Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.06.2024 23:46 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo lokomobiili onkin jännittävä kapistus... Se on ruotsalainen Munktells K2, 7 hevosvoimaa. Aikanaan, noin vuosina 1905...07, valmistajansa pienin malli. Jäi ilmeisen vähälle suosiolle, ilmeisesti valmistusmaassaan Ruotsissakin tunnetaan vain 2 jotenkin säilynyttä yksilöä. Voisi arvata, että pienen koneen valmistuskustannus ja myyntihinta olivat suhteessa turhan korkeat isompiin malleihin verrattuna, samat varusteet ja rakenteet kun kaikissa tarvitaan. Kattila on englantilaista tyyliä, laatikkomaisella tulipesällä ja putkilevystä lähtevillä tuubeilla. Rakenne muistuttaa tavallista veturikattilaa. Tulipesä on melko lyhyt ja suuluukku pieni, tyypillinen hiililämmitteisen kattilan rakenne. Noin pienen koneen tulipesään ei metrihalko sovi; suuremman kokoluokan koneissa kyllä. Silti niidenkin luukku oli yhtä pieni ja halkolämmityksen tarpeisiin hankala. Kattilatyyppi on melko vaativa ja kallis valmistettava, joten sekin oli pienen mallin menestystä rajoittava tekijä. Verratkaapa sitä normaaleihin suomalaisiin lokomobiilikattiloihin, jotka ovat lähes järkiään tulitorvi-tuliputki-tyyppiä; isolla suuluukulla ja melko pitkällä tulipesällä, hyvin metrihalolle sopivalla pienissäkin koneissa. Tulipesän luukku myös useimmiten kertoo tulitorven muodon, tavallisesti litistetty ellipsi. Polttoaineen kotimaisuusaste oli tärkeä valtti eikä painavaa tuontihiiltä huonojen teiden taakse korpimaihin rahdattu. Meillä tavallisten mallien kattila oli vaipaltaan täysin lieriömäinen, ilman tulipesän ulkonevaa laatikkoa. Helpotti ja halvensi kattilan valmistamista, joskin myös heikensi lämpötaloutta tuliputkien jäädessä lyhyemmiksi. Huomatkaapa myös koneen sylinteri: siinä on lieriöluisti eikä aikansa tavallista tasoluistia. Valitettavasti kone on menettänyt kampiakselinsa ja vauhtipyöränsä. Voisipa arvata, että jokin kyläseppä on tarvinnut niitä pärehöylän rakentelussa. Myös korsteeni on kadonnut, kuten myös kaikki varustimet ja muut pienemmät osat. Vaativa projekti, jos tuon vielä tulille laittaisi... |
||||
|
17.06.2024 23:29 | Vesa Höijer | ||
| Seisake oli tästä sillasta vähän länteen päin. Nyt siinä on radan perusparannuksen muistomerkki. | ||||
|
17.06.2024 23:10 | Rasmus Viirre | ||
| Kaunista | ||||
|
17.06.2024 22:59 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämän päivän Keskisuomalaisessa oli juttu kun 1.6.1964 ajoi tavarajuna ensimmäistä kertaa läpi tuolloin Suomen pisimmän rautatietunnelin läpi. Tunneli oli 2734 metrin mittainen Kangasvuoren tunneli ja juna Suolahdesta Jyväskylään 800 kuutiometriä kuljettanut juhlajuna. Jutussa on kuva tästä junasta joka tulee ulos tunneista ja junan veturina sai kunnian olla tämä Dv16 2039. | ||||
|
17.06.2024 22:16 | Timo Haapanen | ||
| On käytössä https://vaunut.org/kuva/168857?tag0=2%7CSr1%7C3107 | ||||
|
17.06.2024 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savolaiset tullessaan Suomeen joskus kansainvaellusten aikaan, olivat osuneet Pönttövuoren tunnelin suulle. Siellä oli ollut tienviitta: "Savvoon -> ". Ja ainoina lukutaitoisina olivat noudattaaneet tienviitan "kehotetta". | ||||
|
|
17.06.2024 17:02 | Rasmus Viirre | ||
| Myös 3107 palasi tietääkseni käyttöön. Tai ainakin itse sen tässä nyt kaksi kertaa havainnut Kemin junissa kesän aikana.. Kaikki Iisalmen radan junat tuppaavat kulkea nykyään sähköllä (juurikin Sr3:silla). Ylivieskassa eräs uusi harrastaja havainnut Dv12:n vetämiä puujunia ehkä muutamia per kuukausi. Niin ja tietysti pois lukien kiskobussit :) |
||||
|
17.06.2024 16:57 | Rasmus Viirre | ||
| Pirtsakka ja ”Kari-tason” terävä kuva! | ||||
|
17.06.2024 16:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo Jounin linkkaama kuva helposti ja vaivatta Finnasta: https://www.finna.fi/Record/hkm.B8F8F4B0-CFC1-4839-9C5E-116C7F215CD8 "Maurinkatu 4, ns. Ramsayn talo. Riihimäen lähdeveden myyjä hevosrekineen talon edustalla." |
||||
|
|
17.06.2024 15:22 | Arto Papunen | ||
| Ei kait niitä Sr3:ia kovin kauheasti kerralla tule ja tarviiko sähkövetureita lisää käyttöön kun Hyvinkää-Karjaa osuus saadaan sähkölle. (Ja joko dieselit on korvattu vallan sähköllä Iisalmi-Ylivieska välillä?) | ||||
|
17.06.2024 14:45 | Kari Roininen | ||
| Minun eräs sukulaisnainen oli menossa matkustamaan lätällä ekaa kertaa. Oli juuri tuosta välistä noussut kyytiin. Konduktööri oli sanonut,että on tänne helpompiakin paikkoja tulla kyytiin.... | ||||
|
17.06.2024 14:29 | Hannu Peltola | ||
| Detroitissa Michigan Central Station on entisöity Fordin tuella hienoon kuntoon, aiheesta lisää Erkin nostamana keskustelualueella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14684.0 | ||||
|
|
17.06.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättien ylikulkusillat olivat (ja ovat vieläkin) nimenomaan junahenkilökuntaa varten. | ||||
|
|
17.06.2024 12:32 | Kari Haapakangas | ||
| Äkikseltään vanhat kartat-palvelusta katsottuna 1960-luvulla on ollut 30 taloa alle kilometrin etäisyydellä seisakkeesta. Nykypäivänä aika monen kohdalla karttaväri on vaihtunut mustasta vihreäksi... | ||||
|
|
17.06.2024 12:21 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko oikeasti, kävin myös läpi vanhempia kuvia ja tuntuu siltäosin että tämä paikka on tosiaan ei missään, no toki jätin katsomatta Googlemapsista sen onko asutusta edes lähelläkään | ||||
|
17.06.2024 12:19 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kun on noita muutamia Jyväskyläläisiä kavereita niin osalla heistä on nimi vääntynyt muotoon Vajaakoski | ||||
|
|
17.06.2024 10:40 | Vesa Höijer | ||
| Alun perin noissa silloissa ei ollut minkäänlaista kaidetta? Kääntyvä ovi tietysti tukkii aukon, mutta eikö siinäkin ole mahdollisuus tipahtaa kyydistä, kun sulkee ovea takanaan? Minä en lapsena uskaltanut koskaan siirtyä vaunusta toiseen lätissä, ihmettelin miten konduktööri uskalsi, varsinkin talvella. |
||||
|
|
17.06.2024 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli ajatellaan suomenlättien ruotsalaista "syntyperää", niin myös Ruotsissa Y6-perheen rälsbusseissa ei myöskään aivan alkuaikoina ollut kaidetta lisättynä ylikulkusillan sivulevyihin. Eikä tällaista, kuvassa näkyvää kaidetta, ollut alkuun suomenlätissäkään. Kimmo Pyrhösen "Lättähattu - kiskoauton tarina" - kirjassa kerrotaan "lättähattuihin tehdyistä muutostöistä" - luettelossa, että "1962 [lisättiin] päätyporttien kaiteet". Ruotsin YP - kapsulätissä tällaisia kaiteita ei ole koskaan ollut, eikä ole museovaunuissa vieläkään. Nämä sentään olivat Hilding Carlssonin ideointia ja tuotantoa. Carlssonilaiset juuret oli suomenlätilläkin. |
||||
|
|
17.06.2024 09:27 | Vesa Höijer | ||
| Onko tuossa vain ovet väärinpäin vai puuttuuko tuosta jokin osa? | ||||
|
17.06.2024 06:28 | Ossi Rosten | ||
| Erittäin hyvä kuva. Dramaattinen | ||||
|
17.06.2024 02:47 | John Lindroth | ||
| Ilkalta nostalginen kuva! | ||||
|
16.06.2024 22:58 | Panu Breilin | ||
| Sama tilanne on vieläkin. | ||||
|
16.06.2024 22:35 | Antti Grönroos | ||
| Kun olin tuolla, niin kyytiin otettiin tasoristeyksen vasemmalta puolelta ei vahtituvan puolelta. | ||||
|
|
16.06.2024 21:59 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs menneen ajan pikajunarunko ja taustana dramaattinen ukkostaivas. Näyttävä kuva harvemmin käytetystä takavinkkelistä. | ||||
|
|
16.06.2024 21:55 | Pasi Seppälä | ||
| Kesäkuvassa saa todellakin olla muitakin värejä kun vihreää. Komea kesäkuva ja mannekiinilla meikki kunnossa. | ||||
|
|
16.06.2024 21:50 | Vesa Höijer | ||
| Tuonne kiellettiin menemästä. | ||||
|
16.06.2024 21:49 | Pasi Seppälä | ||
| Juu, täällä savonradan eteläpäässä tuli bongattua molemmat. Siilinjärvelle menojuna oli varsin lyhyt, mutta paluujuna olikin sitten oikein kunnon mittainen. Mehevän kuvasaaliin olet saanut Siilinjärven keikalta. Oikein hyviä kuvia. |
||||
|
16.06.2024 20:38 | Juha Toivonen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=ZbmgxuFiwl0 Oheisesta youtube-linkistä avautuu nykyinen ja vuosikymmenten takainen maailma, Romanialaiseen dieselveturituotantoon, sekä niiden käyttöön. Niin Romaniassa, kuin Puolassa, Bulgariassa, kuten myös Kiinassa. Kyseinen kollaasi on myös erinomainen kuvaläpileikkaus 1960 - 2010 lukujen rautateihin Romaniassa. |
||||
|
|
16.06.2024 20:17 | Kari Haapakangas | ||
| Loogisesti ajatellen oven luulisi avautuvan raon suuntaan sen peittäen, mutta avaussuunta näyttääkin olevan vastakkainen. Pystyykö siltaa avaamaan liikkeessä vai voiko sen tehdä vain varikolla? |
||||
|
|
16.06.2024 19:53 | Markku Naskali | ||
| Tuo silta on varmaan nykyisille vaarallinen, mutta kun lätillä lapsena kuljettiin, se oli yleisessä käytössä siirtymisessä vaunusta toiseen eikä siellä jääty esim. roikkumaan. | ||||
|
|
16.06.2024 18:44 | Timo Haapanen | ||
| Näköjään myös #3052 https://vaunut.org/kuva/168477?tag0=2%7CSr1%7C3052 | ||||
|
|
16.06.2024 18:37 | Timo Haapanen | ||
| Ainakin #3102 ja #3104 otettiin ajoon yllä olevan veturin lisäksi, https://vaunut.org/kuva/168161?tag0=2%7CSr1%7C3102 ja https://vaunut.org/kuva/168586?tag0=2%7CSr1%7C3104 | ||||
|
|
16.06.2024 18:37 | Jouni Halinen | ||
| Tässä pätkässä näkyy kohdassa 19.05 lähdeveden jakeluyksikkö "RIIHIMÄEN LÄHDEVETTÄ TELEF. 1538" Ylin pätkä oikealla https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/11/katso-taa-on-helsinki-sun-ikioma-stadisi |
||||
|
16.06.2024 18:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niissä vanhoissa kolmosen kiskoissa ilmeisesti jotain tommosta. Olisiko neuvostoliittolaista Azovstalin terästä vuodelta 1962, metripaino 54 kiloa. Voisiko 03 olla G3; jos on, niin ei pitkää takuuta annettu... | ||||
|
16.06.2024 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessahan ei erehdyksiä koskaan ole myönnetty eikä tulla myöntämäänkään, saati pyytämään anteeksi. Esimerkiksi Anneli Jäätteenmäen tapaus: "Puhun niin totta kuin osaan." Ja se siitä sitten. Taannoinen kohu Wille Rydmanista, senkun panikoi ja syytti Hesaria valehtelemisesta. Ja se siitä sitten. Entä herra kansanedustaja Vornanen, joka laukaisi persujen vaalikampanjan lähtölaukauksen? Ja se siitä sitten. Entä maksaminen tyhjästä ilmasta (Telia-Sonera)? Ja se siitä sitten. Jos joku tällaista anteeksi pyytelisikin, siinähän saattaisi pyytäjä paljastaa itsestään edes pienen inhimillisen tatsin? Mutta kun kovaksi keitetyn toimistotyrannin ja/tai puoluejyrän arvovalta kärsisi ja julkisuuskuvakin. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Rautateidenkin tiimoilta. |
||||
|
|
16.06.2024 16:43 | Markku Naskali | ||
| Digi-kiimassa on tehty suoranaisia hölmöyksiäkin. Ei vain haluta tunnustaa, että pieleen meni. Kyllä käyttäjä sen maksaa ja kärsii. | ||||
|
|
16.06.2024 16:34 | Timo Haapanen | ||
| Ja yksinkertaisempaa... | ||||
|
|
16.06.2024 15:23 | Timo Salo | ||
| Uskomattoman hieno historiafriikille sopiva kuva, ennen oli kaikki pa......, tai ainakin jotenkin ihmisläheisemmin! | ||||
|
|
16.06.2024 15:22 | Rasmus Viirre | ||
| Lähtee siis varmaan takas reipas rypäs näitä punaisia Sr1:iä seisontaan/hylkyjonoon kunhan uusi satsi Sr3:sia saapuu.. | ||||
|
|
16.06.2024 14:53 | Timo Salo | ||
| Nyt yritin katsoa mitä tuo 013-raiteen uusi kisko on, mutta ilmeisesti jotain halpaa tarvikekiskoa... Merkeistä ei saa oikein mitään selvää ja siurolaisten sääli minua kohtaan senkun kasvaa. Nyt se idiootti rukoilee ählämiä keskellä kiskoja, harkitteeko suikkaria, vai mitä tekee...? Ainoat hieroglyyfit mitkä sain: AM 62 P-54 03 erittäin epäselvästi kirjoitettuna. (turvainsinööreille: 013-raiteella on lukot kiskossa molemminpäin!)Kertooko nuo mitään järjellistä? | ||||
|
16.06.2024 14:51 | Ossi Rosten | ||
| Nää näemmä liikkuu tupaöljyllä | ||||
|
|
16.06.2024 14:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja pahoittelut. Vaikka nyt onkin vähän sateisempaa keliä, niin sadepäivän mielitekoihini ei varsinaisesti kuulu kirjoittelu. Kun täytyisi tuota Timon aiemmasta tarinoinnistani saamia mielikuvia jonkin verran loiventaa. Sen suhteen, mitä tulee erityisesti turvalaitosasiantuntemukseeni, mutta myös joidenkin ylikäytäväturvalaitosten ja asetinlaitteiden riippuvuuksiin. Mutta huh, vaunusomesta löytyy aiemmin naputtelema traktaatti moisista laitoksista: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=laiturivaroituslaitokset%20ovat%20kytk%C3%B6ksiss%C3%A4 | ||||
|
|
16.06.2024 14:22 | Onni Tikkala | ||
| Kuvan veturiyksilö itse asiassa ehdittiin siirtää jo seisontaan, mutta talvella pahentunut veturipula pakotti ottamaan muutaman Sr1:n takaisin palvelukseen, tämä siis mukaan lukien. | ||||
|
|
16.06.2024 13:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Metsänvartija taitaa olla vain jalankulkuun soveltuva, uimalaiturille johtava ylikäytävä, mutta Kesäniementie on vaarallinen varsinkin huonoissa näkyvyysolosuhteissa. Ihan kohtuullista, että ylikäytäviä poistetaan, ja jäljelle jäävien turvallisuutta parannetaan. Viimeksi ihan hiljattain hävisi Ahvenuksentien taso lähempänä Raumaa. | ||||
|
16.06.2024 12:48 | Timo Salo | ||
| Jep ja sivutoimipisteitä ainakin seuraavissa paikoissa: Pori, Ikaalinen , Parkano ja Tervajoki...https://purso.fi/toimipisteet/ | ||||
|
|
16.06.2024 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, ai - Purso Alumiini onkin Siurossa? Nuurdikilla aikoinaan höpisivät jotain ihmeellisyyksiä Ylöjärvestä! Nuurdik (ollessaan vielä Nokia alumiinina) menetti aikoinaan kaksi merkittävää tilausta juuri Pursolle. Syy: Pursolla oli laatukäsikirja kunnossa ja päivitettynä. Pikkalassa meni laadun kanssa melkein sekoiluksi: - ei ollut koskaan aikaa tehdä kerralla kuranttia, mutta AINA oli aikaa tehdä sama tilaus kahteen - ellei useampaankin - kertaan. Olipa yksikin johtavassa asemassa ollut setä (ruotsinkielinen sukunimi) ollut molempien alumiinifirmojen palveluksessa, vieläpä yhtaikaa! (Irtisanomisaika tiämmä tavanomaiset viisi sekuntia!). |
||||
|
|
16.06.2024 12:36 | Timo Salo | ||
| Tässä sen näkee, kun rautateiden ammattilainen (A-P) ja harrastelijatutkija (TS) keskustelee: Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä... Mulle esim. tasoristeysten valvontapuomit on osa liikenteenohjausta.Paikallinen puskaradio kuitenkin kertoo, että Vasikkahaka, Metsänvartija ja Kesäniementie (2 viimeistä vartioimattomia) häviävät ja tilalle tulee yksi uusi isompi yhteinen vartioitu tasoristeys? Olisko nuo kamat sinne? | ||||
|
16.06.2024 11:43 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos selventävistä tiedoista Sv12/Dv12:n käyttöönotoista sekä arviosta sen ja raskaan kiskotuksen vaikutuksista mm. Tv2 -vetureihin. 8.64 tein VR:n kuukausilipulla Suomi-kierroksen. Pettymys oli tällöin todeta Oulun Tv2:t ulkojonossa ruostumassa, ehkä suoja piipun päällä. Puolikino-paperikuviani on säilynyt, mutta niitä ei ole täällä. Tapion ja Ilkan kuvia ulkojonosta löytyy täällä. Sensijaan löytyy täältä kuvani suuresta Tv2 -romutuksesta Joensuussa 8.67 https://www.vaunut.org/kuva/113194?tag0=0%7CTv2%7C: Tein harjoitteluni päätyttyä Lokomolla heinäkuun lopulla 67 taas Suomi-kierroksen VR:n kuukausilipulla. Anti oli höyrymielessä niukempi eikä junalla enää päässyt monille paikkakunnille, joille vuonna 64 vielä pääsi. Löytyi toki mm. Raahen 135, Eskolan veturijono ja Hyvinkään Knp:n HV1 575, josta jäljempänä. Yöpymiset kiertomatkoilla olivat alempaa reppuritasoa. Harjateltta, makuupussi, toilettivehkeet ja puolikinokamera kassissa ja kävellen leirintäalueelle - jos löytyi. Joskus tuli kylmä yöllä, koska rullattavia muovipatjoja ei ollut tarjolla eikä ollut sellaiselle tilaakaan kassissa. Kerran tulin illalla Haapajärvelle. Sumu oli niin tiheä ettei viittä metriä pidemmälle nähnyt. Oli pakko leiriytyä aseman nurkille. Aamulla kun sumu oli hälvennyt tulivat ystävälliset poliisit herättämään. Totesin telttautuneeni urheilukentälle. Tietysti kävin taas Rautatiemuseossa Helsingissä. Museon Arne Boström kertoi veljensä Bore Boström perustavan Veturien Ystävät ry:tä. Hän lupasi lähettää tiedon missä ja milloin perustava kokous on. Ei lähettänyt tietoa. Niinpä tulin vasta 9.67 jäseneksi n:o 15. Säästyinpä yhdistyksen huomionosoitukselta perustajajäsenilleen 50-vuotisjuhlassa. Pidän yhä luultavana loppukesää 1964 oheisen Hv2 777:n kuvaamiselle. On varma havainto (valitettavasti ei valokuvaa) Toijala-Tampere H409 -junasta sen pysähtyessä jonain 8.67 arkiaamuna Hatanpäällä klo 6.28. Olin siellä kertomassa terveisiä Lokomon aikaiselle työkaverilleni. Höyryveturit Valtionrautateillä mukaan Hv2 779 poistettiin liikenteestä 11.67. Se oli luultavimmin Hatanpäällä 8.67 seisahtunut veturi. 777 puolestaan poistettiin liikenteestä 5.1965. Estettä sen käytölle Porin junan edessä vuonna 1964 ei liene. Tuskin hiilikirjanpitokaan eritteli tamperelaishiiliä Toijalan suuntaan samoista hiilistä Porin suuntaan. Lokomon ensimmäinen, Hv1 575 poistettiin liikenteestä 4.65. Sitä ennen se piipahteli joskus Tampereellakin. Kuvasinkin sen sumusäällä syksyllä 1964. 8.67 se oli jo pahoin ruostuneena Hyvinkään knp:llä. Sain vuonna 71 kuvallisen kirjoitukseni siitä Tekniikka-kuukausilehteen. Kuinka ollakaan muutama viikko sen ilmestymisen jälkeen Aamulehti uutisoi, että RR Oy oli sopinut 575:n ulkoisesta kunnostuksesta ja siirrosta Lokomon pääportille. Ehkä sopimusta oli valmisteltu jo ennen kirjoitustani. Lokomo on siirtymässä Lahdesjärven alueelle. Toivon että arkkitehdille annetaan tehtäväksi sijoittaa 575 tulevien rakennusten sisään, vastaanottotilan komistukseksi. Hyvin valaistuna ja jopa liike+ääni -animoituna siitä tulisi vaikuttava kokemus tulijoille. |
||||
|
16.06.2024 11:33 | Teemu Saukkonen | ||
| Ledit valehtelevat. | ||||
|
|
16.06.2024 11:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ainakaan äkkinäisesti löydä Verkkoselostuksestakaan luetteloa rataosistamme, joiden liikenteenohjaus ei vielä perustu akselinlaskentaan. Lista on epäilemättä lyhyt, ja senkin tiedän, ettei Siuron läpi kulkeva rataosa löydy siltä listalta. Kuitenkin liikenteenohjaukseltaan akselinlaskentaan perustuvilla rataosillakin käytetään ylikäytävien turvalaitoksissa ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/ohje_2012_varoituslaitosten_tekniset_web.pdf ) raidevirtapiirejä. Arkihavaintojen perusteella olen pitänyt itseäni siinä käsityksessä, että tällä Llh-Rma/Mn -rataosalla olisi kuvassa esitellyn kaltaiset erkat ― joiden yli kuljettaessa satunnainen rautatiematkustaja saattaa tuntea istumalihaksissaan yksittäisen kiskonjatkoksen aiheuttaman sykäyksen ― hälyytysosuuksien rajoilla, mutta itse tasureiden kohdilla akselinlaskijat. Toisaalta kysymykseen, onko Siuron läpi kulkevan rautatien ohjausjärjestelmään tulossa muutoksia, löytyy myöntävä vastaus prujun https://digirata.fi/wp-content/uploads/2020/04/Digirata_loppuraportti_02042020.pdf sivulta 97. Siinä on esitelty uuden eurokulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoaikataulu. Tällä hetkellä matkaneuvojat ja koeajokuljettajat testailevat tätä »mittarilentosysteemiä» Kouvola-Kotka/Hamina -rataosalla (»KoKoHa») ( https://yle.fi/a/74-20078828 ). Vuoden-parin kuluessa kaikki vanhat ja värikkäät valo-opastimet joitain asetteluratapihojen raideopastimia eli »silmiä» (ruots. ögonen) lukuunottamatta on kaivettu juurineen maasta ensimmäisen kaupallisen testiradan (»EKA») varrelta. Ja tämä kaupallisen testailun rataosa on juurikin Lielahti-Rauma/Mäntyluoto. Kuitenkin tuntematta järjestelmän teknisen toteutuksen hienouksia sen syvällisemmin ― muuten kuin että se perustuu pääosin mobiiliverkon yli reaaliajassa siirrettävään tietoon ― kuvittelen, etteivät tällaiset raidevirtapiirit liity eurokulunvalvontaan. Kolmosvaihtoehtona nämä erkat saattaisivat liittyä Siuron nykyisellään poliiseilla turvattuun »kolmosraiteeseen» (r. 013). Mitenköhän uusi jkv suhtautuu moisiin turvalaitoksiin? Tätä vaihtoehtoa tukee sekin, kun nämä kiskot näyttävät ainakin minun silmiini tästä kuvasta kuusikymppistä ohuemmilta. Et varmaankaan tullut katsoneeksi leimoja? Ja (kiskon)jatko(s)kysymyksenä siihen: Kummoset kiskot Siuron kolmosella mahtaa olla? |
||||
|
16.06.2024 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva voisi olla 1930-luvulta! | ||||