Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.09.2024 15:47 | Eljas Pölhö | ||
| Vauxhallin Opel-versiot esiteltiin n. 1975. Silloin Vauxhall Cavalier oli lähes sama kuin Opel Ascoma ja Manta (valmistettu 11/75-10/88). Vauxhall Carlton oli sama kuin Oper Record (valmistettu 10/78-10/86). Vauxhall Royale oli sama kuin Opel Senator, vuodesta 1984 myös Vauxhall Senator, jolloin merkkiä vaihdettiin tarpeen mukaan vaihtamalla Opel tai Vauxhall laatta (badge). Vauxhall Cavalier 3 oli taasen sama kuin Opel Vectra (10/88 lähtien). Vauxhall Astra oli Opel Kadett (2/80 lähtien). Kalleimmassa hintaluokassa Vauxhall Viceroy oli sama kuin Opel Commodore (10/80-2/82). | ||||
|
|
07.09.2024 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Opel Vectraa alettiin valmistaa vasta 1988, sekoitatko Asconaan tai Rekordiin? Omega taisi tosin korvata Rekordin jo 1986. Brittiautojen suosio Suomessa perustui siihen että koska Britannia ja Suomi olivat saman EFTA -vapaakauppaliiton jäseniä niin tullit olivat pienemmät kuin EEC:stä tuodut autot. Kun Britannia erosi EFTAsta ja liittyi EEC:hen 1973 niin suosio tyrehtyi. Suomi solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa 1974 mutta se ei parantanut brittiautojen menekkiä koska länsisaksalaisia ym EEC:ssä valmistettuja koski siitä lähtien samat tullit. |
||||
|
|
07.09.2024 12:55 | Jouni Halinen | ||
| Kusiaisen (pompannappi) kanssa kävi niin, että auton myyminen kiellettiin Ruotsissa syynä aivan onneton turvallisuus, lopullinen tarkka syy oli se että etäisyys tuulilasin reunapilarista kuljettajaan oli liian pieni?, ilmeisesti oli pakko keksiä jotain. Ko. autot (uudet) dumpattiin tietenkin Suomeen. Tämän luin aikoinaan Teknarista. Vähän samoin kävi Datsun 100 amppeerin kanssa, niiden kauppa takkusi pahasti Euroopassa ja lopulta Aroyhtymä osti kaikki "ylimääräiset" autot Suomeen. Tämä tapahtui 1978 (+/- jotain). Tämän jälkeen niitä myytiin sitten monta vuotta ja vuosimalliksi ilmoitettiin aina rekisteröintivuosi, Voipi olla että liikenteessä on vieläkin vuosimallia "1981" olevia yksilöitä. Hauska juttu on myös se, että Opel Vectran (valmistusmaa Saksa) myynti kävi 80-luvun puolivälissä (Suomessakin) kuumana. Tämän johdosta ”Vectoreita” alettiin valmistamaan myös Vauxhallin tehtailla (Englannissa). Autot olivat tosi hyvin ”naamioitu”, mutta yhtä asiaa ei oltu huomattu. Meikkipeili näissä ”Vectoreissa” oli väärällä puolella eli vasemmalla puolella. Autokauppias sitten kurkkasi aurinkolipan taakse. Tämä tietenkin vaikutti autoliikkeen haluihin (vaihtohyvitys) ottaa ko. auto vaihdossa, näin tiukasti eli vielä 80-luvulla käsitys Englantilaisten autojen laadusta. Sama juttu taisi käydä 60/70-luvun taitteessa joko Ford Escortin tai Opel Kadetin kanssa, kuka muistaa, että kumman? Vastaan hetimain itselleni. Netistä poimittua: ” Ensimmäisen sukupolven (1967-1975) Ford Escort mallia tuotiin Suomeen Englannista, Saksasta ja Belgiasta, mutta rekisteröintitilastoissa kaikki ensimmäisen sukupolven Escortit kirjattiin brittiläisiksi”. Eli kun olit ostamassa käytettyä tai uutta autoa itsellesi, niin pienellä ”salapoliisityöllä” (runkonumero) sait selville valmistusmaan |
||||
|
07.09.2024 10:43 | Eljas Pölhö | ||
| Minä ehdin matkustaa harmailla kiitojunarungoilla noin 15 vuoden ajan. Oman muistikuvan mukaan niiden kulkuominaisuudet eivät olleet ainakaan paremmat kuin uudemmissa puuvaunuissa. Kulku oli usein varsin pomppivaa, mutta ajan myötä parani telien jousituksen (tms) muutosten jälkeen ja asiaan vaikutti tietysti ennen kaikkea ratojen kunnon paraneminen. | ||||
|
07.09.2024 10:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1969 Nummelassa myytiin 2539 matkalippua, joista 5 oli kuukausilippuja. Odotussali oli suljettuna 60-luvun alussa klo 20:40-6:20 ja vuosikymmen loppupuolella 18:10-6:45. Vaunukuormia 1969 saapui 300 kpl. Pääasialliset tuontitavarat olivat maatalouskoneet, lannoitusaineet ja paperipuut. Vaunukuormia 1969 lähti 278 kpl. Lähtötavaroita 60-luvulla olivat (ml. kappaletavara) vilja, langat, lelut, harmoonit, tiesuolat, sokerijuurikkaat, huonekalut ja valaisimet. Kappaletavaraa (pääasiassa VR autolla) saapui 770 tonnia ja lähti 612 tonnia. Asiakaslistalta löytyy Osl Aura, Rakves Oy, Dollytex Oy, Harmoonitehdas, Radioasema, Turengin Sokeritehdas, TVH, Vihdin Sähkö Oy, Nummelan Lämpö-Huolto, Alppi & Torenius ja 60-luvun alkupuolelta lisäksi Snellgren Oy ja Metsäliitto. |
||||
|
07.09.2024 10:17 | Eljas Pölhö | ||
| Raide I oli K30 kiskoilla koko 1960-luvun ajan. Sen hyötypituus oli 539 m ennen rataosan raskasta kiskotusta ja sen jälkeen 400 m. Raide II oli läpikulkuraide, hyötypituus 530 m ennen kiskotuksen muutosta, sen jälkeen ensin 750 m ja lopulta 807 m. Raide III muutettiin K30->K43 kiskoille. Vanha hyötypituus oli 450m, uudet 710 ->807 m. Uloin raide, jolla näkyy vaunu, sai pysyä K30 kiskoisena. |
||||
|
|
07.09.2024 09:24 | Timo Arolainen | ||
| Coupe on Toyota Corolla Sprinter. | ||||
|
Kuvasarja: Ykspihlajan vaihtotöitä ja junia |
07.09.2024 08:14 | Jan Jahkola | ||
| Todella hienoja kuvia kesäisessä maisemassa. | ||||
|
|
07.09.2024 07:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sunnuntaina, 28. joulukuuta 1980 varasin istumapaikat itselleni ja tyttökaverilleni juniin P 2 (vaunu Ei 22225) ja P 41 (vaunu Ei 22324), välille Kouvola - Vilppula. Rapsakasti se kävi RAP:llä, Kouvolan aseman lipputoimistossa, reippaan virkailijattaren avulla. Ja väkeä oli junissa tuona päivänä paljon, kuin Yli-Vainion kokoukseen tukkimassa! P 2:ssa vastapäätä istui nuori mies, jolla oli klabbeissaan "kaikkien hiirentappokenkien äidit". Juuri sellaiset, joista Leningrad Cowboys tuli aikoinaan tunnetuksi, heko heko. |
||||
|
07.09.2024 00:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos vinkistä, Timo! Täytyy joskus topata kastamaan. =oD | ||||
|
|
06.09.2024 23:34 | Rainer Silfverberg | ||
| En ole minäkään matkustanut Dm4 - eli harmailla moottorikiitojunilla mutta käsittääkseni ne olivat mukavimmat junat kunnes siniset teräsvaunut ja Dm8 "porkkana" kiitojunat tulivat. Minä tuen kanssa teoriaa että 1960-luvun puolivälistä eteenpäin oli erimallisia 2 lk puuvaunuja reservissä niin paljon että niitä liitettiin sesonkiaikaan pikajuniin ylimääräisinä ilman että niihin olisi myyty istumapaikkoja erikseen. Joulu on tosin voinut olla sellainen juhlapyhä että koko kalusto oli käytössä ja puisiinkin myytiin paikkalippuja, tosin en tiedä toimiko homma vedenpitävästi niin että kaikki maksaneet saivat lippunsa, ennenkuin tietokoneella toimiva paikanvaraus otettiin käyttöön 1970-luvun loppupuolella. |
||||
|
|
06.09.2024 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoakseni myös matkustajatulvaan varautuminen merkitsi sitä, ettei kaikkia just Ei72:n paikkoja buukattu varattaviksi. Viikonloppujunien suosiohan oli takuuvarma. Esimerkiksi häitä, hautajaisia, tasavuosikymmensynttäreitä ynnä muita juhlittiin yleisesti viikonloppuisin. Opiskelija - ja varusmiesliikenteestä puhumattakaan. Lisäksi ennenvanhaan saattoi risteysasemilla olla varalla vaunuja, joita liitettiin lisävaunuiksi juniin. Esimerkiksi 1970 - luvulla Kouvolassa sunnuntaisin Joensuusta tulevaan ja Helsinkiin klo 14.45 lähtevään P 2:een lisättiin vaunuja, yleisesti pari - kolme satapaikkaista Ei:tä. Tätähän nyky - VR ei enää osaa järjestää alkuunkaan. |
||||
|
|
06.09.2024 22:21 | Reijo Salminen | ||
| Sitten pari petteriä, paku ja kuorkki, onkohan tuo coupe joku Datsun tai Toyota? Fiksuja olivat Fiiatin tekijät kun 850 pyöri toisin päin kuin 600, ei onnistunut helppo 'lastutus', autothan oli turvallisuuden irvikuvia, akku keulassa ja polttoainesäiliö siinä päällä. Lämpöä tosin piisasi. | ||||
|
06.09.2024 22:18 | Mikko Ketolainen | ||
| Niinpä, meni esim. Kuljetus Ristimaan siideriä ja lonkeroa "mainostaneet" ajoneuvot Wild Perry ja Octopus pilalle kun joutuivat poistamaan siideri ja lonkero mainosteipit. Onneksi Wild Perryn kylkiin löytyi päärynälimonadi teippaukset, mutta Octopusin kyljissä lukee "vaatimattomasti" 1836 Hartwall Vichy. | ||||
|
|
06.09.2024 22:13 | Petri Nummijoki | ||
| Eli siis Ei/Eit-vaunussa 40 paikkaa myytäisiin tupakoimattomien osastoon ja 24 tupakkapuolelle? Kuulostaa pätevältä selitykseltä kyllä. | ||||
|
|
06.09.2024 22:02 | Petri Nummijoki | ||
| Itse en ehtinyt koskaan harmailla kiitojunilla matkustaa mutta kuvan https://vaunut.org/kuva/125642 yhteydessä käydyn keskustelun perusteella koeajokuljettajana ja kouluttajana toiminut ylimatkaneuvoja Onni Paukkunen piti Dm4-kiitojunan vaunujen matkustusmukavuutta heikkona. Jäihän niiden käyttöikäkin selvästi lyhyemmäksi kuin 72-paikkaisilla Ei-vaunuilla, joskin siihen varmaan vaikutti myös kaluston vähäinen määrä ja poikkeavuus muihin verrattuna. En pitäisi harmaiden kiitojunien käyttöä erityisen intensiivisenä. Koko kaluston valmistumisen jälkeen oli vuodesta 1956 lähtien yhdet päivittäiset kiitojunaparit Helsingistä Kuopioon, Tampereelle ja Turkuun sekä kesäkuukausina lisäksi Helsinki-Savonlinna-kiitojuna. Vuoden 1958 lopulla tuli hieman parannusta, kun Tampereen kiitojuna jatkettiin Poriin ja vuoden 1959 kesäaikataulun alusta asetettiin kulkuun Helsinki-Vaasa-kiitojuna, joskin samalla kertaa kiitojuna poistui Rantaradalta. Näinä parhainakin kausina siis kiertoon riitti kesä-elokuussa neljä runkoa ja muun osan vuotta kolme. Kuopion kiitojunalla jäi tosin Helsingin päähän kääntöaikaa vain noin tunti ja kolme varttia, joten siinä luultavasti pyrittiin kalustotilanteen salliessa käyttämään kahta eri runkoa. |
||||
|
|
06.09.2024 21:58 | Ossi Rosten | ||
| Historian havinaa. Eipä ole enää kaljarekkoja mainosteipein | ||||
|
|
06.09.2024 21:36 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni siitä, että sellainen Eit, joka voidaan korvata 72 Ei vaunulla voidaan myydä vain 64 paikkaisena, jotta myös tupakoivien ja tupakoimattomien paikat menevät myynnissä oikein, eli tupakoimattoman paikan ostanut ei joudu tupakka-osastoon, eikä myöskään myynnissä ole liikaa paikkoja korvaustilanteessa. | ||||
|
|
06.09.2024 19:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Nojaa, moottorikiitojunarunkoja oli 6 kpl ja Dm4 -moottorivaunut mukaan lukien yhteensä 24 kpl täysmetallista matkustajavaunuja. Onhan se vähän satoiihin puuvaunuihin verrattuna mutta niiden käyttöaste lienee ollut omaa luokkaansa ja mukavuudessa varmaan pesivät 72 paikkaiset Ei:t. | ||||
|
|
06.09.2024 18:46 | Timo Salo | ||
| Ihan vinkkinä A-P:lle, että siinä on hyvä ranta n. 100 m Nokialle päin. Omatkin penskat kävi siinä aikanaan kovasti uimassa. Ite kävin enempi uimassa nuorempana (lue 70-luvulla) Ruutanalla, joka on kirkasvetinen lampi n. kilometrin päässä tuolla taustan mäellä. Tuo Kulovesi oli silloin aivan hirveässä kunnossa. Nokian sellutehtaalta laskivat isoja tuubeja myöden kuitujätettä veteen ja siitä muodostui n. metrin paksuisia jopa 5 metrin halkaisijaltaan kelluvia/haisevia lauttoja. Nyttemmin tilanne on ihan toinen... (Luojan kiitos) | ||||
|
|
06.09.2024 18:23 | Petri Nummijoki | ||
| Kysymys ei ollut puuvaunujen käytöstä kaukojunien lisävaunuina vaan aikakaudesta, jolloin 72-paikkainen Ei oli parasta, mitä ns. yleisluokassa oli VR:llä tarjolla. Teräsvaunuja oli vuoteen 1964 asti vain 15 yksilöä käsittänyt mallisarja, joten ne esiintyivät pitkälle 1960-luvulle useammin mainoksissa, kuin liikenteessä. Varmaan paikkalippuja myytiin siihenkin aikaan keskimäärin vähän mutta se ei välttämättä päde 5-10 h matkaan ruuhkapäivinä, joten kyllähän paikkalippujen merkitsemisaseman täytyi tietää, montako lippua voidaan vaunukartoista irroittaa. Mistähän Eit 64-merkintä tulee? Olisiko se voinut alun perin tarkoittaa, että 64-paikkaista Ci-vaunua https://www.vaunut.org/kuva/145932 oli ajateltu käytettävän Eit-vaunun tuuraajana sen jälkeen, kun teräsrakenteisia CEit-vaunuja oli valmistunut siinä määrin runsaasti, ettei Ci-vaunuille ollut enää paljoa käyttöä varsinaisina ensimmäisen luokan osastoina? |
||||
|
|
06.09.2024 18:05 | Jouni Halinen | ||
| Se meni niis että Autonovo toimi maahantuojana ja autoja myytiin osin Hankkijan toimipisteissä https://fi.wikipedia.org/wiki/Autonovo | ||||
|
|
06.09.2024 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös fiiatteja tuonutkin Autonovo - niminen firma? Esiintymän epäilen johtuvan paikallisten alkuasukkaiden mieltymyksistä ja/tai onnistuneesta mainonnasta. 1978 ei vielä ollut tientukkeena "pitelemättömiä petojen sukulaisia"... |
||||
|
|
06.09.2024 16:49 | Pasi Seppälä | ||
| Toisesta kuvasta näkee, että oikeanpuoleisen talon katolla lukee Hankkija. Liittyikö se jotenkin Fiiattien maahantuontiin ja selittäisi pihassa olevan runsaan esiintymän? | ||||
|
06.09.2024 16:16 | Petri Sallinen | ||
| Asun vanhalla omakotialueella, jossa sadevedet ja hulevedet ohjataan avo-ojiin. Avo-ojat taas keräävät alueen vedet radanvarsiojiin, jotka vievät vedet ties minne. Avo-ojien ylläpito on tontinomistajien vastuulla, mikäli avo-oja rajoittuu kahden asuintontin välille. Jos avo-oja on tienvarrella, vastaa sen hoidosta kaupunki. Alueellamme teitä ei ole päällystetty, vaan ne ovat sorateitä. Kun rakentaminen tiivistyy — alueen tehokkuusluku vaihtelee 0,2:sta 0,25:een — ei hulevesiä voi enää imeyttää maaperään eikä avo-ojien kapasiteetti aina riitä. Vielä 30 vuotta sitten rakennusmääräyksissä riitti, että hulevedet johdettiin 1,5 metrin päähän talosta. Nyt hulevesiä varten on rakennettava suljettu putkijärjestelmä, joka johtaa huleveder suurin ylivuotokaivoihin — jotka tulevaisuudessa voidaan liittää viemäreihin. Nyt ne imeytyvät lirumalla ylivuotokaivoista lähimaastoon. Jo 40 vuotta sitten radanvarsiojien kunto oli ongelma. Silloin ne kuuluivat rautielaitoksen ylläpidettäviksi. Kylältämme soiteltiin jatkuvasti ja valitettiin siitä, kun radanvarsiojat liettyvät. Niiden vetokapasiteetti ei riittänyt, vaan salaojavedet nousivat kellareihin. Ratahallinnon virkamies totesi, että mitäs johdatte vetenne radanvarsiojiin — eli haistakaa p. Menneiden aikojen romantisointi on varmaan ihan kivaa, mutta ei auta käytännön ongelmissa tänään. Avo-ojat ja imeyttäminen eivät sitä paitsi ole ainoita keinoja selvittää hulevesiongelmat — eivätkä ne edes aina selvitä ongelmaa. Autoilijat sitä paitsi jatkavat itkeä siitä, kun sadevedet kuluttavat ja syövät alueen sorateitä. Kraaterit ja kuopat ovat kieltämättä melkoisia sateiden jäljiltä. Kolmannes alueestamme on jo asfaltoitu, mutta ei vielä täällä. Samassa yhteydessä alueelle on rakennettu kunnolliset viemärit, jotka johtavat hulevedet pois — saa nähdä, riittääkö niiden kapasiteetti ilmastonmuutoksen aiheuttamat rankkasateet. Samalla myös radanvarsiojat putkitetaan. Rantaradan levityksen yhteydessä entiset radanvarsiojat jäävät uuden radan alle — massiivisiin betoniputkiin. Hulevetemme ja salao-ojavetemme johdetaan tulevaisuudessa avo-ojista kaivojen kautta viemäreihin. Saas nähdä, miten insinöörit ovat osanneet mitoittaa ne. Aikaisemmin edes salaojavesiä ei saanut ohjata viemäreihin. |
||||
|
06.09.2024 15:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pieksämäen vaunuja ja muistelisin Haapamäen kuljettajien ajaneen mierontien lättävuoroja, siis 1970- luvun jälkipuolella. | ||||
|
06.09.2024 15:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, eroa oli nyt ainakin pyöränhalkaisijoissa: 790 mm - 613 mm = 177 mm. | ||||
|
|
06.09.2024 15:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fiiatti - esiintymä ollut runsas, kun herra Tapsa kuvaamassa on käynyt. | ||||
|
06.09.2024 12:33 | Kimmo Huhta | ||
| Oliko täällä Lappeenrannan oikoradan valmistumisen jälkeen enää mitään risteysasemalle ominaisia vaihtotöitä? Että olisi Vainikkalan suunnasta tulevia junia pätkitty ja saaduista vaunuista koottu Simolasta Lappeenrantaan meneviä junia? (Ja sama toisin päin.) | ||||
|
06.09.2024 12:30 | Niklas Sjöblom | ||
| Kas, olen päässyt mukaan kuvaan; istun tuossa ratikan ensimmäisen avattavan ikkunan kohdalla. Tuttu on myös Heraldin kuski, joka on antanut autolleen nimen Harald. | ||||
|
06.09.2024 11:34 | Panu Breilin | ||
| Ainakin vielä 2013 Pyhäkummusta tuli sinkkirikastetta tuonne sinkkitehtaalle. Siihen aikaan päivystäjä kävi sinkkitehtaan raiteella noin kerran viikossa. | ||||
|
Kuvasarja: Ykspihlajan vaihtotöitä ja junia |
06.09.2024 11:25 | Panu Breilin | ||
| Epäilisin, että noiden liikkumis- ja oleskelurajoitusten kartat eivät ihan vastaa sitä, että millä alueella liikkuminen on todellisuudessa kielletty. Esimerkiksi Kotkassa koko Kotkansaaren edustan merialue on liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta, eli kartan mukaan Kotkansaarelta ei saisi lainkaan poistua merelle. Mutta eihän se todellisuudessa niin mene. Eli noihin liikkumis- ja oleskelurajoituksiin liittynee jotain sellaisia ehtoja mitä ei ole ainakaan julkisissa dokumenteissa kuvattu. Voi hyvin olla, että Ykspihlajassakin esimerkiksi nuo aitaamattomat metsäalueet ratojen lähellä ovat todellisuudessa sallittua vyöhykettä - tai sitten ei. Vilkkaassa ulkoilukäytössä ne metsät olivat ainakin entisaikaan. |
||||
|
06.09.2024 11:18 | Rasmus Viirre | ||
| Vähän piti kerrata kemiaa.. Nestekaasua ei näissä ole. Ammoniakki on kyllä huoneenlämmössä ja näissä vaunuissa olomuodoltaan kaasu, muttei se ole LPG nestekaasua. Näissä siis oikealta termiltään kaasuvaunuissa voidaan kuljettaa myös sitä, ja VR Transpointin kaluston nettisivuilla puhutaan vain nestekaasuvaunuista. Tarkemmin kun omiakin havaintoja katsastaa niin vaunuissahan lukee mustalla että ammoniakkia. | ||||
|
|
06.09.2024 11:16 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin kysymykseen vastattaessa täytyy lisäksi muistaa, että kaukojunien vaunujärestyksessä löytyi myös vaunuja joiden vaihto oli mahdollista. Esimerkiksi Eit vaunun korvausmahdollisuus 72 paikkaisella Ei vaunulla. Ne oli merkitty muistaakseni Eit 64. | ||||
|
06.09.2024 07:52 | Lari Åhman | ||
| Komea kuvasarja itsellenikin tutuista junista Tuomaksen tapaan laadukkaasti esiteltynä ja kuvauspaikkoihin perehtyen. Kuvateksteistäkin löytyy aina sopivasti informaatiota. Tätä junaa nähtävästi säännöllisesti kiskostaan Sr1-parilla, muihin riittää sitten yksi Vectron. | ||||
|
05.09.2024 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Hieno alkusyksyn otos! | ||||
|
|
05.09.2024 22:29 | Eljas Pölhö | ||
| Matkustajaliikenteen junissa oli vakiokokoonpanot, joista kävi ilmi vaunutyypit ja niiden paikkaluvut, 1950-60-luvuilla kuten vuosikymmenet aikaisemmin ja myöhemmin. | ||||
|
05.09.2024 22:15 | Leevi Halonen | ||
| Minä myös ensimmäisellä luokalla. :) | ||||
|
|
05.09.2024 22:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Paikkalippuja myytiin mitättömän vähän muihin juniin kuin kiitojuniin, ja puuvaunuihin sitäkin vähemmän, joten en usko että kaltustonkäytön suunnittelija menetti yöuniaan jos Ei -vaunujen eri versioita junarungossa sekaisin. | ||||
|
|
05.09.2024 22:01 | Joonas Kauppinen | ||
| Jimi, samoin minäkin luulin lapsena. :) | ||||
|
05.09.2024 21:52 | Arttu Kokkonen | ||
| mun mielestä hienoa, että yksi jätetty vanhaan tyyliin. | ||||
|
|
05.09.2024 21:37 | Petri Nummijoki | ||
| Olikohan 72-paikkaisilla Ei-vaunuilla 50- ja 60-luvuilla omat vakiojunat, joissa näitä käytettiin? Näin voisi kuvitella, että paikkalippuja tiedettiin myydä oikea määrä. Vai myytiinkö tarvittaessa 100-paikkaiseen vaunuun paikkalippuja vain 72 paikan edestä? | ||||
|
|
05.09.2024 20:55 | Simo Virtanen | ||
| Kalliala ajoi Volvo XC60 T8:lla ja nyt odotettavissa kymppitonnien lasku. Eikä ole vakuutusyhtiöstä asiassa apua. https://yle.fi/a/74-20109616?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share |
||||
|
05.09.2024 19:41 | Timo Salo | ||
| Sattumana uskomaton taideteos... | ||||
|
|
05.09.2024 19:27 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevä otos | ||||
|
|
05.09.2024 18:47 | Markus Selin | ||
| Linjan matkustajamäärien odotetaan kasvavan syksyn aikana ja nivelvaunuissa on paljon vähemmän istumapaikkoja. Kokonaispaikkamäärä tosin taitaa olla vain hitusen pienempi. | ||||
|
|
05.09.2024 17:43 | Timo Salo | ||
| Lasse on pitkälti oikeassa... Ennenvanhaan joka paikka ojitettiin ja isännät kävi pelloillaankin katsomassa, että myös salaojien purkuaukot oli auki. Kaupunkeihin/ruuhkataajamiin on kuitenkin ehkä hankala järjestää kovin monimutkaista ojitus-/salaojajärjestelmää. Asfaltti tosiaan vielä kerää pistemäisiä tulvia ihan kiitettävästi... (Kuten nuo alikulut) | ||||
|
|
05.09.2024 17:15 | Lasse Reunanen | ||
| Nämä paikalliset sadekuuron aiheuttamat "tulvat" johtuu vain ja ainoastaan pakkomielteestä päällystää joka paikka asvaltilla, kotona ei juuri edes lammikoita näkynyt, kun lähimmälle päällystetylle tielle on kaksi km matkaa. Kaupungissa suvun talo on juuri tuon pahimman sateen alueella ruutukaava-alueella, mutta kun on nurmikkoa ja murskepiha, niin eipä pihalla tai alakerrassa ollut yhtään tulvaa. | ||||
|
05.09.2024 17:13 | Timo Salo | ||
| Kiitos Juhana, olet nähnyt kovasti vaivaa... Nyt loppui kinaaminen täällä! Voi mennä ulos katsomaan/ihmettelemään, että onko hyvä, kun on tämmöiset kelit 5/9...? | ||||
|
05.09.2024 17:12 | Altti Rankka | ||
| Todella hieno kuva! :) | ||||
|
|
05.09.2024 17:11 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunujoki ylitettiin aikanaan hyvin läheltä Liekovettä. Siellä on ollut pitkään (on ehkä vieläkin) jäänteitä vanhasta sillasta, ainakin sen maatuista. | ||||