|
|
05.03.2017 01:09 | Uwe Geuder | ||
| Ei ollutkaan arvaukseni RegioShuttleksi niin huono: Molemmilla samat vinottaiset ikkunapilarit. Jos olisin katsonut tarkemmin, olisin pitänyt huomata, että kuvassa keskeinen teli on vaunujen välissä, niin kuin Flirteissäkin. Itinon esite kertookin, että pyörästö B’ 2’ B’. USA:ssa sitä kutsutaan ”articulated”, suomeksi (enkä saksaksikaan) en osaa sitä nimittää. | ||||
|
|
05.03.2017 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aina kun itse satun käymään rautatiemuseolla niin pysähdyn ihastellen katsomaan Trumania. Etenkin sen aluskehystä, joka on yhtenä kappaleena valettua terästä. Siinä valimomieheltä ja valumuotintekijältä kysyttiin taitoa, ja samoin aluskehyksen suunnitelleelta insinööriltä. Valuvikoja ei saanut olla eikä muodonmuutoksia siinä vaiheessa kun kehys siirrettiin koneistettavaksi. Koneistusosastollakaan ei saanut räpeltää miten tahansa. Materiaalioppikin piti olla hallinnassa. Vielä kun suunnitteluvaiheessa piti ennakoida käytön aikaiset rasitukset. Koneistusosastolla konekannan riittävä tarkkuus oli yksi vaatimuksista, jotta esimerkiksi syilnterit saataisiin linjaan, puhumattakaan muista liittyviistä osista. Suunnitteluvaiheessa piti ottaa huomioon myös asennustyön asettamat vaatimukset. Usein sanotaan että paras työvaihe on pois jäänyt työvaihe. Yleisesti sanottuna koneenrakennus on laaja ja moninainen asia puhumattakaan siitä että sen hinta ei saanut olla liian suuri. Kokemuksellakin on asiassa oma osuutensa. |
||||
|
|
05.03.2017 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Henri: Rkt:ssä on diesel-agregaatti, joka toimittaa "sopivaa sähköä" ravintolan toimintojen ylläpitämiseen. Museovetureissahan ei ole mahdollisuutta sähkönsyöttöön vaunustoon. | ||||
|
|
05.03.2017 00:50 | Uwe Geuder | ||
| Ja jos saksan kieli tuottaa vaikeuksia https://en.wikipedia.org/wiki/Bombardier_Itino | ||||
|
|
05.03.2017 00:43 | Uwe Geuder | ||
| VIAS kuuluu puoleksi Tanskan rautateille (DSB). Ei kai VR vielä keksinyt liikennöidä junia ulkomailla? Tuossa tietoa moottorivaunusta http://www.vias-online.de/fahrzeuge_p1497.html, tekniset tiedot http://www.vias-online.de/data/9_2005-12-10-00-00-00_Michelstadt_VIAS_ITINO_fuer_die_Odenwaldbahn_Copyright_BT.pdf | ||||
|
|
05.03.2017 00:28 | Mika Hyypiä | ||
| Olen nähnyt kyseisiä moottorivaunuja useasti tuolla Frankfurtin liepeillä, kun olen rahtikeikoilla ollut. Nykyisin asun Villach:issa Itävallassa, täytyy ruveta napsimaan kuvia sieltä kun sopivaa aikaa jää... |
||||
|
|
05.03.2017 00:24 | Uwe Geuder | ||
| Linkki Wikipediassa vuoden 2015 listaan on rikki, tässä vuoden 2017 lista http://www.deutschebahn.com/file/de/11878072/Xqvb5YtFO2llvnPvQTbDVvGwus4/11820348/data/stationspreisliste_2017.pdf | ||||
|
|
05.03.2017 00:20 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa koko lista. https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Personenbahnh%C3%B6fe_von_DB_Station%26Service Siis itse asiassa vain Deutsche Bahnin asemat. Monet lähiliikenteen sivuradat eivät ole (enää) Deutschen Bahnin omistamia. Siis taitaa olla vielä lukuisia Süd-asemia lisää. Mutta kuvassa näkyvä rata näyttää pääradalta, se on varmaan Deutsche Bahnin omistama. Listalla mielenkiintoinen kohta on "Stationspreise". En ole tutustunut asiaan, mutta olen nyt ymmärtänyt, että se on se hinta, joka liikennöitsijä maksaa radan omistajalle jokaisesta junan pysähtymisestä. |
||||
|
|
05.03.2017 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sainpa samoihin aiikoihin piirrettäväkseni Breda-moottorin ripustusmutterin. Koska niitä tarvittiin neljä kappaletta per moottori, muistelisin raaka-aineen olevan ihan vallan muuta kuin patarautaa. Ainakin tähän hätään muistan kierteen olevan M24. Tulkoon samalla kerrotuksi että samoihin aikoihin oli Tku konepajalla korjattavana Dm7 4103. Eräänä perjantaina se liitettin Toijalaan menevään lättäjunaan H535, jonka lähtöaika Turusta oli kello 16.25. Lähdin samalla junalla käymään kotona Mäntässä. Matkustin tietysti knp-korjauksesta valmistuneessa vaunussa. Ei siinä mitään, reissu jäi mieleen siitä että kuljettaja jarrutti lovet 4103:n pyöriin Loimaalla... Sama vaunu sitten noin puolta vuotta myöhemmin paloi Jyväskylän tallissa. | ||||
|
|
05.03.2017 00:17 | Uwe Geuder | ||
| Ja yhdeksän kirjainta on siis Brackwede Süd Darmstadt Süd Frankfurt (Main) Süd Friedberg Süd Kirchheim (Teck) Süd Landsberg (b Halle/Saale) Süd Renningen Süd Ilmastollisesti paras paikka kirsikoille taitaa olla Darmstadt. |
||||
|
|
05.03.2017 00:02 | Heikki Kannosto | ||
| Ainakin 1970-80-luvun vaihteessa Rocon senhetkinen tuoja Sound Center ilmoitti hinnastossa alkoholivirvokekuljetusvaunujen kohdalla että myynti Suomessa on alkoholimainoslain mukaan kielletty. En muista nähneeni tätä mainintaa minkään muun merkin tai maahantuojan hinnastoissa tai kuvastoissa mutta ei kai se mahdotontakaan ole. | ||||
|
|
05.03.2017 00:01 | Uwe Geuder | ||
| Tässä kaikki 70 asemaa, jonka nimi päättyy Süd-sanalla (Suomessa on alle 200 asemaa, en ole nopeasti löytänyt tarkkaa listaa. VR:n sivussa on 210, mutta lista ei ole tekstimuodossa, siis vaikeasti käsiteltävissä ja siinä on jotkut asemat sekä suomen- että ruotsinkielisellä nimellä) Alzey Süd Arnstadt Süd Aschaffenburg Süd Bad Oeynhausen Süd Bad Schönborn Süd Bad St Peter Süd Bad Vilbel Süd Balingen Süd Biberach Süd Boppard Süd Brackwede Süd Castrop-Rauxel Süd Chemnitz Süd Darmstadt Süd Dessau Süd Dortmund-Aplerbeck Süd Dortmund-Dorstfeld Süd Dortmund-Marten Süd Duisburg-Hochfeld Süd Duisburg-Meiderich Süd Düsseldorf-Eller Süd Elz (Kr Limburg/Lahn) Süd Eschborn Süd Essen Süd Essen-Borbeck Süd Essen-Katernberg Süd Essen-Kray Süd Falkenau (Sachs) Süd Frankenberg (Sachs) Süd Frankenthal-Süd Frankfurt (Main) Süd Friedberg Süd Fürstenwalde (Spree) Süd Gelsenkirchen-Buer Süd Gera Süd Greifswald Süd Heidenau Süd Hilden Süd Kirchheim (Teck) Süd Kolkwitz Süd Köln Süd Kronberg (Taunus) Süd Landau (Pfalz) Süd Landsberg (b Halle/Saale) Süd Leuna Werke Süd Lichterfelde Süd Limburg Süd Mainz Süd Malsch Süd Mannheim-Friedrichsfeld Süd Marburg Süd Menden (Sauerland) Süd Messe Süd (Eichkamp) München-Neuperlach Süd Neuss Süd Neustadt Süd Niederscheld (Dillkr) Süd Oberhausen-Osterfeld Süd Ottendorf-Okrilla Süd Premnitz Süd Recklinghausen Süd Renningen Süd Schifferstadt Süd Schönebeck (Elbe) Süd Schwerin Süd Sondershausen Süd Steinach Süd Treuenbrietzen Süd Trier Süd Würzburg Süd |
||||
|
|
04.03.2017 23:21 | Eljas Pölhö | ||
| Jari, en ole vek, mutta opiskellessani Turussa ja asuessani Helsingissä osasin kaikkien km-tolppien paikat kun mittasin junien nopeutta. Ei ollut varmaan edes vaikeaa vek'lle osata pysäyttää jonkin opastimen kohdalle, näki sen tai ei. Radan profiili ja mutkat kyllä kertoivat missä mennään. | ||||
|
|
04.03.2017 22:35 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tapahtumapaikka on varsin dejavu Pålsbodan onnettomuuden kanssa: http://www.arnesbilder.se/tagolyckan.htm |
||||
|
|
04.03.2017 22:12 | Jari Kuusinen | ||
| Mistä se vek näki pysäyttää siipiopastimen viereen... | ||||
|
|
04.03.2017 22:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikeinhan se on. Mika kirjoitti ensimmäisenä, mutta tuttu juttu oli myös Uwelle. VIAS Rail Gmbh:n Bombardier itino tulossa Pfungstadtista Darmstadtiin. Kyljessä lukee "Odenwaldbahn". Olin huomaavinani edessä vasemmalla VT 108.2-merkinnän. Aluksi olin hämmentynyt DB-merkintöjen puutteesta, mutta netistähän kaikki löytyy. Taaempaa siltaa myöten kulkee valtatie 5 , eli E35. Nyt olen hämmentynyt ratkaisun helppoudesta. | ||||
|
|
04.03.2017 21:53 | Jouni Halinen | ||
| Ulm. | ||||
|
|
04.03.2017 21:22 | Mika Hyypiä | ||
| No seuraava arvaus Darmstadt Sud... | ||||
|
|
04.03.2017 21:13 | Uwe Geuder | ||
| Frankfurt olisi ollut minun kakkosvaihtoehto. Ykkönen on vähän etelämpänä. | ||||
|
|
04.03.2017 21:13 | Jukka Voudinmäki | ||
| Taustalla näyttäisi olevan Leponiemen tasoristeys, joten hyvin lähellä Haapamäkeä ollaan. | ||||
|
|
04.03.2017 20:56 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsin systeemi, jossa maakunta saa verotuloja (minun tuloistani 20% kunnalle ja 10% maakunnalle; vain todella isotuloiset maksavat myös valtiolle) ja niillä rahoilla subventoi terveyspalveluita ja liikennettä on toimiva. Linja-autoyhteydet ja paikallisjunat pelaavat hyvin yhteen, jopa kaukojunien kustannuksella. Minusta se on oikein, että työmatkalaisilla on etuoikeus toimivaan yhteyteen satunnaisen kaukomatkaajan mahdollisen 10-15 min myöhästymisen uhallakin. Linja-autot kiertävät seisakkeiden kautta ja silloin on tärkeää, että luvattu yhteys pelaa. Tämä on jatkuvaa vääntämistä kaukoliikenneoperaattorien (kuten SJ) ja maakunnallisten liikennöitsijöiden (kuten Östgötatrafik) välillä. | ||||
|
|
04.03.2017 20:52 | Henri Heikkinen | ||
| Toimiiko rkt polttoaineella | ||||
|
|
04.03.2017 20:34 | Sakari Kestinen | ||
| "Helsingin–Hämeenlinnan–Simpeleen rata"??? | ||||
|
|
04.03.2017 20:28 | Julius Ylitalo | ||
| onko tuo kuva Tiusalasta? | ||||
|
|
04.03.2017 20:26 | Julius Ylitalo | ||
| Asunnasta nousee lättähatun kyytiin satunnaisia matkustajia. Asunnassa käytetään myös punaista lippua. | ||||
|
|
04.03.2017 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryveturin suunnittelu vaatii taitoa soveltaa teoria käytäntöön. Ja kuten aina, kompromisseja joutuu tekemään. Saattaapa talouspäällikkökin huomautella jonkin ratkaisun hinnasta. Muuten, mitä lyhenne IFA tarkoittaa? Kyllä, Ilman Fasistin Apua... | ||||
|
|
04.03.2017 20:23 | Sakari Kestinen | ||
| Olisko syynä sekin, että LSL:n liput eivät kelpaa junissa. | ||||
|
|
04.03.2017 20:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Lähellä, lämmintä... | ||||
|
|
04.03.2017 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myöskin Granholmin kynänjälkiä. Mukavaa että laajennus on tehty alkuperäistä tyyliä noudattaen. | ||||
|
|
04.03.2017 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavasti näkyy kaikkia granholmilaisuuksia.... Haapamäki - Jyväskylä - Suolahti (vanha) oli ensimmäinen rataosa jolle Bruno Granholm suunnitteli asemarakennukset, vahtituvat, makasiinit, kaikki... On tainnut olla jossain vaiheessa vähän kiirettäkin kuin sammakolla äkeen edessä, viitaten työmäärään. | ||||
|
|
04.03.2017 19:53 | Mika Hyypiä | ||
| No nyt heitetään ihan hatusta Frankfurt (Maine) Sud... | ||||
|
|
04.03.2017 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi oli junassa P63 maaliskuun 15. päivänä vuonna 1951. Mistäkö tiedän? Iskä pääsi armeijasta siviiliin tuolloin ja merkkasi veturin numeron ylös Hämeenlinnan asemalla. Oli kiristellyt hampaitaan autokomppaniassa. | ||||
|
|
04.03.2017 19:29 | Petri P. Pentikäinen | ||
| En ole kuullut koskaan. | ||||
|
|
04.03.2017 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiedättekö mitä lyhenne UPM tarkoittaa? Joo, Uupuneet Paperi Miehet. | ||||
|
|
04.03.2017 19:25 | Joonas Lindholm | ||
| Aika tyhjää tuolla oli. Kun menin Helsingistä Keravalle, Tikkurilaan asti sai oman osaston, eikä sieltäkåän tullut kuin yksi matkustaja. Olin tosin etummaisessa osastossa, peräpäässä lienee ollut täydempää. Kalustona oli keulasta lukien 6063+6062+6087. | ||||
|
|
04.03.2017 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jostakin luin vuonna yks ja kaks että sankassa sumussa vek pysäytti junan siipiopastimen viereen ja lähetti lämmittäjän kiipeämään mastoon ja koettamaan kädellä että missä asennossa siipi on. Tarina on tosi ja kertoja elää... | ||||
|
|
04.03.2017 19:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on suulakepuristetuista alumiiniprofiileista hitsattu. Alumiinin lujuus riippuu seostuksesta. En tiedä miten teräsrakenteinen vaunu olisi "reagoinut" tälllaisessa tapauksessa, uskoisin että melko lailla samalla tavalla. Alumiinin hyvä puoli on sen keveys, kierrätettävyys ja vain mielikuvitus rajoittaa alumiiniprofiilin muotoilun. Vielä kun muistetaan että alumiinin hitsaus on nykytiedoilla helppoa. Ihmettelen hiukan että vaunun kohtalona oli hylkäys siitä huolimatta että vauriot rajoittuvat melko suppealle alueelle. Ilmeisesti muodonmuutoksia on tapahtunut enemmänkin... Nykyisin teräksen eräs ongelma on kuparoituminen, johtuen teräsmateriaalin kierrätyksestä (sulattavat sähköjohtoja teräksen mukana?). Suulakepuristuksen periaatteen ymmärtää kun otetaan esimerkiksi majoneesituubi, jonka korkissa olevalla poikkileikkaukseltaan tähdenmuotoisella kärjellä puhkaistaan vastaavan muotoinen reikä tuubin suuhun. Ulos puristettava majoneesi on sitten tämän reiän muotoista. T. nimimerkki "entinen alumiinitehtaan tuotesuunnittelija". |
||||
|
|
04.03.2017 19:03 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, en tunne paikkaa tai rataa, enkä tunnista junayhtiötä tai vaunumallia. Ehkä RegioShuttle, mutta niitä on kaikialla. Katsotaan siis internetistä. Saksassa on 70 asemaa, jonka nimi päättyy "Süd"-sanalla (etelä). Jos oletetaan, että tähtien lukumäärä tarkoittaa kirjaimien lukumäärä, sitten jää 7 asemaa. Maiseman ja kirsikoiden avulla sanoisin, että on 1-2 vahvaa kandidaattia. Annetaan nyt muillekin vielä mahdollisuus:) |
||||
|
|
04.03.2017 18:59 | Eljas Pölhö | ||
| H7 oli tosiaan viimeinen sana ketjussa H3-H4-H5-H7 eli Hk2-Hk3-Hv4. Siitä on paljon arvailuita, miksi H7:stä tuli Hv4 eikä Hk4 (joka jäi väliin). Yksi villi teoria on, että koska Neukkuihin piti luovuttaa tietty määrä keveitä vetureita, niin tämä luokiteltiin väliraskaaksi. Mitään dokumenttia ratkaisun syystä, suuntaan tai toiseen, ei ole koskaan sattunut silmiini. | ||||
|
|
04.03.2017 18:59 | Jari Kuusinen | ||
| Saha-alue on nyt ilmeisesti tyhjennetty ja aluetta kaavoitetaan asumiseen, kuinkas muutenkaan... Ollaanhan keskellä kirkonkylää ja vieläpä Pyhäjärven rannassa. | ||||
|
|
04.03.2017 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joona Kärkkäinen mainitsi Sm1-2-mallin kutsumanimeksi samin. Onko kukaan koskaan kuullut ko. kaluston muita kutsumanimiä, esimerkiksi antennilättä, sakari-matti tai maksiraitsikka? | ||||
|
|
04.03.2017 18:52 | Eljas Pölhö | ||
| Haaa, Dennison. Olisi pitänyt arvata, että Erkki tuntee merkin. Irlantilainen Dennison on paremmin tunnettu perävaunuista, mutta valmisti kuorma-autoja 1977-1981, niistä 1979-81 Sisun ohjaamolla. Olen vuosia kytännyt eBaystä myyntiesitettä niistä (mun hobby, autojen myyntiesitteet), mutta mainosta parempaa en ole löytänyt. Neljäakselinen (Eightwheeler 8x4) on hyvännäköinen Sisun hytillä ja jollei ikkunan alla olisi isolla DENNISON, niin voisi luulla suomalaiseksi Irlannin teillä. | ||||
|
|
04.03.2017 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee myös Knut Nylanderin kynänjälkeä... Knut Nylander kuoli 1886, Oulun rautatietä rakennettaessa. Oulun rataa varten laadittuja asematalojen piirustuksia käytettiin Savon, Kotkan, Karjalan ja Porin ratoja rakennettaessa. Tällöin Suomen yleisimmäksi asemataloksi tuli Oulun rautatien pysäkki. Niitä on aika paljon jäljellä, tosin eri tavoin laajennettuna. Uutta arkkitehtiä ei palkattu rautatielle ennenkuin 1892, jolloin Bruno Granholm tuli palvelukseen, aluksi piirtäjänä ja sitten arkkitehtinä. |
||||
|
|
04.03.2017 18:41 | Petri Nummijoki | ||
| Tosin H7/Hv4 täytynee katsoa samanlaiseksi veturihankkeeksi, kuin esim. 2600-sarjan Dv12. Se ei ollut täysin uusi veturityyppi vaan parannettu painos aikaisemmista lähes samanlaisista vetureista. | ||||
|
|
04.03.2017 18:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Suomessa osataan kieltää kaikki mikä on euroopan maissa sallittua, muistuu mieleen TET-harjoittelu 9 luokalla rekkakuskin repsikkana laivamatka kännissä tosin töihin piti selvitä kun laiva saapui Saksaan, joka ilta ruuan kanssa muutamat oluet ja kaikki sallittua kyseisessä maassa, Suomen pilkunnussiat olisivat tehneet varmasti ilmoituksen lastensuojeluun. Mitkä lait koskevat kansainvälisiä merialueita? Välillä potuttaa marras-tammikuussa kun kaupoista ei saa kaikkea tarvitsemaansa ennen aamu 9, siinä menee 1,5-2 tuntia hukkaan jonka voisi viettää metsätyömaalla. Esa minä kävisin ihan vaan piruuttani hakemaassa kyseisen vaunun esimerkiksi Saksasta Suomeen ja esittelisin sen netissä. | ||||
|
|
04.03.2017 18:15 | Simo Virtanen | ||
| Tässähän ollaan melkein ydinkeskustassa. Itse en muista koskaan junaa tuolla asti nähneeni, mutta jonkin matkaa selän takana olevan Savonkadun eli entisen vt4:n ylitse tämä raide meni pitkälle 90-luvulle. Ilmeisesti tuolloin raide päättyi tuossa edessä häämöttävälle Rautelle, kun alunperin raide päättyi jonnekin kauppakeskus Trion paikkeille. |
||||
|
|
04.03.2017 18:13 | Petri Nummijoki | ||
| Sekoilin vähän. Oli tarkoitus sanoa, että pois lähtevä veturi noudettiin Kirkkonummen jakelujunan veturilla. Toki se tavallaan oli Kirkkonummen päivystäjäkin samalla. | ||||
|
|
04.03.2017 17:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Taitaa tuo reunimmaisin raide jäädä sähköistämättä. | ||||
|
|
04.03.2017 17:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa oleva kitara on Epiphone J-200, kuuluisan Gibson J-200:n halvempi versio. Gibson esitteli sen vuonna 1938 ja sen hinta oli silloin 200 taalaa. Kantavan, hieman bassoisen äänenvärin vuoksi siitä tuli hyvin suosittu countrymuusikoiden keskuudessa. Gibson osti Epiphonen kitaratehtaan vuonna 1957. Nykyisestä hintaluokasta saa hyvän käsityksen siten että yhtä kuuluisa Gibson Hummingbird maksaa nykyisin noin 4400 euroa kun taas Epiphone Hummingbird maksaa puolestaan noin 440 euroa. J-200 oli myös Gibsonin vastaus Martinin D-28:n antamaan haasteeseen. J-200-mallia on myös kopioitu laajalti. Muun muassa japanilainen Ibanez teki saman näköistä mallia 1970-luvun alkupuolella. Kerrotaan nyt samalla että Gibson haastoi Ibanezin oikeuteen plagioinnista, sillä seurauksella että Ibanez muutti tuotantopolitiikkaansa. Gibson aloitti tasakantisten akustisten kitaroiden valmistuksen 1926 Kalamazoossa. Epiphonen perusti kreikkalainen siirtolainen Anastasios "Epi" Stathopoulo 1903. 1930-luvun Epiphone-orkesterikitarat ovat nykyisin erittäin haluttuja keräilijöiden keskuudessa. Kuvan soittaja on tehnyt hyvän kitaravalinnan. T. nimimerkki "Yamaha FG411-12:n omistaja vuodesta 1996". Gibson ja Epiphone valmistavat yhä tuota kitaramallia. |
||||
|
|
04.03.2017 16:53 | Erkki Nuutio | ||
| No joo, vaikka syntyihän sen pohjalta ylityylikäs nosturiautonkin ohjaamo Lokomolle. Ei siis väkisin istutetun oloinen, päinvastoin kuin Volvon koppi niistä viimeisimmissä. Ja vientiinkin se kelpasi Dennison kuorma-autoihin. Karjaalla ei ollut koriprässiä. Vaatimattomalla venytyskoneella saattoi tehdä katon kaltaisia kaarevia levyosia. Ja nokallisten autojen konepeittoon oli lujitemuovi otollista. Siksipä vain nokattomiin automalliin (M-sarja) tuli putkipalkeista hitsattu ohjaamon kehikko. Pellit oli kiinnitetty osaksi pikaniiteillä, kuten monissa työkoneissakin on tehty. Toiminnallisesti ohjaamo oli ihan kelvollinen, näkyvyys hyvä ja lämmin. Vielä 1970-luvun alkuvuosina se oli 20 vuotta modernimpi kuin esimerkiksi silloinen nokkaScania. Seuraajat, eli SK, SR ja SL suunniteltiin ja tehtiin perusteellisesti ja ohjaamot hitsailtiin syvävedetyistä levyosista. Etenkin lyhytnokkainen ja nokaton SR oli ainakin 1980-luvun tyylikkäin kuorma-auto-ohjaamo. SAT:n ohjaamot suunniteltiin Karjaalla. Kunnia ohjaamosuunnittelun muistolle. Onneksi SISU Karjaa on tallella Taxellin ja Vuorian suorittamasta SISU-yhtymän tuhoamisesta huolimatta. Karjaa voi enää vain kasvaa, ja nykyisten SISUjen moottorit ovat parempia kuin Rolls-Royce. |
||||
|
|
04.03.2017 15:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiellosta tuli mieleen: minullakin oli 1970-luvulla jonkinlainen pienoisrautatien alku. Katselin kerran Turussa eräässä tavaratalossa myytävänä olevaa pienoisrautatiekalustoa ja löysin oikein vekkulin näköisen ilmeisesti saksalaisen olutsäiliövaunun. Pyysin myyjättäreltä lainaksi kuvasto/hinnaston siiinä mielessä että mitähän tuollainen vihreänkirjava vaahtoavan oluttuopin kuvalla varustettu telivaunu maksaisi. Suureksi yllätyksekseni hintaa ei mainittu vaan vaunun kuvan kohdalla oli teksti: "Tuonti Suomeen kielletty alkoholilainsäädännön nojalla." Muistan hämmästyneeni moisen tekstin johdosta. Voihan sosiaalidemokratia! Ihan kuin joku olisi pelännyt että minusta tulisi vaikka nyt rappioalkoholisti nähtyäni olutyhtiön säiliovaunun HO-pienoismallin... | ||||