Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.04.2025 15:38 | Eljas Pölhö | ||
| Tepon linkkaamaan listaukseen voi tehdä seuraavat vuoteen 1954 kohdistuvat muutokset. Samalla arvelen, että Esan antamat ajat ovat muutostyön päätökset eivätkä toteutumisajat. Esim. Ei -> Eik päätös tehtiin 1953-12-03 (Ko 1161/2245) ja Mikko Ivalo lähetti sisustusta koskevan muutoksen Pasilan konepajanpäällikölle 1954-01-12: Muutosaika 1954-05, jollei ole muuta aikaa Ei 22271 - EFi 22371 muutos 1954-10 Ei 22251 - EFi 22373 muutos 1954-10 Ei 22246 - EFi 22378 muutos 1954-12 Ei 22168 - EFi 22391 Ei 22172 - EFi 22392 Ei 22173 - EFi 22393 Ei 22182 - EFi 22394 Ei 22184 - EFi 22395 Ei 22185 - EFi 22396 Ei 22181 - EFi 22397 Ei 22187 - EFi 22398 Ei 22188 - EFi 22399 Ei 22189 - EFi 22400 Ei 22167 - Eik 22338 Ei 22169 - Eik 22339 Ei 22170 - Eik 22340 Ei 22171 - Eik 22341 Ei 22176 - Eik 22342 Ei 22177 - Eik 22343 muutos 1954-10 Ei 22179 - Eik 22345 Ei 22180 - Eik 22346 Ei 22186 - Eik 22347 muutos 1954-10 Eiv 22406 - KEi 22436 muutos 1954-12 |
||||
|
|
01.04.2025 15:37 | Juhani Katajisto | ||
| Kauko Kuosma käytti Helioksen valokuvaamoa niin 6x6 väri- kuin mustavalkofilmiensä kehitykseen. Useissa filmikuorissa on Helioksen leima ja vuosi (ei kyllä ihan kaikissa). Hänen jälkeensä jäi useita jopa värifilminegatiivi- ja diafilmikuoria leimoineen aikaisimmat vuodelta 1954. Jotkut kuvat on pystytty todistettavasti identifioimaan vuodelle 1954. Hän kuvasi jo tuolloin vetokaluston lisäksi monenlaista rautatiekalustoa lähinnä pienoismallien rakentamista varten, esim. erilaisia vaunuja mm. säiliövaunuja värille sekä vuodelta 1954 löytyy myös värikuvia Helsingin raitiovaunuista. Mikäli kuva on todistettavasti joltain muulta vuodelta, silloin filmi ei olisi ollut enää alkuperäisessä kuoressaan. | ||||
|
|
01.04.2025 15:10 | Juhani Katajisto | ||
| Tässä hieman H9/Hv3 781:n elinkaarta Pekka Honkasen ja Juhani Pulkkisen ja heidän yhteistyökumppaneidensa keräämistä virantoimituspäiväkirjoista. Pikajuna P 1 Helsinki-Viipuri 3.1.1938 klo 12.35–17.36, 32 aks., 313 km, pikajuna P 12 Viipuri-Helsinki 4.1.1938 klo 6.50–11.50, pikajuna P 31 Helsinki-Turku-Turun satama 11.1.1938 klo 15.00–18.35–18.50, 32 aks., pikajuna P 32 Turku-Helsinki 12.1.1938 klo 14.20–18.00, 28 aks., pikajuna P 61 Helsinki-Tampere 20.8.1938 klo 8.25–11.04, 24 aks., juna nro 462 Pori-Tampere 7.7.1958, pikajuna P 9 Helsinki-Kouvola 1.6.1961, 20 aks., (klo 11 Helsingistä lähtenyt ns. moskovalainen), pikajuna P 10 Kouvola Helsinki 21.8.1961, 16 aks, oli vetopäivystäjä Jätkäsaari-Pasilan laskumäki 2.10.1961, 84 aks. ja veti pikajunat P 5/6 Imatra-Savonlinna-Imatra 27.-28.3.1964. | ||||
|
|
01.04.2025 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja 1957 devalvoitiin ja 1958 kärvisteltiin lamassa. USA:ssa tuon laman muistomerkkinä on ollut pikku pilailu Ford Edsel-autosta... Hah hah. Kelatkaa: Neuvostoliiton uutuus vuonna 1957: avaruuden valloitus Sputnikilla! Yhdysvaltain uutuus vuonna 1957: esitellään auto, joka maskiltaan muistutti sitruunaa puraissutta Oldsmobilea! Olympiavuoden auto-"tuonnista" voi toki muistella Volkkarin "merimies-Kuplia" myös. |
||||
|
|
01.04.2025 13:49 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. Siinä tapauksessa EFi ei ole edes 1954 ollut enää harvinaisuus. Muuten Korean suhdanne vaikutti ainakin ajoneuvotuonnin kannalta 1951 ja alkuvuodesta 1952. Tietysti osansa saattoi olla silläkin, että olympialaisten vuoksi haluttiin näyttää paraatipuolta ja tuontia helpotettiin tilapäisesti enemmänkin, kuin olisi ollut varaa. Mutta jo vuoden 1952 jälkipuoliskolla tuontia jouduttiin uudestaan voimakkaasti rajoittamaan ja 1953-1954 olivat jälleen taloudellisesti ankeaa aikaa. Seuraava nousukausi oli sitten 1955-1956. 1953-1954 ei siis ollut mitään kultakautta, joskin VR:n tapauksessa investointien valmistelu vei niin pitkän ajan, että käytännön toteutuksessa suhdanteet eivät välttämättä näy. Esim. uusia Tr1-vetureita tuli paljon nimenomaan lamavuonna 1953. |
||||
|
|
01.04.2025 13:02 | Teppo Niemi | ||
| Petrin kysymykseen taitaa löytyä osittainen Resiina -lehden Artikkelit -välilehdeltä https://docs.google.com/spreadsheets/d/1KLNRyepuIO8gxwy2CqhV0raA9nFlXOJrMOXiQuME57A Iso osa tuon listan mukaan olisi jo vuonna 1953 muutettu Ei vaunuista. |
||||
|
01.04.2025 13:00 | Rasmus Viirre | ||
| Asiallista! | ||||
|
|
01.04.2025 13:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäisen sarjan EFi:t (22391 - 22400) valmistuivat vuonna 1953. Satavuotishistoriikin, [sivun 314] mukaan EFi-sarjan "avulla oli voitu peittää konduktöörivaunujen tarvetta niin paljon, että osa varsinaisista konduktöörivaunuista oli voitu siirtää kiitotavarajunakäyttöön". Muut EFi-vaunut (22371 - 22390) valmistuivat 1954, samoin kuin kahvilaosastovaunutkin (Eik 22338 - 22351), tosin nrot 22348 - 22351 v. 1955. Vaikutusta lienee ollut myös 1953 päättyneen Korean sodan aiheuttamalla taloudellisella nousukaudella, rahaa siten oli. Herra Petri, kiitotavara kulki mukavasti myös pikajunien konduktöörivaunuissa. Näin ainakin P 41:ssä jonnekin 1979 asti, jolloin kiitotavaran kuljetus lopetettiin ja P 41 sai Fo:n tilalle EFit-vaunun. Neljäyhden aikataulua kyettiin sen yhteydessä nopeuttamaan. |
||||
|
|
01.04.2025 12:37 | Petri Nummijoki | ||
| Vuodesta 1954 en tiedä mutta kesäaikataulussa 1955 oli P46:n lähtöaika Porista klo. 8:02 ja tulo Tampereelle klo. 10:25. P62:n lähtöaika Tampereelta oli klo. 10:40 ja tulo Helsinkiin klo. 13:45. Kesäaikataulusta 1960 lähtien näyttäisi olleen voimassa P46:n kulkuajat 8:30-10:47 ja P62 11:00-13:50. | ||||
|
|
01.04.2025 12:28 | Petri Nummijoki | ||
| Jos tämä P46 on niin varmastikin kaikki vaunut jatkoivat Helsinkiin eli myös sarasosasto ja EFi-vaunun rahtiosasto kulkivat koko Porin ja Helsingin välisen matkan. Tosin muuten kuinka varhain EFi-vaunujen muutokset aloitettiin? Moottoripikajunat tulivat kesästä 1954 alkaen, joten mietin, että oliko jo 1954 EFi-vaunuja riittävästi myös tavallisiin pikajuniin liitettäväksi vai voisiko kuvausvuosi olla hieman tuoreempi? |
||||
|
|
01.04.2025 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wikipedian mukaan Tampereen keskussairaala perustettiin vuonna 1962, kun alueen ensimmäiset rakennukset otettiin käyttöön. Hatanpäässähän sairaalatoimintaa kyllä jo oli, mutta otaksun sen olleen - nääs - tamperelaisille "omistettu". Siinäpä se, miksi Eis-vaunutarjontaa Pori - Helsinki oli. |
||||
|
|
01.04.2025 12:16 | Erkki Nuutio | ||
| Heikki vietti yönsä tallin lämpimässa sen jälkeen kun puhdistajarouvat olivat pyyhkineet sen kiiltäväksi roiskeista. Kelpaa nyt viedä puhtain hytinlasein aamujuna Tampereelle (P46 8.30-10.47) ja luovuttaa siellä I&II luokan vaunu liitettäväksi Helsingin junaan (P62 11.00-13.50). |
||||
|
01.04.2025 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se moottorin optimointi tehdään aina autotehtaan omistajien optioimiseksi. Tällaisessa paikassa säästömentaliteetti voi olla ja - onkin - hengelle hupaa. |
||||
|
|
01.04.2025 12:13 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko P46 ja Tampereelta vaunut jatkoivat junalla P62 Helsinkiin? Ainakin 1960-luvun alkupuolella Porin sairasvaunu kulki tässä junassa. 1950-luvun osalta voin yrittää tarkistaa huomenna. Jos on P46 niin myöhemmin 1950-luvun lopulta alkaen tässä käytettiin Hr11-vetureita ja Dm4-vaunuja. | ||||
|
|
01.04.2025 11:55 | Petri Nummijoki | ||
| Entä jos moottori on optimoitu (= tehty mahdollisimman halvalla) niin, ettei se toimi kunnolla tyhjäkäynnin kierrosluvuilla? Silloin automaattisammutus voi olla hyvinkin perusteltua, vaikka tietysti kuluttajalle asia myydään positiivisena ominaisuutena eli päästöjen vähentämisen nimissä. | ||||
|
01.04.2025 11:52 | Jouni Hytönen | ||
| Majapaikka oli tuolloin varattuna hotelli Pyhäsalmesta, joten vaihtoehtoinen mahdollinen skenaario olisi ollut havahtua hotellihuoneessa törmäyksestä syntyviin ääniin. | ||||
|
|
01.04.2025 11:49 | Jouni Hytönen | ||
| Aikana ennen Juliadataa olin kerran Komussa videoimassa Ylivieskan suuntaan menevää tavarajunaa. Sen ei ollut tarkoitus olla illan viimeinen juna, mutta sitten hetken ihmettelin Komussa, miksi liikenne pysähtyi. Myöhemmin selvisi, että kuvaamani juna törmäsi Pyhäsalmen aseman kohdalla laiturilta raiteelle päätyneeseen henkilöautoon. | ||||
|
01.04.2025 11:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas! Jopa on hyvä pila! Ehkäpä ei nyt niin aprillia, mikäli palataan todellisuuteen: seuraava lause linjakilvessä on "SALLITTU VAIN PÄÄOMILLE, seuraava pysähdys: Pörssi". |
||||
|
|
01.04.2025 11:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo, silkkaa hyvesignalointia ja polttomoottoriajokalutehtaiden maineenpaikkailuyrityksiä. (Hyvesignalointi: teeskentelee laittavansa sotaveteraanikeräykseen tonnin setelin, mutta laittaakin todellisuudessa vain puoli palanutta puupenniä - jos sitäkään.) |
||||
|
|
01.04.2025 10:38 | Raimo Harju | ||
| Mitähän hyötyä tästä sammutusatomatiikasta on, mutta tosi vaarallisia ja hankalia tilanteita saattaa aiheuttaa. | ||||
|
|
01.04.2025 08:04 | Jari Välimaa | ||
| Aprillia ! | ||||
|
|
01.04.2025 07:01 | Reijo Salminen | ||
| Upeat noi sienet, toivottavasti saavat jäädä lopulliseen versioon! | ||||
|
01.04.2025 06:43 | Jari Välimaa | ||
| Mutta mihin vedetään ? | ||||
|
|
01.04.2025 06:41 | Jari Välimaa | ||
| Sähköauto ei sammu kuin pysäytysnapista. | ||||
|
|
01.04.2025 01:43 | John Lindroth | ||
| Väritys on onnistunut! | ||||
|
|
01.04.2025 00:32 | John Lindroth | ||
| Onko viimeinen vaunu ehkä EFI?Juna on HVlle sopivan kevyt ja päässee hyvään vauhtiin! | ||||
|
01.04.2025 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero, että ohops! Lista olisi kyllä mielenkiintoinen silmältäväksi. Sen esiin kaivamisessa tarvittaisiin kyllä itsensä Herkuleen kaltainen "voimallinen urotyöntekijä", epäilemättä... Eihän tuo nyt ihan tekemätön paikka olisi, mutta matkustuskilometrien lisäksi arkistopölyallergialääkityksen tarve lienee valtava...? |
||||
|
|
01.04.2025 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin perään on koukkuun kytketty näköjään II & III lk päivävaunu DEi 2637. Se oli valmistunut vuonna 1941, entisestä DEi 2539 -vaunusta (vuodelta 1924). Ilmeisesti 2539 oli kärsinyt talvisodasta siksi pahoin, että "Uniform - Mike" eli uusiksi meni... Paikkaluku oli 32 + 49. 2637:n sisustustakin oli jossain sopivassa välissä uusittu. Vaunu 2637 koki hylkäyksen vuonna 1968. Sen tukiansassysteemi on vanhaa mallia elikkä 20,8 m pituisille vaunuille tyypillinen. Kuvasta on hankala nähdä telin mallia, A7 kenties? Vaunut 2634 - 2639 oli rakennettu 1941 vanhojen vaunujen aluskehyksille ja tällä numerosarjalla telit olivat (varoitus! Pohjanmaa-murresana!) "päntiönään" aa-seiskaa. 1938 - 1939 valmistuneilla DEi:llä (nrot 2608 - 2633) telinä oli "Görlitzin näköinen" A8. Alkukesän 1956 suuren luokkamuutoksen myötä tästä sarjasta tuli CEi, luokat 1./2. 2637:n perässä keikkuu ilmiselvästi uudemman mallin Eis - sairasosastovaunu. |
||||
|
|
31.03.2025 23:59 | Miitre Timonen | ||
| Video olisi kiva saada nähtäville! | ||||
|
|
31.03.2025 22:51 | John Lindroth | ||
| Upea kuva Kauko Kuosmalta ja kiitokset Juhanille sen tänne tuonnista! | ||||
|
|
31.03.2025 22:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Joku voisi listata vielä mitkä kaikki yritykset näitä raiteita käyttivät. | ||||
|
|
31.03.2025 19:28 | Raimo Harju | ||
| Minäkin sain joskus autoliikkeestä sijaisauton omaa odotelessa, eivät muistaneet kertoa siinä olevasta samutusautomatiikasta ja minä kun pysähdyin liikenevaloissa, nin moottori sammui. Olin ihmeissäni että mikäs sihen nyt tuli, ja takanani oli koko torvisoittokunta. | ||||
|
|
31.03.2025 18:04 | Pasi Utriainen | ||
| Se sammutusautomatiikan poiskytkentä on käynnistyksen jälkeen ensimmäinen asia, joka tulee tehtyä. Vähän viheliäinen tämä tasoristeys, kun kuskin paikalta on huono näkyvyys junan tulosuuntaan johtuen maapenkasta ja kulmasta. Tasoristeyspalvelussa on lisätieto, että tähän olisi suunnitteilla varoituslaitos (arvioitu toteutuminen 2027). | ||||
|
31.03.2025 17:21 | Rasmus Viirre | ||
| Kylläpä on nätit niput tehty tasapitkää mäntytukkia! (Paitsi ensimmäisen vaunun kolmas) | ||||
|
31.03.2025 17:14 | John Lindroth | ||
| Huolimatta vähän pienemmästä vetovoimasta Otsoon verrattuna kattilasta irtoaa laskennallisesti yli 430hv. Tämä C1 antaa junalle ripeämmät kyydit!Käsittääkseni sarjaa on tavaraliikenteen ohella käytetty menestyksellisesti järjestelijänä.Veturin ripeydestä kertoo myös sen lempinimi "Bliksti". Kanan Vr1 Kattilateho on vertauksen vuoksi 431hv. |
||||
|
31.03.2025 16:37 | Jouni Hytönen | ||
| Onneksi osui jo seuraavan vuoden toukokuun työmatkan viralliseen ohjelmaan käynti tuolla. Nyt voi sitten miettiä, kumpi ehtii ensin, eläkepäivät vai seuraava työasia tuolle suunnalle. Olihan tuo melkoinen kohennus Pietarin rautatiemuseon tiloihin. | ||||
|
|
31.03.2025 16:32 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyajan moottorinsammutusautomatiikalla varustettu uudehkokin auto helposti päättää sammuttaa moottorinsa kuvanmukaisessa tilanteessa. En kyllä ymmärrä, miten voi olla niin hätä, että tästä tilanteesta pitää vielä lähteä junan edestä liikkeelle. | ||||
|
|
31.03.2025 16:28 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän todelliset värisävyt eivät oikein olekaan hämärässä hallissa auenneet. | ||||
|
|
31.03.2025 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| No remontin valmistumisen jälkeen varmaan taas vedetään. | ||||
|
|
31.03.2025 14:04 | Hannu Peltola | ||
| Hämmästyttävää, että tämän vetovoima on pienempi kuin Otson! Tämä kuitenkin on veturinnäköinen siinä, missä Otso on lähinnä pieni puksutin. | ||||
|
|
31.03.2025 13:11 | Antti Ojala | ||
| Tämä veturi on hieno esimerkki myös siitä, mikä merkitys kaluston säilytyksellä on. Vetureita kannattaa kunnostaa, jos kalustosuoja on tiedossa. Jos suojaa ei ole, vetureita ei kannata missään tapauksessa kunnostaa. | ||||
|
|
31.03.2025 07:13 | Jari Välimaa | ||
| Teemu : kannattaa hankkia sammumaton auto. | ||||
|
|
31.03.2025 06:51 | Jari Välimaa | ||
| Niin jäi, kesän jälkeen ei vedetä enää millään | ||||
|
|
31.03.2025 02:54 | Leevi Halonen | ||
| Tämä olisi hienoa joskus nähdä museo liikenteessä. | ||||
|
|
31.03.2025 02:49 | Leevi Halonen | ||
| Lasse, totta! | ||||
|
30.03.2025 22:59 | John Lindroth | ||
| Dr13 Turun pikajunassa,tässä on vauhdin tuntua! | ||||
|
30.03.2025 22:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Kannattais uskoa Panua, nuo happovaunut ovat jääneet Siilinjärvelle kaikki. | ||||
|
30.03.2025 22:19 | Jimi Lappalainen | ||
| VR on näköjään kevätpessyt kalustoaan; Turussakin oli autovaunupäivystäjänä puhdas Sr2, ja ne autovaunutkin olivat putipuhtaita :) | ||||
|
30.03.2025 22:16 | Juhani Katajisto | ||
| Mutta rahtitavaran vastaanotto oli loppunut jo vuoden 1969 joulukuussa. Lukemattomat kerrat vuodesta 1963 toimitimme tuohon laiturille rahtitavaraa. Siinä oli muistaakseni kaksi asemamiestä vuorotellen ottamassa tavaraa vastaan. Vuonna 1964 maaliskuussa jätin tuohon laiturille Hondani. Se oli jo siitä ylihuomenna noudettavissa Ilmajoen asemalta. Ei voi muuta, kun kehua, miten nopesti tuolloin toimittiin. Käytimme mahdollisuutta tuoda rahtitavaraa Huopalahden asemalle aivan loppuun saakka. Sen jälkeen oli etsittävä muita paikkoja ja meidän kohdalla se oli aluksi Pitäjänmäki. | ||||
|
|
30.03.2025 21:36 | Rasmus Viirre | ||
| Miten muka kylkinumero näkyy noin hyvin?? Tuossa täytyy olla jokin nyt vikana. Aina ne on nii sanonko minkä peitossa, että numerot ei erotu tummanharmaasta rungosta. | ||||
|
30.03.2025 21:22 | Juho Rintala | ||
| Kaunis kuva lättähatusta! | ||||