Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.08.2024 07:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, ja pariin dieselveturityyppiin väsättiinkin valonheittimen "fokusointilaite" (Hr11 ja Hr12), juuri hyvää veturimiestapakulttuuria varten. | ||||
|
08.08.2024 07:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Just, herra Lasse. Ja tuntitolkulla. | ||||
|
|
07.08.2024 22:30 | Lasse Holopainen | ||
| Mitä nyt junabongarit välillä norkoilee. | ||||
|
07.08.2024 22:27 | Panu Breilin | ||
| Ja taisi välitön syy siirrolle olla se, että niitä raiteita missä ne aiemmin seisoivat alettiin kunnostaa. | ||||
|
|
07.08.2024 22:21 | Panu Breilin | ||
| Nuo uusimmat tulokkaat tällä paikalla (myös 2704) ovat niitä jotka vuosien ajan seisoivat konepaja-alueen länsiosassa pääraiteen varren pistoraiteilla. Niistä 27-sarjalaiset hylättiin jo vuosina 2015–2016 ja 2531 taas vuonna 2019. | ||||
|
|
07.08.2024 22:18 | Aapo Niemelä | ||
| Vajaa kuukausi sitten moni, ellei jokainen noista Tuomaksen luettelemista vetureista oli vielä konepajan raiteistolla. Peliliikkeitä vuosien seisonnan jälkeen, samaiset veturit taitaa olla aloillaan myös Google Mapsin ilmakuvassa. | ||||
|
|
07.08.2024 22:02 | Jimi Lappalainen | ||
| No ollaanpas sitä nyt negatiivisia, heti kun on uutta saatu aikaiseksi. Ne mukavuudet ovat siellä Logomossa, ei täällä laiturilla kuulu tuntikaupalla norkoilla ;) | ||||
|
|
07.08.2024 21:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaiketi se on kuitenkin katsottava, mitä Jt sanoi tähän. V. 1938 Jt näyttäytyy nykyaikaan tottuneelle kummallisena. Päivisin kehotettiin ajamaan sammutetuin lyhdyin ―, kuitenkin siten, että kaksiraiteisen radan vasemmalla raiteella kuljettaessa pidettiin punaista opastelippua veturin oikeanpuoleisen puskimen yläpuolella. Öiseen aikaan junan etupään opasteena oli tuttu kolmen värittömän valon muodostama tasakylkinen kolmio ―, vasenta väärää kuljettaessa punainen valo oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä ja väritön valo muissa lyhdyissä. Junan ja vaihtotyön etupään merkeistä ja opasteista sekä liikkuvan kaluston tunnusopasteista säädetään tuon ajan Jt:ssä peräti kymmenen sivun verran, josta tällaista kohtaustilannetta koskee 68 § 8. mom.: »Jos veturissa tai rata-autossa on opastevalona voimakas valonheittäjävalaistus, on valoa himmennettävä m. m. seuraavissa tapauksissa: a. kun juna tai rata-auto saapuu suurelle liikennepaikalle, jolla se pysähtyy ; b. kun liikennepaikalla seisovan veturin tai rata-auton valonheittäjävalaistus häiritsee saapuvan junan veturimiehistöä tai suoritettavaa vaihtotyötä.» V. 1951 Jt ei suuresti poikennut aiemmasta, mitä nyt lamppuasia oli saatu tiivistettyä aiemman kymmenen sivun sijaan vajaaseen kahdeksaan sivuun (s. 102-109). Paiskarin himmennyskohta löytyi 57 § 7. mom.: »Jos veturissa, rata- tai kiskoautossa on opastevalona voimakas valonheitinvalaistus, on valoa himmennettävä seuraavissa tapauksissa: a. kun juna saapuu liikennepaikalle tai sivuuttaa sen ; b. kun liikennepaikalla seisovan veturin, rata- tai kiskoauton valonheitinvalaistus häiritsee saapuvan junan veturimiehistöä tai suoritettavaa vaihtotyötä.» V. 1957 Jt oli ylipäätään paisunut edellisistä versioista, mutta lamppuohjeistus pysyi vajaan kahdeksan sivun mittaisena, löytyen s. 126-133. Paiskarin himmennysjuttu oli präntätty 57 § 7. mom.: »Jos veturissa tai rata-autossa on opastevalona valonheitinvalaistus, on valoa himmennettävä: a. kun saavutaan miehitetylle liikennepaikalle tai sivuutetaan se sekä saavuttaessa miehittämättömällekin liikennepaikalle kuljettajan tultua vakuuttuneeksi pysähtymisen tarpeellisuudesta; b. kun kaksiraiteisella radalla toinen juna tulee vastaan; c. kun veturi tai rata-auto seisoo liikennepaikalla. Valonheittimen täyttä valoa tulee kuitenkin käyttää aina saavuttaessa tasoylikäytävälle sekä liikennepaikallekin saavuttaessa tai sitä sivuutettaessa, jos näkyvyys on huono lumipyryn, sumun, rankkasateen, savun tms. syyn takia.» V. 1969 Jt oli tiivistänyt junassa ja veturissa käytettävät opasteet kahteen sivuun eli yhteen pykälään (75 §). Junankeulan lamppujen himmentämisestä ei sanota muuta, kuin että [vielä tuolloinkaan] »Päiväopastetta ei käytetä.» V. 2005 Jt:n kohta 9.8 »Ajovalojen ja loppuopasteiden käyttäminen junaliikenteessä» löytyy s. 87: »Junaliikenteessä käytetään etupään opasteena kolmion muotoon asetettuja valkoisia valoja. Kalustossa olevia kiinteitä loppuopastimia ja puskinlyhtyjen punaisia valoja käytetään junan takapään opasteena.» V. 2008 Jt ei ohjeista valojen käytöstä junaliikenteessä, mutta saman vuoden »Veturinkuljettajan käsikirja» sanoo s. 11 löytyvässä kohdassa 5.5 »Etu- ja takapään valojen käyttö»: »Junan etupäässä on käytettävä puskinvaloja ja valonheittimen valoa. Kokovaloja on käytettävä aina kun se on tarkoituksenmukaista. Junaliikenteessä kalustoon kiinteästi asennettuja punavaloja on käytettävä kaluston takapäässä junayksiköissä ja veturina liikuttaessa.» Hyllystäni varsin valitettavasti puuttuu erityisesti 1980- ja 1990-lukujen Jt:itä, mutta jo eo. sekä käytäntöjen perusteella vaikuttaa siltä, että paikoin edelleen esiintyvä paiskarin ― ei vain himmentäminen, vaan suorastaan ― sammuttaminen sivulle mentäessä on paremminkin kirjoittamatonta sääntöä ja 60-luvulta ― ei siis 1960-, vaan 1860-luvulta ― juontuvaa rautatieläisperinnettä eli omanlaistaan »hyvää veturimiestapaa» (vrt. »hyvä merimiestapa»). |
||||
|
07.08.2024 21:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia! Mukavaa, että myös nämä vanhemmat kuvat nousevat katseluun. | ||||
|
07.08.2024 21:45 | Lasse Holopainen | ||
| Taisivat tohon Ed-vaunuun lisätä pari öljylämmitintä kun marsun sähköt petti. | ||||
|
07.08.2024 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! Minulla tuli tästä koneesta vahvasti mieleen eteläafrikkalaiset ja australialaiset veturit. | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiet |
07.08.2024 21:44 | Hannu Peltola | ||
| Totta Eljas! Lähteenä oli varmaankin ollut kiinankielinen Wikipedia-sivu, jossa metsäratojen tiedot olivat väärin. Kiitoksia täsmennyksestä ja minäkin löysin pienen etsimisen jälkeen paremman sivuston, joka oli yhtenä kirjoittamasi tekstin kanssa. | ||||
|
|
07.08.2024 21:37 | Lasse Holopainen | ||
| Itse olen ainakin nähnyt tuollaisia muualla ihan tommosenaan. Ja ne pysyi myös semmoisina pitkään, kunnes joku älyniekka repäisi tuon lankun irti. | ||||
|
|
07.08.2024 21:19 | Juha Kutvonen | ||
| Kai näihin rakennelmiin tulee vielä oikeat istuimet, vai...? Muutenhan joku vielä kuvittelee niitä riu'uiksi, joista voi kykkiä tuohon keskellä olevaan kouruun. | ||||
|
07.08.2024 21:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kas kas, kassa on sentään merkitty niin maan perusteellisen selvällä fontilla! Kertoo kaiken tärkeysjärjestyksestä. |
||||
|
|
07.08.2024 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin VR palvelee "asemalla". Niin matkustajia kuin pilvenveikkojakin! Kaikilla mukavuuksilla. | ||||
|
07.08.2024 20:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lintuja kuvaamassa, no okei, vanhassa tarustossa tunnetaan kyllä Pegasos - niminen siivekäs hevoonen. Osasi humma vissihin lentääkin...? Heko heko. | ||||
|
|
07.08.2024 20:18 | Simo Virtanen | ||
| Tiedän tunteen ja koin saman pari viikkoa sitten Kuurilassa. | ||||
|
07.08.2024 20:06 | Teppo Niemi | ||
| Kaivoin esiin vuoden 1960 kesäturistin. Siitä löytyy merkkien selityksestä seuraava: MK = Kiitojuna, Erikosimääräykset sivu 16.Samoin on tekstinä myös 1966 kesäturistissa. Siitä löytyy MK-junia Dm8 merkinnällä (MK 57 Ouluun ja MK 77 Kuopioon, Joensuuhun ja Savonlinnasn) kuin myös ilman tuota merkintää (MK 3 Joensuuhun, MK 49 Poriin). Vuoden 1972 talvituristista löytyy junatyypit EK = Erikoiskiitojuna Erikoismääräykst (EK 57 Helsinki - Oulu, EK 77 Helsinki - Kuopio) ja K = Kiitojuna. Erikoismääräykset (K55 Helsinki - Vaasa,) |
||||
|
|
07.08.2024 20:05 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Onpas mukavan näköiset penk-, siis tangot jossa odotella junaa ja lepuutella jalkoj-, siis nojailla! | ||||
|
07.08.2024 20:04 | Markus Selin | ||
| D-junatkin lakkasivat viime viikosta lähtien ajamasta Hämeenlinnaan asti. Tilalle tuli yksittäinen R-vuoro Hämeenlinnasta aamuisin kohti Helsinkiä, mutta D-junavuorojen määrä tuplaantui Riksun eteläpuolella. | ||||
|
|
07.08.2024 20:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Sitä tässä varmaan pedataan, hitaasti ja varmasti. | ||||
|
|
07.08.2024 19:50 | Juha Kutvonen | ||
| Kaukojunat jaoteltiin ennen EK-aikaa seuraavasti: Kiitojuna (MK), Moottoripikajuna (MP), Pikajuna (P). Jaottelu muuttui 28.5.72 alkaen: Erikoiskiitojuna (EK), Kiitojuna (K), Pikajuna (P). Ainoa kiitojunapari kyseisellä aikataulukaudella oli K 55/56 Helsingistä Parkanon kautta Vaasaan. Vuodesta 1973 alkaen EK-junat muuttuivat Erikoispikajuniksi (EP) ja kiitojunat jäivät historiaan. |
||||
|
07.08.2024 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä tuli sattumakuvana, ja aluksi luulin että oli Lapin yöjuna 1970-luvulta! Ja niin voisi muutenkin luulla jos horisontissa ei olisi noita tuulivoimaloita! | ||||
|
|
07.08.2024 19:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Dm4 ja Dm8/9 kalustolla ajettavat junat, jos niissä oli pakollinen paikanvaraus, merkittiin aikatauluihin MK. Vuoden 1965 Turistissa selitystekstinä MK:lle lukee kiitojuna, ruotsiksi expresståg, englanniksi rapid train, saksaksi Expresszug. Muita kiitojunia ei siihen aikaan ollut. Sitä en tiedä ollenkaan esiintyikö erikoiskiitojunien tultua liikenteeseen 1972 samaan aikaan "EK" ja MK" -junia? Kun EK:t muutettiin EP:ksi niin silloin ei ainakaan enää ollut MK -junia. |
||||
|
|
07.08.2024 18:36 | John Lindroth | ||
| Kiitokset vastauksista! Muistaakseni Dm4 kaudella käytettiin nimitystä"Moottorikiitojuna". | ||||
|
|
07.08.2024 18:30 | Rainer Silfverberg | ||
| No korjataan sitten, olivat vuoden käytössä 1972 kesästä? alkaen. | ||||
|
|
07.08.2024 17:50 | Juha Kutvonen | ||
| Täytyy lisätä yksi vuosi Rainerin kommenttiin. Erikoiskiitojunat (EK) otettiin käyttöön v. 1972 ja seuraavana vuonna ne nimettiin Erikoispikajuniksi (EP). Ensimmäisenä aloitettiin liikennöinti Helsingistä Ouluun (EK 57/58) ja Kuopioon (EK 77/78) 28.5.1972 alkaen ja samana syksynä Joensuu sai oman EK-junansa, kun uusia Rt- ja Cit- (myöh. Cht) vaunuja oli valmistunut riittävästi. Kuvan opastekyltit ilmestyivät EK-junien käyttämille asemalaitureille kesällä 1972, kun kävi ilmi, etteivät matkustajat aina olleet huomanneet maksaa 5 markan lisämaksua etukäteen ja jäivät sen vuoksi junasta. |
||||
|
|
07.08.2024 17:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Erikoiskiitojunat kulkivat vain 1971-72. | ||||
|
|
07.08.2024 17:11 | John Lindroth | ||
| Miltähän vuodelta oheinen kyltti on peräisin? | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiet |
07.08.2024 16:47 | Eljas Pölhö | ||
| Muiden kuin TRA:n ratojen kohdalla on hämmentävä lipsaus ja esim. sokeriratojen pituus on suurimmillaan ollut lähes 3000 km (1935 oli 2210 km ja 1975 2800 km). Näillä radoilla harjoitettiin joiltain osin myös yleistä matkustaja- ja tavaraliikennettä. Näiden sokeriratojen yleisen liikenteen liikennepituus oli esim. 1925 =410 km, 1935 =480 km, 1946 =530 km, 1953 = 675km ja vielä 1975 330 km. Yhtiöitäkin on ollut enemmän kuin mainittu, esim. 1920-luvulla niitä oli 13 kpl, 1935 niitä oli 9 kpl, mutta 1.6.1946 kaikki yhdistyivät yhdeksi = TSC eli Taiwan Sugar Corporation. Metsäratojen määrä on myös ollut suuri, joskin "suuria ratoja" on ollut vain neljä. Suurin oli Ali Shan, päärataa noin 80 km. Näiden lisäksi on ollut koko joukko kaivoksilta pääradan varrelle tai satamiin johtaneita vähäisempiä ratoja, joista on julkaistu yksi mielestäni hauskimmista rautatiekirjoista. "Hauska" on oikea sana, sillä veturit olivat miehiä ja naisia. Kirjan mukaan pikajunat ajoivat alamäkeen "veturin" hypätessä vaunun kyytiin. Ylämäkeen muuskuttavat pari" työntöveturia" hyppäsivät junineen raiteen sivuun kohdatessaan "pikajunan" jne... Yleiskartta sokeri- ja tärkeimmistä metsäradoista on kirjassa "30inch Railways Worldwide" by David Scotney (Stenvalls 2013, kartat by Eljas Pölhö). Taiwanin rautateistä on myös parikymmensivuinen kartasto, josta halutessaan voi laskea pientenkin teollisuusratojen määrän. Toimitin jo yhden kappaleen mainittua 30inch Railways-kirjaa Veturimuseoon (Akaa/Toijala), joten siellä sitä voi käydä vilkaisemassa, reilut 400 sivua, kaikkien maiden yleiselle liikenteelle avatut 750-762 mm radat on listattu karttoineen. Myös Suomen radat ovat mukana. |
||||
|
07.08.2024 16:26 | John Lindroth | ||
| Toinen suunnilleen vastaavanlainen Siltavahdin tupa oli myös Katajanokan avattavan sillan kupeessa,se on nykyään Rautatiemuseon pihassa. | ||||
|
|
07.08.2024 16:08 | Pasi Seppälä | ||
| Tässäpä varsin VR:mäinen väritys etupään raidanmuotoa myöten. Ihan nätisti istuu väritys tähänkin koneeseen. Hannulta jälleen luja tietopaketti Taiwanista. Iso hatunnosto siitä. |
||||
|
07.08.2024 14:42 | Teppo Niemi | ||
| Rautatietekniikka -lehden numerossa 2-2004 on mielenkiintoinen juttu Raisionjoen ratasillasta https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/8FtcK3VWByp2OtZ48Pgd0aGSHd/Rautatietekniikka%202-2024_harva.pdf alkaen sivulta 23. Artikkelissa on pari mielenkiintoista kuvaa myös mallinrakentajille. | ||||
|
07.08.2024 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen paasannut täällä "itärintamakeltaisesta" suu vaahdossa. Suututtaa puhua oikeaa asiaa, jota ei tapahdu. Onko foorumi väärä? |
||||
|
07.08.2024 12:06 | Ilmari Tommola | ||
| Matiaksen mainitsema kaupungin elävöittäminen on ilmeisesti päättäjille suhteellinen käsite. Elävöittämisen museoratikoilla kaupungin johto näkee pienen harrastajapiirin hehkuttamana rahareikänä, josta ei juuri muuta koidukaan kuin kustannuksia. Sen sijaan keinoiksi ehdotetaan erinäisiä palveluita, jotka saavat suurpääoman kiertämään — Suvilahden tapahtumakeskushanke on malliesimerkki tästä kaupunkipolitiikan suuntauksesta. Historia tai kulttuuri on siis okei, jos se hyödyttää Helsingin sinisenä hohtavaa päätöksentekijäkuntaa. Kuten Kampin puutalot ja Stansvikin metsät, myös vanhat ratikat pyritään peittelemään nimettömiin hautoihinsa. |
||||
|
|
07.08.2024 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat John ja Matias: - tosiasia on, että Helsinkimme johdossa päällimmäisenä huseeraa ns. kykypuolueen niin sanotut talousosaajat. Mm. kylänvanhimmaksi on nostettu "helikopterileikkejä" harrastava puolueloikkari. Ja loikkarin sana on laki, jolle ei muut sitten mahda yhtikäs mitään. |
||||
|
|
07.08.2024 07:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Puolikkaille toki pudotetaan, ettei häikäistä vastaantulijaa. Paiskarin kokonaan sammuttaminen sen sijaan on toinen tarina. Höyryveturiaikaan se oli ehdoton tapa, sisältäen viestin: »Olen sivulla.» Nykyäänkin sitä vielä joskus näkee. Mitä vanhemman kaartin kuljettajista on kyse, sen visummin se on selkäytimiin jynssätty tyyli, joskin harva niitä junankeulan lamppuja enää eläkkeeltä prätkyttelee. Uudempi kalusto ei varsinaisesti tue tätä siipipyörävaltionrautateiden tapaa. Jos esim. Edo-tötteröstä sammuttaa keulasta paiskarin, muuttuvat samalla perän punavalot eli loppuopastelyhdyt valkoisiksi puskinvaloiksi, jolloin näyttää kuin juna muuttuisi vaihtotyöyksiköksi. | ||||
|
07.08.2024 01:14 | John Lindroth | ||
| Pekka on tyylikäs myös tenderi edellä,hyvä kuva ja hyvä tuo suuri valonheittäjä! | ||||
|
07.08.2024 01:06 | John Lindroth | ||
| Tässähän on tunnelmaa!Ehkä nuo kaikki kolme odottavat pääsevänsä joskus takaisin kunnon toimiin! | ||||
|
|
07.08.2024 00:49 | Lasse Holopainen | ||
| Joku selkeästi näkyvä väri keulassa olisi hyvä. Sillon ennen hyvään aikaan kun junat oli edestä keltaisia, niin ne kyllä näki kunnolla. Ja syy siihen väritykseen oli VR:ltä järkevä: n e ä-kkyvyyttä piti parantaa turvallisuuden vuoksi. Nyt noi kalustonhankinnat VR:n kanssa on yleensäkin vähän tämmösiä: -Me ostettiin nyt sarja uusia junia. -Toimiiks ne? -En mä tiiä, mut tämmösii ne siel etellässäki käyttää, ku mä olin siel valtion maksamalla etelänmatkalla. -Mitenkä matkustusmukavuus? -En mä tiiä, kylhän näis nyt penkit on. -Mitenkä verrattuna Pasilan Konepajan penkkien testattuun ergonomiaan? -En mä tiiä. -Miten laatuvertailu? -No siis oon mä junalla menny, mut en mä tiiä mikä se oli. |
||||
|
|
07.08.2024 00:29 | John Lindroth | ||
| Itse asiassa tuo varsinkin Suomessa vallalla oleva tuhoamisvimma kohdistuu huomattavasti raitiovaunuja laajemmalle kuin voimme kuvitella! Yhtenä argumenttina käytetään rakennuksista puheen ollen esimerkiksi hometta! Kirjoitin aikanani Taloussanomiin että silloinhan kaikki Britannian vanhat linnat ja koko Venetsia täytyisi purkaa! Jostain syystä en saanut yhtään vasta-argumenttia edellämainitusta puheenaiheesta! Yksi nykyinen argumentti on se käyttöikä,mikä se lieneekin. Yksi tohtori paljasti että nyky digielektroniikan käyttöikä on 10v(silloin rahastetaan uudelleen/ohjelmoitu vanheneminen/kuuluu yrityssalaisuuksien piiriin)).eli ikuinen talouden ikiliikkuja on keksitty! Putkimieheltä kuulin tarinan nykyisistä ohuista kupariputkista jotka kestää n.10v. muutama viikko sitten.Mikäli jokin tuote kestää enemmän kuin sen on tarkoitus,ilmoittakaa siitä välittömästi päämajaan!(pieni huumori lienee sallittua/unohdin siitäkin täytyy pyytää lupa päämajasta) |
||||
|
|
07.08.2024 00:08 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä näihin jotain piristystä kaipaisi.. jotain valkoista vauhtiraitaa tms. Ainut plussa maalauksessa on isosti kirjoitetut numerot sekä keulassa, että sivuilla. Helpottaa vetureiden tunnistusta etäältä kiitettävästi. (Vrt. Sr3 ja Sr2) | ||||
|
|
07.08.2024 00:08 | Tuomas Pätäri | ||
| Kävin paikalla ja Pendoa tuohon ei ole tullut, mutta tila on täytetty Deevereillä jotka aiemmit ovat varmaankin olleet muualla konepajan alueella. Siinä oli nyt mm. 2736, 2531, 2759, 2705, 2714, 2713 ja 2710. | ||||
|
|
06.08.2024 23:32 | Matias Kauramäki | ||
| Noh, nämä on sentään viety romuttamolta jonnekin väliaikaiseen varastoon odottamaan jatkoa. Vaikuttaa kuitenkin hankalalta, jos säätiön perustaminen on ainoa keino pelastaa nämä romutukselta. Rahoitus säätiöllä pitäisi vielä löytää jostain muualta kuin Helsingin kaupungilta tai Kaupunkiliikenteeltä. En vain pysty ymmärtämään tätä Helsingin kaupungin vimmaa tuhota historiaa. Kalasataman design keinuun kuitenkin löytyi kaupungin kassasta 300.000 euroa ilman mitään ongelmaa. Kaupungilta on myös löytynyt rahaa muihin yhtä ihmeellisiin hankkeisiin, kuten Espalle sijoitettuihin palmuihin, joilla on yritetty elävöittää kaupunkia. En ymmärrä miksi päättäjät eivät tajua, että vanhat ratikat elävöittävät kaupunkia paremmin ja kiinnostavat turisteja. Töissä meillä kävi juuri yritysvieraita Intiasta. Kukaan heistä ei maininnut Espan palmuja tai muita kaupungin elävöittämishankkeita. Mutta monet mainitsivat ratikat, kun kysyin mistä olivat Helsingissä innoissaan. Ilahduttavaa huomata, että myös artikkelin kommenteissa, monet muutkin ovat tajunneet, että vanhat ratikat ovat sijoitus tulevaisuuteen: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010601629.html |
||||
|
|
06.08.2024 23:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Pitääkö nykyään pudottaa puolikkaille ja sammuttaa valoheitin kun mennään "sivulle". | ||||
|
06.08.2024 22:53 | Lasse Holopainen | ||
| Monomeerisyys | ||||
|
|
06.08.2024 22:37 | Lasse Holopainen | ||
| Mitäköhän se VR oikeen miettii kun maalaa veturit täysvihreiksi, eihän niitä n e ä tasoristeyksistä. | ||||
|
|
06.08.2024 22:15 | Sauli Vähäkoski | ||
| Mitä uutisissa on kerrottu, sinne Turkuun on kuulemma joskus myöhemmin tulossa ihan oikeakin matkakeskus. | ||||
|
06.08.2024 22:11 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä lakko koski neljän viikon ajan myös rautatieliikennettä https://vaunut.org/kuva/96136. Joitain erikseen sovittuja junia silti ajettiin. Isäni oli tuolloin junanlähetyksessä Lapualla ja siellä kulki lakon aikana Vv15-veturin vetämä sotilasjuna. Sen kanssa sattui vaaratilanne, kun ratavartija oli jättänyt ratapihan päähän resiinansa kiskoille. Resiina huomattiin asemalta samoin kuin kuljettajan toimesta vasta siinä vaiheessa, kun juna ohitti jo asemaa eikä mitään näyttänyt olevan enää tehtävissä. Ratavartija kuuli kuitenkin junan tulon ja ehti viime hetkillä paikalle nostamaan resiinansa pois kiskoilta. Ratavartija tuli sen jälkeen asemalle ja totesi, että pitäisihän sitä muistaa, että juna voi tulla koska tahansa myös rautatielakon aikana. | ||||
|
|
06.08.2024 22:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on tämä elokuu. Yöt alkavat olla jo melko mustia, mikä saa junankeulan valot näyttämään kirkkaammilta kuin ovatkaan. Jos olisi ollut täydet lamput, ei kuvassa näkyisi paljon muuta kuin valkoista. | ||||