Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.06.2024 14:22 Oula Ahlholm  
  Kiitos Janne!
kuva 12.06.2024 14:21 Oula Ahlholm  
  Kiitokset!
kuva 12.06.2024 14:16 Hannu Peltola  
  Näissä on varsinkin tässä värityksessä jotain käsittämätöntä 1960-luvun tunnelmaa, kuin suoraan Myrskylinnut-sarjasta!
kuva 12.06.2024 13:48 Ari-Pekka Lanne  
  Herra Esa J., tunnistan kyseisen talousajattelun. Jossain määrin ehkä tunnustan itse edustavani samaa suuntausta. Polkupyörän sisäkumeista löytyy paikkaa paikan päältä ja jotkut tekstiilit on parsittu niin tarkoin, että vaimo vie niitä salaa lumppukeräykseen.

Herra Vertti, et varmaankaan ole ymmärtänyt mitään väärin. En vain ole itse älynnyt vielä vaunusomesta tai muuten, että Kroksua olisi nähty päivystäjänä. Muistan kun viitisen vuotta sitten joku kysyi silloiselta Cargon Rauman alueen (Rma, Tku, Ukp, Pri, Hva, Mn yms.) aluepäälliköltä, koska Rauma saa jälleen Seepransa takaisin, niinkuin alueen raskaimmat vaihtotyöt edellyttäisivät, tämä tokaisi, että eiköhän mieluumminkin uudet veturit pääse kohta niihin töihin. Raumaltahan otettiin Dr14 pois n. 15 v. sitten sen jälkeen, kun mäntä pilkisti kerran Repolan mäessä MANnin lohkon kyljestä. Silloin kai pääteltiin, että työt ovat liian raskaita Seepralle.
kuva 12.06.2024 13:45 Tero Korkeakoski  
  Mutta onko se tässä: https://vaunut.org/kuva/168773 käännetty eri päin, koska vetää junaa poispäin Torniosta lyhyt pää edellä. Eli tässä olisi lyhyt pää kohti Haaparantaa ja tuossa linkittämässäni pitkä pää kohti Haaparantaa.
kuva 12.06.2024 12:35 Petri Nummijoki  
  Jos kysymyksessä on iltajuna ja Poriin asti matkalla niin voisiko kuvausvuosi olla silloin paria vuotta aikaisempi eli 1962? Siinä tapauksessa 777 olisi vasta hiljattain Tampereen varikolle siirtynyt. Jos tilastoa on uskominen niin vuosi 1962 olisi viimeinen, kun Poriin asti kulkevissa henkilöjunissa on käytetty runsaammin höyryvetoa.

1963 on Peipohjan ja Porin välille (38 km) tilastoitu höyryveturiajoa henkilöjunissa enää 4000 km molempiin suuntiin eli vaihteluväli on 93-118 junaa vuoden aikana. Talvella 1963 oli neljä viikkoa kestänyt rautatielakko, joten tämä huomioiden voisi arvioida säännöllisen höyryveturikäytön päättyneen Porin henkilöjunissa viimeistään kesäaikataulun 1963 alkuun mennessä.

1964 on Peipohjan ja Porin välille tilastoitu höyryvetoisia henkilöjunia alle 500 km (enintään 13 junaa vuoden aikana) ja 1965 ei enää lainkaan. Sen sijaan Tampereen ja Peipohjan välille on tilastoitu höyryvetureille merkittävää ajoa henkilöjunissa vielä 1964 ja jonkin verran jopa 1965, joten Vammalan junista olisivat tästä päätellen poistuneet myöhemmin.

Porin radan pikajunissa höyryvetureiden säännöllinen käyttö lienee päättynyt suunnilleen helmikuun lopussa 1962 eli siihen, kun Jämsänkosken makuuvaunuvuoro lopetettiin ja Jämsän radan junissa käytetty Dm4 voitiin siirtää Porin radalle kiertoon P45/H470. Tämä tosin oli jo aikaisemmin Hr11-juna mutta tilastosta tulkittuna ehti olla välillä höyryvetureilla sen jälkeen, kun Hr11-veturit siirrettiin keväällä 1961 Turun kiertoihin.
kuva 12.06.2024 11:41 Vertti Kontinen  
  Eikös Kemi käytä näitä myös päivystystyössä, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
kuva 12.06.2024 11:28 Vertti Kontinen  
  ... tai sitten veturijunat aiotaankin pitää kuvioissa
kuva 12.06.2024 11:27 Vertti Kontinen  
  Myös ihmeellistä on, miksi näitä enää saneerataan, kun SJ on ilmoittanut pyrkivänsä eroon veturijunista. Ehkä uusituilla vaunuilla halutaan korkeampaa myyntihintaa tulevaisuudessa? En tiedä tehtiinkö näihin sisälle mitään, mutta luulisi edes pistorasiat asennettavan. Niitähän ei näissä vielä ollut
kuva 12.06.2024 11:04 Esa J. Rintamäki  
  Herra Ari-Pekka: - kustannustietoinen talo käyttää viilansakin hyperliukkaiksi asti.

Se se vasta on sitä talousnerokkuutta. Viis veisataan kaikesta muusta!
kuva 12.06.2024 10:58 Jouni Hytönen  
  Jännä, aikaisemmin on taidettu muuttaa BFS9-vaunuista Lek&Bistro-vaunuja tyyppimerkinnällä RB7, nyt vaunut pysyvät BFS9-sarjassa.
kuva 12.06.2024 09:40 Ari-Pekka Lanne  
  Eikös Muhkurissa ja Pansiossa edelleen lastata puutavaraa?
kuva 12.06.2024 09:29 Ari-Pekka Lanne  
  Niinhän se on aina mennyt, että uudet syömähampaat on narskuteltu alun vuosikymmenet pohjoisessa tai pohjoiseen suuntautuvassa liikenteessä. Kai se jotenkin liittyy haastaviin olosuhteisiin ja pitkiin välimatkoihin. Itseni sen sijaan on yllättänyt se, ettei näitä ole vieläkään nähty puhtaasti päivystäjinä, niinkuin näitä alunperin mainostettiin, kun oli tiedossa että Deeverit on niin loppu kun vaan voi veturit olla.
kuva 12.06.2024 09:21 Markku Pulkkinen  
  Teoksessa Jeff Wilson: F Units-The diesels that made it (Kalmbach Books) löytyy s 44 varsin mielenkiintoinen kuva Bangor&Aroostokin F -kalustosta. Yksinäinen F 3 (phase II) vetämässä tavarajunaa. Veturin numero on 44, värityskaavio sama kuin ylläolevassa kuvassa. Harvoin näkee F -veturia yksin tavarajunan keulilla. Kuvatekstin´mukaan on kyseessä "paper train from Millinocket".
kuva 12.06.2024 05:38 Mikko Mäntymäki  
  Käykö tässä taas näin että Tampere saa vasta viimeisenä uusimman kaluston käyttöönsä?
kuva 12.06.2024 01:11 Vertti Kontinen  
  https://vaunut.org/kuva/168703 kyllä se ihan samoin päin oli kuin tässäkin kuvassa :)
kuva 12.06.2024 00:44 Tero Korkeakoski  
  Painaa vai vetää? Muissa kuvissa veturi oli pitkä pää ruotsiin päin, joten se olisi pitänyt kääntää ja vaunujen järjestystäkin muuttaa jos se painaisi.

EDIT: Taitaa olla käännettykin, kun eikös meren puoleiset kiskot (eli tässä taaimmaiset) ole 1524 levyiset.
kuva 12.06.2024 00:38 Arto Papunen  
  Mitä sitä nyt Hankoon meneviin laitettaisiin kun kohta on sähköt Hyvinkää-Karjaa osuudellakin..
kuva 11.06.2024 23:44 Ari-Pekka Lanne  
  No nyt tällaista kuvaa ei sitten enää saakaan. Ei siitä montaa viikkoa ole, kun katsoin, että alkavat olla nuo vanhat telexpylväät jo melko ränsistyneitä. Tänään sitten havahduin siihen, että ne on korjattu pois.
kuva 11.06.2024 23:27 Jouni Ijäs  
  Jokohan noita uutukaisia alkaisi riittämään Hanko-Riihimäki/Hämeenlinna tavarajuniin? Pohjois-Suomeen tainneet kaikki mennä tähän mennessä.
kuva 11.06.2024 23:08 Asmo Rasinen  
  Tuliaisia Espanjasta!
kuva 11.06.2024 22:13 Tuomas Pätäri  
  Vastaan, että en ollut tarpeeksi viisas toimiakseni kummallakaan tavalla, vaan kävelin pitkää reittiä pusikon läpi :D

Jätin auton sähköaseman viereen Offshore Constructionsin parkkipaikan pohjoispuolelle. Ihmettelin maastoa ja päädyin kävelemään radalle täyttömäen (olikohan jotain ruoppausjätettä tms) kohdalla. Tietä pitkin pääsi kuitenkin vain täyttömäen päälle, ja siitä sitten olikin aikamoista maastoa radalle, vaikkei monista kymmenistä metreistä puhuta. Kuvatekstin korkeuserojen puutteella viittasin luonnonolosuhteisiin, mutta tämän rakennetun pikkumäen päältä oli varsin jyrkkä alastulo pehmeää maata pitkin "nelivedolla". Sitten alhaalla odotti kaikenlaista rehevikköä ja lammikkoa, nokkosia eikä yllä ollut tietysti kuin sortsit. Radan varresta poistuin vielä turhan aikaisin toisen puolen pöheikköön jossa oli omat haasteensa.

Metrejä tuli kartalta katsoen yhtä paljon kuin Kirrinsannantien tasurilta. Jälkiviisaana sanoisin, että ko. tasurilta radanviertä olisi varmasti vaivattomampi matka...
kuva 11.06.2024 22:12 Markku Naskali  
  Suomalainen veturi hinaa joitain vieraan sivilisaation kummajaisia. Vähän pelottavan näköisiä ovat.
kuva 11.06.2024 21:55 Vertti Kontinen  
  Haaparannalta tarttui mukaan kaksi vanhoissa väreissä olevaa, vastaavaa vaunua numerot 5300 ja 5211
kuva 11.06.2024 21:54 Jimi Lappalainen  
  Todella upea kuva, Kotka-fiilistä :)
kuva 11.06.2024 21:51 Julius Ylitalo  
  Eli tulee käyttää portaita junaan noustessa/junasta poistuttaessa
Ali-Vekkoskella ilmeisesti pitää vilauttaa junalle pysähtymismerkkiä.
kuva 11.06.2024 21:46 [Tunnus poistettu]  
  Hieno, ihan mielenkiinnolla kysyn kävelitkö todellakin Kirrinsannantien tasurilta asti aitauksen läpi kuvauspaikalle vai suorinta reittiä pusikon läpi Reposaaren maantieltä?
kuva 11.06.2024 21:44 Teppo Niemi  
  Vastaava juna kulki illalla Rantaradalla MV 10402.
kuva 11.06.2024 21:43 Lari Åhman  
  Itsekin yllätyin positiivisesti radan pohjoispuolisen metsän raivauksesta, kun sen vuoksi sain aseman ja junan lähes esteettömästi kuvaan. Muuten olisi pitänyt tyytyä muuhun ratkaisuun. Hieman edemmäs olisi juna voinut tulla niin, ettei odotuskatos jää piiloon, mutta kun en viitsi pylvästäkään sijoittaa veturin keulaan.
kuva 11.06.2024 21:39 Jussi Kortman  
  Täälläkin linja rakennettu käytännössä uudelleen. Asema todennäköisesti puretaan lähiaikoina.
kuva 11.06.2024 21:33 Jussi Kortman  
  Myös tästä rakennuksesta minulta löytyy piirustukset.
kuva 11.06.2024 21:31 Jussi Kortman  
  Tämäkin alue näyttää jo nykyisin paremmalta. Yllättävän paljon CSX on saanut aikaan parissa vuodessa.
kuva 11.06.2024 20:37 Vertti Kontinen  
  Mielenkiintoinen kuva täynnä yksityiskohtia!
kuva 11.06.2024 19:50 Jarno Piltti  
  Upea kuva. Portin seislevy tyylikkäästi vanhaa mallia.
kuva 11.06.2024 19:46 Jarno Piltti  
  Aika metka muotoilu tässä, kuin suoraan jostain kolkyt tai nelkytluvun scifi-lukemistosta.
kuva 11.06.2024 19:38 Jarno Piltti  
  Lähimmän vaunun tarrassa lukee Heinola fluting 8000000 t. Onko tiedossa miksi tämä konttiliikenne loppui?
kuva 11.06.2024 19:08 Janne Karresuo  
  Postikorttiainesta hyvinkin... Nätti valo!
kuva 11.06.2024 19:05 Janne Karresuo  
  Hyvällä paikanvalinnalla on merkityksensä. Hyvä kuva, jossa se juna ei ole se pääasia, vaan myös miljöö vaukuttaa.
kuva 11.06.2024 18:58 Janne Karresuo  
  Sammakkoperspektiivi toimii ja nuo heijastukset. Joskus kannattaa "maastoutua" :)
kuva 11.06.2024 18:57 Teppo Niemi  
  Eikös näistä jänteistä löydy mallintekijälle kelvolliset piirustukset Valtionrautatiet 1912 - 1937 II-osasta jos oikein muistan.
kuva 11.06.2024 18:56 Janne Karresuo  
  Ei paha, ei paha. Pilvet saavat aikaan vielä nätin heijastuksen tässä kuvassa. Yes... Kaunis, kesäinen kuva...
kuva 11.06.2024 18:53 Janne Karresuo  
  Nätti kuva. Valolla on tässä iso osuutensa. Yes!
kuva 11.06.2024 18:19 Tommi Koskinen  
  Sähköratapylväs on tosiaankin ilmaantunut kriittiseen kohtaan kuvaamisen kannalta, mutta onneksi tilannetta on kompensoitu puiden raivauksella vrt. https://vaunut.org/kuva/156758
kuva 11.06.2024 16:58 Timo Salo  
  Hauska kuva itänaapurista sattumana, walkie-talkie-antenni katolla... (2130 kHz NBFM)
kuva 11.06.2024 15:29 Jimi Lappalainen  
  Oho, no nyt on kyllä hieno ja mielenkiintoinen otos! Tuhannet kiitokset kuvasta :)
kuva 11.06.2024 15:25 Jimi Lappalainen  
  Samanlainen tornirakennelma Raipossa 2003: https://vaunut.org/kuva/1409
kuva 11.06.2024 15:22 Jimi Lappalainen  
  Suosittu kuva-aihe: https://vaunut.org/kuva/10170 + https://vaunut.org/kuva/73074
kuva 11.06.2024 15:19 Jimi Lappalainen  
  Sillasta tulee mieleen tämä: https://vaunut.org/kuva/126363
kuva 11.06.2024 13:43 Esa J. Rintamäki  
  Tämä kuva on ilo vanhan (?, 67-vee ensi kuussa) koneteknikonretkun silmille!
kuva 11.06.2024 13:31 Esa J. Rintamäki  
  Henri Mignet, surullisen kuuluisan "Taivaan kirpun" suunnittelija kirpunrakennuskirjassaan sanoi alumiinin olevan pettävää materiaalia, silkkaa kokoon puristettua maata. Kirppu (kts Ilmailumuseolta, Vantaalla) pistettiin äkkiä lentokieltoon, koska se ei oiennut vähänkään jyrkemmästä syöksystä. Ihmishenkiäkin oli menetetty. Mignet ei ollut - toistan - ei ollut vars. lentokoneinsinööri.

Alumeettia käytetään kyllä jonkin verran lujuuttakin vaativissa rakenteissa, mutta seostuksella ei liene niin suurta painoarvoa kuin nimenomaan muotoilulla (rakenteiden statiikan ollessa elinehto).

Omalta ajaltani "Nuurdikilta" muistan Stena Linesin katamaraanin muotoprofiilien valmistuksen. Rajoituksena vaan oli 3500 tn puristimen profiilityökalun määrittämä enimmäismitta (max etwa 400 mm leveyssuunnassa).

Muistini mukaan pendolinoja hitsailtiin kokoon sveitsiläisistä alumeettiprofiileista "prohviiliputkeksi". Nuurdikilla profiilituotantokapasiteetti ei olisi piisannut millään siihen hommaan. Ei sen puoleen, ei tietääkseni ylöjärveläisella Pursollakaan.

Ja kun sitä hitsisaumaa piti duunata satoja kilometrejä...

Puhuttaessa VR:n sinisten vaunujen korirakenteista: - niihin päädyttiin oikeastaan normaalin eurooppalaismallisen kehittymisen (Esslingen) myötä. Aiemmin henkilövaunuissamme nimenomaan aluskehys otti enimmät töytäykset vastaan niin ajossa, vaihtotöissä kuin rysäyksissäkin.
Puukorithan ikävä kyllä hajosivat kolareissa tuhannen pi**un päreiksi!

Teräskoreissa kyllä oli sitä itsekantavuutta ja riittävästi lujuuttakin. UIC (kans.väl. rautatieunioni) oli vaatinut sen luokan lujuutta koreille, että havainnollistettuna Eit:n piti kestää litistymättä (lue: muotoaan muuttamatta) neljä päälleen nipuksi asetettua samanlaista Eit:tä.

Teräslaadulla (siis metallurgiallakin) on isosti väliä, mikä tahansa läkkipelti paksunnettunakaan ei kelpaa!

VR 75 - historiikissa on maininta puukorisen moottorivaunun aluskehyksen teräslaadusta: St 52. St = Stahl, eli teräs. 52 on luku joka ilmoittaa ns. myötörajan. Se taas tarkoittaa kuormituksen suuruutta, jossa teräslaatu muuttaa muotoaan siinä määrin, että se ei enää palaudu alkuperäiseen (palkin tai kangen) muotoonsa. Siihen vielä lisää kuormaa, niin palkki katkeaa.

Tässä "52" tarkoitti 52 kilogrammaa poikkileikkauksen neliömillimetriä kohden. (Siten: kolme mm2 rajana olisi 156 kg). Rakenteet suunnitellaan (suunniteltiin) siten, että kuormitus jää takuuvarmasti tällaisen rajan alle.

Nykyteräksissä seostusta on kehitetty ja nuo em. lujuusmerkinnätkin ovat hieman toisenlaisia (newtonit korottavat 52:n noin 520:ksi).

Ellei seostuksella saada riittävää lujuutta aikaiseksi, niin sitten apuna on ainevahvuudella veivaaminen.

Itse uskoisin Svenin, Åken ja Perin duunanneen 1980-luvulla SJ-junanvaununsa silloin muodissa olleen teräsvaunutrendin mukaisiksi. Ja mikä ettei, kunhan suunnittelupuolen Håkanit tietävät mitä ja miten tehdä, joten ...
kuva 11.06.2024 12:05 Petri Tuovinen  
  Onpa upea kuva!!!!