Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	30.05.2024 13:39	Juha Toivonen
		En tiedä. Tästä ei ollut mitään mainintaa, kuten muiden vetureiden lyhyessä esittelyssä oli.
	30.05.2024 13:37	Esa J. Rintamäki
		Puolalaiset erityisolosuhteet: - tuloksena pesuvadin kokoiset puskinlyhdyt. Hm. Kuinkahan isot ledit tehdäänkään tulevaisuudessa puolalaiskoneisiin?
	30.05.2024 13:35	Esa J. Rintamäki
		Hyvinkin mahdollisesti, herra Juha. Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot rohmusivat saksalaista rautatiekalustoa mielin määrin itselleen Versaillesin "oikeuttamana". Siten tämä voisi aivan hyvin olla myös ent. K.P.E.V:n (= Königlich Preussische Eisenbahn - Verwaltung) G8. Yksistään Preussiin näitä valmistettiin vuodesta 1902 alkaen suurin määrin. Myös muut Länderbahnit tilasivat tätä tyyppiä. Reichsbahn peri v. 1920 näitä "miljoonia"! Joihinkin asennettiin yksiakselinen etuteli, jolloin sarjamerkiksi tuli BR 56.
	30.05.2024 13:22	Esa J. Rintamäki
		Kriegslok, ent. BR 52:han se siinä komeilee.
	30.05.2024 13:21	Esa J. Rintamäki
		Puolalainen Schnelltriebwagen?
	30.05.2024 13:20	Esa J. Rintamäki
		Muistuttaa vanhaa preussilaista osastovaunua enemmän kuin mitään muuta. Huom! Se on kolmiakselinen!
	30.05.2024 12:23	Reijo Salminen
		Onkohan Töölönlahti murtovettä, eli siis osittain suolaista. Myöskin sokeritehtaan liemet eivät sovinne vetureiden kattiloihin. Kiperä kysymys, onkohan Helsingistä saanut vettä mitenkään? Mites Pasila (Fredriksberg), olisiko veden saanti ollut siellä?
	30.05.2024 12:13	Jouni Hytönen
		Valtakunnan lyhin ratakilometri löytyy edelleen tästä paikasta eli 234 löytyy sillan eteläpuolelta ja 235 pohjoispuolelta, kilometrin pituus 105 metriä. :)
	30.05.2024 11:54	Rainer Silfverberg
		Töölönlahdesta?
	30.05.2024 11:48	Kari Haapakangas
		Tästä herääkin kysymys. Mistä SVR alkuaan otti höyryvetureiden tarvitseman veden Helsingin asemalla? Aivan mikä tahansa kuravesihän ei vetureille sentään kelpaa, mutta tuskinpa nyt sentään tuota Kluuvin kaivoa käyttivät?
	30.05.2024 11:43	Kurt Ristniemi
		Seison korjattuna: Ei Kluuvikadun, vaan Keskuskadun. "Kaivokatu on saanut nimensä Kluuvin kaivosta, joka sijaitsi nykyisen Keskuskadun ja Kaivokadun välisessä risteyksessä pienellä aukiolla. Kaivo poistettiin 1800-luvun lopulla, kun vesijohtoverkosto laajeni, mutta sen määrittämät katulinjaukset ovat edelleen nähtävissä." https://historia.hel.fi/fi/alueet/etelainen/kluuvi-hetteikosta-liikekeskustaksi
	30.05.2024 11:37	Reijo Salminen
		Ok, no ei se sitten ole sekään. Hagasundsgatan on nykyinen Keskuskatu. Mielenkiintoisia tällaiset pähkäilyt, tulee tavallaan vanha Helsinki tutummaksi samalla.
	30.05.2024 11:04	Kurt Ristniemi
		Kaivokatu sai nimensä kadulla rautatieaseman nurkalla olleesta Kuuvin kaivosta. Kaivo oli Kaivokadun ja Kluuvikadun risteyksessä, ei rautatieaseman ratapihalla, niinkuin tämän kuvan 'kaivo'. https://www.finna.fi/Record/hkm.855EFCB6-24E9-4B0B-AAD3-F700C3B1F473 Helsingin kaivojen vesi pilaantui eläinten ja ihmisten jätöksistä.
	30.05.2024 10:52	Reijo Salminen
		Voisiko olla kilpaileva yritys eli kaivo, ehkäpä katukin on saanut siitä nimensä? Kaasulaitos kun on noin lähellä niin lienee aikaa sitten menneet pohjavedet pilalle ja lienee jätetty sillensä? Puhtaita arvailuja kaikki. EDIT: Asemakaavakartta 1838 https://kartta.hel.fi/?link=by5QgV kertoo että Hagasundsgatanin ja Brunnsgatanin risteyksessä on Glo Brunn, eli lienee suomeksi Kluuvin kaivo. Voisikohan olla historiallisista syistä jätetty paikalleen tähän kuvassa näkyväksi. Oikealta valitsee ruksit joilla saa muut asemakaavakartat pois ja sitten zoomaa niin tulee näkyviin.
	30.05.2024 10:41	Petri Nummijoki
		1960-luvun varhaiset lusikkahaarukat eivät ehkä olleet kovin hyviä missään mutta eivätköhän nämä nykyiset aika pystyviä ole. Varmasti työsaavutus on ympäri pyörivällä koneella toista mutta sellainen on myös huomattavasti hankalammin siirrettävissä paikasta toiseen.
	30.05.2024 10:39	Juhani Katajisto
		Nykytekniikalla osaavissa käsissä ja aivan mielipuolisena kuvausaikana voi saada uskomattoman hienoja taltiointeja jälkipolville. Vaikka joskus digitekniikkaa parjataankin niin ei sille liene toistaiseksi haastajaa. Joskus, kun tästä on menty vesibussilla sillan ali, näkyi sillan molemmin puolin kilometritolpat. Savonrataa oikaistessa oli helpompi lyhentää jossain kohtaa kilometrejä, kun muuttaa joka tolppaa.
	30.05.2024 10:32	Kurt Ristniemi
		Omista lähteistäni en pysty jäljittämään vedenkuljetusvaunun 30862 varhaisempaa historiaa. Myöhäisin numeromuutokset sisältävä luetteloni on vuodelta 1906. Siinä on vain yksi Gv, nro 9611, eli Gv 9612 on muunnettu/rakennettu sitä myöhemmin.
	30.05.2024 09:24	Kurt Ristniemi
		Vielä voisi pohtia sitä, mikä tuo kaivoksi kutsumani pömpeli tuossa vesivaunun vierellä oikeasti on. Se saatta olla merkitty Kaivokadun yli johtavan raiteen ja Gallerian (laiturikatos) nurkalle johtavan raiteen väliin kartassa https://vaunut.org/kuva/129106
	30.05.2024 09:15	Kurt Ristniemi
		Mielestäni tämä vaunu ei ole voinut olla vesivaunu Gv 9611. (ks. https://vaunut.org/kuva/168376 ) Vaunut ovat niin perin erilaiset esim. jarrujensa osalta. 9611:ssä oli vipujarru jo vuoden 1900 paikkeilla, ja tässä on ikivanha ruuvijarru vielä 1920-luvulla. Kuitenkin A. W. Torén määräsi 3.6.1912 muutamien pienempien vaunuryhmien uudelleennumeroinitimääräyksessään Gv-vaunut uudelleennumeroitaviksi seuraavasti: 9611 -> 30861 9612 -> 30862 (Kummallista kyllä, vuoden 1911 lopun 'Kuvia liikkuvasta kalustosta' -opuksessa vedenkuljetusvaunuilla on jo numerot 30861 ja 30862.) Tämän vaunun numero näyttää olevan 030861, mutta ykkönen on kyllä perin hentoinen. Tekisi mieli uskoa, että tämä on 030862.
	30.05.2024 08:06	Kari Haapakangas
		Monikäyttöinen = kelpaa monenmoiseen mutta hyvin ei mihinkään.
	30.05.2024 07:09	Simo Virtanen
		Ei ole pyöräkuormaaja vaan traktorikaivuri. Hyvin monikäyttöinen vehje.
	30.05.2024 02:24	John Lindroth
		Tässä veturi Thor joka tuli em rautatielle v.1974.
	30.05.2024 00:09	Panu Breilin
		Etualalla on entinen vaihdekoppi jonka käyttötarve päättyi vuonna 1992 jolloin Pieksämäen nykyinen tietokoneasetinlaite valmistui ja vaihdemiehistä luovuttiin.
	29.05.2024 22:03	Vesa Höijer
		Seisake taisi olla tuon valotolpan kohdalla.
	29.05.2024 22:02	Mikko Mäntymäki
		2400 tonnia perässä ja siihen lisätään 90 tonnia.
	29.05.2024 21:49	Juha Toivonen
		Rakennuksen korkeamman osan katto on muotoiltu varsin erikoisesti. Keskellä olevan ovaalin "ullakkoikkunan" yläpuolelta katto on kaarrettu kuperaksi. Harjakorkeutta kohden tuo kuperuus on häivytetty olemattomiin.
	29.05.2024 21:02	Erkki Nuutio
		Vielä täydennän, että vuoden 1911-1912 vaiheilla purettiin kaikki edellä tarkastellut raiteet. Konepaja-alueen vuoden 1911 asemapiirroksessa on näiden raiteiden tienoilla uusi veturitalli. Jos vesivaunua on tällöinkin pidetty asema-alueella, on eräs mahdollinen paikka ollut uuden hallintorakennuksen päädyn nysäraide.
	29.05.2024 19:46	Ari-Pekka Lanne
		Käsisäädössä eivät toimi myöskään kentänheikennykset, joten vastasähkömotoriset voimat viimeistään alkaisivat hillitä kierrosten kasvua ennen äärettömyyksiä. Tosin ennen kuin ajomoottoreiden ryntäys pääsisi niin pahaksi, taitaisivat pyörät jo olla jyrsineet montut kiskoihin. Lumirakeen vaunusome-esseet ovat kyllä mainioita, niinkuin kokemus kuljettajana ja kouluttajana sekä alan harrastus edellyttävät. Erittäin mukavia tekstejä! Sr1:n veto- ja jarrutiloista puheen ollen ei voi olla ajattelematta vetotankoja, jotka välittävät veto- ja jarruvoimat teleistä veturin runkoon. Tuossa yhtenäkin päivänä viereeni pysähtyi tupla-Susi. Kuljettaja jarrutti hitaasti valuvan junan loivaan ylämäkeen sähköjarrulla, aivan lopun pienellä suoriksella. Veturien telien lopulta pysähtyessä vaunut yrittivät vielä hiukan tuupata vetureiden koreja eteenpäin, kunnes mäki veti vaunut sekä vetureiden korit junan tulosuuntaan sen, minkä vetotankojen klappi antaa myöten.Se on aina vaan päheä näky, kun Kaalihäkki tekee liikkeelle lähtiessään tai pysähtyessään sitä telijuttua. Katsokaa joskus, jotka ette ole vielä huomanneet ilmiötä. Nopeusasettelu on tosiaan kätevä monessa tilanteessa. Hiutaleen kuvaama ajotyyli edustaa luultavasti valta-asennetta sen suhteen. Toisaalta sanotaan, että on ääretön määrä tapoja mennä paikasta A paikkaan B. On sekin ääripää, joka pyrkii aina ja kaikissa tilanteissa pitämään junan nopeuden vakkarilla ja suurella tehopyynnillä niin lähellä Sn:ää kuin mahdollista. Ylämäessä ajolanka imetään kuivaksi ja ― Kakkosen sekä erityisesti Kolmosen tapauksessa ― alamäessä siihen tungetaan sähköjarrutehoa siinä määrin, että syöttöasemien ylijännitereleet paukkuvat. Itse kuulun sen pään vähemmistöön, joka ei tahdo löytää rataverkoltamme niin tasaisia pätkiä, että raaskisi antaa ohjia vakkarille, ainakaan kovin voimaperäisesti. Maastonmyötäisessä ajotyylissä annetaan ― siinä määrin kuin aikataulu, muu liikenne, mäkeenjäännin vaara yms. mahdollistavat ― nopeuden romahtaa ylämäessä, eli osan junan liike-energiasta muuttua potentiaalienergiaksi. Alamäessä päästetään juna »laukalle», jolloin potentiaalienergia palautuu liike-energiaksi. Toisaalta voidaan ajaa vakionopeuden sijaan vakioteholla (josta Lumirakeenkin esittelemässä tavassa on osittain kyse). Siinäkään ei tarvitse koskea pitkiin matkoihin virtarattiin. Kokemus hioo sopivan tasapainotilanteen löytämistä. Jo varhaisissa kokeiluissani aloittelevana linja-autonkuljettajana saatoin havaita tällaisen ajotavan selvästi havaittavan edullisen vaikutuksen naftankulutukseen. Kohta parinkymmenen vuoden ajan olen omaksuttanut itseäni ekoajoon, johon kuuluu maastonmyötäisen ajon lisäksi monia asioita, joista rautatien kohdalla ei voi olla mainitsematta esimerkkinä pitkiä rullauksia. Olen niin kotona kuin työpaikallakin se pihi talviorava, joka sammuttelee kaikki valot. Minun jälkeeni aina pimeys. Kimmo mainitsi vakkarin vaikutuksesta kuljettajan tarkkaavaisuuden jakamiseen. Joissain tilanteissa vaikutus voi olla myönteinen. Sitä en kiellä. Epäilemättä sen suhteen on henkilökohtaisiakin eroja. Toisaalta junan kuljettaminen on sellaista monitasoista keskittymistä vaativaa, että jos pakka leviää siitä, kun soppaan lisätään tehonsäädön kanssa nyprääminen, eivät resurssit riittäisi muutenkaan. Olenpa toisaalta kuullut sellaisiakin mielipiteitä, joiden mukaan vakkarin käytön rajoittaminen päinvastoin parantaa kuljettajan tilannetietoisuutta. Katsotaanpa vaikka videota linkin https://yle.fi/a/74-20078828 uutisen yhteydessä. Matkaneuvojalla on vasen käsi virranasettelupyörällä ja oikea itsarin kahvalla valmiudessa jarruttamaan. Usein junaa koskevat nopeusrajoitukset vaihtuvat tiheästi. Jatkuva nopeusasettelun säätäminen niihin varastaa keskittymistä kaikelta muulta. Siihen ei ainakaan tällaisen yksinkertaisen maalaisveturinkuljettajan kapasiteetti riitä.
	29.05.2024 19:17	Petri Kiviniemi
		Veikkaisin kuvan vasemman reunan rakennuksen olevan Kaivokatu 7 tontin perällä vasten Kaasutehtaankatu 2 tonttia. Kaasutehtaankatu ja kaasutehdas rajautuu pois aiemmin mainitusta kuvasta: https://www.finna.fi/Record/srm.166918740995500?sid=4722380235 Helsingin karttapalvelun vanhoja karttoja kannattaa tutkia.
	29.05.2024 19:01	Kurt Ristniemi
		Erkki: Vaunuthan eivät ole kaasulaitokselle johtavalla raiteella, vaan juuri sillä raiteella, joka vasemmalla johtaa Kaivokadun yli ja oikealla konepajalle. Ellei sitten sillä nysällä, joka em. raiteelta johtaa Gallerian taakse. Se selittäisi tuon kaivon näköisen vaunujen takana: https://vaunut.org/kuva/129106 Kaasulaitoksellekin johti kyllä raide vuoden 1873 kartan mukaan: https://vaunut.org/kuva/132072 Kartoista ei tosin koskaan tiedä, esittävätkö ne suunnitelmaa vai toteutusta.
	29.05.2024 18:53	Erkki Nuutio
		Todetaan vielä, että SVR 1862-1912 II esittää sivulla 506 Helsingin konepajan asemapiirroksen vuodelta 1911. Siihen ei sisälly yhtäkään raideyhteyttä Kaasulaitoksen tontille. Konepajan tarveainevarastot (4pl tunnusmerkinnällä 15) vieläpä estävät raideyhteyden Kaasulaitokselle.
	29.05.2024 18:46	Petri Nummijoki
		Ymmärränkö kuitenkin oikein, että käsisäädölläkin moottorit ovat taipuvaisia ryntäämään, jos kuljettaja ei jarruta tai pienennä vetovoimaa? Toisin sanoen ei ole mitään sisäänrakennettua ominaisuutta, joka pyrkisi hillitsemään kierrosten nousua, kuten esim. vierasherätteisten moottoreiden kanssa on portaaton kentänheikennys?
	29.05.2024 18:45	Kurt Ristniemi
		Kysyin Riihimäen Vedeltä, mitä Riihimäen lähteestä tiedetään, ja sain seuraava vastauksen: "Riihimäen Veden historia -kirjassa ainoa viittaus kyseiseen lähteeseen on seuraava teksti, joka on lainaus teoksesta Hoffrén J. & Penttilä K. 1979 Riihimäen historia I vuoteen 1960. Hämeenlinna.: "Lähellä kolmikulmaista puistoa oli lähde, jonka päälle kyhättiin pienoinen rakennus istuinpenkkeineen, ja kun ´Riihimäen lähdevesi´ oli hyvässä maineessa, nähtiin sekä paikkakuntalaisten että matkustajien viivähtävän lähteellä ja virvoittavan itseään sen kirkkaalla vedellä"". Riihimäen Veden historia -kirjan 'Johdanto: Vesirikas Riihimäki' - luku taas kertoo: Vuosisadan vaihteessa Riihimäen laadukas vesi tunnettiin kautta maan. Riihimäellä oli runsaasti lähteitä, joiden vesi oli hyvää. Lähteiden vettä käyttivät paitsi tavalliset ihmiset niin myös yksityinen yritys, Tikkurilan Lähdevesiyhtiö. Yhtiö myi vettä vuosina 1876-1907 jopa 200 000-400 000 litraa vuodessa, etupäässä Helsinkiin, jossa vesitilanne oli kurja. Ja jo aiemmin siteerattu Seurahan kertoi v. 1937: Kun aamujuna saapui Riihimäeltä Helsinkiin, vietiin lähdevesivaunu suoraan Merisatamaan, jossa vesi pumpattiin odottaviin ajoneuvoihin — tynnyreihin — ja jaettiin asiakkaille. Monet vanhat helsinkiläiset ajurit ovat nuoruudessaan kuljettaneet tynnyrirattaita pitkin Heisingin katuja ja mitanneet ämpäreillään asiakkaille Riihimäen kuuluisaa lähdevettä. Mutta sittemmin — noin viisitoista vuotta takaperin — kuoli tämä erikoislaatuinen liiketoiminta. Vantaan vesi virtasi vuosi vuodelta yhä useampien ja nerokkaampien suodattimien läpi, se raikastui ja parani ja muuttui yhä värittömämmäksi — ja vähitellen unohtivat ihmiset Riihimäen veturitallin läheisyydessä pursuavan luonnonlähteen ja sen antimet."
	29.05.2024 18:38	Reijo Salminen
		Voisiko tuo oikealla oleva matala rakennus sitten olla tuolla aikaisemmin linkatussa kartassa näkyvä "tvätt & bagarstuga" eli pesula ja leipomo? EDIT: Kurt näköjään päivitti samanaikaisesti asian omaan viestiinsä.
	29.05.2024 18:34	Erkki Nuutio
		Eri näkökohdat ja näkemykset ovat nyt tullet esille. Helsinki on selvä paikkakuntana . Muuten Kurt saa yrittää päätyä johtopäätökseen tarkasta kuvauspaikasta. Kommenttiketjun tullessa pitkäksi ja viittausten kohdistuessa useisiin kuviin, olisi erinomaisen tärkeää viitata niin ettei ole epäselvää mihin kuvaan kulloinkin viitataan. Mitä tulee vesivaunujen sijoittumiseen eri paikkoihin Helsingissä, on tämä luonnollista jo siksi että aseman luona sellaista ei ehkä ollut vuoden 1911 jälkeen. Ehkä vesilaitos jo hoiti työnsä riittävän hyvin. Vesivaunujen vienti Merisatamaan tai Helsingin muihin satamiin olisi luonnollista juomaveden tarjoamiseksi merilaivojen juomavesisäiliöihin..
	29.05.2024 18:32	Kurt Ristniemi
		Sijaintipulma ratkaistu: Kuva on otettu Helsingin ratapihalla, taustalla vasemmalla kaasulaitoksen rakennuksia. Oikealla SVR:n rakennuksia, mahdollisesti pyykki- ja leivintupa. Parhaat kiitokset asiaa selvitelleille.
	29.05.2024 17:48	Petri Kiviniemi
		Näin on Reijo.
	29.05.2024 17:16	Pasi Seppälä
		Tuhannen taalan kuva tosiaan. On kyllä tyylikäs usvakuva.
	29.05.2024 17:12	Esa J. Rintamäki
		Löysin netin syövereistä: Luettelo henkilö-, konduktööri-, matkatavara- ja vankivaunuista, vuodelta 1947. [Eljaksen sinne laittama (?), pdf-tiedostona.] Kohdassa "Mot" eli moottorivaunut, oli Tampereelle sijoitettuna (1947): nrot 2, 3 (eli Bm1), 5 (eli Ds1 50-paikkaisena), 6, 8 ja 10 (nämä Ds2, 60-paikkaisena). Tekee kuusi moottorivaunua. Erikseen Wilppulassa mainittiin olleen sijoitettuna vaunut E nro 877 ja F 3593. Seinäjoen vaunuiksi oli laitettu Mot 1 ja 4. Mot 9 oli ollut Joensuussa. Mot (eli Dm2): nro 13 Pieksämäellä, samoin 15. Nro 14 oli ollut Kouvolassa, ja myös 17, 18 ja 19. Mot 16:kin oli kouvolalainen. Puhumattakaan Motala-busseista 20, 21 ja 22 (nekin siis Kouvolassa). Dieselsähkövaunuista nrot 7, 11 ja 12:kin Kouvolassa. Kouvolan kirjoilla oli siis ollut yhteensä 10 vaunua. Edelleenkin minua kiinnostaa saada tietää syyskuun tilanne vuonna 1949...
	29.05.2024 17:00	Reijo Salminen
		Sinnehän tuo linkkaamani vanhan aseman kuvakin viittaisi, tuskinpa laiturihallin katolla on savupiippuja ja puhelinlankaportaali kuten etsimässämme rakennuksessa?
	29.05.2024 16:52	Kimmo T. Lumirae
		Käsisäädöllä tehonsäätö on välitöntä ja viiveetöntä ja toinen käsi on varmaan suoratoimijarrulla toisaalta puhdistamassa ja kuivattamassa pyöränkehiä laahauttamalla hiukan suoratoimijarrua ja toisaalta käsi on valmiina vetämään hiukan lisää jarruvoimaa suoratoimijarruun, samalla kun toinen käsi kääntää tehorattia pienempään päin: toki automaattiajossakin pienempään päin tehonsäätö on välitön. Eli teknistä estettä ei ole, kuten ei ympärilyönnissä yleensäkään ollut ennen modernimpaa YLEäkään ollut kaikkien vetoakselien luistaessa; kerrotaan huimista, ajomoottorin hajoamiseen johtaneista kierrosnopeuksista moniajotilanteessa apuveturin osalta. Mutta käsiohjauksessa YLE on veturinkuljettajan korvien välissä. Tehonsäädöstä á la Strömberg puhuttaessa mainittakoon, että Strömbergin tehonsäätöön kuuluu eräänlainen "paniikkisignaali", ns. Ia->0 eli ii-aa-nolla -ohjaus. Kun pääkatkaisija pk avautuu joko veturinkuljettajan haluamana, tai erotusjaksoautomatiikan tai muun (en muista mitkä kaikki sen liipaisevat) automatiikan tekemänä, lähtee Strömbergin säätöyksikölle tämä Ia->0 -ohjaus eli "ankkurivirta nollaan, heti!" -signaali. Säätöyksikkö yksinkertaisesti lakkaa lähettämästä tyristoreille sytytyspulsseja ja 1/100 sekunnin päästä ajomoottorien virtapiirissä virta on nolla. Vasta tämän jälkeen sähkömekaaninen pk tai sähkömekaaniset ajomoottorikontaktorit ehtivät avautua; Ia->0 -ohjauksen merkitys on juuri tässä, että näiden sähkömekaanisten voimavirtakärkien avautuessa ajomoottorivirtapiiri on jo virraton ja kärkien kuluminen on vähäistä ja niiden avautumisessa aiheutuva leimahdus pienempi.
	29.05.2024 16:31	Kurt Ristniemi
		Petri K: OK, keskimmäisen paalujuntan kohdalla on todella tuon vasemman reunan kerrostalon kaltainen talo valkosine mainospohjineen. Mielestäni ollaan aika kaukana Kaivokadusta, kaasulaitoksen tontilla. Pitää tutkailla lisää. Hyvä havainto! Kiitoksia.
	29.05.2024 16:07	Petri Kiviniemi
		Minä pohdin, että tämän kuvan vasemmassa reunassa oleva rakennus olisi Kaivokatu 7 ja Kaasutehtaankatu 2 paikkeilla. Kortteli 99. Edellä mainitsemani Finnan kuvassa oleva rakennuksen pääty ei ole mielestäni suora niin kuin ei ole tämänkään kuvan. Valkoinen kohta päädyssä myös sopii ja ikkunat.
	29.05.2024 15:42	Kurt Ristniemi
		Petri S: Juuri niin. Ja Seuran kirjoituksen mukaan vaunu vietiin Merisatamaan, eli linkkaamaasi paikkaan. Myös I. K. Inha on ottanut kuvan, jossa yksi vesivaunu on Merisatamassa. Kuva on kirjassa HELSINKI valon kaupunki. Petri K. Ehkä hyvinkin vertaamme eri päätyjä. Minä katson Kaivokatu 12:n kohdalla olevaa. Mutta en muuallakaan näe 'nokkavaa' päätyä.
	29.05.2024 15:33	Petri Sallinen
		Vesivaunut liikkuivat Helsingissä muuallakin kuin rautatieaseman seudulla... https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14665.msg113134
	29.05.2024 15:32	Kurt Ristniemi
		Reijo, laiturihalli on linkkaamassasi kuvassa vasemmalla, aseman takana. Sen takana ei näy mitään. Jos taas tarkoitat linkkaamassasi kuvassa oikealla, aseman jatkeena näkyvää rakennusta, se ei näkyisi tähän vaunukuvaan. Tämän kuvan oikean reunan rakennukset ovat raiteen länsipuolella. Asema rakennuksineen on itäpuolella.
	29.05.2024 15:28	Petri Kiviniemi
		Kurt, ehkä vertaamme eri rakennusten päätyä.
	29.05.2024 15:10	Reijo Salminen
		Kurt, klikkaa 2 kertaa vasemmalla näppäimellä ja katso laiturihallin takaista rakennusta.
	29.05.2024 15:07	Kurt Ristniemi
		Vaunukuvassa näkyy korkean talon edessä matalampi tiilinen rakennus, jonka katon reunassa on pari savupiippua. Samanlainen tiiliseinä savupiippuineen löytyy Kaivokatu 10:n valokuvassa https://www.finna.fi/Record/hkm.1A15321E-CD4D-4CC8-B23F-D0EA1F9FCFBC?sid=4722410739 Jos oletamme, että kuvan etualan autot ovat pari kerrosta katutasoa alempana, niin sen tiilirakennuksen katto savupiippuineen on taas pari kerrosta katutasoa ylempänä. Jos kuvan raide olisi seinän vierellä, sen takana olisi kaksi kerrosta, ei yksi, niinkuin kuvassa. Kahlasin Finnassa Kaivokatu 12:n piirustukset eri vuosilta. Mikään niistä ei kuvaa taustan korkeaa taloa.
	29.05.2024 14:49	Erkki Nuutio
		Kurt kiitoksia korjauksesta koskien Kaivokadun pohjoispuolen taloja ja niiden numeroita. Viittasit juuri sopivaan karttaan. Asia ei kuitenkaan muutu, eli matalahkot Kaivokadun pohjoispuolen rakennuksr jäävät vaunukuvan (hotelli)rakennuksen taakse.
	29.05.2024 14:35	Erkki Nuutio
		Hannulle Helka-keskustelusta: Minä olin se joka ensimmäisenä ja vastoin jyrkkiä vastalauseita totesin että kyseinen kuva oli Helsingistä (eikä esimerkiksi Viipurista). Niinikään ensimmäisenä vastoin jyrkkiä vastalauseita totesin, että kuvauspaikka oli Länsisataman juurella, ja että kuva oli likimain nykyisen Hotelli Helkan suuntaan (mikä siis piti paikkansa). Tunnistin myös kuvassa näkyvän Valion vanhan pääkonttorin/meijerin. . Virhe jonka tein oli VAIN siinä, että kuvan vasemman reunan melko läheinen rakennus oli Ruoholahdenkadulla, eikä se siis ollut olettamani huomattavasti kaukaisempi Helka. Tämä tuli korjatuksi toisen kommentoijan toimesta. Olen yhä jokseenkin varma siitä, että kyseisessä 20-luvun loppupuolen kuvassa näkyivät taustalla myös hotelli Helkan yläkerrokset, kuten näkyivät tätä vähän lähempänä olleet Kampin alueen vanhat kerrostalot. Katso Hannu uudelleen kyseiseen kuvaan liittynyt ketju: Totea rehellisesti kuka oleelliset ja paikkansapitävät tiedot mainittuun ketjuun toi ja että mainitun virheeni korjasi toinen kommentoija. Virheeni ymmärrettyäni selkeästi hyväksyin korjauksen. Hannu, en katso esittämääsi arvostelua oikeaksi enkä edes oikeahenkiseksi. Kukaan kommentoija ei välty yksittäisiltä virheiltä kommentoidessaan usein nopeassa tahdissa. En tietysti minäkään.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset