie, Jämsä?
kuva 03.03.2017 23:20 Petri Nummijoki  
  Ei ollut sähköjä vaan sinne ajettiin niin, että Sr1 tuli omin voimin Masalaan (ainakin jos oli kunnossa) ja sen jälkeen Koneisto Oy:lle soitettiin ja pyydettiin avaamaan hallin ovet. Sitten Sr1 kävi hakemassa vauhtia ja ajoi rullaamalla halliin sisälle. Pois lähtevä veturi noudettiin hallista Kirkkonummen päivystäjän veturilla.
kuva 03.03.2017 22:45 Juhani Pirttilahti  
  Olikos täällä harjoitettu turpeenlastausta?
kuva 03.03.2017 22:39 Markku Knuutti  
  Jospas toston kipattu ilmavirtauksille herkkää tavaraa ja ton " seinän " on ehkä kattottu estävän pölyn leviämistä ?
kuva 03.03.2017 22:18 Juhani Pirttilahti  
  Se on tainnut liittyä siihen, että palvelintila päättyi. Ei muista enää. Vanhat kuvat pitäisi kyllä olla vielä jossain...
kuva 03.03.2017 22:13 Tauno Hermola  
  Tästä päästäänkin aasinsiltaa pitkin kysymykseen, miksi se Juhanin aikataulusivusto katosi?
kuva 03.03.2017 22:04 Juhani Pirttilahti  
  Lahti ja Paavolan Citymarket. Vasemmalla teatteri.
kuva 03.03.2017 21:59 Marko Nyby  
  Harjumaisemasta tuli "oltaisko Lahessa" -fiilis, ja ensimmäinen K-Citymarket näyttäisi avatun Lahteen (Paavola) jo 1971.
Tällainen kuvakin löytyi: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:K-Citymarket_Paavola.jpg -> olisiko sama harmaa lisäosa ikkunoineen (tässä ison K:n alla) ollut siinä vielä 2008? (Onko kuva sitten noin uusi, autokanta vihjaisi vanhemmasta.)

Kuvanottovuodeksi parin jenin panoksella 1984 (ja sivupanos 1985:lle): oikean reunan Daihatsu Charade G11 oli tuotannossa 1983-1987.
kuva 03.03.2017 21:49 Harri Härkönen  
  Onko kellään tietoa voiko tämä niin sanottu kivi-kukko olla tehty kallioon.
En tiedä näkyykö tuo linkki oikein, kyseinen juttu on Savonlinnan aseman takana kalliossa??

https://www.google.fi/maps/@61.8752692,28.873264,3a,75y,302.18h,84.23t/data=!3m6!1e1!3m4!1sXZqD4uuifUsSw92XKCL2GQ!2e0!7i13312!8i6656
kuva 03.03.2017 20:56 Jouni Ijäs  
  Tietääkö joku vastauksen 11 vuoden takaiseen kysymykseen. Mikä ihmeen juttu tuossa sillantapaisella on?
kuva 03.03.2017 20:51 Henrik Hietala  
  IC 23:n perän Edoon syttyi muuten ajovalot juuri tässä kohdatessa :)
kuva 03.03.2017 20:32 Henrik Hietala  
  Tässä kohtaa taitaa kuvan napata myös virroitinvalvontakamera.
kuva 03.03.2017 20:30 Henrik Hietala  
  No niinpäs onkin! Katsoin nopeasti, että eri määrä vaunuja, mutta samathan ne on.
kuva 03.03.2017 20:20 Esa J. Rintamäki  
  Kimmo Pyrhöselle nippelitieto: Saarijärvellä monttuun lätän ajanut kuljettaja sai tapauksen jälkeen potkut rautateiltä. Tämän kertoi minulle paikalla ollut isoäitini Elina Rintamäki (k. 1984).
kuva 03.03.2017 20:13  
  Fenniarail on varmaan tehnyt paremman tarjouksen kuin VR Vetopalvelut. Hintakilpailu puree.
kuva 03.03.2017 20:00 Tauno Hermola  
  Vaihdoin kuvan 'paraatipuolelta' otettuun, ei näy enää 'parkkilukkokaan' ;)
kuva 03.03.2017 19:56 Pauli Kyllönen  
  Junarunkokin kääntyy marsun mukana IC26:ksi.