Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.05.2024 15:10 | Reijo Salminen | ||
| Kurt, klikkaa 2 kertaa vasemmalla näppäimellä ja katso laiturihallin takaista rakennusta. | ||||
|
|
29.05.2024 15:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunukuvassa näkyy korkean talon edessä matalampi tiilinen rakennus, jonka katon reunassa on pari savupiippua. Samanlainen tiiliseinä savupiippuineen löytyy Kaivokatu 10:n valokuvassa https://www.finna.fi/Record/hkm.1A15321E-CD4D-4CC8-B23F-D0EA1F9FCFBC?sid=4722410739 Jos oletamme, että kuvan etualan autot ovat pari kerrosta katutasoa alempana, niin sen tiilirakennuksen katto savupiippuineen on taas pari kerrosta katutasoa ylempänä. Jos kuvan raide olisi seinän vierellä, sen takana olisi kaksi kerrosta, ei yksi, niinkuin kuvassa. Kahlasin Finnassa Kaivokatu 12:n piirustukset eri vuosilta. Mikään niistä ei kuvaa taustan korkeaa taloa. |
||||
|
|
29.05.2024 14:49 | Erkki Nuutio | ||
| Kurt kiitoksia korjauksesta koskien Kaivokadun pohjoispuolen taloja ja niiden numeroita. Viittasit juuri sopivaan karttaan. Asia ei kuitenkaan muutu, eli matalahkot Kaivokadun pohjoispuolen rakennuksr jäävät vaunukuvan (hotelli)rakennuksen taakse. |
||||
|
|
29.05.2024 14:35 | Erkki Nuutio | ||
| Hannulle Helka-keskustelusta: Minä olin se joka ensimmäisenä ja vastoin jyrkkiä vastalauseita totesin että kyseinen kuva oli Helsingistä (eikä esimerkiksi Viipurista). Niinikään ensimmäisenä vastoin jyrkkiä vastalauseita totesin, että kuvauspaikka oli Länsisataman juurella, ja että kuva oli likimain nykyisen Hotelli Helkan suuntaan (mikä siis piti paikkansa). Tunnistin myös kuvassa näkyvän Valion vanhan pääkonttorin/meijerin. . Virhe jonka tein oli VAIN siinä, että kuvan vasemman reunan melko läheinen rakennus oli Ruoholahdenkadulla, eikä se siis ollut olettamani huomattavasti kaukaisempi Helka. Tämä tuli korjatuksi toisen kommentoijan toimesta. Olen yhä jokseenkin varma siitä, että kyseisessä 20-luvun loppupuolen kuvassa näkyivät taustalla myös hotelli Helkan yläkerrokset, kuten näkyivät tätä vähän lähempänä olleet Kampin alueen vanhat kerrostalot. Katso Hannu uudelleen kyseiseen kuvaan liittynyt ketju: Totea rehellisesti kuka oleelliset ja paikkansapitävät tiedot mainittuun ketjuun toi ja että mainitun virheeni korjasi toinen kommentoija. Virheeni ymmärrettyäni selkeästi hyväksyin korjauksen. Hannu, en katso esittämääsi arvostelua oikeaksi enkä edes oikeahenkiseksi. Kukaan kommentoija ei välty yksittäisiltä virheiltä kommentoidessaan usein nopeassa tahdissa. En tietysti minäkään. |
||||
|
|
29.05.2024 14:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Erkki, linkkaamassani kaupunginmuseon kuvassa ovat Kaivokatu 9, 7 ja taustalla 5 (rautatieasema). (Ks. myös https://www.finna.fi/Record/hkm.C5F91A83-2A1D-4997-82E1-6AD11B1976E0?sid=4722383664 ) 9 ja 7 eivät ole kaasulaitoksen korttelissa, välissä on Gasverksgatan. Sokos olisi osoitteessa Kaivokatu 11. Ks. https://helsinkiennen.fi/ v. 1900. Reijon ja Petrin kuvissa en näe yhtäläisyyttä. - Reijon linkkaamassa kuvassa on vanha rautatieasema ja sen takana laiturihalli. Kummankaan pääty ei vastaa kuvassa näkyvää rakennusta. - Petrin kuvassa Kaivokatu 10 tai 12 kohdalla olevan korkean kerrostalon pääty on suora. https://www.finna.fi/Record/srm.166918740995500?sid=4722380235 |
||||
|
29.05.2024 14:04 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Aah miten mainio kuva Pitkänlamminvuorelta. | ||||
|
|
29.05.2024 13:54 | Petri Kiviniemi | ||
| Rakennuksen pääty vasemmalla on samannäköinen kuin Finnasta löytyvässä kuvassa oleva: Helsingin uuden rautatieaseman paalutustyöt ja vanha asema. |
||||
|
|
29.05.2024 13:42 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko talon katto pilkistää tuolla takana, ainakin yhteneväisyyksiä minusta on. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.E0ED6FEC-AFD0-4051-B903-CD4827BBF06D |
||||
|
|
29.05.2024 13:36 | Erkki Nuutio | ||
| Kaupunginmuseon viitattu kuva ei esitä Kaivokatu 7 ja 9:ää, vaan Kaivokatu 3, 5, 7 ja 9:ää, jotka kaikki ovat Kaasulaitoksen korttelissa. Nykyinen Sokos-hotelli Kaivokatu 3 on jokseenkin vanhan Kaivokatu 3:n ja 5:n kohdilla. Koko laajan alueen korkeudet ovat nykyhetkenkin pohjalta tiedossa. Alue on vahaa suota/lahdenpohjukkaa, jota on korotettu tasoitustarkoituksessa vain vähän. Lännessä on nousu vasta likimain Kaivokatu 9 ja 12 vaiheilta. Nousu lienee ollut vähän jyrkempi ennen tasausta Mannerheimintietä varten. Muuten korkeudet koko alueella ovat samat kuin 1800-luvun loppupuolella. Näkemykseni mukaan katselusuunta on pohjoisesta vain hieman luoteeseen. Kaivokatu 7 ja 9 matalahkot talot ovat vaunukuvan (hotelli)talon takana eivätkä siksi näy kuvassa. Vaunukuvassa ei näy huomattavia korkeuseroja. Pidän Kaivokatu 10:n pihaa selvänä asiana kommentoitujen asioiden perusteella ja myös siksi, että Helsingissä ei kertakaikkiaan ole ajateltavissa olevien raideyhteyksien puitteissa ollut AINOATAKAAN toista paikkaa, jonka edes likimain voisi arvioida kuvauspaikaksi. |
||||
|
|
29.05.2024 12:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Talon katolla oleva puhelinjohtojen tällinki ei välttämättä merkitse puhelin(ala)keskusta. Alkuaikoina (en tiedä mihin asti) jokaisella puhelimenomistajalla oli oma fyysinen johtonsa puhelin(ala)keskuksesta. Niinpä talojen katoilla oli noita puhelinjohtotällinkejä kannattelemassa seudun tilaajajohtoja. | ||||
|
|
29.05.2024 11:19 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko sellaisesta olla apua että tuon talon katolla on aikamoinen häkkyrä puhelinjohdoille, ja siis olettaisin että talossa on puhelinkeskus. Näitä ei kaiketi ihan joka nurkalla ollut? HPY:n historiikki tms jos jollain on niin saattaisi auttaa haarukoinnissa. | ||||
|
|
29.05.2024 11:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos kuva olisi Kaivokatu 10:n pihalta ja kuvasuunta pohjoiseen, taustalla pitäisi näkyä Kaivokadun pohjosreunan rakennukset: https://www.finna.fi/Record/hkm.9F6EB360-BC91-4EDE-8BD3-F9E983AD59E5?sid=4722278730 eikä maantaso voisi olla korkeammalla kuin oikean reunan rakennuksen taso. | ||||
|
|
29.05.2024 10:45 | Hannu Peltola | ||
| Muistelen erästä hotelli Helka -keskustelua, jossa oli päivänselvää, ettei paikka ollut se, mitä Erkki kivenkovaan väitti... | ||||
|
|
29.05.2024 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten on kommentoitu on kuvauspaikka Helsingin asemanseutu (100% varmuudella). Noin vuoden 1924 kuva näyttää silloisen aseman edustan: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889573?page=31 Kuvan tulkintaa varten totean, että Kaivokatuun rajautuva kortteli rajautuu länsipäässään vakuutusyhtiön (ja Seurahuoneen) rakennukseen Heikinkadun eli Mannerheimintien kulmassa (Kaivokatu 12). Itäpäässään se rajautuu vanhan aseman jatkeella olevaan Keskuskadun eli Hakasalmenkadun kulmataloon (Kaivokatu 6). Toisella puolella Keskuskatua on Ateneum ja vanha Palokunnantalo. Kuvauspaikka on käsitykseni mukaan tontin Kaivokatu 10:n piha eli itäreuna. Saman tontin länsireunalla on kivirakennus, joka näkemykseni mukaan näkyy vaunukuvan taustana. Suomen Kuvalehden 11/1925 viitatussa valokuvassa esiintyvä mainostekstillinen rakennus on käsittääksen rakennettu tontille menneen pistoraiteen kohdalle ja aikaisintaan vuonna 1912, jolloin pistoraide oli jo purettu. Vaunukuvan taustana näkyy vähän sisäänvedetty rakennus, joka vaunukuvassa on hotellina . Se reunustuu tämän uudemman rakennukseen vierelle länsipuolella. Näkemykseni mukaan tämän rakennuksen kerrosluku ja muoto vastaa vaunukuvan taustarakennusta. Vaunukuvan kuvauspaikka on siis Kaivokatu 10:n piha. Paikka on järkevin mahdollinen, koska vesivaunu siirretään joutuisasti paikalleen Riihimäen suunnasta tulleen aamujunan perästä. Vettä oletettavasti käytetään paljolti rautatien tarkoituksiin - myös esimerkiksi vaunujen vesikarahveihin. Ei kaivata korvausvaatimuksia lavantautiin tai muihin pöpöihin sairastuneilta matkustajilta (jotka ovat pahimmillaan kenraalikuvernööri seurueensa kanssa). |
||||
|
29.05.2024 10:04 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Netin mukaan kolmivaunuinen diesel, Pesa:n valmistama Link-tuoteniminen perhe. Valmistettu myös ainakin 1- ja 2-vaunuisina, luokkanumerot harvinaisen loogisesti 631 ja 632. Arnold oli sankari ensimmäisessä saalistajassa, jatko-osassa taas tosiaan Danny Glover tappavista aseista. (Predator 2 julkaistiin Tappava Ase 2:n jälkeen.) Itse metsästäjää esitti molemmissa Kevin Peter Hall (rauha hänen muistolleen). |
||||
|
29.05.2024 10:04 | Petri Nummijoki | ||
| Miten Sr1:llä ryömintäkitkan alueella oleva ajo tahtuu? Varmaankin viitataan käsisäätöön mutta miten teknisesti estetään, ettei moottori ympärilyönnin alkaessa karkaa? | ||||
|
|
29.05.2024 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin tulee "Predator" - elokuvan ei - sankarihahmon muikea ilme mieleen. Ihanko on Göttingenin Teknillisen Korkeakoulun Aerodynamiikan osaston tuulitunnelissa muotoiltu? Ei - sankari? Sankarihan siinä leffassa taisi olla Arska itte, vai olikohan se sama musta mies joka hermoili Mel Gibson-"Martin Riggsistä" elokuvassa "Tappava ase" volume 1...? |
||||
|
|
29.05.2024 09:19 | Hannu Peltola | ||
| Vahvasti veikkaisin Helsinkiä kuvauspaikaksi, tämän kartan perusteella saattaisi löytyä oikea paikka: https://vaunut.org/kuva/132072?kv=1860&kv2=1915&paik=Helsinki | ||||
|
29.05.2024 09:07 | Hannu Peltola | ||
| Radalla näkyy käytettävän Walthersin Code 83 -kiskotusta. Minulla on tuosta kiskotuksesta vuosien kokemus omalla radallani ja kaksoisvaihteet toimivat oikein hyvin, jos kaluston pyörät ovat RP25-standardin mukaiset. Epästandardeilla pyörillä vaihteessa saa helposti oikosulun aikaiseksi. Tässä kuvassa on vastaava vaihde omalla vanhalla kotiradallani: https://vaunut.org/kuva/159833?s=1 | ||||
|
29.05.2024 09:03 | Hannu Peltola | ||
| Harri, onko näin? Täytyykin katsoa! Tässä on todella tiivis rautatieliikenne, kaikki CPKS:n itä-länsi -suuntainen liikenne kulkee tämän tasoristeyksen yli. | ||||
|
|
29.05.2024 07:20 | Kurt Ristniemi | ||
| "Päällekkäinen vaihdehässäkkä" on nimeltään vasenkätinen kaksoisvaihde. Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 4, Vaihteet: 4.1.4.2 Kaksoisvaihteet Kaksoisvaihteessa (KV) on kaksi yksinkertaista vaihdetta kytketty sisäkkäin ja kätisyys määräytyy ensimmäisen poikkeavan raiteen mukaan. |
||||
|
|
29.05.2024 07:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaihdoin kuvan rajaamattomaan, jotta kuvauspaikkaa voisi paremmin selvittää. Ajattelin alun perin, että paikka olisi Riihimäen lähdeveden lähde, joka oli Riihimäen veturitallilla. Mutta Riihimäen tallilla ei noin korkeaa rakennusta tainnut olla. - Etualalla taitaa olla katu tai tie, joka on viertotie (jyrätty kivi- tai sepelipinnoite). - Tien reunassa on yksi korkea katuvalo ja kaksi n. 3-4 -metristä lyhtyä. - Tie ja rata ovat penkereellä: Oikean reunan talo on radan pintaa matalammalla. - Raiteita saattaa olla kaksi, toinen kaivon takana. - Korkean rakennuksen katolla on telefoonijohtojen teline. - Korkean rakennuksen pääty on metka: ei suora, vaan ulostyöntyvä kulma, jossa kulma ei ole katonharjan kohdalla. |
||||
|
|
29.05.2024 06:46 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että kaikki risteyksdt saavat sähkönsä vaihdemoottorien ohjaamina. Tuo ominaisuus on vakiona mm..RocoLinen penkallisessa kaksoisvaihteessakin. |
||||
|
|
29.05.2024 06:24 | Ossi Rosten | ||
| Huomio kiinnittyy etualan päällekkäiseen vaihdehässäkkään. Mitenkähän tuossa sähköt, vai onko vain rekvisiittaa? | ||||
|
|
29.05.2024 03:33 | Harri Junttila | ||
| Tämä on ilmeisesti sama tasoristeys josta tulee Virtual Railfan livestriimi YouTubeen | ||||
|
28.05.2024 22:43 | Hannu Peltola | ||
| Olet ollut todella reipas, me lopettelimme kuvausta klo 22.30 aikoihin ja olet ollut taas väijyssä klo neljän jälkeen! Mutta kyllä se kannattikin! | ||||
|
|
28.05.2024 20:34 | Pasi Seppälä | ||
| Oho, päivämäärät on väärin. Anteeksi kovasti. Tämä on kuvattu lauantaiaamuna 25.5 klo 4:13. On näköjään lipsahtanut molempiin kuviin edellinen päivämäärä...korjataan. |
||||
|
28.05.2024 20:18 | Rasmus Viirre | ||
| Yaran junat ovat viime päivinä olleet lyhyen tynkiä täälläkin. | ||||
|
28.05.2024 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, herra Juha. Itse korin suunnittelu Hki "laiturivaihteen" vintillä eiku anteeksi - koneteknillisessä toimistossa tai "Preetiksperin" verstaalla taisi olla "A Piece of Cake", eli silkkaa rutiinia. | ||||
|
28.05.2024 18:01 | Ilmari Tommola | ||
| Vuosaaren junaliikenteessä on yllättävän paljon monipuolisuutta siihen nähden, mitä usein ajatellaan. Tämänkin junan hännille mahtui vielä suunnilleen kymmenen konttivaunua, ja joskus on tullut nähtyä mm. Oav-sarjaa tavallisempien vaunujen seassa. | ||||
|
28.05.2024 17:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Usein ne ovatkin, mutta sitten pajatso menee syystä tai toisesta vaihtotöitä tehdessä sekaisin, eikä sitten välttämättä ihan heti aleta vaihtotöihin vain sen takia, että saataisiin SA3 letkan päähän. Kun se kuitenkin menee apulenkillä siellä välissäkin. | ||||
|
|
28.05.2024 17:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi niitä ei käytetä rungon päissä? | ||||
|
|
28.05.2024 16:41 | Hannu Peltola | ||
| Wau, mikä kuva! Monen aikaan tämä on otettu? Olit ehtinyt siis perjantaina jo aamulla kuvaamaan tässä ja sitten uudelleen illalla minun ja miljoonan hyttysen kanssa. Sinulla oli tiivis kuvauspäivä! | ||||
|
28.05.2024 16:28 | Pasi Seppälä | ||
| Komeat on värit. Hieno otos. | ||||
|
|
28.05.2024 16:27 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs iltahämärän valotus. Junassakin monipuolisesti useampaa vaunusarjaa. | ||||
|
28.05.2024 16:26 | Pasi Seppälä | ||
| On kyllä nättiä. Komeasti peilaa järven pinnasta. Hienoja kuvia. | ||||
|
|
28.05.2024 16:19 | Petri Sallinen | ||
| Puumoteista on laadittu useita ehdotuspiirustuksia. https://vaunut.org/kuva/140902?s=1 https://vaunut.org/kuva/140904?s=1 https://vaunut.org/kuva/140903?s=1 |
||||
|
|
28.05.2024 15:43 | Juha Kutvonen | ||
| Ds1:n kohdalla ei voi puhua kotimaisuudesta muuten kuin toteutuksen osalta, tulihan vaunujen piirustukset ja tekniikka DEVA:lta Ruotsista. Sen sijaan Bm1:n rakenne oli varmastikin Suomessa suunniteltu, niin paljon se muistutti VR:n kaksiakselisia matkustajavaunuja. | ||||
|
28.05.2024 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero, majakoita? Siis Flight Simulator 3:sta periaatetuttu VOR/DME - majakka, oliko se tällainen? | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
28.05.2024 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä 13 oli ollut myös Kirkkonummen tallissa säilössä. Kun ins.tsto Saalasti aloitti touhuilunsa siellä, karkottui 13 kiertolaiseksi. | ||||
|
|
28.05.2024 14:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, hyvin todettu ja paikalleen sanottu: tosin vetoteli muistuttaa paljolti saksalaista tuon ajan näkemystä, laahustelikin on mallia "Görlitz". Moottori on tanskalaisen Frichsin tampellalainen kopio, vaikkakin lisenssivalmistetta. Mutta: kaikkien näiden osioiden sovittaminen yhteen, toimivaksi ja halutuksi kokonaisuudeksi vaatii omaa osaamistaan. Suomalainen moottorivaununrakennustaitohan alkoi 1920-luvun lopulla, kun rupesivat luonnostelemaan ja väsäämään Ds1:tä ja Bm1:tä. Pienen maan pienet piirit ja pienet resurssit vaativat pakostakin suuntaamaan katsetta sinne, missä osaamista oli aiemmin todettu olleen. Tosin niinkin menestyksellisen tuotteen kuin "Lentävän Hampurilaisen" eli SVT 877:n voittokulkua kyllä seurattiin tarkalla silmällä (Die Reichsbahn - ja Glasers Annalen - lehtiä oli tilattu rautatiehallitukseen). Päästiinpä sodan jälkeen sitten Dm4+kiitojunarunkoon. Aika näytti sitten senkin, että Dm8 ja Dm9 olivat matkustajan ja Vilppulan asemalla seisoksivan jauhojulpin silmissä oikein kiva vimpain... (Vaikka Breda D19SC12P välillä sairastelikin vesipyttytautia.) Sääli, että tällaista, herra Juhan mainitsemaa taitoa ei enää ylläpidetä maassamme (Sm3- ja Dm11 - ja -12-seikkailut). Muuten, Dm2:lla eli "Kukkopillijunalla" päästeltiin tarvittaessa 90 km/t vauhdilla, vuonna 1936 ei ollenkaan väheksyttävä saavutus. Ja nyt tiukka kysymys herra Eljakselle (luotan sinuun yhtä vakaasti kuin pässi suuriin sarviinsa!), nyt kun motteihin päästiin: Uutinen Kuorevesi-Mänttä-Wilppula - lehdestä (torstaina 29.9.1949): Kuljettaja kuoli / Moottorijunan ollessa täydessä vauhdissa. "Kun moottorijuna lähti viime lauantaina (= 24.9.1949) Mäntän asemalta klo 18.20 ja sen piti pysähtyä Koskelan seisakkeella, jolla oli matkustajia odottamassa, porhalsikin se täydellä vauhdilla pysäkin ohi. Junailijan mennessä ottamaan selvää asiasta, tapasi hän kuljettaja Pauli Mikael Rannan kuolleena paikallaan. Junailija sai moottorivaunun pysähtymään muutaman sadan metrin päässä pysäkiltä. Paikalle kutsuttu lääkäri (Sten von Troil? oma kysymykseni) totesi kuoleman johtuneen sydänhalvauksesta. Päivystäjäveturi (GAS:n Pikkurusko 315:kö?) tilattiin työntämään moottorivaunu Vilppulaan. Pauli Ranta, joka oli toiminut moottorivaunun kuljettajana n. viitisen vuotta, oli syntynyt Mäntässä v. 1902 ja jäi häntä lähinnä suremaan vaimo ja sisarukset." Motti: - oliko se Dm2 ja mikä numero? Viimeisenä talvena (1952 - 1953) Mäntän mottina oli Dm2 nro 14 ja sen ollessa huollossa tilalla oli nro 13, eli juuri kuvan vaunu. Edit: Haapamäella kerran tallipäivystäjä P. Kinkamo kertoi kyseisen motin "kuolleen miehen kahvan" olleen nahkahihnalla sidottuna ohjauslaitteeseen. Veturinkuljettaja P. Rannan hautajaispäivä oli 9.10.1949, Mäntän hautausmaalla (pitäjänlehdessä olleen kuolinilmoituksen mukaan). |
||||
|
28.05.2024 14:20 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Nippu-uittto Oulujoella loppui v. 1982. | ||||
|
|
28.05.2024 14:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Ai, mää etin väärästä paikasta (tuosta itään päin olevalta "vuorelta"). Eiks tuo ole vanhoja lentomajakoita? | ||||
|
|
28.05.2024 14:09 | Tero Korkeakoski | ||
| Työkaverilla on mökki Oulujoen rannalla ja hän sanoi että aina kun vesi on alhaalla sieltä löytää uppotukkia melkeimpä rannasta. Eli aikamoinen on ollut uiton hukkaprosentti. Oulujoen uiton loppumisestakin on jo kauan. | ||||
|
|
28.05.2024 13:36 | Niila Heikkilä | ||
| Siinä Kemijoen uitto kulkee. Vaikka se on kalliimpaa, rautatiekuljetuksessa on se etunsa että pystytään kuljettamaan kaikkia puulajeja. Lsäksi kuljetuksen aikainen hukkaprosentti on irtouittoon verrattuna melko vähäinen. Irtouitossa puun ohentuessa riittävästi uppotukkien määrä alkaa lisääntyä merkittävästi. Etenkin kun osa puusta tuli kaukaa Luiron ja Kemihaaran latvoilta saakka. Uiton loppuvuosina eteläisin puunpudotuspaikka oli Rovaniemellä, hevosaikakaudella varmasti paljon etelämpänä. Vaikka Kemijoelta se on loppunut 1991, uitto toki jatkuu Suomessa vielä Saimaan vesistössä nippu-uittona. Kilometrin mittaisessa pitkän matkan nippuhinauslautassa menee niin paljon puuta kerralla että minkään muun kuljetusmuodon on käytännössä mahdotonta kilpailla sen taloudellisuutta vastaan. Koivua ei toki voi uittaa. | ||||
|
28.05.2024 12:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Se on nätti - kuin pienoisrautatiekuvastosta. | ||||
|
|
28.05.2024 12:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisäsin kuvatekstiin tuon G-vaunun tiedot. Kaivokadun rakennuksista saanee paremman käsityksen kuvan https://vaunut.org/kuva/129106 kartasta. Kartta tosin on 1870-luvulta. |
||||
|
Kuvasarja: Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa |
28.05.2024 11:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tässä Mikko P Reijolan kuvaama video https://www.facebook.com/stadin.kundi.1/videos/1443524419612924 , kysyin luvan ja sain sen. | ||||
|
|
28.05.2024 11:11 | Erkki Nuutio | ||
| Voipi olla että mahdollisempaa paikkaa kuin Kaivokatu 8&10 ei löydy maan päältä eikä taivaista. Taustarakennuksen päädyn tekstissä on HOTEL. Jos se on Kleinehin, se olisi Seurahuone muutettuaan 1900-luvun alussa Kaivokadulle. Vakuutusyhtiön talon valmistuttua vuonna 1914 Seurahuone muutti tämän taloon Kaivokatu 12. Kaivokadun täytynee olla taustarakennuksen julkisivun edessä ja suunnassa. Katselusuunta lienee kohti kaasulaitoksen tonttia, mutta pieni rakennus lienee Kaivokadun eteläpuolella. Jos joku saa käsiinsä kaasulaitoksen historiikin, löytyy sieltä ehkä lisäkuvia ja -piirroksia |
||||
|
|
28.05.2024 10:07 | Juha Kutvonen | ||
| Suomalaisen moottorivaunusuunnittelun ja -valmistuksen harvinainen herkku! | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
28.05.2024 10:05 | Juha Kutvonen | ||
| Miltä projekti tällä hetkellä näyttää, saiko motti pressun suojakseen toissasyksynä? | ||||