Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.08.2024 07:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Puolikkaille toki pudotetaan, ettei häikäistä vastaantulijaa. Paiskarin kokonaan sammuttaminen sen sijaan on toinen tarina. Höyryveturiaikaan se oli ehdoton tapa, sisältäen viestin: »Olen sivulla.» Nykyäänkin sitä vielä joskus näkee. Mitä vanhemman kaartin kuljettajista on kyse, sen visummin se on selkäytimiin jynssätty tyyli, joskin harva niitä junankeulan lamppuja enää eläkkeeltä prätkyttelee. Uudempi kalusto ei varsinaisesti tue tätä siipipyörävaltionrautateiden tapaa. Jos esim. Edo-tötteröstä sammuttaa keulasta paiskarin, muuttuvat samalla perän punavalot eli loppuopastelyhdyt valkoisiksi puskinvaloiksi, jolloin näyttää kuin juna muuttuisi vaihtotyöyksiköksi. | ||||
|
07.08.2024 01:14 | John Lindroth | ||
| Pekka on tyylikäs myös tenderi edellä,hyvä kuva ja hyvä tuo suuri valonheittäjä! | ||||
|
07.08.2024 01:06 | John Lindroth | ||
| Tässähän on tunnelmaa!Ehkä nuo kaikki kolme odottavat pääsevänsä joskus takaisin kunnon toimiin! | ||||
|
07.08.2024 00:49 | Lasse Holopainen | ||
| Joku selkeästi näkyvä väri keulassa olisi hyvä. Sillon ennen hyvään aikaan kun junat oli edestä keltaisia, niin ne kyllä näki kunnolla. Ja syy siihen väritykseen oli VR:ltä järkevä: n e ä-kkyvyyttä piti parantaa turvallisuuden vuoksi. Nyt noi kalustonhankinnat VR:n kanssa on yleensäkin vähän tämmösiä: -Me ostettiin nyt sarja uusia junia. -Toimiiks ne? -En mä tiiä, mut tämmösii ne siel etellässäki käyttää, ku mä olin siel valtion maksamalla etelänmatkalla. -Mitenkä matkustusmukavuus? -En mä tiiä, kylhän näis nyt penkit on. -Mitenkä verrattuna Pasilan Konepajan penkkien testattuun ergonomiaan? -En mä tiiä. -Miten laatuvertailu? -No siis oon mä junalla menny, mut en mä tiiä mikä se oli. |
||||
|
07.08.2024 00:29 | John Lindroth | ||
| Itse asiassa tuo varsinkin Suomessa vallalla oleva tuhoamisvimma kohdistuu huomattavasti raitiovaunuja laajemmalle kuin voimme kuvitella! Yhtenä argumenttina käytetään rakennuksista puheen ollen esimerkiksi hometta! Kirjoitin aikanani Taloussanomiin että silloinhan kaikki Britannian vanhat linnat ja koko Venetsia täytyisi purkaa! Jostain syystä en saanut yhtään vasta-argumenttia edellämainitusta puheenaiheesta! Yksi nykyinen argumentti on se käyttöikä,mikä se lieneekin. Yksi tohtori paljasti että nyky digielektroniikan käyttöikä on 10v(silloin rahastetaan uudelleen/ohjelmoitu vanheneminen/kuuluu yrityssalaisuuksien piiriin)).eli ikuinen talouden ikiliikkuja on keksitty! Putkimieheltä kuulin tarinan nykyisistä ohuista kupariputkista jotka kestää n.10v. muutama viikko sitten.Mikäli jokin tuote kestää enemmän kuin sen on tarkoitus,ilmoittakaa siitä välittömästi päämajaan!(pieni huumori lienee sallittua/unohdin siitäkin täytyy pyytää lupa päämajasta) |
||||
|
|
07.08.2024 00:08 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä näihin jotain piristystä kaipaisi.. jotain valkoista vauhtiraitaa tms. Ainut plussa maalauksessa on isosti kirjoitetut numerot sekä keulassa, että sivuilla. Helpottaa vetureiden tunnistusta etäältä kiitettävästi. (Vrt. Sr3 ja Sr2) | ||||
|
07.08.2024 00:08 | Tuomas Pätäri | ||
| Kävin paikalla ja Pendoa tuohon ei ole tullut, mutta tila on täytetty Deevereillä jotka aiemmit ovat varmaankin olleet muualla konepajan alueella. Siinä oli nyt mm. 2736, 2531, 2759, 2705, 2714, 2713 ja 2710. | ||||
|
|
06.08.2024 23:32 | Matias Kauramäki | ||
| Noh, nämä on sentään viety romuttamolta jonnekin väliaikaiseen varastoon odottamaan jatkoa. Vaikuttaa kuitenkin hankalalta, jos säätiön perustaminen on ainoa keino pelastaa nämä romutukselta. Rahoitus säätiöllä pitäisi vielä löytää jostain muualta kuin Helsingin kaupungilta tai Kaupunkiliikenteeltä. En vain pysty ymmärtämään tätä Helsingin kaupungin vimmaa tuhota historiaa. Kalasataman design keinuun kuitenkin löytyi kaupungin kassasta 300.000 euroa ilman mitään ongelmaa. Kaupungilta on myös löytynyt rahaa muihin yhtä ihmeellisiin hankkeisiin, kuten Espalle sijoitettuihin palmuihin, joilla on yritetty elävöittää kaupunkia. En ymmärrä miksi päättäjät eivät tajua, että vanhat ratikat elävöittävät kaupunkia paremmin ja kiinnostavat turisteja. Töissä meillä kävi juuri yritysvieraita Intiasta. Kukaan heistä ei maininnut Espan palmuja tai muita kaupungin elävöittämishankkeita. Mutta monet mainitsivat ratikat, kun kysyin mistä olivat Helsingissä innoissaan. Ilahduttavaa huomata, että myös artikkelin kommenteissa, monet muutkin ovat tajunneet, että vanhat ratikat ovat sijoitus tulevaisuuteen: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010601629.html |
||||
|
|
06.08.2024 23:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Pitääkö nykyään pudottaa puolikkaille ja sammuttaa valoheitin kun mennään "sivulle". | ||||
|
06.08.2024 22:53 | Lasse Holopainen | ||
| Monomeerisyys | ||||
|
|
06.08.2024 22:37 | Lasse Holopainen | ||
| Mitäköhän se VR oikeen miettii kun maalaa veturit täysvihreiksi, eihän niitä n e ä tasoristeyksistä. | ||||
|
06.08.2024 22:15 | Sauli Vähäkoski | ||
| Mitä uutisissa on kerrottu, sinne Turkuun on kuulemma joskus myöhemmin tulossa ihan oikeakin matkakeskus. | ||||
|
06.08.2024 22:11 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä lakko koski neljän viikon ajan myös rautatieliikennettä https://vaunut.org/kuva/96136. Joitain erikseen sovittuja junia silti ajettiin. Isäni oli tuolloin junanlähetyksessä Lapualla ja siellä kulki lakon aikana Vv15-veturin vetämä sotilasjuna. Sen kanssa sattui vaaratilanne, kun ratavartija oli jättänyt ratapihan päähän resiinansa kiskoille. Resiina huomattiin asemalta samoin kuin kuljettajan toimesta vasta siinä vaiheessa, kun juna ohitti jo asemaa eikä mitään näyttänyt olevan enää tehtävissä. Ratavartija kuuli kuitenkin junan tulon ja ehti viime hetkillä paikalle nostamaan resiinansa pois kiskoilta. Ratavartija tuli sen jälkeen asemalle ja totesi, että pitäisihän sitä muistaa, että juna voi tulla koska tahansa myös rautatielakon aikana. | ||||
|
|
06.08.2024 22:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on tämä elokuu. Yöt alkavat olla jo melko mustia, mikä saa junankeulan valot näyttämään kirkkaammilta kuin ovatkaan. Jos olisi ollut täydet lamput, ei kuvassa näkyisi paljon muuta kuin valkoista. | ||||
|
|
06.08.2024 22:01 | Mikko Mäntymäki | ||
| Käytöstavat on unohtuneet kun ei viitsi puolikkaille vaihtaa. | ||||
|
|
06.08.2024 21:30 | Miitre Timonen | ||
| Olenko väärässä, jos sanon, että missään muualla maailmassa ei ole tällaista viritelmää, että rautatieasema laitetaan viereiseen lounaskahvilaan? Toki parannus vallinneeseen tilanteeseen, mutta onhan tämä naurettava ratkaisu. Ja mikä ihme tämä Logohubkin on. Kummallista viritelmää vain lisää, ei matkakeskusta tulossa ainakaan 10 vuoteen, busseihinkin jonotetaan täällä räntäsateessa. Oikean aseman pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta kyllähän suomalaisille ja varsinkin turkulaisille riittää vähempikin. | ||||
|
06.08.2024 19:22 | Sauli Vähäkoski | ||
| Viimeinen Turun perinteiseltä päärautatieasemalta lähtenyt matkustajajuna oli maanantaina 05.08.2024 aikataulun mukaan kello 6.54 lähtenyt IC 905 Tampereelle veturinaan Sr2 3212. | ||||
|
|
06.08.2024 18:41 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Turun ratapiha-uudistus on minusta muuten oikein hyvä, mutta olisin toivonut että Turun asemarakennus olisi säilynyt asemana. Turun asemarakennus joutuu nyt "Turun taudin" uhriksi, vaikka sitä ei puretakkaan. En pidä Logohub-rakennuksen ulkoasusta. Asema-rakennus on tietyllä tavalla kaupungin käyntikortti. | ||||
|
06.08.2024 17:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Kolme- ja puolitonninen (T 3500) tuli samaten yöllä Turkuun kolmella (toivottavasti terveellä) muinaisdeeverillä, joten tämä oli odotettavissa. Selvästikin kysymyksessä on Ukin ja Turun päivystyslaitosten vaihto-operaatio eli kunnossapidon piiriin ohjaus. | ||||
|
06.08.2024 17:19 | Jari Välimaa | ||
| Jos näkee negatiivisenä tulevaisuuden. Itse näen vain ilmalämppöpumppuja, jotka hoitavat sekä lämmityksen ja viilennyksen eikä kaupungin energialaitosta enää tarvita vaan energia tulee kesäisin aurinkopaneeleista joita Suomeen on tulossa niin paljon että hoitavat myös Saksan energiatarpeet : näin Fingrid puolivuotiskatsauksessa (Suomen max tuotanto on 15 GW nykyisin.) "Sähköntuotannon liityntäkyselyjen määrä on viime vuoden vastaavasta ajankohdasta kasvanut merkittävästi ja niiden kokonaiskapasiteetti on nyt 411 GW, josta katsauskaudella tulleita kyselyitä 49 GW. Valtaosa kyselyistä liittyy maatuulivoimaan, mutta myös merituulivoiman ja aurinkovoimalaitosten liityntäkyselyjen määrä on kasvussa. Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla sähköverkkoon liitettiin uutta uusiutuvaa tuotantoa 585 MW (772 MW)." Hulevedet taas tarvitsevat uudet siirtolinjat kuten omakodeissa ovat huomanneet. |
||||
|
|
06.08.2024 16:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Näitä tosiaan on vain tämä yksi. | ||||
|
|
06.08.2024 16:05 | Lasse Holopainen | ||
| Jos näitä on vain yksi liikenteessä(?) niin taitaa olla monomeerinen homma. | ||||
|
06.08.2024 15:58 | Teemu Lokka | ||
| Kyseinen virroitin on Japanilaista alkuperää. Joten ei ihme että kestää suuria nopeuksia. | ||||
|
06.08.2024 12:22 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, HSR-radat on 1435 mm raideleveydellä. | ||||
|
|
06.08.2024 11:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko suurnopeusradan raideleveys 1435 mm? | ||||
|
06.08.2024 11:24 | Mikko Nyman | ||
| Ihastuttavaa selkeyttä Fintrafficin matkustajainformaatiojärjestelmässä. | ||||
|
|
06.08.2024 10:50 | Juhani Katajisto | ||
| Pumppuresiinan keskellä näyttäisi olevan tangon päässä punainen lippu ajan määräysten mukaan. - Eikö keväällä 1963 ollut liikennelakko ainakin Helsingissä. Kaupungin bussi- ja raitiotieliikenne seisoi, mutta junat kulki, koska VR ajoi tuolloin mm. koeluontoisesti matkustajajunia muutaman kerran Herttoniemeen, mutta homma tyssäs matkustajien puutteseen. Tuolloin talvella 1963 kuskattiin kaverini kanssa Honda moottoripyörillä porukkaa eri puolille kaupunkia, kun julkinen liikenne oli jumissa. | ||||
|
|
06.08.2024 09:50 | Erkki Nuutio | ||
| Näen toki Artic-vaununkin. Mutta ennenkaikkea näen neliökilometreille levittyvän maa-alan, joka on peitetty betoni- ja asfalttipinnoilla ja betonitönöillä. Koko alueelta on sadekosteuden luonnollinen vähittäinen imeytyminen maaperään estetty ja muutettu hulevesitulviksi. On estetty mikroilmaston tasautuminen sadekosteuden vähittäisen haihtumisen muodossa. Tämä tuo mikroilmaston vaihteluun vahingollisia ääri-ilmiöitäre (kuten lämpösaarekkeita). Betonitönöjen kipuilevat asukkaat tarvitsevat siksi ilmastointilaitteita kuluttamaan energiaa yhä enemmän. Kun kosteuden luonnollinen imeytyminen ja vähittäinen haihtuminen estyy neliökilometrien laajuisella alueella, tarvitsee sadetilanteissa poistaa viemärien avulla kymmeniätuhansia kuutiometrejä hulevettä (alkuvuosina vielä toimivaan viemäriverkostoon), pumpata se kilometrien päässä olevaan puhdistamoon ja puhdistaa tämä vesi liikenneympäristöstä sitä lianneista epäpuhtauksista. Tämän toiminnan lähes 24/7 kuluttama sähköenergia on luokkaa (noin 2000 kw x 7640 h) 15000 MWh pelkästään tässa Espoon kiinteistökeinottelijoiden ja vihreiden estottomimmin toteuttamassa hankkeessa. Betonitönöjen kipuilevat asukkaat tietävät tarvitsevansa kahluusappaat (tai korkeavartiset muotikalossit korkokenkäisille) päästäkseen Artocin kyytiin sateen aina nostaessa 20...100 mm:n vesikerroksen jalkakäytäville. |
||||
|
06.08.2024 07:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja osittain tuo Fo oli vielä tuolloin kesken.... Mm vaunun kamiinoiden kunnostus oli vielä kesken Haapamäellä. Ja Riihimäkipäiville tulleessa ampiaispesä aiheutti pienen yllärin. Plikohan myös valaituksen teko alkutekijöissä. Joka tapauksessa viimeisiä maalauksia tehtiin viielä, kun vaunu oli lähdössä Haapamäeltä kohti juhlia. |
||||
|
06.08.2024 06:54 | Jari Välimaa | ||
| Vaunu 115 vuonna 1974 oli vaunu 38 https://vaunut.org/kuva/135233?tag0=25%7CNRV1%7C38 | ||||
|
|
06.08.2024 06:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva on namia, Hannu-serkku! Muuten, Fo on numeroltaan 22508. Sehän teki debyyttinsä juuri noissa bileissä ja tuore maali tuoksahti sisätiloissa vielä. Etualalla taitaa muuten olla konduktööri Lari N. |
||||
|
06.08.2024 06:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se sitten merkillistä: Suomea pidettiin keisarikunnassa rauhallisena kolkkana, saimmehan mm. oman rahan ja postimerkitkin. Siis aivan toisin kuin Puola 1860--luvulla! Mutta sitten tulivatkin mielensäpahoittajat: "Bobban" (= Bobrikov) ja ryssän Niku II:n pahahenki yliprokuraattori Konstantin Pobedonostsev, joitakin mainitakseni. Viime mainittu oli pyhän synodin puheenjohtaja ja oikeauskoisuuden päävartija. Soppaa hämmensivät vielä panslavistit! Kehuipa leskikeisarinna Maria Fjodorovna, että "missään muualla meidän [keisariperheen] ei ollut niin turvallista lomailla kuin juuri Suomessa." Ja pahanhengen perinnettä piti yllä Vjatsheslav Skrjabin (alias Molotov). Erityisesti syksyllä 1939 Moskovan neuvotteluissa. Kuka tai mikä käski keisarillisen Venäjän rikkoa suhteensa Suomeen? Minkä ihmeen takia sortokaudet polkaistiin pystyyn? Vain ja ainoastaan silkan arvovallan takia. Juuri sen saman takia pikku Volodjakin sotasille ryhtyi, kun ei parka muuta osannut... |
||||
|
06.08.2024 06:32 | Hannu Peltola | ||
| Totta, Esa! Unohdin mainita kuvatekstissä, että vasemmanpuoleisin raide on Alishan Forest Railwayn 762 mm kapearaiteinen rata. Täältä Chiayista alkaa n. 85 kilometrin mittainen tukkirata Alishan kylään syvälle vuoristoon. Rata nousee täältä melkein meren pinnasta aina 2200 metrin korkeuteen. Alishasta haarautuu vanhoja tukkiradan pätkiä, joista osa nousee peräti 2400 metriin. Chiayista lähtee aamuisin yksi junavuoro, joka kulkee Alishaan saakka. Takaisin ei pässe saman päivän aikana eli retki Alishaan vaatisi käytännössä kolme päivää (matkaa Alishaan, tutustuminen paikkaan ja paikan museorautateihin ja matka takaisin). Kuvassa sähköistetyt raiteet ovat 1067 mm raideleveydellä. |
||||
|
|
06.08.2024 04:39 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva Hannulta Prinsessasta VR150 tapahtumasta! Prinsessa tulethan takaisin! | ||||
|
|
06.08.2024 00:40 | Teppo Niemi | ||
| Huomatkaahan kuvan vasemmassa laidassa oleva kiskoilla kulkeva laiturivaunu. | ||||
|
|
05.08.2024 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, onko raideleveys 1067 mm? Näyttää kapoiselta normaalileveyteen verrattuna. | ||||
|
|
05.08.2024 23:25 | Jouni Halinen | ||
| Edellinen pitää sijoittaa oikeaan viitekehykseen eli Suomi oli jatkosodan alussa aivan eri tilanteessa kuin olimme Talvisodan alla. Propaganda oli puolin ja toisin tosi rajua. Ja tämäkin biisi oli ihan normikamaa jatkosodan vuosina, vielä parikymmentä vuotta sitten tätä olisi ollut aika kornia isommin huudattaa ”turuilla ja toreilla”. Mutta tänä päivänä tämä sopii karrikoidusti sanottuna ”päivän biisiksi”. Nythän tilanne on samankaltainen eli olemme nyt aivan eri tilanteessa kuin olimme helmikuussa 2022 Tässä perään vielä Sillanpään marssilaulu, tätä laulettiin Riksussa -77 ruokalakeikoilla https://www.youtube.com/watch?v=rb74EJugYT0 |
||||
|
05.08.2024 22:57 | Lasse Holopainen | ||
| Dieselsavuisuus | ||||
|
05.08.2024 22:48 | Lasse Holopainen | ||
| Värikkäämmältä. Hieno on. | ||||
|
05.08.2024 22:46 | Aku Lehtola | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
05.08.2024 22:38 | Jouni Halinen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=peOvZGshnn8 | ||||
|
|
05.08.2024 22:11 | Petri Nummijoki | ||
| Maaliskuussa 1963 oli neljä viikkoa kestänyt rautatielakko. Jos vuosiluku on varma tai ainakin todennäköinen niin olisiko tämä sitten lakon aikaista liikennöintiä Perniössä? | ||||
|
05.08.2024 22:02 | Miika Rosendahl | ||
| Mistä tapahtumasta näissä kuvissa (1 ja 2) on kyse? Tietääkö joku vaunut.orgin lukijoista tarkemmin? Perniön asemalta kotoisin oleva tuttuni, Ketolan Eero, lähetti minulle nämä siskonsa albumista löytämänsä, varsin mielenkiintoiset kuvat. Kuvaajasta heillä kummallakaan ei ole tietoa. Kuvista Eero kirjoitti minulle saatetekstissään: "... Miska Heikkinen on junan lähettäjänä. Maila Hannunen on kuvassa. Oli töissä postissa. Posti oli asemarakennuksen Salon puoleisessa päädyssä... Paleleva nainen, varsin lyhyessä hameessa, saattaa olla postin virkailija joka on vain tullut ulos rakennuksesta katselemaan tilannetta. Asemamies saattaa olla Veikko Vuorisalo." |
||||
|
|
05.08.2024 22:00 | Miika Rosendahl | ||
| Mistä tapahtumasta näissä kuvissa (1 ja 2) on kyse? Tietääkö joku vaunut.orgin lukijoista tarkemmin? Perniön asemalta kotoisin oleva tuttuni, Ketolan Eero, lähetti minulle nämä siskonsa albumista löytämänsä, varsin mielenkiintoiset kuvat. Kuvaajasta heillä kummallakaan ei ole tietoa. Kuvista Eero kirjoitti minulle saatetekstissään: "... Miska Heikkinen on junan lähettäjänä. Maila Hannunen on kuvassa. Oli töissä postissa. Posti oli asemarakennuksen Salon puoleisessa päädyssä... Paleleva nainen, varsin lyhyessä hameessa, saattaa olla postin virkailija joka on vain tullut ulos rakennuksesta katselemaan tilannetta. Asemamies saattaa olla Veikko Vuorisalo." Kuvan (1/2) kioskirakennuksesta hän mainitsi: "Muistan R-kioskin hyvin. Se oli aluksi itäpuolella asemarakennusta. Asemapäällikkö mentti yöunia kun paikalla oli vielä illalla nuorisoa. Siksi kioski siirettiin asemarakennuksen toiselle puolelle eli paikoitusalueen ja radan väliselle alueelle." |
||||
|
05.08.2024 21:33 | Reijo Salminen | ||
| Ja olihan siellä aikoinaan "säästöpankki", nyt ei enää ole muuta kuin nimi kadussa. https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankki_(ravintola) |
||||
|
05.08.2024 20:07 | Hannu Peltola | ||
| Ja meillä AUK I -jakson loppupuolella kaikki hilasivat itsensä harjoituksiin, vaikka olisi ollut +40 kuumetta, halu päästä Haminaan oli kaikilla korkea... | ||||
|
05.08.2024 18:50 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen ilmakuva Humppilasta! | ||||
|
05.08.2024 18:47 | Jan Jahkola | ||
| Kiitoksia, kyllä tässä yritystä jo on.. Tuli taas useampi askel otettua edestakaisin kun etsi huoltotieltä sopivan korkuista kohtaa kiskoon nähden. | ||||
|
|
05.08.2024 18:34 | Jan Jahkola | ||
| Kesäaamuisuus. | ||||
|
|
05.08.2024 18:25 | Jan Jahkola | ||
| Tyylikäs kuva. | ||||
|
|
05.08.2024 18:24 | Teppo Niemi | ||
| Komealta. | ||||