Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.12.2024 10:02 | Jouni Halinen | ||
| Ja torakko selässä, mahtaako olla ihan "pystykorva", sillä tuli itsekkin räiskittyä Riksun viestissä -77. Hannu taitaa olla jo ns. rynkky ikäluokkaa?. Kun olen myös ampunut rynkyllä kun olin kertaamassa -87 niin kyllä pystykorvan potkaisu jää mieleen jos aseen perä on vähänkin löysästi olkapäätä vasten. | ||||
|
02.12.2024 09:59 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on jälleen Sergo (Su), ensimmäinen vaunu on vanhempi 1910- tai 1920-luvulta, toinen vaunu on ilmeisesti postivaunu ja kolmantena matkatavaravaunu. Porkkala oli varmaan kaukana Äiti-Venäjästä, mutta pahasta paikka ei ollut kaukana. Alueella riehui 1950-luvun alussa erittäin paha punatautiepidemia, joka tappoi tuhansia sotilaita ja alueella asuvia venäläisiä siviilihenkilöitä. Perussyy punatautiin on yleensä huono hygienia. |
||||
|
02.12.2024 09:58 | Jukka Viitala | ||
| 1943 kartan mukaan tehtaat ja sivuraiteet ovat radan eteläpuolella, joten juna on lähdössä Turkuun. Kartan mukaan lasitehdas on aivan radassa kiinni ja ennen sitä kauempana on tiilitehdas https://vanhatkartat.fi/#14/60.18738/24.5986 | ||||
|
02.12.2024 09:55 | Hannu Peltola | ||
| Tämä rata ehti toimia myös sähköistyksen koeratana ja sähkötolpat olivat paikoin jäljellä vielä 1980-luvun alkupuolella. | ||||
|
02.12.2024 09:54 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vaunut ovat VR:n vaunuja. Vasemmanpuoleinen vaunu on tumppi-F, sitten on kaksi virkatarvevaunua ja oikealla on Ga-sarjan umpivaunu. | ||||
|
02.12.2024 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on Sergo eli Su-sarjan henkilöjunaveturi (U yläindeksinä). S-sarjan Prairie-pyöräjärjestyksellä 2-6-2 olevia henkilöjunavetureita valmistui Venäjän rautateille vuodesta 1910. Su edusti sarjan viimeisintä päätyyppiä ja näitä valmistettiin useissa veturitehtaissa vuosien 1925-1951 välillä yli 2680 kappaletta. Veturista oli 4 alatyyppiä ja modernisoitu versio Sum. Teho oli n. 1177 kW ja huippunopeus 115 km/h. Sarjan käyttö normaaliliikenteessä päättyi Novgorodin alueella vuonna 1979. | ||||
|
|
02.12.2024 09:45 | Hannu Peltola | ||
| Rajamiehellä on päässä suikka ja päällä kesäpusero m36. | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä porkkalan vuokra-alueella 1955-1956 |
02.12.2024 09:42 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on huisin mielenkiintoinen kuvasarja! Perheeni ja omaan historiaan Porkkalan alue liittyy parillakin tavalla. Isäni valmistui viestilinjalta kadettikoulusta 1955 ja hänellä melkein ensimmäinen komennus oli toimia nuorena vänrikkinä joukkuueenjohtajana Porkkalan alueella viestiyhteyksiä rakentamassa alkuvuonna 1956. Isä muisteli tätä aikaa monesti ja kävimme usein myös paikan päällä katsomassa eri kohteita. Muutimme Kauklahteen, kun olin kaksivuotias. Ratapihalla vaihtotöitä tekevän tavarajunan seuraaminen teki minusta rautatieharrastajan jo ihan pikkulapsena. Vähän isompana Porkkalan vanha vuokra-alue oli fillarimatkan päässä ja alueelta löytyi vielä paljon mm. vanhoja venäläisiä bunkkereita, joissa lapsena oli jännä käydä. Rinnalla kannattaa katsoa kuvasarja historiallisesta Kauklahdesta, keräsin nämä kuvat Finnasta: https://vaunut.org/kuvat/?s=4439 |
||||
|
02.12.2024 09:20 | Aapo Niemelä | ||
| Mitä kuvatekstissä pitäisi lukea? Polttomoottori / generaattori -kombo sen voiman ~ sähkön kuitenkin jauhaa. Eikö Dr12- tai Dr16-veturistakaan voi sanoa sen kulkevan polttomoottorin voimin? | ||||
|
|
02.12.2024 09:07 | Jouni Halinen | ||
| Joonas: Kun kaivelin tietoa tästä, niin silmiin pisti se, että maastosta löytyy vielä merkkejä raja-aidasta. Eli katsele sinäkin vähän sillä silmällä maastoa. Ainakin kallioalueilla oli joitakin metallijäänteitä aidantolpista. Kai sulla on "pelit ja vehkeet" josko löytäisit rajan tarkan paikan. Tsemppiä sulle Joonas. Näiltä sivuilta löydät tietoa tunnetuista rajamerkkien jäännöksistä. https://propatria.fi/porkkala/ Katso myös nämä sivut. https://porkkala.net/kartta/ |
||||
|
|
02.12.2024 08:53 | Joonas Kauppinen | ||
| Kiitos Jouni tiedosta! Täytyy käydä katsomassa tämä paikka, kun lähellä asun. | ||||
|
|
02.12.2024 08:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on Kökkelistä ja kuvaussuunta on itään. Raiteiden vasemmalla puolella näkyy vanha lasitehtaan savupiippu. Tilassa toimi 1950-luvun alussa tiilitehdas. | ||||
|
02.12.2024 08:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Upinniemen ei ole mennyt rautatietä. Täytyy olla Båtvik. | ||||
|
02.12.2024 08:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Yöpikajuna on kokonaisvaltainen ponnistus pyöreälamppuiselle Siperian Sudelle. Riittää yhtäältä pienen tavarajunan verran junaa, joka pitäisi saada ajomoottoreiden voimin matkustajajunavauhteihin —, nopeusmittarin viisari saattaa käväistä radan syvimpien notkojen pohjilla jopa sadanneljänkympin kohdalla. Kompura joutuu koville, kun junassa kukkuva väki keksii toimittaa aamuasioitaan hyttiensä paineilmatoimisissa kloseteissa. Junanlämmitysvirran kysyntä on äärimmäinen — erityisesti aamuyöllä, kun pikkuautot alkavat ryöstää hännän peltilehmävaunuista lohkolämmityssähköjä. Päämuuntajan toisiopuolelta ei juuri löydy huilailevia käämejä. | ||||
|
02.12.2024 08:00 | Kari Haapakangas | ||
| Ei niille höyrykattilan käytölle aivan suotta määräyksiä asetettu. Kotkassa oppia saatiin raskaimman mukaan, kun maito-osuuskunta ei tajunnut, että ostetun höyrypurren kattilaa pitäisi joskus huoltaakin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiutinen_II https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tragedia-kotkan-saaristossa-valvonta-petti-ja-rajahdys-vei-24-henkea/ |
||||
|
02.12.2024 07:53 | Kari Haapakangas | ||
| "Ettekös te rajalla nähneet, että koko maa on ympäröity suurilla punaisilla lipuilla?" Moskovalaismiliisin vastaus amerikkalaisturistille, joka moitti, ettei vaarallista kaivantoa oltu varoituksena ympäröity pienillä punaisilla lipuilla |
||||
|
|
02.12.2024 07:49 | Kari Haapakangas | ||
| Onkos tuossa jokin säiliövaunu toisella raiteella? Taisi olla niin, että tavarajunat (suomalaiset siis) eivät vuokra-alueen kautta ajaneet. Itänaapuri kun oli jo tuolloin perso länsivaluutalle, eikä junien ajattaminen vuokra-alueen kautta suinkaan ilmaista ollut. | ||||
|
|
02.12.2024 07:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, veturikattilat ja paikallisetkin kattilat luettiin otsikon "maahöyrykattilat" alle. Lienee johtunut rakenteen yhtäläisyyksistä (silti: tuliputkikattilat vetureissa ja vesiputkikattilat voimalaitoksilla). Kootkin ratkaisivat käyttäjille asetettuja vaatimustasoja. Kuitenkin höyrykattila-asetukset olivat sangen vaativia, ei Saksan sotalait ekassa maailmansodassa mitään näihin verrattuna! Meripuolella oli sitten omat asetuksensa (kattoi yhtäläisesti sotalaivat sekä siviilialukset). Erona oli oikeastaan se, mitä tuli kattiloiden perään: - turbiinit, mäntäkoneet vaiko generaattorit sähköä veivaamassa. |
||||
|
02.12.2024 07:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, eikös Tampereen - nääs - Ilives olisi jotain? "Tappara on terästä, Tappara on terästä, toiset tulee kaukaa perästä!" Eikä mänttäläinen jauhojulppi suinkaan välttynyt kuulemasta tätä iskulausetta, kun paunulainen tilausajo-Ajokki "Vanaja" toi innokkaita faneja takaisin Mänttään Tampereen jäähallilta. Sitä jäähallia kutsuttiin "Tampereen teltaksi" simppelin ulkoasunsa takia. Helsingin jäähallia "kunnioitettiin" nimityksellä "Tomppelien temppeli", kun se oli tullut niin kalliiksi ja oikea arkkitehtikin oli pitänyt päästää suunnittelemaan sen ulkoasua... |
||||
|
|
02.12.2024 07:37 | Jouni Halinen | ||
| Aika tarkkaan punaisen jatkuvan viivan (vuokra-alueen raja) ja rautatien risteämiskohdassa. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZQttv Vuoden 1954 ilmakuvan kanssa paikka näytti tältä https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZReNP Rajapuomilta näyttää olevan noin 3 kilometriä Kökkelin asemalle |
||||
|
02.12.2024 07:10 | Jari Välimaa | ||
| Virallista tietoa Porkkalan rajavartiostosta https://rajamedia.raja.fi/-/porkkalan-pakkovuokraus-loi-uusia-haasteita-sotien-jalkeisen-rajavartiolaitoksen-toimintaan | ||||
|
|
02.12.2024 07:06 | Jari Välimaa | ||
| Ei Sr3 kulje polttomoottorinsa voimin vaan polttomoottorit pyörittävät generaattoreita ja veturi liikkuu aina sähkömoottorin voimin. Polttomoottori voitaisiin poistaa ja korvata polttomoottori/generaattori sekä diesel-säiliö akkujärjestelmällä. |
||||
|
|
02.12.2024 06:56 | Joonas Kauppinen | ||
| Missä tämä rajapuomi on sijainnut tarkalleen? | ||||
|
02.12.2024 06:45 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan M. Nummelinin kirjoittamasta Rantarata -kirjasta apuja? | ||||
|
|
02.12.2024 05:34 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tulee mieleen tapparan logo, terveiset Jokerien ja HIFK kannattajille että tulkaa kokeilleen ja hakekaa vauhtia sieltä Helsinki areenalta jonka saitte R takasin...Tappara palauttaa palauttaa teidät lähtöruutuun. | ||||
|
|
02.12.2024 05:33 | Jouni Halinen | ||
| Kyllähän toimittajan höpöhöpö puheet ovat hyvinkin mahdolisia, hän kun on laatinut selostuksen vasta "konttorilla" valmiiksi leikattuun filmimateriaaliin, ja onko hän ollut edes kuvauskeikalla mukana?. Eli uskon että Petri ja Elias ovat vallankin oikeassa. Mulla kun ei oikein riitä tietämystä, että miten noita vetureita oikein eestaas "pyöriteltiin ja hyöriteltiin". Tepolle: jos sanotaan että mies on parhaassa vedossa 100 vuotiaana, niin minä olen vielä aivan pahanen pojankloppi, on vielä rapiat 30 vuotta siihen ikään. Mutta en tosiaan tajunnut että tuollainen "koirankoppikin" voi olla vesitorni. |
||||
|
|
02.12.2024 05:01 | Jouni Halinen | ||
| Noissa videoissa näkyy (näitähän en voi esille laittaa kun ne ovat ohi aiheen), että heti kun palautuksesta ilmoitettiin syyskuussa -55, niin ihmiset saivat mennä vapaasti aivan rajapiikkilankaan kiinni. Yhdessäkin kohtaan videota 20/30 nuoren joukkio on aivan rajassa kiinni. Neuvostoliitossa kielletty raja-alue saattoi olla kymmeniä kilometrejä syvä, miten lie tänäpäivänä venäjällä. Eikö venäjä pyri nyttemmin rajoittamaan ihmisten poistumista maasta, ainakin tykin ruuaksi kelpaavien nuorten miesten kohdalla toimitaan näin. Toinen hullu juttu on se, että venäjän kansalaisuudesta luopuminen (kaksoiskansalaiset) on tehty käytännössä mahdottomaksi. Näin putin pitää mm. Suomessa "plakkarissa" näitä ihmisiä, joita hän sitten lähtee "auttamaan" kun Suomalaiset "fasistisiat" heitä alkavat vainoamaan. Mikolle: Juna on tulossa satavarmasti lännestä (vuokra-alueelta) itään sen näkee kun katsoo videota laajemmin. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/172102?u=1809 Suomalainen rajavartija on avannut rajapuomin jotta vasemmalta tuleva juna (tässä kuvassa) pääsee takaisin "koti Suomeen" |
||||
|
|
02.12.2024 04:54 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kiitän kaikkia jotka tarjoavat minulle oppitunnit paikallistuntemuksesta, Espoossa olen asunut virallisesti 3 vuotta. Historia kiinnostaa minua. | ||||
|
|
02.12.2024 04:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kuvasta päätellen on saapumassa kauklahteen Helsingin suunnasta, maaston muodot täsmäävät, tuolloin rata kulki vanhaa linjaa josta on vieläkin jäänteitä jäljellä joka toimii nykyään huoltotienä ja loppu Esspoon suuntaan kevyenliikenteen väylänä. | ||||
|
|
01.12.2024 23:32 | Petri Nummijoki | ||
| Veturikattila vaati kai paikalliskäytössäkin vähintään lämmittäjän koulutuksen omaavan henkilön kattilaa hoitamaan? Esim. Kirkkonummella näin lienee ollut mutta oliko sitä pienemmillä liikennepaikoilla, joissa ei yöpynyt vetureita? | ||||
|
|
01.12.2024 23:25 | Petri Nummijoki | ||
| Kai tuollakin oli jonkin levyinen rajavyöhyke suomalaisten puolella eli kuvaaja on voinut päästä erikoisluvalla vaikka 50 m tai 100 m lähemmäs rajaa kuin tavallinen siviili? Toki Suomen alueella pysytellen silti. | ||||
|
01.12.2024 23:24 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Eikös tämä ole entinen Tka6 166, jonka hytti oli joskus poltettu ja joka myytiin varaosahytin kera Viroon vuonna 2012? Virossa tästä käytetään jostain syystä numeroa 169. |
||||
|
|
01.12.2024 23:16 | Jouni Halinen | ||
| Tota huomiotasi vastaan sotii se, syksyllä 1955 alue oli vielä tiukkaan vartioitua sotilasaluetta, ei sielä kuvanneet neukit itse puhumattakaan Suomalaisista. Luithan komenttini kuvasarjan esittelytekstissä "Ilmeisesti 2 henkilöa (Suomalaista) jotka olivat eksyneet vuokra-alueelle eivät enää koskaan palanneet takaisin Suomeen". |
||||
|
|
01.12.2024 23:11 | Eljas Pölhö | ||
| Vesisäiliöitä lämmitettiin monenlaisilla kattiloilla, oli Rapid-kattiloita ja veturikattiloita ja joskus jotain siltä väliltä. Kaikki lämmityskattilat niiden tyypistä riippumatta oli numeroitu samaan sarjaan veturikattiloiden kanssa. Lämmityskattiloissa tuli heti 1860 käyttöön numero: VV## (eli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja järjestysnumero 01 alkaen). Jos selostaja puhuu niinkuin asia on, niin silloin veturin pitäisi työntää vaunujono tästä kohti Karjaata. Myös suomalaisen veturin olisi pitänyt työntää vaunut Kauklahden asemalle. En usko näin tapahtuneen, joten selostus liittyy johonkin toiseen otokseen eikä toimittaja ilmeisesti pitänyt tärkeänä vastaako kuva ja puhe toisiaan, koska veturinvaihtoa kuitenkin tehtiin molempiin suuntiin kulkeviin juniin. |
||||
|
|
01.12.2024 22:55 | Mikko Mäntymäki | ||
| 500-750 tonnia liihkahti aika hyvin kun antoi 1300-1400A virtoja, matkustajilla taisi olla hauskaa kun käytetään 2000tn tavarajunan vetämiseen vaadittavia virtoja. Tosin kiihdytyksessä ei hiekoiteltu. | ||||
|
|
01.12.2024 22:42 | Tauno Hermola | ||
| Talvella vesisäiliöitä piti epäilemättä lämmittää. Miten se tapahtui? Puilla tietenkin, mutta millaisilla kattiloilla? | ||||
|
|
01.12.2024 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Kökkelistä on mukava nähdä vanhoja kuvia, kiitoksia Jouni latauksesta! | ||||
|
01.12.2024 22:34 | Lasse Holopainen | ||
| Etelään tuo menee. | ||||
|
|
01.12.2024 22:24 | Mikko Ketolainen | ||
| Suuntana pohjoinen vaiko etelä? Vaihtoehdoiksi tarjoan T3495 Vuosaari-Äänekoski. Jokela 10:07 → 9:26 -40 10:07 → 9:57 T3492 Äänekoski-Vuosaari. Jokela - 17:32 → 17:35 Toki vielä olisi vaihtoehtoina kolmaskin "Vuosaarelainen", eli T3493, sekä T3775, Vuosaari-Tampere tavara, mutta näiden kulkuaikaan ei enää aurinko tuskin paistanut, ainakaan näin "kirkkaasti" T3493 kello 21.28 ja T3775 kello 22.30. |
||||
|
|
01.12.2024 22:19 | Jouni Halinen | ||
| Tässäkin selostaja sanoo, että "venäistä veturia vaihdetaan Suomalaiseen". Jos toisin on niin selostaja puhuu sitten paskaa. Eli viellä kerran kaikki kuvatekstit perustuvat selostajan sepustukseen. | ||||
|
01.12.2024 22:12 | Heikki Jalonen | ||
| Haastattelua mikrofoni kourassa tekemässä YLEn toimittaja Kalevi Kilpi. Mukana juttukeikalla oli myös toinen radiotoiminnan legenda, Martti Silvennoinen. | ||||
|
01.12.2024 21:57 | Heikki Jalonen | ||
| Taitaa olla punainen lakinpäällinen, joten suorittajasta on kyse. Kellossa on tekstiä, mutta aivan kuin siinä olisi kyrillisiä merkkejä? Jos niin on, niin silloin kello on vasta (pronssin väriseksi) maalattua valuterästä. Neuvostotodellisuudessa pronssi nimittäin oli materiaali, joka oppi kävelemään. Samasta syystä venäläisen kaluston valmistajankilvet ja muut laatat ovat valurautaa... | ||||
|
|
01.12.2024 21:56 | Veeti Saukkonen | ||
| minulla tuli mieleen tästä kuvasta titanic elokuva :D | ||||
|
01.12.2024 21:48 | Heikki Jalonen | ||
| Linjurin tietä tukkii 1952 Packard. Harvahampaisuuden perusteella Patrician 400. Äveriäämpi auto edelleen vuonna 1956, ehkä jopa Valtioneuvosto- tai maaherratasoa. | ||||
|
01.12.2024 21:47 | Otto Tuomainen | ||
| Eilen 30.11. tätä Lhota pod Horamin seisaketta on palvellut neljä junaa. Praha - Týn nad Vltavou välillä ajettiin pikajunapari sekä lisäksi Týn nad Vltavou - Číčenice välillä yksi pari. Tšekissä ajetaan paljon erilaisia joulujunia. | ||||
|
01.12.2024 21:46 | Veeti Saukkonen | ||
| joo oli! | ||||
|
01.12.2024 21:40 | Reijo Salminen | ||
| Siis tuollaisen ovat kehdanneet tuoda vielä asennettavaksi paikoilleen, valu aivan törkeää tekoa. Tulee mieleen muuan edesmennyt eteläafrikkalainen tuttavani, joka aina kommentoi kun oli putkivuoto tai muu vesivahinko että: "It is famous finnish plumbing!" | ||||
|
|
01.12.2024 21:35 | Petri Nummijoki | ||
| Vai olisiko juna tulossa Kauklahdesta ja menossa Karjaalle päin? Muissa Kauklahden kuvissa näyttäisi veturi tulevan Karjaan suunnasta Kauklahteen tenderi edellä ja konduktöörivaunu on Karjaan puoleisessa päässä. Veturi- ja vaunujärjestyksen puolesta sopisi, että tässä matkaa tehdään Karjaan suuntaan ellei sitten veturi- ja vanujärjestystä ollut tapana vaihdella mielivaltaisesti. | ||||
|
01.12.2024 20:22 | Jouni Halinen | ||
| Siihen, että juna on tullut toisessa kuvassa olleen puomin kohdalle eli puomi ja Espoo ovat kuvaajan selän takana. | ||||
|
|
01.12.2024 19:51 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö 850 A:n virta eli noin 165 kN:n vetovoima (ilman kentänheikennystä) ollut raja, jonka 1990-luvulla asennetut lämpötilavahdit sallivat Sr1:lle pitkäkestoisena vetovoimana? Tätä suurempaa vetovoimaa ei kai voida saavuttaa kuin tavarajunanopeuksilla (alle 80 km/h) siitäkään syystä, etteivät Sr1:n tehot riitä. Toisin sanoen lieneekö moottoreiden kuumenemistaipumuksilla matkustajaliikenteessä mitään käytännön merkitystä? Ennen Sr2-vetureiden käyttöönottoa, kun painavimmatkin pikajunat vedettiin Sr1:llä, esiintyi viikonloppuruuhkan pisimmissä 15-17-vaunuisissa sn140-junissa yleisesti Sr1-paria. Nopeimmissa IC-junissa saattoi olla pariveto jo hieman lyhyemmillä 12-14-vaunun kokoonpanoillakin. Käsittääkseni syy ei kuitenkaan ollut moottoreiden kuumenemisessa vaan suuremman tehon mahdollistamassa paremmassa kiihtyvyydessä ja ehkä liukkailla keleillä myös kitkavoiman parantumisessa, kun vetoyksikön paino tuplaantui. |
||||
|
|
01.12.2024 19:27 | Petri Nummijoki | ||
| Eli kun kuvatekstissä ainakin tällä hetkellä lukee, että venäläinen veturi vaihdetaan suomalaisen tilalle niin oikeasti ollaan vaihtamassa suomalaista veturia venäläisen tilalle. Hyvä tilannekuva joka tapauksessa. | ||||