Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.11.2025 19:44 | Juha Kutvonen | ||
| Oikein veikattu Herr Esa. EP 7 Karelia on lähdössä 3008:n vetämänä Joensuuhun. Vieressä on 3046 ja EP 57 Lapponia Ouluun. | ||||
|
24.11.2025 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikista parhaiten VR säästäisi, kun lopettaisi koko rautatiejärjestelmän maastamme. | ||||
|
24.11.2025 18:39 | Juho Rintala | ||
| Millon Kokkolassa on viimeksi käynyt Dr16, jos nyt AR:n junaa ei lasketa? | ||||
|
24.11.2025 17:25 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| What a neat picture Rasmus! | ||||
|
24.11.2025 17:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo onkin melko tuore lisäys tarjontaan, sitä ei ollut vielä viime kesänä. https://www.zfbh.ba/en/zeljeznice-fbih-i-hz-putnicki-prevoz-uspostavljaju-novu-medjunarodnu-putnicku-liniju-sarajevo-ploce-tokom-vikenda/ | ||||
|
|
24.11.2025 17:03 | Jouni Hytönen | ||
| Viime kesän lomamatkaa pähkäillessä yksi vaihtoehto oli lento Dubrovnikiin ja sitten liikkumista junilla ja busseilla noilla suunnilla. Bosnia-Herzegovinasta vaikutti olevan hyvin vähän junayhteyksiä rajojen yli. Hätätilanteessa toki kelpaa jo pelkkä Bosnia-Herzegovinan sisäinenkin junamatka. Belgradista vaikutti vielä pääsevän yöjunalla Bariin. Sarajevosta näyttää juuri tähän vuodenaikaan pääsevän Pločeen perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. | ||||
|
24.11.2025 16:56 | Jouni Hytönen | ||
| Vanha kysymys vuodelta 2009 pisti silmään vasta nyt, kun keskustelu on lämmennyt uudelleen. En usko, että Dr13:lla olisi koskaan vedetty Eil-runkoja, koska eikö Eil-kalustossa ole vain sähkölämmitys eli vaunut vaativat 1500 V:n syötön veturista tai aggregaatista? Helsingin asemalla muistan nähneeni kesällä 1989 Lahteen Salpausselän seisakkeelle lähdössä olleen 2Dv12-vetoisen Eil-vaunujunan, jossa oli uudenkarhea aggregaatti Eifet 25302. | ||||
|
|
24.11.2025 16:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veikkaan näiden muutosten johtuvan pitkälti VR Oy:n henkilöstöstrategiasta, johon liittyy tehtävien töiden ja tekemättä jättämisten tarkastelu ja karsinta: 1. Poistetaan henkilöstöstä vaunumiehet ja vastaavilla pätevyyksillä toimineet henkilöt. He vastasivat vaunujen kunnosta ja pikkukorjauksista, mutta ennen kaikkea he tekivät lähtevien tavarajunien pakollisen jarrujen tarkastuksen. Risteysasemilla ja vastaavilla he kytkivät linjaveturin matkustajavaunustoon ja tekivät näin saadulle junalle jarrujen tarkastuksen. 2. Poistetaan ratapihakonduktöörit eli vaihtotyönjohtajat. Jos tämä pääsääntö vaatii joidenkin kuljetusten lopettamista, lasketaan, paljonko sen vaihtoveturin pitäminen ja näiden henkilöiden työpanos maksaa; saadaanko siitä muutaman vaunun kuljettamisesta niin paljon, että kannattaa pitää nämä henkilöt töissä, vai syntyykö säästöä, kun lopetetaan koko kuljetus? Osa 2. kohdan henkilöistä jatkaa työtä ns. RO-työskentelynä eli ohjaavat radiolla vaihtoveturia ja työskentelevät sekä veturia ohjaten että maasta, jalkautuneena toimien. 3. Osa lopuista vaihtotöistä siirretään tehtäväksi Sr3-kalustolla, ja työt tekee linjalla junaa ajanut veturinkuljettaja. Osa vielä jäljelle jääneistä vaihtotöistä tehdään ns. RO+ -työskentelynä, jossa veturinkuljettaja ajaa esim. raakapuujunan tyhjät vaunut pikkuasemalle kuormattavaksi, tekee siellä RO-työskentelyn tapaan vaihtotyöt ja ajaa kuormatuista vaunuista kootun junan takaisin kotipaikalleen. En ole hetkeen pikkuasemilla käynyt, joten aktiivisemmat tuntenevat nykyiset käytännöt huomattavasti paremmin. Kuitenkin: näin toimien ei siis kannata viedä muutamaa vaunua jonnekin purettavaksi kolme kertaa viikossa, tai ei kannata kuormata kuitupuuta 400 km päässä, koska nämä vaatisivat vaihtotyöhenkilöstöä. Ei kannata ajaa paikallisjunia veturivetoisilla junilla, koska asemilla ei ole henkilöstöä vaunustojen siirtelyyn ja veturin ja vaunuston kytkemiseen. Veturinkuljettaja voi suorittaa kytkemisen, mutta se ei käy 3 minuutissa. Enää pitkään aikaan ei ole voinut ottaa tavarajunalle 2 tunnin taukoa väliasemalla ja siinä ajassa vaihtaa siltä asemalta lähtevät vaunut mukaan ja jättää toisia tilalle, koska asema on nykyään kauko-ohjattu, eikä siellä ole edes sitä junasuorittajaa, joka lähtisi tekemään tarvittavat vaihtotyöt, puhumattakaan siitä, että sinne tulisi kahdeksi tunniksi vaihtotyönjohtaja autolla 100 km päästä: näitäkin on nähty. Mutta ei enää. Nämä "poistetaan" -maininnat tarkoittivat siis "poistetaan kaikkialta, missä mahdollista, niin, ettei työtehtäviä ole järkevää ja tuottavaa yhdistää muihin tehtäviin", eli näissä hommissa paikoin varmasti onkin henkilöstöä, mutta mainitun henkilöstön määrä on painettu niin vähäiseksi kuin mahdollista. Eli Syrjämäen sahalla voidaan käydä kolme kertaa viikossa RO+ -työskentelynä hakemassa 800 tonnin juna sahatavaraa. Ja Haapasaaren sahalla on päivittäin kaksi vaihtotyönjohtajaa RO-työskentelyssä ja kahdesti päivässä käy linjajuna tuomassa ja viemässä ne vaihtotyönä siirrellyt vaunut. Peränotkosta voidaan hakea kahdesti viikossa 800 tonnia siellä kuormattua kuitupuuta RO+ -työskentelynä. Matkustajajunia voidaan ajaa edestakaisin, kunhan niissä on Edo, tai varataan runsaasti aikaa veturin "ympäriajoa" varten. Matkustajajunissa on joukossa konduktöörejä, joilla ei ole enää alkeellisintakaan Jt- tai opasteiden tuntemisen pätevyyttä eli esim. junaa ei voi peräyttää, ellei ole tällaista pätevää henkilöä johtamassa vaihtotyötä. Tässä tiivistelmää viimeisten vuosikymmenten muutoksista, ja lisätiedot siis tervetulleita, kuten aina. |
||||
|
24.11.2025 16:22 | Juho Rintala | ||
| Juu | ||||
|
24.11.2025 16:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan dokumentäärisellä arvolla väliä, arvon herroilta kysyisin ? Joskus on pieni pakko yrittää heittolaukausta ja toivoa parasta... (Oma kokemukseni joskus jo kauan sitten.) |
||||
|
|
24.11.2025 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuukka, kiitos neuvosta, mutta tosiasiana on sekin, että kovin, kovin, kovin monet asiat vaikuttavat rinnakkain ja peräkkäin kovin, kovin, kovin moneen asiaan. Seurauksena hässäkkää, jonka jäsentely-yritelmät yleensäkin pahentavat hässäkkää raakasti vieläkin pahemmaksi. Tätä olin halunnut avata. Mr. Murphylla on tavattoman pitkät kädet. Minä en siis brassaile. Yritän kuitenkin muistaa olla innostumatta liikoja. |
||||
|
|
24.11.2025 15:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kello on noin 15:40 tienoilla, ja kuvauspäivä on torstai. Onko 3046:n koukussa EP 57 Lapponia? Lähtöaikana klo 16-reikä-reikä. 3008:n roikassa ei näy olevan EFit:iä kuormausovet auki. Karelia? V. 1985 EP 7 Karelia ryntäsi linjalle viisi minuuttia Lapponian jälkeen. Siihen lisää viitisen minsaa, niin läksi pitkä puu-ärrä kohti Riihimäkeä. Ja lisää: - klo 16:07 turkulainen eli P 129, jonka veturina oli vakituiseen Dv12. Perjantaisin parivedolla. Tuona perjantaina jäin kaupunkiin töiden jälkeen ja palasin Kirkolle illalla: - jännitekatkojunalla: lähtö Hki klo 21:38 tienoilla: Dv12 2729 + Eit 23240 + 23134 + Eift 23410. |
||||
|
|
24.11.2025 15:37 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Voin antaa yhden äänen sille, että mielummin näin tämän kuvan kuin että olisin ollut näkemättä. Rakeisuus ei ainakaan itseäni haittaa, valotuksen huonous ei ole mielestäni tässä kuvassa edes mainitsemisen arvoinen, eikä liioin tärähtäneisyyskään. Ja mitä kuvakulmaan tulee, mielummin näen juuri paljon erilaisia kuvakulmia, kuin että kaikki kuvat olisivat yhdestä tai kahdesta kuvakullmasta. Junanumeron tosin toivoisin kuvan tunnisteisiin. Lienee MV 10325, jonka itse kuvasin Tikkurilassa. |
||||
|
|
24.11.2025 15:15 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitoksia. Sarjan liki kaikki kuvat tulevat olemaan arkistojen kätköistä, sillä näitä ei ole enää näkynyt melkein yhtään vuoden 2023 jälkeen. | ||||
|
|
24.11.2025 14:57 | Daniel Nironen | ||
| Santeri, saanko kysyä että millä tavalla tämä on hyvä kuva? Kuva on pahasti rakeinen, osittain ylivalottunut ja osittain alivalottunut, sekä vielä kaupan päälle tärähtänyt ja kuvakulma ei silmiä hivele. Anteeksi nyt jos jollekin tästä paha mieli aiheutuu, karu totuus on nimensä mukaan karu, aivan niinkuin tämä kuvakin. | ||||
|
24.11.2025 14:53 | Juha Kutvonen | ||
| Eiköhän tehtaan kapsu käyttänyt tätä ratasiltaa, ainakin raidekaavion perusteella: https://vaunut.org/kuva/166807 Sillan lankutuskin kielii raiteen keskilinjassa aikaisemmin olleesta kiskosta. |
||||
|
24.11.2025 14:28 | Teppo Niemi | ||
| En usko. Kapeat kiskot -kirjasta ja Jokioisten Rautatien 100 vuotishistoriikistä löytyy perustelut. Kyseinen vaunun pääty, jossa on numero 149 kuuluu seuraavaan vaunuun. |
||||
|
|
24.11.2025 14:15 | Petri Nummijoki | ||
| Voiko juna olla raiteella 7, kun eikö valaisimia näyttäisi olevan kolmella eri etäisyydellä junan ja itäisen siipirakennuksen välissä? Silloin väliin pitäisi kai mahtua kolme laituriakin? Minusta valaisimet sopisivat siihen, että juna on raiteella 9. Muutenkin Turun pikajunien yleisimmin käyttämät raiteet olivat tuohon aikaan 9 ja 10. Ruuhka-aikoina muutamat Turun junat käyttivät raiteita 8 ja 11 mutta muita raiteita pitäisin niille poikkeuksellisina. Mutta se voi hyvinkin olla, että aseman sisäpihan itäisen puolen laitureita on korotettu vielä 1995-1996. Vuosi 1994 on jäänyt mieleen siitä, että sisäpihan länsiosan laitureita korotettaessa muutama Turun pikajuna käytti tilapäisesti läntisen siipirakennuksen päässä olevia raiteita ja olivat Dr13-junia vielä silloin eli vuotta 1994 myöhemmin korotus ei (sisäpihan länsipuolella) voinut olla. |
||||
|
|
24.11.2025 13:55 | Juho Rintala | ||
| Erittäin asiallinen kuva jo viiden vuoen takaan. | ||||
|
|
24.11.2025 13:39 | Tapio Keränen | ||
| Uskoisitko, Teppo, että loviisalainen on tosiaan 149? | ||||
|
|
24.11.2025 12:35 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kyllä tänne hyvät kanssa kuvaajat kuvia mahtuu;) Kuva se on tuokin, joskin hieman huonompi laatuinen. Enemmän mulla huvittaa tuo, kun kax kuvaajaa on lähes samassa paikassa samaan aikaan..sitten suurin piirtein 'kilpaillaan', kumpi kerkiää ennemmin omansa julkaista..( eihän nyt omaa kuvaa voi jättää julkaisematta..menee kuvaus hukkaan;))..heh ) | ||||
|
|
24.11.2025 12:29 | Eljas Pölhö | ||
| Balkanin maiden rautateitä tutkiessa täytyy muistaa kuinka eri tavalla rajat sijaitsivat 1800-luvulla ja aina I maailmansotaan saakka. Esimerkiksi nykyisin pyöreähkö Romania oli L-kirjaimen muotoinen (alasakara sojoitti vastakkaiseen suuntaan eli länteen). Suurin osa maan länsipuoliskosta kuului Itävalta-Unkariin ja radat valmistuivat sen vallan aikana maan niihin osiin. Vanhan Romanian ratojen rakentaminen alkoi englantilaisten yhtiöiden toimesta, mikä määräsi raideleveyden maan itäosissa. Vuonna 1888 tuli laki, jolla kaikki radat kansallistettiin vanhan Romanian alueella. Bulgariassa ensimmäinen ratalinja rakennettiin englantilaisen yhtiön toimesta ja yhteys Konstantinopolista Sofiaan ja Serbiaan Turkin (Ottomaanien valtakunnan) toimesta vähitellen seuraavina vuosikymmeninä. Montenegron voi unohtaa yli sadaksi vuodeksi muihin verrattuna. Siellä oli vain kapsuja rannikolta sisämaahan. Montenegron ja Bosnian ja Hertsegovinan rautateistä Stenvallin kustantamo Ruotsissa on toimittanut laajat historiikit sekä kapsuhistoriikit Unkarista ja Bulgariasta ja veturihistoriat Romaniasta ja Jugoslaviasta minun työvuosinani. ( https://www.stenvalls.com ) | ||||
|
|
24.11.2025 12:19 | Juha Kutvonen | ||
| Resiina 5/1987 tietää kertoa, että 3013 valmistui Hyvinkäältä uusissa IC-väreissä 10.11.1987. | ||||
|
|
24.11.2025 12:15 | Juha Kutvonen | ||
| Helsingin laitureiden korotus aloitettiin 1994, mutta se kesti useamman vuoden. Ensimmäisinä korotettiin itä- ja länsilaitojen laiturit, sekä raiteiden 9-10 laituri ja viimeisenä, kesällä 1996, raiteiden 5-6 laituri. Kuvassa juna näyttäisi olevan raiteella 7, jonka laituri oli korottamatta vielä vuoden 1995 lopulla. | ||||
|
24.11.2025 11:19 | Mikko Herpman | ||
| Nämähän ovat aivan uusia, mahtaneeko olla vielä jotain käyttöönottohuoltoja/tarkastuksia yms. menossa. Jossainhan oli mainintaa että Joulukuussa taitavat sitten olla jo töissä vetämässä junia | ||||
|
24.11.2025 11:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Eipä ole tuolla toisessa suunnassa enää käyttäjiä kuin yksi. Ennen oli paremmin. | ||||
|
|
24.11.2025 11:01 | Tero Korkeakoski | ||
| Voikkaallehan ei sähköjä ole vedetty. | ||||
|
|
24.11.2025 11:00 | Tero Korkeakoski | ||
| Todennäköisesti säästö on vuositasolla merkittävä. VR joko hinnoittelee itsensä ulos tai rekkapuoli polkee hintoja. | ||||
|
|
24.11.2025 10:54 | Oliver Karhu | ||
| daniel nironen aivan samaa mieltä. | ||||
|
|
24.11.2025 09:53 | Kari Haapakangas | ||
| Balkan oli (ja on oikeastaan vieläkin) ruutitynnyri, jossa kaikki nahistelivat vähän kaikkien kanssa. Sattuman kaupalla Sarajevo sai sitten "kunnian" olla se kipinä, joka räjäytti ruutitynnyrin koko Euroopan silmille. Vielä nykyäänkin siellä on ainakin kaksi valtiota, jotka ovat suuresti tyytymättömiä nykyisiin rajoihinsa. Mutta ilmeisesti jonkinlaiseen yhteistyöhönkin pystyttiin. Balkanin raideverkko taisi kuitenkin olla yleiseurooppalaista leveyttä ja muutoinkin yhteensopivaa. Ei kai idän pikajuna olisi muutoin voinut tuon alueen läpi kulkea... Olisi oikeastaan mielenkiintoista tutkia miten ja kenen toimesta rautatieverkko alueelle syntyi: Slovenian, Kroatian, Bosnian ja Unkarin osalta raken(nut)taja oli tietysti Habsburgin imperiumi, mutta millainen (synty)historia mahtoi olla Romanian, Serbian, Bulgarian ja Montenegron rautateillä? Ehtikö Ottomaanien luhistuva imperiumi jättää mitään jälkeä rataverkkoon, ja millainen vaikutus Venäjän keisarikunnalla oli? |
||||
|
|
24.11.2025 09:46 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Helsingin laiturit korotettiin (osittain raiteita madaltamalla) kesällä 1994 https://vaunut.org/kuva/24443 eli olivat Dr13-vetoisen Turun liikenteen viimeisten kuukausien aikana jo korkeaa mallia. Siten niiden täytyy olla korkeita tässäkin tai muuten kuvausajankohta on joku muu kuin mainittu 7.12.1994. | ||||
|
|
24.11.2025 07:19 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva | ||||
|
24.11.2025 02:29 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuva! | ||||
|
|
24.11.2025 02:24 | John Lindroth | ||
| Tuossa vaunun päädyssä on alkuperäisenä ollut myös jarrumiehen koppi! | ||||
|
|
24.11.2025 02:17 | Ari Virtanen | ||
| Nykyisin teräskelat ajetaan junalla Vuosaareen, jossa ne käsittääkseni siirtokuormataan rekkoihin ja ajetaan edelleen tänne. Hintahan se tietenkin ratkaisee, mutta ainakin kätevämmin nämä kiskoilla tuonne kulki. Kelavaunut saapuivat yleensä junassa 3023 Riihimäelle, josta ne pätkäistiin liki suoraan Saunakallion päivystäjälle. Pääsääntöisesti purkaminen tapahtui Saunakalliossa välittömästi yleensä muutamasta vaunusta koostuneen junan saavuttua. Sama veturi toi usein tyhjät vaunut takaisin Riihimäelle. | ||||
|
Kuvasarja: Euroopan viimeiset aktiivikäytössä olevat normaaliraiteiset höyryveturit |
23.11.2025 23:34 | Robert Sand | ||
| Ajoin paikalle ja kuvasin. Pysyin kuitenkin koko ajan sellaisella alueella mihin kaikki pääsevät. Ratapihan yli menee tie eli sen yli pääsee myös virallisesti. Henkilökunta tervehti ja olivat hyvin ystävällisiä. Bosnialaiset ovat muutenkin oikein ystävällisiä. Kävin myös kuvaamassa kapearaiteista hiilirataa. Siellä tuli vartijat kysymään millä asialla olen. Yhteistä kieltä ei löytynyt mutta yritin selittää että olen Suomesta ja kuvaan junia. Kysyivät että "turist?". Siihen vastasin että turist kyllä. Se heille riitti ja sain jatkaa kuvaamista. Kapearaiteisesta hiiliradasta tulee kuvia myöhemmin. |
||||
|
|
23.11.2025 23:31 | Tuukka Varjoranta | ||
| Hyvät herrat, saanen muistuttaa, että pidetään keskustelu rautateissä ja rautatieharrastuksessa. Nämä edellä käydyt keskustelut, jotka asianomaiset varmasti tunnistavat, eivät kuulu Vaunut.orgiin! //Ylläpito | ||||
|
|
23.11.2025 22:41 | Rasmus Viirre | ||
| Fenniarailin ensimmäinen Sr3 nmr. 201 ei taida ehtiä seisoskelemaan paljoa, sillä sillä ajetaan Kotka Mussalon satamaan Kemijärven Patokankaalta sahatavaraa joka viikko. Ja silloin kun ei ole ollut matkalla ”päästä päähän” on sitä lainattu joissakin raakapuujunissa. | ||||
|
|
23.11.2025 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, itse olisin myös aiemmin ollut taipuvainen kuitata asia pika pikaa Niku 2:n syyksi siten, kuin itse olet tehnyt. - Mutta: Niku 2:n olennaisena luonteenpiirteenä oli liiallinen mukautuvaisuus (sanoisinko: - kiltteys?). Hänen isänsä Aleksanteri III EI VALMENTANUT poikarukkaansa millään tavoin hallintopuolen juitsuihin. Allu 3 "suurena, vahvana ja ikuisena" ei näyttänyt pitävän sitä tarpeellisenakaan. Niku 2 sai ajankulukseen pelehtiä balettitanssijatar Ksesinskajan kanssa, ennen kuin Euroopan kuninkaallisten piirien parituksen seurauksena hänen piti mennä avioon saksatar Alixinsa kanssa. Sitten kun Allu 3 heitti lusikkansa nurkkaan, niin Niku 2:n piti sitten osaamattomana raakileena kyetä yhtäkkiä hallitsemaan koko laajaa Vennään maata. Tsuhnat oli alkuun jokseenkin aloillaan omituisen kielensä kanssa. Puolan lojaalisuus oli koko ajan isona kysymysmerkkinä. Eikä itämerenmaakunnissakaan keisarihymniä liian riemullisesti veisattu, puivat nyrkkiään taskussa. Ja ikuiset "syylliset": - juutalaiset saivat kokea pogromeja, silkkaa musikoiden katkeruuden suuntaamista "ympärileikattujen" listimiseen... Puhumattakaan keisarikunnan muista osista. Nikun ei auttanut muu kuin olla korvat auki kaikenkarvaisille neuvojille. Näitähän sitten riitti! Pahimpana panslavismin ylipapit. Vielä pahempana oikeauskoisen kirkon ylin siviilivirkamies Konstantin Pobedonostsev yliprokuraattorina koko ajan oli huutamassa Niku 2-raukalle tämän velvollisuudesta puolustaa oikeaa uskoa. Kaikki nämä kun huomasivat tilaisuutensa tulleen! Tsaaritar innokkaana käännynnäisenä vielä päälle päsmäröimässä oikeasta apologetiikasta. Sanovat että Niku 2 kovin mielellään vietti tunteja puuliiterissä halkosouvissa. Ymmärrettävästi! Panslavistit sitten saivat lähetettya "Bobbanin" (= Bobrikov) niskoillemme. Niku 2 mokasi sotansakin pahasti: Venäjän - Japanin sota, joka alkoi uhoamisella ("karkoitamme ne keltanaamat vain lakeilla huitomalla!"). Tsushiman salmessa häneltä hävisi Itämerenlaivasto pinnalta upoksiin. Ja seurasi jotenkuten nöyryyttävä rauhanteko keltanaamojen japsien kanssa. Eikä oma porukkakaan osoittautunut ongelmattomaksi - pappi Gapon, ja verisunnuntai 1905... 1. mms alkuinnostuskin vaimeni oikeastaan aika äkkiä. Liian "kiltisti" Niku 2 otti 1915 sodanjohdon itse hoitaakseen - ja sai sillä tempulla kaikkien alamaistensa vihat päälleen, kun sota meni pahasti pieleen (huoltovaikeudet ja surkea infrastruktuuri). Asiasta kukkaruukkuun: - itseäni aikanaan hämmästytti se, kun eversti J. O. Hannula Vapaussota-kirjassaan ei maininnut kenttäoikeuksista sanan sanaa, eikä kuolemantuomioistakaan, eikä Hennalan teloittajaisista sodan jo loputtua - ei pihaustakaan. Samoin runsas valkoisrn puolen kirjallisuus - silkkaa hiljaisuutta... Pohjantähti-trilogia telkkariversioineen avasi asiaa hiukan... "Joko pisti sosialistinkin veisaamaan?" Tämän vuoksi kaikki ne ihmiset, jotka pikaistuksissaan jakelivat kenttäoikeuksissa pikatuomioita, jätettiin täysin yksin kamppailemaan omantuntonsa kanssa vuosikymmenien ajaksi. Voi vain aavistella painajaisten määrää... Hmm. Niku 2 kuitenkin oli se joka antoi toimeenpanokäskyt, siitäkin huolimatta että hänen piti yksinvaltius modernisoidakin välillä ottamalla duuma asiainhoitoon mukaan. Kuten näet, herra Erkki, asia on aivan helvetin monimutkainen ja vaikeasti yksinkertaistettavissa. Lieneekö kyseessä se klassinen esimerkki: pieni perhonen räpäyttää siipiään kerran ja maailman toisella laidalla vyöryy jättimäinen hyökyaalto, joka nielee ja tuhoaa kaiken. Siis: - kaiken. Eikä asiaa suinkaan helpottanut keisarinnan kantama pieni geenimuunnos: - kruununprinssi Aleksein verenvuototauti. Miten olisikaan käynyt silloin? Rasputin - Putin - jatkumo, olisiko koskaan tapahtunutkaan...? |
||||
|
|
23.11.2025 22:22 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| seisovatko kaikki Fenniarailin Sr3:t aina ei sähköistetyllä raiteella Voikkalla vai onko tämä vain tilapäistä? | ||||
|
|
23.11.2025 21:56 | Santeri Turunen | ||
| Minusta tämä on silti hyvä kuva, vaikka onkin vähän heikko laadultaan. Mieluummin julkaisee kuin jättää julkaisematta. | ||||
|
23.11.2025 21:19 | Rasmus Viirre | ||
| Kovin on Teemu saanut ajella eestaas Kokkolan ja Haapajärven välimaastossa 7.-8.6. kun milloin Oksavalla, milloin Kälviällä ollut kameran kanssa. Hienoja kesäkuvia kuitenkin. Mukavaa katseltavaa tämä ja viisi edellistä kuvaa! | ||||
|
Kuvasarja: Euroopan viimeiset aktiivikäytössä olevat normaaliraiteiset höyryveturit |
23.11.2025 21:18 | Tauno Hermola | ||
| Miten alueelle pääsy ja kuvaaminen siellä meni? Jotain lupia varmaan hankit etukäteen, miten tuo tapahtui ja miten suhtautuivat pyyntöön? | ||||
|
|
23.11.2025 21:10 | Teppo Niemi | ||
| Mutta mikä on ensimmäisenä.oleva,.ex.Loviisan rautatien LWR,. avovaunun numero? Uskon,.että Museorautatieyhdistyksen arkisto olisi kiinnostunut tuosta kuvasta. |
||||
|
23.11.2025 20:53 | Erno Pintinen | ||
| Ei paljon veturi kiinnosta, kun on ruokailu kesken :) | ||||
|
|
23.11.2025 20:48 | Rasmus Viirre | ||
| Muutenkin kuva on laadullisesti hyvä. Ja mukava lisä tuo pellolla ruokaileva peura. | ||||
|
|
23.11.2025 20:25 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuvasarja höyryistä, niiden aktiivikäytössä. | ||||
|
Kuvasarja: Euroopan viimeiset aktiivikäytössä olevat normaaliraiteiset höyryveturit |
23.11.2025 20:24 | Robert Sand | ||
| On välillä tullut kuvia vastaan netissä eli sitä kautta. Sitten piti tietenkin etsiä tietoa siitä missä liikennöivät ja se tieto on löydetty monesta eri lähteestä. | ||||
|
|
23.11.2025 19:40 | Daniel Nironen | ||
| En halua olla ilonpilaaja, mutta jos kuva on näin pahasti epäonnistunut, onko sitä pakko julkaista? Ymmärtäisin jos olisi esim. ensimmäinen kuva jostain uudesta vekottimesta, mutta tästäkin löytyy jo vorgista kuva. | ||||
|
|
23.11.2025 19:09 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tältä paikalta ei vielä juurikaan ole kuvia Dr19:sta hommissa, joten tämä sopii hyvin Vorgiin. | ||||
|
|
23.11.2025 18:48 | Erkki Nuutio | ||
| Paljonhan kostoa, pyhää vihaa ja surkeutta ja tuomittavaa, mutta paljolti tuomitsematta jäänyttä oli. Juoksuhautojen umpeenluonti on silti paikallaan senkin vuoksi, että tapahtumat ovat monessa luotettavassa julkaisussa kiertelemättömästi kuvattu. Hyllyissäni tällaisia julkaisuja ovat esimerkiksi: Antero Jyränki: Kansa kahtia - Henki halpaa, oikeus sisällissodan Suomessa (2014) Mikko Uola: "seinää vasten vain !"- Poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917-1918 (1998) Oiva Ketonen: Kansakunta murroksessa - Kesää 1918 ja sen taustaa (1983) Tapio Kangasniemi: Aika ei pysähdy (2008) Viljo Sohkanen: Punakaartilaisen päiväkirja (1988). 20- ja 30-luvuilla tasapuolisuuteen ei vielä päästy. Olivat liian kipeitä tapahtumia aikalaisille. Vaikka tuomittaviin toimiin osallistuneet (puolin ja toisin) ovat historiankin edessä vastuussa toimistaan, asettaisin suurimman syyllisyyden Nikolai II:lle. Hän oli pääsyyllinen Suomen yhteiskunnan sekasortoon ja kansamme hallitsemattomalle hajoamiselle 1917-1918 - vaikka olikin jo potkaistu sivuun ja odotti omaa ja perheensä loppua. |
||||