Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.09.2025 11:18 | Petri Soronen | ||
| Joo, silta päättyi päärataan ja pääradan yli oli tasoristeys, tosin sitten se tasoristeys poistettiin ja silta suljettiin. Silta taisi olla suljettuna mutta epävirallisessa käytössä useita vuosia ennen sillan jatkoa. | ||||
|
09.09.2025 10:55 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko se ollut siellä tarkoituksellisesti säilössä museokalustoksi varattuna, oliko samassa rakennuksessa myös Dm2 13 vielä jonnekin 1980-luvun loppuun saakka hyvässä säilössä? Purettiinko tuo rakennus kokonaan vai purettiinko vain raiteisto ja sen vuoksi Dm2 päätyi taivasalle? Tänä päivänähän tässä ei ole kuin linjaraide satamaan. | ||||
|
09.09.2025 10:49 | Jouni Hytönen | ||
| Väritys on ainakin toistaiseksi varma keino erottaa kuvasta Trafikverketin ja SJ:n kalusto. Trafikverketin kalusto on valko-harmaa-punaista ja SJ:n kalusto mustaa. SJ:llä on kyllä myös sinisiä vaunuja (esim. WL1). | ||||
|
09.09.2025 10:37 | Kari Haapakangas | ||
| Kuinkas tämä poikkeaa sepelitukikerroksella varustetuilla raiteilla käytettävistä? | ||||
|
09.09.2025 10:15 | Markku Naskali | ||
| Tuttu paikka 60-70 luvuilta Isoisän luona vierailuilta. Saunakallio oli lähempänä, mutta se oli silloin vain surkea seisake jolla vain harva juna pysähtyi. Niin muuttuu maailma. | ||||
|
09.09.2025 01:19 | John Lindroth | ||
| Tämä upea kuva kertoo meille tosiasian kuinka kauan me höyryharrastajat tulemme tykkäämään näistä fantastisen upeista vetureista! Vastaus siihen on selkeä ja tulee kauniista laulusta! "Thats How Long" The Chi-Lites 1974 Brunswick Records säv. Powell/Boyd. |
||||
|
09.09.2025 00:49 | John Lindroth | ||
| Upea talvinen kuva! | ||||
|
08.09.2025 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olet oikeassa, herra Juha. | ||||
|
|
08.09.2025 22:55 | Juho Rintala | ||
| Hyvin sommiteltu kuva! | ||||
|
08.09.2025 22:55 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuvauspaikka. Pitää joskus käydä Imatralla kuvaamassa Move90 veturia. | ||||
|
|
08.09.2025 22:06 | Rainer Silfverberg | ||
| SJ, SJ Gamle vän..." | ||||
|
08.09.2025 21:36 | Sami Puranen | ||
| Et ole ainut kuka on asiaa ihmetellyt. | ||||
|
|
08.09.2025 21:06 | Tor Lillqvist | ||
| Onkohan SJ laittanut junaan omankin vaunun Trafikverketin vaunujen lisäksi, kun yksi vaunu on SJ:n mustassa värityksessä? Perjantaina matkustin yöjunalla Bjørnfjell–Tukholma, mutta en saanut paikkaa Narvikista tulevaan makuuvaunuun, piti istua päivävaunussa Bodeniin asti ja siellä vaihtaa Luulajasta tulleeseen makuuvaunuun. Lisäksi junassa ei ollut mitään tarjoilua (vaikka piti olla bistro) ja minulla oli nälkä... Vasta Bodenissa sitten pääsin ravintolavaunuun, joka sekin tulee Luulajasta. SJ:n ravintolavaunut menee kiinni jo klo 23, mikä on aika hassua, varsinkin jos vertaa VR:n yöunien ravintolavaunuihin. Mutta ymmärtäähän sen kun siellä oli vain yksi ja sama henkilö töissä, pitää hänen saada nukuttuakin välillä. |
||||
|
|
08.09.2025 20:52 | Vertti Kontinen | ||
| Talvisin mökkeihin mennään usein moottorikelkalla. Talvella siellä käydessäni muutaman mökin pihassa oli sellaiset ja kelkan jälkiä oli maastossa vaikka kuinka | ||||
|
|
08.09.2025 20:30 | Tor Lillqvist | ||
| Näitkö yhtään miten ihmiset kulkevat noihin mökkeihinsä? Kävelemällä tai maastopyörillä, vaiko mönkijöillä? (Mutten kyllä nähnyt monenkaan mökin kohdalla mitään paikkaa mihin mönkijän olisi saanut pysäköityä, jos edes käännettyä.) | ||||
|
08.09.2025 20:27 | Tor Lillqvist | ||
| SJ käyttää nykyään kahta veturia näissä lyhyissäkin päiväjunissa (Narvik–Luleå) ilmeisesti jotta suunnanvaihto Kiirunassa sujuisi nopeammin. Kai heillä on niitä riittävästi. | ||||
|
Kuvasarja: Malmiradan reissu 2025 |
08.09.2025 20:23 | Tor Lillqvist | ||
| Olin viime viikolla itsekin noilla seuduilla! Radalle tistai-iltana tippunut iso kivenlohkare esti junaliikenteen, ja minun piti mennä Narvik–Riksgränsen junaa korvaavalla bussila. Ja se vyörymä mikä sen kiven oli radalle viskannut sulki myös Rallarveien-reitin Søsterbekkin ja Katteratin välillä. Mutta mahtavat maisemat oli muutenkin vaikkei koko matkaa Katteratiin päässytkään kävelemään. https://www.nrk.no/nordland/steinblokk-raste-ut-_-ofotbanen-stengt-inntil-videre-1.17553100 Nopeasti saivat kuitenkin radan kuntoon, torstai-iltana alkoi junat taas kulkemaan. Minulla oli teltta just radan vieressä;) |
||||
|
|
08.09.2025 19:12 | Petri Nummijoki | ||
| Eli kysymyksessä varmaankin museoliikenteen aikainen säilytys eikä sellainen, että Loviisassa olisi höyryvetureiden aktiivikäytön aikana pidetty varalla leveäraiteista höyryveturia? Ainakin oma käsitykseni on, että Loviisan radan liikenne oli lähes kokonaan moottorikalustolla (Dm7, Vv15, Vv13) hoidettua jo leveäraiteisen liikenteen alkuajoista lähtien. | ||||
|
|
08.09.2025 18:08 | Ilkka Hovi | ||
| Sieltä tieto tupsahtikin. Kiitos. | ||||
|
|
08.09.2025 17:36 | Harri Junttila | ||
| https://vaunut.org/kuva/60444?s=1 Tuossa kuvassa näkyy nopeusrajoitus kyltit mitä oli Kontiomäen suunnasta tullessa. |
||||
|
08.09.2025 16:59 | Juho Rintala | ||
| Erittäin komea kuva! Hyvin on sommiteltu veturi ja raiteet kuvaan. | ||||
|
|
08.09.2025 16:11 | Teppo Niemi | ||
| TPL kertoo, että numero on 1150. | ||||
|
08.09.2025 16:08 | Kari Roininen | ||
| Eiköhän tämä ole ihan normaali eristysjatkos. Riittää kun se on toisessa kiskossa. Jos tätä ollaan poistamassa,niin silloin Panu voi olla oikeassa. | ||||
|
08.09.2025 14:38 | Kevin Glynn | ||
| Kiitos! | ||||
|
08.09.2025 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ilkka, mikäli muistosi ovat 1950-luvun ajalta, tai pian sen jälkeen, niin Someron Linjalla oli 1949 alkaen otettu käyttöön Leyland Comet-alustoille rakennettuja linjureita. Kun Someron Linjan johtajalla oli jonkinlaista omistussidettä turkulaiseen Autokori Oy:hyn, niin linjurialustat koritettiin siellä. Laskin "Pula-ajan bussit 1945 - 1956"-kirjasta "Leukku" Comet-alustoja olleen siinä 14 - 15 kpl. Nämä (keskimäärin 34 - paikkaiset) poistettiin juuri 1960-luvun alussa. Likimain samanlaisia "neliruutuisia" rakennettiin yhtiölle lisää vuoden 1954 tienoilla, nyt alustana oli Leyland LOPSU:t eli "Tiger Cub"-merkkiset. Näitä oli neljä. Rek.: EC-955, EC-956, EO-575 ja EO-580. Istumapaikkoja näissä oli 35 tai 37. Ne poistettiin 1960-luvun alkupuoliskon aikana. Tiedot: Bussidata, kuvasivut ja kalustoluettelot, sekä kirja Pula-ajan bussit 1945 - 1956 plus vielä korimallikuvasto (1992), joka ei tällaista varhaista mallia tuntenut. Nokkamallisiakin Leyland Cometeja oli Autokori Oy korittanut. Bulldog-Cometeja oli myös sellaisia, joissa oli vaan kaksiruutuiset tuulilasit. Ota nyt näistä selvää. Sekoitin ajatuksiani vielä "Autokuvastolla" vuodelta 1950. |
||||
|
08.09.2025 13:42 | Jouni Hytönen | ||
| Tutkintaraportissa mainitaan, että yläasemalla olleen vaunun operaattori oli kytkenyt sekä paineilma- että käsijarrun päälle heti alkuvaiheessa, mutta eivät varmaan pelkät pyöräjarrut millään tekniikalla toteutettuna riitä pysäyttämään vapaasti mäkeä alas rullaavaa vaunua. Toisaalla käytetyissä järjestelmissä (ainakin Sveitsi) on ymmärtääkseni lisänä vielä kiskojarruja ja hammasrataskiskoja. On varmasti ollut hirveää olla vaunussa, joka rullaa alas mäkeä ja tapahtumat ovat olleet ohi 50 sekunnissa. | ||||
|
|
08.09.2025 13:15 | Jouni Hytönen | ||
| Minulla on hatara muistikuva 33 vuoden takaa elokuulta 1992 että se tasoristeys olisi silloin vielä ollut olemassa. Ja silloin se ylitti kaksi linjaraidetta - etelän ja Kontiomäen suunnan raiteet. Dr16-vetoisilla junilla oli tuolla Kontiomäen suuntaan johtavalla raiteella nopeusrajoitus 20 km/h, koska raiteella oli K30-kiskotus. | ||||
|
|
08.09.2025 11:35 | Ilkka Hovi | ||
| Tallissa oli muutaman vuoden säilössä ajokuntoinenTk3. Koska en muista numeroa, tietäjää voinee kertoa. | ||||
|
08.09.2025 11:31 | Ilkka Hovi | ||
| Keisarillinen asema jota taisi Nikolai II käyttää kerran. Langinkoskelle tuli Aleksantari III useimmiten laivalla, jonka laituri oli noin puoli kilometriä alavirtaan Langinkosken kesämökistä. Kiva nähdä kuva tästäkin rakennuksesta. | ||||
|
|
08.09.2025 11:27 | Ilkka Hovi | ||
| Kesäisin matkustimme takaisin Helsinkiin Someron linjalla jonka auto tuli Ojakkalan tasoristerykseen noin klo 15 jälkeen. Linja-auto pysähtyi tasoristeykselle ja Nummelasta päin tuli Tv1 (halkopolttoinen) ja pysähtyi vesiviskurille. Ensimmäinen osa junasta oli Gb vaunuja. Pysähtyminen oli 3 - 4 minuuttua (liian lyhyt mielestäni) ja kun juna jatkoi Hyvinkäälle päin lähti linja-autokin eteenpäin. Usein autona oli Leylland jossa olli etuosan ikkunassa jännä osa josta näki lähelle auton etuosaa. Busssiharrastajat voinevat kertoa enemmän tarvittaessa. | ||||
|
|
08.09.2025 10:23 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tuo Kiskopolun silta ollut aiemmin tunnettu siitä, että se johti yli ratapihan, mutta pääraiteen ylitys oli tasoristeys? Ja sai sittemmin jatkoa... | ||||
|
08.09.2025 09:35 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Ja tämän vuoksi IC-rungot ja Pendolinot ovat kesät talvet ulkoruokinnassa. | ||||
|
|
08.09.2025 09:33 | Mikko Nyman | ||
| Koomista ja samalla noloa, kun suomalainen valtionyhtiö käyttää omia vaunujaan harjoittelukappaleina naapurivaltion valtionyhtiön kaluston pintakäsittelyä silmällä pitäen. Samaan aikaan kotimainen valtionyhtiö ei voi lisätä yhtään junavuoroa mihinkään päin Suomea, sillä yhtiöltä saadun tiedon mukaan "kaikki kalusto on käytössä". Noh, käyttöä se on kaluston käyttö harjoittelukappaleinakin. |
||||
|
08.09.2025 09:21 | Simo Virtanen | ||
| Yleensä tulee junasta vilkaistua onko OSG parkissa Viinikan varastolla. Näkyy se pihan yli kadullekin. | ||||
|
08.09.2025 08:27 | Petri Sallinen | ||
| Vanhassa Eit-vaunun maalausohjeessa väritys on määritelty seuraavasti: vaaleanharmaa alumiinimaali Mirko 107-63 tai vastaava, sininen lakkamaali Mirko 572-63 tai vastaava. Myöhemmin seinissä käytetty alumiinimaali korvattiin harmaalla. Mirko on Tikkurilan väritehtaiden tuotemerkki. | ||||
|
|
08.09.2025 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Jari. Samaan aikaa omaa 1524 mm kalustoa "kunnostetaan tai edellytetään dynaamisesti" polttopillimiehillä. No, kait se VR:lle tuikitärkeä kassavirta näinkin hoituu, mutta silti alkaa mietityttää... |
||||
|
|
08.09.2025 07:31 | Jari Välimaa | ||
| Tämän vuoksi Ouluunkin saadaan 1435 mm rata, jolloin täällä voidaan huoltaa koko Euroopan vaunukantaa. | ||||
|
|
08.09.2025 00:52 | Panu Breilin | ||
| Jospa työ on jäänyt kesken ja tulevat myöhemmin hitsaamaan tuon toisenkin jatkoksen yhteen? | ||||
|
|
08.09.2025 00:45 | Panu Breilin | ||
| Hyvin ovat saaneet Miranolinkin kestämään sinisen vaunun pellin pinnassa. | ||||
|
|
08.09.2025 00:31 | Panu Breilin | ||
| Jotenkin hassulta tuntuu, että ajetaan ihan junana saman liikennepaikan yhdeltä osalta toiselle. | ||||
|
08.09.2025 00:27 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tuo on rakennettu nimenomaan sitä varten, että vaunut voi hakea myös Sr1:llä tai Sr2:lla. Sr3:han ei välttämättä tarvitsisi sähköistystä kuormausraiteilla ollenkaan. Esim. tässä kuvassa Sr1 on vastaavankaltaisella raiteella Kurkimäessä hakemassa vaunuja: https://vaunut.org/kuva/131349 |
||||
|
|
08.09.2025 00:15 | Uwe Geuder | ||
| Miksi kovasti sykkivää? Minusta vaunut liikkuvat suht koht pehmeästi. Kyllä, taipumisen lukumäärä määrittelee vaijerin sallittua elinikää. Verkosta löysin Seilbahn Zugspitzen vetovaijerin tiedot: Saa taivuttaa noin 700.000 kertaa ja heille se tarkoittaa 10 - 12 vuotta. (Se on köysirata ja yli 100 vuotta uudempi, siis ei varmaankaan 100%:isti vertailukelpoista) Glorian matka-aika on vain hieman yli minuutti. Voisin kuvitella, että sesonkiaikana se kulkee ehkä jopa 20 kertaa tunnissa. Seilbahn Zugspitzen matka-aika on 9 minuuttia, siis vaijeri taivutetaan huomattavasti harvemmin. Kerroin 5-6 sopii itse asiassa yllättävän hyvin sekä matka-ajalle että vaijerin tekniselle käyttöajallle. Glorian vaijeri on tyypiltään 6x36. Siis 6 kaapelia, jossa 36 lankaa. Se tuottaa ilmeisesti ei kovin lujaa vaijeria muihin verrattuna, mutta hyvin taipuvan. Vaijerin taipuvuus tai taivuttamisen lukumäärä ei kuitenkaan taida liittyä onnettomuuteen. Vaijeri katkesi ihan vaunun kiinnityskohdassa. Siellä se on kai koko ajan suorana. Jos ongelma olisi nyt kuitenkin ollut sykkivä rasitus? Voima on isompi jos vaunu vedetään ylös (paitsi jos tapahtuu äkkijarrutus vaijerin avulla, mutta semmoista ei ole kerrottu), mutta vaijeri katkesi kun vaunu meni alaspäin. En ole konetekniikan insinööri. Mutta polkupyörän jarruvaijeri katkea yleisesti kiinnityskohdassa. Se taitaa olla helposti koko järjestelmän heikkoin kohta. Joko ei ole kiinnitetty tarpeeksi hyvin tai sitten niin lujaa, että vaijeri on vahingoittunut. |
||||
|
|
07.09.2025 23:35 | Uwe Geuder | ||
| San Franciscossa on 3 jarrua: Pyöriä vastaan, kiskoa vastaan ja hätäjarru. Hätäjarru kuvataan kiilana (wedge). En tiedä kuinka se toimii, mutta se johtaa ilmeisesti äkkipysähdykseen ja yleisesti matkustajien loukkantumiseen. Tietysti parempi äkkipysähtyminen 10 km/h:lla kuin 60 km/h:lla. Lissabonissa vain 2 jarrujärjestelmää. Raportissa lukee, että tässä konfiguraatiossa ne eivät riitä vaunun pysäyttämiseen. En tiedä mitä sillä konfiguraatiolla tarkoitetaan. En tiedä oliko tiedossa/tarkoitus, että jarrut eivät riitä vai oliko se yllätys/vika. |
||||
|
07.09.2025 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muijala - (Käringsby, heko heko). Joku tuskainen teini-ikäinen korkin päälle tallonut pipipää tuhopoltti tämän 1990-luvulla. Paikalliset asukkaat olivat olleet juuri neuvottelemassa tätä kyläyhteisötuvaksi. |
||||
|
|
07.09.2025 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieber Herr Uwe, oman teknisen "sivistykseni" pohjalta arvioisin kaapelin olleen kovassa sykkivässä rasituksessa mainitsemasi kahden vuoden aikana. Toisin sanoen, rasitus EI OLE tasainen tai "lepäävä". Vaijerin uskon olleen punottu korkealaatuisista terässäikeistä, jolle tuo kahden vuoden kestänyt rasitus on aiheuttanut virumista. Äkkiseltään muisteltuna viruminen tarkoittaa säikeen sisäisen kiderakenteen kestokyvyn heikentymistä väsymisilmiöllä. Se voisi aiheuttaa säikeen lujuutta koskevan mitoitusrajan lähenemistä. Tätä rajaa ei saa koskaan ylittää, kun kerran on ihmisten hengistä kyse. Väsymistä ilmiönä käytetään hyväksi esimerkiksi silloin, kun rautalankaa katkaistaan edestakaisin poikkisuunnassa nitkuttamalla. Herr Uwe, vaikka tietäisitkin tämän entuudestaan, kirjoitin tämä nuorempien vorgilaisten iloksi ja huviksi. |
||||
|
07.09.2025 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| On siinä kanssa pidetty nuhapumpulle ristiäiset: - Kostaja! Pitikö sen päntiönään aina olla kostamassa se, kun joku kehtasi jollain Rutiloffilla päästellä ohitse? |
||||
|
07.09.2025 22:53 | Matti Melamies | ||
| Muille kuin helsinkiläisille kuitenkin täydentävä tieto, Lautatarhankadulla ei ole ratikkakiskoja, tuo ratikka pysyy Hämeentiellä myös tuon pysäkin jälkeen. | ||||
|
|
07.09.2025 22:06 | Kai Krause | ||
| Kiitos. Piti tosiaan käydä sydänyöllä ottamassa kuvaa, olen usein koittanut viinikassa saada OSGista kuvaa, mutta se on aina hankalasti parkissa talon ja aidan välissä, joten kuvaa siitä ei millään saa muuta kuin toisen pään yksityiskohtia. Asemallakin oli tilaa melko vähän ja koska OSG-juna tuli 1 raiteelle eikä 3-raiteelle kuten oli ilmoitettu tilaa oli vielä vähemmän. | ||||
|
|
07.09.2025 21:27 | Petri Soronen | ||
| Mikä sauva tuolla vasemmalla henkilöllä on? | ||||
|
|
07.09.2025 21:22 | Simo Virtanen | ||
| Hieno kuvasarja! Kaikkea sitä öisin kaupunkilaisten nukkuessa ikkunoiden alta kulkeekin. | ||||
|
|
07.09.2025 21:00 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! | ||||