Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.05.2024 21:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään se on Tövsala. | ||||
|
04.05.2024 21:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkos tuossa ainakin sataysikymppinen Mersu ja takana Toyota MR2? | ||||
|
04.05.2024 21:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmittavan vähän kuvia näkynyt tuosta Lempäälän asemarakennuksesta; tässäkin se olisi ollut tarjolla kuin karamelli :) | ||||
|
04.05.2024 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, herra Ilari! Kysymys: mikä olikaan Fo:n numero? |
||||
|
04.05.2024 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitäkin huolimatta että tämä asematalo on aika raakasti muutettu, siis yläkerrososa poistettu. | ||||
|
|
04.05.2024 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1912 ruotsinkielisessä valtiokalenterista löytynyt: - Töfsala eli Taivassalo (joka ei ole rautatiepaikkakunta). | ||||
|
|
04.05.2024 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Finnassa kerrotaan, että tämä on "Yksi kolmesta säilyneestä alkuperäisestä Hangon radan asemarakennuksesta." Mitkäs ne kaksi muuta sitten ovat? Ai niin, no nehän ovat tietysti Tammisaari, Lohja, Korpi ja Hyvinkää. | ||||
|
04.05.2024 21:25 | Antti Grönroos | ||
| En tiennyt, että on olemassa J. Koppola. Ei ole pitkään ollut. Voiko joku kertoa, että minkälaista toimintaa Koppolassa on? | ||||
|
|
04.05.2024 21:15 | Antti Grönroos | ||
| Oot oikees Jimi, Wikipediasta katoin. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia 1960-luvulta |
04.05.2024 21:13 | Timo Humalisto | ||
| Mahtava kuvasarja! | ||||
|
04.05.2024 21:03 | Jan Jahkola | ||
| Autoista ehkä voittamaton :) | ||||
|
04.05.2024 20:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Miltähän täällä Melkkolassa näyttää nykyisin? Jouni? | ||||
|
|
04.05.2024 20:44 | Kari Haapakangas | ||
| Rannikolla on paljon jopa kolminkertaisia käännöksiä. Vanha suomalainen nimi on väännetty ruotsin mukaiseksi, ja tämä ruotsalainen puolestaan suomennettu. Hyvä esimerkki on Huopalahti. | ||||
|
|
04.05.2024 20:40 | Kari Haapakangas | ||
| Siinä on tuo Reetu hylätty ja hamn suomalaistettu Haminaksi. | ||||
|
04.05.2024 20:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tunnetusti yksiä armeijan sodanajan himotuimmista pakko-ottosiviiliajoneuvoista ovat maasto-, lava- ja kuorma-autot sekä traktorit, joten samanlaista kalustoa on loogista olla käytössä myös rauhan ajan harjoituksissa. Voihan sen traktorin ajaa vaikka puun latvaan, kuten kadetti Kari kyyditessään kasarilla peräkärryn lavalla matkustaneita kadetteja Pyötsiä ja Hulkko: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/96b703ab-dbbd-4ecd-aa77-e332f3bc2592 | ||||
|
|
04.05.2024 20:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Antti viitannee tähän lauseeseen: "Hornborgin matkaoppaassa "Vägvisaren" vuodelta 1821 luetellaan muutamia Tuupovaarankin kyliä. Ensinnäkin reitillä Tohmajärveltä Ilomantsiin mainitaan kylät Kemie, Vatala, Huhtilampi, Konnunniemi ja Kovero (varustettuna huomautuksella "Emellan Konnuniemi och Kovero går en väg till Kuopio"), sitten reitillä Kaltimosta Ilomantsiin kylät Sarvingi, Pirtivaara, Kortevaara, Kovero, Häräjärvi, Maukola ja Ilomanz." ( Löytyy Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuupovaara ) | ||||
|
|
04.05.2024 20:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs Fredrikshamn? Ja olikohan se juuri täällä vaunut.orgissa puhuttu, että jotkut suomennokset ovat tulleet rautateiden myötä; esim. Bennäs - Pännäinen, Kållby - Kolppi. | ||||
|
|
04.05.2024 20:22 | Antti Grönroos | ||
| Nyt tuli uutta tietoa. Tuli tuosta tekstistä mieleen, että reitillä Ilomantsista Kaltimoon sijaitsee sellainen kylä kuin Ilomanz. Ei liity tähän mutta kerroin sen nyt. | ||||
|
|
04.05.2024 20:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo Dv12 hakkaa corollan nopeusvälillä 0-120. Kun saa lähteä b-portaalla liikkeelle. | ||||
|
|
04.05.2024 20:15 | Kari Haapakangas | ||
| Maalaiskunnissa ruotsinnos on suomesta peräisin, kaupungeissa päinvastoin. Muinaissuomalainen nimi kun ei Ruotsin eliitille ollut tarpeeksi hienoa. Niinpä Salo(inen) nimettiin Brahestadikdi, jonka suomalaiset sitten muokkasivat Raaheksi..Näin on käynyt Helsingissä, Tampereella, Vaasassa... | ||||
|
|
04.05.2024 20:15 | Petri Nummijoki | ||
| Käsittääkseni traktorit on todettu edelleen kustannustehokkaiksi huollon apuna tai ehkä jopa niin, että traktoreiden ominaisuuksien kehittyessä niiden käyttöarvo on armeijan töissä kasvanut. Voidaan siis kuljettaa vaikka ampumatarvikkeita tai varustekontteja. Nykyaikainen traktori on kuitenkin pyöräajoneuvoksi hyvä maastoliikkuvuudeltaan, kohtuullisen nopea maantielläkin ja etukuormaajalla varustettuna pystyy nostamaan painavia esineitä. Lisäksi maanviljely- tai koneurakointitaustan omaavista löytyy päteviä kuljettajia vaikka ilman koulutustakin, joka ei pätisi pelkästään armeijakäyttöön suunniteltuihin erikoisajoneuvoihin. | ||||
|
|
04.05.2024 20:06 | Jaakko Pehkonen | ||
| Eikö Puolustusvoimilla ole melkoinen määrä koukkulavaperävaunuja traktoreihin. Niillä pystyy kuljettamaan monenlaista tavaraa paikasta toiseen. Etukuormaajat noissa näyttää myös olevan joilla voi nostaa monenlaista tai lastata esim. hiekkaa. Saattaa puolustusvoimilta löytyä traktori vetoisia tielanojakin ja näihin aikoihin tienlanaus on hyvinkin ajankohtaista hommaa. Nämä siis omia arvailuja ei varmaa tietoa mihin niitä on tuolla käytetty. | ||||
|
|
04.05.2024 20:02 | Jaakko Tuominen | ||
| Olivat, muistelen että kaksi kappaletta tuli kokeiluun. Oli tieto-70 luvun Korpivaaran lehdessä. Oletan että ensimmäiset Coronat oli -65 mallisia, maski erilainen pellistä ja vilkku katkaisia ratin keskiössä. ei viiksiä. Valon vaihto jalalla lattiassa. |
||||
|
04.05.2024 19:43 | Markku Naskali | ||
| Pelleilyksi on mennyt. Jonkin verran ymmärtää sen että yritetään jakaa matkustajia hiljaisimmillekin hetkille, mutta pahasti on mopo karannut. VR ja Posti ovat laitokset joiden toiminta hävettää suomalaista. | ||||
|
|
04.05.2024 19:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Loviisan kohdalla kyse on kuitenkin päinvastaisesta nimeämissuunnasta: ruotsista suomeen. Alkuperäinen nimi Lovisa kuullosti suomalaiskorvaan - tavu kun siinä on toisella tavulla - Loviisalta. Degerbystä tuli Loviisa 1752. Tuolloin Ruotsin kuningas Adolf Fredrik vieraili kaupungissa ja nimesi kaupungin puolisonsa, kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan. |
||||
|
|
04.05.2024 19:18 | Miitre Timonen | ||
| Ja jos ei kotiudu koskaan niin voi alkaa maanviljelijäksi ja kasvattaa omat porkkanat siellä. | ||||
|
|
04.05.2024 19:14 | Miitre Timonen | ||
| Ainakin niillä voi vetää polttopuukärryä. | ||||
|
04.05.2024 19:14 | Pasi Utriainen | ||
| Vihreän sävyssä olisi hiottavaa. Metsänvihreä on tumma, syvä ja rauhoittava väri, mutta tällainen vaalean vihreä vaikuttaa rauhattomalta. | ||||
|
|
04.05.2024 19:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Joillekuille tämä voi olla ilmiselvä asia, mutta minua kiinnostaisi tietää, että mikä noiden traktoreiden funktio on? Kuvien perusteella niitä menee sotilasjunissa. Mitä tehtäviä niillä hoidetaan lumettomana aikana kasarmilla tai harjoituksissa? | ||||
|
|
04.05.2024 19:03 | Markku Naskali | ||
| Nimen omaan Corona. Niitä ensimmäisiä Suomeen rantautuneita Datsun "Luupään" kanssa. Menee sivuun tämän sivuston aiheesta, mutta olivatko aivan ensimmäiset koekappaleet Toyotalta nimellä Toyopet Tiara? | ||||
|
|
04.05.2024 19:02 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos Riku! Ajattelinkin että nuo telaketjut ovat enemmän länsimaista mallia. Leo 1 kävi mielessä, mutta häiritsi kun tuosta on riisuttu pois sivuista sahalaitaiset telojen suojalevyt. Evakuointitehtävä kyllä selittää senkin; kyseistä vaunua ei ole tarkoitettu kiivaisiin tulitaisteluihin. Levyjen poistolla siis ei ole paljoa huonoja puolia. Helpottaa huoltoa ja korjausta. |
||||
|
|
04.05.2024 18:02 | Antti Grönroos | ||
| Loviisan ruotsinkielisessä nimessä on sama kuin Ilomantsin kohdalla, eli yksi kirjain pois ja saadaan Lovisa. | ||||
|
|
04.05.2024 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Vaikka nimi onkin "ruotsiksi" Puhois, niin ei se ole mitään kunnon ruotsia. Sehän on vain muinaisen ruotsinkielisen eliitin ja virkamieskunnan äännekirjoitus paikkakunnan oikeasta Puhos-nimestä. Ruottalainen kun kuulee nimen suomalaisen paikallisen suusta, niin se kirjoittaa kuulemansa ruottin säännön mukaan toisenlaiseksi kuin se oikeasti on, tuollaiseksi. Tuohon tapaanhan maamme useimmat suomalaiset paikannimet "ruotsinkielisinä" ovat, joskus vielä jokin ruotsalainen loppukiekaisu perään. Usein on riittänyt vain laittaa ässä perään, tai ottaa lopusta pois kirjaimia niin että se ässä jää perään. Esim. Kitee-Kides, Ilomantsi-Ilomants. Suomalaisilla on ollut samaa äännekirjoitus esim. kaupungista Göteborg, joka aiemmin kirjoitettiin suomeksi Göötepori. |
||||
|
|
04.05.2024 17:52 | Timo Arolainen | ||
| Toyota Corona. | ||||
|
04.05.2024 17:46 | Sanna Nikander | ||
| Kuinkahan monta vaunua juuri tähän sarjaan mahtoi valmistua? | ||||
|
04.05.2024 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio Muurisen kommentissa 30.11.2005 klo 11.47 mainitsema Deeveri oli 2521. Tieto ei Tapiota enää saavuta, mutta on maininnan arvoinen kuitenlin. |
||||
|
|
04.05.2024 16:44 | Timo Salo | ||
| Ennen aina lomaretki Lappiin tehtiin VR:n yöpikajunilla, mutta se on mennyttä aikaa! Nyt mielummin ajan itse Lappiin ja takaisin (+ ajot Lapissa/Pohjois-Norjassa), kun alan sähläämään jonkun hintamyllyn kanssa päivän hintaa...!!! Ennen se oli niin helppoa ja hinnatkin tiesi etukäteen! Mitä luksusta se olikaan!!!? (Jos joku asia oli väärin, niin aina saattoi pistää jutun lippumyyjätädin syyksi) | ||||
|
|
04.05.2024 16:43 | Riku Outinen | ||
| Leopard 1 evakuointipanssarivaunu. Suomi osti 2017 Hollannista 8 kappaletta Leo 1 hinurivaunua ja 8 kappaletta Leo 1 pioneerivaunua. Molempia käytetään kuitenkin Suomessa samassa roolissa evakuointipanssarivaununa eli rikkoutuneiden vaunujen evakuointeihin. Koulutus PARHP/PSPR ja KARHP/KARPR. | ||||
|
|
04.05.2024 16:39 | Antti Grönroos | ||
| En tiennyt, että Puhos on ollut ruotsiksi Puhois. | ||||
|
04.05.2024 16:01 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs noita säiliövaunuja on tuonne noin paljon tuonut? Virolaisvaunut eivät vissiin ole vieläkään käytössä, mahtavatko edes tulla. | ||||
|
|
04.05.2024 15:37 | Rasmus Viirre | ||
| Vaikka kuinka yrittänyt olen, en tunnista tuota ensimmäisen vaunun tela-ajoneuvoa. MT-LBV kävi mielessä, mutta onko kuitenkaan? Yksityiskohdat eivät tunnu vastaavan, mutta varustuksessakin on eroja käyttötarkoituksen mukaan. | ||||
|
|
04.05.2024 15:19 | Riku Outinen | ||
| Voi ottaa kysymysmerkin pois, Karjalan Prikaatin juna Vuohijärvelle. | ||||
|
|
04.05.2024 14:51 | Markku Naskali | ||
| Ainakin vielä 60-70-lukujen taitteessa pikajuniin oli MAHDOLLISTA ostaa paikkalippu. Kiitojuniin se vaadittiin, mutta ilmankin pääsi väliasemilta mukaan kun kysyi konnarilta onko tilaa. Sitä en muista perittiinkö paikkalipun maksu. | ||||
|
04.05.2024 14:21 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Rasmus! | ||||
|
04.05.2024 14:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksityisillä ei ole matkustajajunia, ja VR:n veturit voivat tietenkin olla muunvärisiä kuin sinisiä. | ||||
|
|
04.05.2024 13:16 | Vertti Kontinen | ||
| Rainer, eikö se jo riitä, että Suomessa yksityiset tavaraliikenteen operaattorit suosivat sinistä? Sittenhän kaikki kalusto olisi sinistä ja rautatiemaisema reilusti värittömämpi | ||||
|
|
04.05.2024 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan se jotakin kaljanjuonti-ideologian propagointia, kun joskus taannoin Tk3 1151 tuherrettiin "ei-vihreäksi" eli aatteen värillä ja numeroitiin kaljatehtaan aloitusvuosinumerolla 1819? Taisi meinaan nääs olla...? |
||||
|
|
04.05.2024 11:44 | Erkki Nuutio | ||
| Esan asiallista ja hyödyllistä kommenttia olisi kaoottistenkin nuorempien syytä pohtia. Väitän että sattumanvarainen hinnoittelu alituisine muutoksineen ja vastaava on karkoittunut miljoona suomalaista VR-palveluista. Omatoimisiksi muuttuneiden netti- ym. toimien toteutusta ja opastusta ei ole osattu toteuttaa hääppöisesti - ei liene yritettykään. Halpoja hintoja haetaan satunnaisille ulkomaanmatkoille ja persaukisimpia voidaan palvella hieman edullisimmilla hinnoilla, mutta tarjouspelleily ei SAA sotkea ja hankaloittaa arkikulkuja. Niitä varten VR on olemassa. Tämä on sivuutettu. |
||||
|
|
04.05.2024 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:n kaluston uusi design pikkuruisine kuvioineen on myrkkyä pienoisrautatieharrastajille jotka haluavat suomalaisen esikuvan mukaisia junia. Maailman suuret pienoisjunavalmistajat kun eivät suomalaisjunia tee, vaan vaunut ja veturit pitää maalata itse. Jos olisi haluttu vaihtelua olisi voitu maalata vaunuja vaikka sinisiksi ja valkoisiksi mutta vähän modernimmin kuin 60-luvun teräsvaunut. |
||||
|
|
04.05.2024 10:47 | Erkki Nuutio | ||
| Ihan mainiota että pidät värejä vain väreinä, sillä täydennyksellä että esimerkiksi väriyhdistelmien synkkyys tai kirkkaus vaikuttavat myös mielialaan. Samoin ei toimi VR:n uusimmassakaan väripuuhastelussaan. Sen touhuillal on jälleen samat kaksi taustaselitystä: 1/ Osaamaton johto joka ei tunne yrityksensä keskeisiä tarpeita yrittää juuri tällaisillakin tempuilla saada matkustajatkin unohtamaan todelliset tarpeensa. Osaava johto sensijaan valjastaisi osaavan, määrätietoisen ja kärsivällisenkin väkensä täyttämään todelliset tarpeet yhä paremmin. 2/ Mainospellet ja näitä palkkaava myötäjuoksijajohto ovat vuosikymmenten ajan naamioineet tuotteitaan vihertyyliin ja siten muka myönteisemmiksi kuin pelleilemättömien kilpailijoittensa toisenväriset vastaavat tuotteet. Näin söheltäen on surutta pilattu tuotteen keskeisiä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi havaittavuus vaihtelevissa oloissa. VR on valitettava esimerkki. Ottamatta muita esimerkkejä lopetan kahteen viisaan ihmisen ydinterveiseen: a/ Te suomalaiset olette mukavaa väkeä, mutta teidän reaktiotanne ja päätöksiänne on vaikea käsittää - te olette kaootteja. (Nokia-kännyköiden silloisen Sveitsin maahantuojan Autronicin myyntijohtaja Walter Fenner, KL 5.8.92). b/ Genius is 1% inspiration and 99% perspiration. Thomas Edison |
||||
|
|
04.05.2024 10:42 | Vertti Kontinen | ||
| Juurikin samaa mieltä Tuomaan kanssa. Vihreä on minusta muutenkin mukavan raikas väri, joka piristää mukavasti | ||||