Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2025 12:49 | Veeti Heino | ||
| Veikkaan Kuusaanniemi Kuusankoskella. | ||||
|
27.11.2025 12:47 | Veeti Heino | ||
| Upea kuva! | ||||
|
27.11.2025 12:44 | Jouni Halinen | ||
| Yllä olevaan viitaten, on sitä ennenkin osattu nuuskia Suomen rautatiesysteemeitä. Firma nimeltä Elorg-data Oy toimitti mm. tietokonemateriaalia neukkilaan. Firman konttori oli Larussa (Vattuniemenkatu 21) , ja kävin siellä 80-luvulla kopiokonekeikalla. Oli tosi kumma firma, siellä oltiin kovasti tekevinään ”jotain” mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut, eli täydellistä kulissia koko touhu. Kyllähän firma "oikeitakin" töitä teki, tai siis yritti tehdä. ”Elorg-data Oy (1977-1982 välillä) sai kommunistisen liikenneministerin Veikko Saarron päätöksellä VR:n automatisointi hankkeen. Elorg-Data Oy löi Saarron poliittisella päätöksellä mm. Nokian ja IBM:n. Hanke takkuili kuitenkin pahasti”. Neuvostoliitto sai kuitenkin kattavat tiedot Suomen rautatiesysteemeistä. Tämä entinen puuseppä on vielä hengissä (91vuotias), ja häneltä voisi näin ollen nyt kysyä, että hävettääkö häntä edes tekemänsä päätös?. Nyt rakennuksessa toimii mm. venäläistaustainen kiinteistövälitysfirma Vipcon (oikea nimi Yakhont Oy), jolla on myynnissä suuri määrä kiinteistöjä, joita yritetään myydä pääosin venäläisille. Myytävänä on myös ”paketti” jossa henkilö ostaa työpaikan ja oleskeluluvan Suomesta, eli maksamalla 7000 euroa kuukaudessa hänet ”palkataan” johonkin Suomalaiseen firmaan joka maksaa ko. rahoilla hänelle ”palkkaa”. Ja mainitaan myös, että hän voi saada jo 5 vuoden päästä pysyvän oleskeluluvan. Rahathan tulevat tietenkin suoraan/epäsuoraan venäjän valtiolta. Aika simppeli tapa lähettää FSB henkilöitä Suomeen ja joilla on pelkästään pahat mielessä. Tällaisen firman toimiala voisi olla vaikka radanvarsi puskien harvennus ja kun sen tarpeeksi halvalla tekee niin kyllähän siitä diili syntyy. Kaikkia muitakin kepulikonsteja markkinoidaan. Kun Yle uutisoi aiheesta https://yle.fi/a/74-20195382 niin sivuille ilmestyi välittömästi teksti ”Sivustomme on tällä hetkellä poissa käytöstä huollon vuoksi. Tervetuloa uudelleen pian” https://www.vipcon.fi/ Rakennuksen omistaa venäjän valtio. Nyt kyseinen rakennus on takavarikoitu. Takavarikon taustalla on Haagin kansainvälinen välitystuomioistuimen päätös, jossa Venäjän valtio määrättiin maksamaan sotatoimien takia miljardien eurojen korvaukset ukrainalaiselle energiayhtiö Naftogazille. Eli venäjän valtio > >kiinteistöyhtiö Larussa >> Yakhont Oy (kaikki nimet kaupparekisterissä venäläisiä)> > ja Suomalainen Oy nimi esm. PuskaVeijarit Oy (omistajat, TJ ja hallituksen jäsenet Suomalaisia) ja töissä on vain venäläistaustaisia ”metsureita”. Nythän on myös uutisoitu seuraavaa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4b642a71-c158-4264-a5bf-5954b459ae28 |
||||
|
27.11.2025 12:36 | Teppo Niemi | ||
| Tuo sarjatunnus on väärin. Paven olisi syytä matkata Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäälle, josta tuo motti löytyy tällä hetkellä. | ||||
|
27.11.2025 12:33 | Juha Kutvonen | ||
| Mielenkiintoinen lopputulos - räjähtävää menoa! | ||||
|
27.11.2025 12:18 | Juha Kutvonen | ||
| Ilmeisesti yleisöaikatauluissa/laiturinäytöissä näiden junatyyppi oli aluksi EP, koska olen kirjannut kaikki marras-joulukuussa 1995 kuvaamani pendolinojunat tällä tyypillä. S 220 ilmestyi aikatauluihin vuoden 1996 alussa. Aikataulukirjoissa junatyyppi oli M (matkustajajuna). | ||||
|
|
27.11.2025 10:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja nyt 30 vuotta :) | ||||
|
27.11.2025 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| Suosittelen kiinnostavaksi lukukirjaksi Suomen kansainvälisistä teollishankkeista 1960-luvun lopulta 1990-luvun lopulle. Opiksi ja ojennukseksi : Juhani Linnoinen : Katto pois - 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, Anssi Siukosaari, 2000, 226 s.). Saab 90:n konsepti tuotiin Ukista, 900 oli lehmämäisin Trollhättanin tuote ja 9000 pilattiin laatuvirheillä. |
||||
|
|
27.11.2025 10:13 | Jouni Hytönen | ||
| Harvinaisen hieno vahinkolaukaus! | ||||
|
27.11.2025 10:11 | Jouni Hytönen | ||
| Lavapuron mäki on keskellä metsää vähän hankalasti lähestyttävissä, mutta Aittojärven mäessä idempänä tuli muutama pasutejuna kuvattua ja videoitua dieselliikenteen aikaan. | ||||
|
|
27.11.2025 09:24 | Hannu Peltola | ||
| Käsivaralta, pitkä valotusaika ja samaan aikaan zoomaaminen. Tämä oli täysin vahinkolaukaus, mutta palautui jostain eilen mieleen! | ||||
|
|
27.11.2025 08:23 | Reijo Salminen | ||
| Pitkähkö valotusaika ja zoomilla samanaikaisesti tehtykö? Jalustan kanssa oletan. Mitä muuta? | ||||
|
|
27.11.2025 07:24 | Jari Välimaa | ||
| aion ? https://www.aionauto.fi/ | ||||
|
27.11.2025 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, kaukolainana uskoisin löytyvän. Suosittelen kirjaa lämpimästi. Kokeilepa "pilanpäiten" myös Antikvaari.fi -sivustoa. Herra Kimmo: puhumattakaan Berliinin - Dresdenin välillä pyyhältäneestä Henschel-Wegmann-junasta. Siihen oli valmistettu BR 61-sarjan tankkiveturi (2'C2'h2), jonka huippunopeutena ilmoitettiin olevan 175 km/t. Käytännössä junan nopeus "sinetöitiin" olevaksi 130 km/t, koska jos sarjansa ainoa tankki (nro 61 001) meni huoltoon tai remonttiin, piti tilalle laittaa varakone: BR 03, jolla se nopeus EI OLLUT 175 km/t (oli 130 km/t). 61 001:n tautina oli niukahkot vesitilat. Juna teki kaksi edestakaista reissua päivän aikana, ja Dresdenin päässä kääntöaika oli sangen lyhyt. Lääkkeeksi keksittiin tehdä v. 1938 sisarveturi, jossa mittoja oli hiukan entrattu isommiksi. Nyt tyypiksi nrolle 61 002 tuli 2'C3'h3! Sillä ei montaakaan Dresdenin keikkaa tehty, kun postikorttimaalari "Aaron Hirsch" (= Aatu itte) tyhmyyttään potkaisi maansa sotaan. Kolmisylinterisessä 61 002:ssa oli siis kolmiakselinen takateli! Sodan jälkeen 61 001 löytyi sodan jälkeen länsipuolelta. Aikansa sillä ajaa kitkutettiin, sen minkä voi, kun sen vetovoima oli räknäilty just erikoismallista kevyttä nelivaunuista junarunkoa ajatellen. Meni viimein romuksi keväällä 1957 seistyään jonkin aikaa hylättynä. 61 002? Se oli jäänyt harppi-Saksan puolelle. Aikansa silläkin ajeltiin ja pistettiin sitten seisomaan. Kun kansanomistama Saksa alkoi kansanomistamissa vaunutehtaissaan tehdä moderneja kansanomistamia pikajunan vaunuja, niin koneelle keksittiin käyttöä: se oli riittävän nopsa vaunujen koeajoilla käytettäväksi. Siitä tuli muutostöiden jälkeen 18 201! On muuten vielä jäljellä! Muutosten jälkeen sen tyypiksi tuli: 2'C1'h3. Niukasti mitoitetut ulkoiset sylinterit vaihdettiin: - hylätystä La Mont-kattilalla varustetusta koevehkeestä H 45 024, sisäpuolinen sylinteri meni samoin uusiksi, hitsattuna konstruktiona. Samasta koeveturista se sai itselleen uuden laahustelin. Neliakselinen tenderi kuului myös asiaan (34 m3 vettä). Koeajoissa marraskuussa 1964 tälle mitattiin huippunopeudeksi 176 km/t. Hyvin kiehtova veturi ja juna myös! Liman ja Märklinin yhteistyönä oikein kelpo pienoismallikin olemassa! BR 05 - sarjan kolme konetta olivat myös sodan jälkeen lännessä. Kunnostuksen järkevyyttä kyllä siellä mietittiin, mutta lopulta kaikki kolme entrattiin oikein söpöön paraatikuntoon! Niillä myös päästeltiin isoa kovaa vauhtia, mihin ne oli suunniteltukin. Yksi 05 päätyi virtaviivakuorineen museoon. |
||||
|
27.11.2025 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, kyllä se Pe:ltä minusta näyttää. Perässä kytkettynä Po. Mikäli ajatellaan rantaradan roolia yhteytenä Turkuun ja siitä edelleen meren yli maailmalle, niin kansainvälisen kirjepostin määrän arvelen itse olleen sitä luokkaa, että postin apuvaunu taatusti oli tarpeen. Muita vaunuja: näköjään kolme puuvaunua, luokkavaunut nyt ainakin. Entä matkaravinto? Joissakin Fo-vaunuissa oli kyllä tavallinen puuliesi, mutta...? |
||||
|
27.11.2025 00:09 | Rasmus Viirre | ||
| 2813 taisi luovuttaa moottorinsa 2811:lle, ja odottaa nyt pidemmän kaavan kautta, että 2811:n entinen moottori korjataan. | ||||
|
|
26.11.2025 23:31 | John Lindroth | ||
| Veetille 10pistetta!Unelmat täytyy pitää yllä ja toteuttaa! | ||||
|
26.11.2025 23:09 | John Lindroth | ||
| Hieno onnistunut maisemallinen kuva! | ||||
|
|
26.11.2025 23:09 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei löytynyt Suuri raideliikennealbumi kirjaa kirjastosta, piti laittaa tilaus toisesta kirjastosta, samoin löytyi pari muutakin kirjaa jotka pistin tilaukseen, toinen on Harmaan kiitojunan tarina - Dm3 - Dm4 - Hr11 ja toinen on Rautateiden Pasila. | ||||
|
|
26.11.2025 23:01 | John Lindroth | ||
| Onko Junan ensimmäinen vaunu postivaunu sarjaa PE? | ||||
|
|
26.11.2025 23:00 | Veeti Heino | ||
| Sepä hienoa. Olen aina haaveillut tuommoisen lämmittämisestä ja korjaamisesta. | ||||
|
|
26.11.2025 22:57 | John Lindroth | ||
| Veetille! Veturi sijaitsee nykyään Kouvolan tallissa ja on Höyryveturimatkat 1009 omistuksessa! | ||||
|
|
26.11.2025 22:42 | Veeti Heino | ||
| Missä tämä veturi nykyään on ja kuka sen omistaa? Vai onko tämä romutettu aikoinaan jo höyryn loputtua? | ||||
|
|
26.11.2025 22:28 | Arto Papunen | ||
| Paitsi nythän on vastaavasti Haapamäki/Alavus peruttu tuolta samalta ajanjaksolta, että oisko sillä nykyisin käytössä olevalla sekin liikenne.. | ||||
|
|
26.11.2025 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| GLs = Galvanoitu tai Gummi Lista sivussa. Euroopassa kaipailevat entisöintikelpoisia Neunhunderteja. Ei ihme. Konfiguraatio juuri sellainen, että kelpaisi oikein hyvin itsellenkin kaikenkarvaisten Tesla-, Pjongjangmobile- ja Pash- eikun Qasshquaiiai-pilailuvälineiden sijasta. Vain saabisti ymmärtää saabismeja... |
||||
|
26.11.2025 21:43 | Ida Puolakanaho | ||
| Kuminaama :D | ||||
|
|
26.11.2025 20:55 | Jyrki Talvi | ||
| Lavapuronmäki on laisensa. | ||||
|
26.11.2025 19:03 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno kuva toimivasta korin kallistuksesta. Virroitin pysyy samassa asennossa ja on silminnähden eri kulmassa kuin vaunujen korit. | ||||
|
26.11.2025 18:36 | Antti Laajalahti | ||
| Valkosta oli olemassa toinenkin versio, sellainen jossa ohjaamoon käynti olisi vantrinkien kautta. Suunnitellusta sarjasta puolet oli tarkoitus rakentaa tuolla ratkaisulla vaihtotyötä ajatellen. Tekninen toteutus oli hieno, puuttui osin siihen sopivia komponentteja, käytettiin teollisuudessa olevia ratkaisuja jotka toimivat siellä mutta ei veturissa vaihtelevalla kuormituksella. Valmistuksen aloituksella oli kiire. Hommasta lyötiin hanskat tiskiin. Laivanrakentajat kiinnostuivat ideasta ja alkoivat kehittää sitä. Ei idea ihan kuollut ole nykyisin, sähkötyökaluja ja paljon kaikkea muuta toimii tuolla periaatteella ja tuskin kukaan vakavasti otettava veturinvalmistaja miettii tasavirtakoneita. Saneeraukset on eri asia. | ||||
|
26.11.2025 17:07 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
26.11.2025 16:22 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Markku, 11.12 menee juna T 7651 Kouvolasta Joroisiin, jossain spekuloitiin siitä jos siinä olisi Dr16 2813 joka voisi olla jopa ihan todennäköistä, mutta katsotaan sitten. Ainakin Dr16 2813 on melkein valmis miltei peräti kokonaan. | ||||
|
|
26.11.2025 15:30 | Markku Naskali | ||
| Onkohan Arctic jo saanut toisen veturin käyttöön? | ||||
|
26.11.2025 14:19 | Hannu Peltola | ||
| Myös Škodan mattavihreä tuotanto on ollut laadukasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hetzer | ||||
|
|
26.11.2025 13:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nuo keskinopeudet ovat mielenkiintoisia nekin; pyöristäen 2-3 km/h jonnekin päin, saadaan: Lapponia 90 km/h Karelia 85 km/h Savonia 75 km/h ...ja sanovat hämäläisiä hitaiksi...krmh. EK Lapponian aloittaessa liikenteen kesällä 1972, siinä on vakituiseen 2 Sv 12, ja kun asiaa kiinnostuneena koulupoikana tiedustelin, isävainaani (silloin siis vielä toki elossa) vastasi: "Jotta se kulkisi!" Lapponian ajoaika Hki-Tpe taisi olla tasan kaksi tuntia ja sellaista ajoaikaa ei silloin ollut nähty. Nimikkeen muututtua EP Lapponiaksi siihen katsottiin riittävän Hr 12, no selvähän tuo kun "erikoiskiito-" vaihtui pelkkään "erikoispika-" etuliitteeseen. Mutta aikataulu pysyi samana. Kiinnitin myöhemmin huomiota siihen, että Dv12 katsottiin riittävän, paitsi EP:hen, jonka alkuperäinen kokoonpano on 20 akselia, myös pidempiin juniin, 28-32 akselia ja Tpe-Jy -junissa ainakin 36 akselia. Vähän tuo Savoniankin keskinopeus viittaa siihen, että silloin ei vain yksinkertaisesti ollut niin kiire. Mainittakoon, että noin 1936 Saksassa VT 137-dieseljunien eri variantit kulkivat ihan tavallisilla radoilla 125 km/h keskinopeuksilla, sn 160. |
||||
|
|
26.11.2025 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä, herra Rainer. Autopuoli vaan pikkuusen onnahteli takatuupparimalleissa... | ||||
|
|
26.11.2025 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Škoda on aina osanut tehdä tyylikkäitä höyryvetureita! | ||||
|
26.11.2025 08:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eihän! Tämä on sitten erittäin hyvä nappilaukaus! Melkein voi tätä katsellessa kuulla lätän vislaavan ja kahden Valmet-dieselin jyrinän kuvatun junan mennessä ohi. Ja tasoristeyksen varoituslaitoksen kellonkalkatuksesta sainkin nyt korvamadon...! Kuvaussuuntakin on hyvin valittu, ajatus Porvoon sijainnista kaukana kuvan vasemman reunan ulkopuolella on minun mielestäni johdonmukainen ja oikea. Kiitos ja kumarrus, herra Verner. Hyvin tehty. |
||||
|
|
26.11.2025 08:08 | Verner Sundberg | ||
| Kiitos Aarni | ||||
|
26.11.2025 08:02 | Juho Rintala | ||
| juu:) | ||||
|
|
26.11.2025 07:32 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva. Tervetuloa vorgiin. | ||||
|
26.11.2025 00:47 | John Lindroth | ||
| Viimeksi tuolla linjalla tuli mentyä Mariendorfiin pari vuotta sitten koska siellä sijaitsee tunnettu "Modellbahn Pietsch" junakauppa! | ||||
|
|
25.11.2025 23:49 | John Lindroth | ||
| Eräs parhaista kaveristani jo kouluajoilta Ruediger lempinimeltään "Rytky" asui tämän reitin varrella Mariendorfissa(U6 linjan varrella) vierailin siellä usein sain aina hänen kaksionsa käyttööni otin tuolloin laulutunteja Berliinissä tunnetun professorin luona.Samalla tuli tietenkin käytyä Berliinin oopperoissa ja alueen junakaupoissa!Hänen isänsä oli Goethe Instituutin johtaja.Ruediger menehtyi vuonna 2003 mutta muistoni tuosta hienosta ajasta ja kokemastani vieraanvaraisuudesta elää! | ||||
|
25.11.2025 23:19 | Otto Tuomainen | ||
| Istumapaikkoja on reilut viitisenkymmentä. Tässä tapauksessa reitti on kohtuulliset 32 kilometriä pitkä, siitä 17 km sähköistämättömällä haararadalla ja loput 15 km kuljetaan sähköistetyllä pääradalla. Rataverkko on hyvin haaroittunut. Kartta löytyy täältä: https://www.spravazeleznic.cz/documents/50004227/172906043/Mapa-trati.pdf | ||||
|
Kuvasarja: Dr16, ison ja vaikeen tarina |
25.11.2025 22:56 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos Tuomas. Itsekään en omaa Iso Vaalee kirjaa, vaikka olen lukuisista eri ”second hand” kaupoista ja kirppiksiltä etsinyt jos olisi tuuri käynyt. Tietysti olisi ollut hyvä se lukea ennen kuin tällaisen sarjan tekee, mutta tietoa löytyy muualtakin. Joskus täytyy lainata kirjastosta, ellei joku nyt ole sitten valmis myymään täällä… | ||||
|
|
25.11.2025 22:51 | Rasmus Viirre | ||
| Nyt on jo parempi. :) | ||||
|
25.11.2025 21:32 | Verner Sundberg | ||
| Minäkin mielummin nään uusissa väreissä olevan vaunun,vaikka kuva olisikin vähän huono | ||||
|
Kuvasarja: Dr16, ison ja vaikeen tarina |
25.11.2025 21:17 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvät kuvatekstit ja kuvasarjan johdanto kasvattavat sarjan mielenkiintoisuutta. Pentikäisen Iso vaalee on tullut joskus luettua, mutta paljon veturisarjaan liittyviä detaljeja on jo unohtunut (itse en omista, kirjastosta joskus lainasin). Ari-Pekalla on myös linkittämisen arvoinen kuvasarja hieman vanhemmalla kuvamateriaalilla: https://vaunut.org/sarja/1876 | ||||
|
|
25.11.2025 20:41 | Juha Kutvonen | ||
| Tuon kirjan sivulla 43 on Petrin mainitsema Mikko Alameren 21.5.1977 ottama kuva, jossa nuo kaksi junaa lähestyvät Pasilaa samanaikaisesti. | ||||
|
25.11.2025 19:49 | Oliver Laaksonen | ||
| kivasti tuo sähköratamerkki löyty läpi :D | ||||
|
|
25.11.2025 17:55 | Mikko Ketolainen | ||
| Saattaa olla se kuva, no, ainakin toisessa on Dv12 pari. Kuva on jossain siinä ennen Helsinkiä otettu. Pitäisi etsiä se kirja kirjastosta, tosin luulen, että paikallisesta kirjastosta sitä ei löydy ja joutuu tilaamaan toisesta kirjastosta. | ||||
|
|
25.11.2025 17:45 | Juho Rintala | ||
| Ja ei näy matkustajia. | ||||