Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.05.2024 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyttä sabotaasia! Romuttajakin ilmiselvästi saanut pikaisen käskyn turmella ja rikkoa nämä! Pelastaako näitä vaunuja enää mikään? |
||||
|
|
05.05.2024 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Romutus näyttää olleen tarkoituksellisesti heti vapun jälkeisenä työpäivänä, jottei se herättäisi huomiota. Tavallisesti Liikenneosakeyhtiö on käyttänyt hoviromuttajaansa Kuusakoskea Vantaalla hävittäessään käyttökelpoista kalustoa, mutta nyt hävityskeikan saikin tehtäväksi sen naapurissa oleva Keinäsen romuliike. Eikä noita museovaunuja edes uskallettu viedä Keinäsen (saati siis Kuusakosken) Vantaan tuhoamispisteeseen, jonne Koskelan hallista on matkaa 22 km, vaan museovaunut piti ajaa peräti 106 km pitkää reittiä kiertotietä Karjaalle, jotta tämän hämärätyön jäljet saataisiin häivytettyä, eivätkä "harrastelijat" saisi asiasta vihiä. | ||||
|
|
05.05.2024 22:44 | John Lindroth | ||
| Järkyttävää,Absolute Schweinerei! | ||||
|
05.05.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava kysymys: - monessako yhtiössä yhtiöjärjestys on sitten nimenomaan ollut laadittuna? Edellä mainittu pykälä ei suinkaan velvoita moista laatimaan, kunhan toteaa sen olevan mahdollista. Lisäksi: yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yleensä yhtiökokouksessa 5/6 läsnäolijoista kannattamaan muutosta, ennenkuin sitä voidaan viedä eteenpäin. Toisekseen: patentti- ja rekisterihallituksellakin on jotain kommentointimahdollisuutta, ennen sen voimaan tuloa. Tällaisen menettelyn avulla ainakin hidastetaan jonkun yksittäisen pikkuhitlerin päällepäsmäröintiyritelmiä. Asunto-osakeyhtiöissä tällainen jarru nimenomaan on tarpeellinen. |
||||
|
05.05.2024 22:35 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämähän on mitä mainion kuva! Muistuttaa kovasti Ruotsissa käytössä olleita kaksiakselisia liitevaunuja https://vaunut.org/kuva/94625?maa=141&t=liitevaunu | ||||
|
|
05.05.2024 22:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä vaunut aamulla Romu Keinäsen pihalla Karjaalla: https://twitter.com/ttsirkia/status/1787048108469207215 | ||||
|
05.05.2024 21:13 | Tomi Hämäläinen | ||
| Hatunnoston arvoinen suoritus vaunujen kunnostajille. Vaunuthan olivat jo kohtalaisen hyvässä kunnossa 2000-luvun alussa. Topparoikan toimitilojen ja kaikkien muidenkin vuokralaisten irtisanominen Lahden varikon alueelta, sai aikaan valtavan ilkivallan aallon varikolla sijaitseviin rakennuksiin ja myöskin vaunuihin. Kesti aikaa useita vuosia ennenkuin vaunut saatiin turvaan. Näiden vuosien alla lähes kaikki ikkunat rikottiin ja vaunuihin murtauduttiin. Vaunut kärsivät ikkunoista vuotavasta vedestä ja muutenkin kalusteita rikottiin. Nyt vaunut ovat kunnostettu hienoon kuntoon. Varikkokin on siirtynyt pois Senaatti kiinteistöiltä ja vuokralaisiakin on jälleen varikon rakennuksissa. |
||||
|
|
05.05.2024 21:05 | Kurt Ristniemi | ||
| On yleinen väärinkäsitys, että osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö tarkoituksena olisi tuottaa voittoa omistajilleen. Asiasta määrää osakeyhtiölain 5 §: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Yhtiön tarkoitus määrätään siis yhtiöjärjestyksessä. Vain silloin jos sitä ei ole tehty, laki määrää tarkoitukseksi voiton tuottamisen. |
||||
|
05.05.2024 21:01 | Oliver Laaksonen | ||
| Näyttäisi kuin IC 828 ylittäisi äänivallia :D | ||||
|
05.05.2024 20:08 | Veeti Saukkonen | ||
| https://whatsapp.com/channel/0029VaYjrKpFi8xkJ62E0G2Y Kannattaa käydä tuolla! | ||||
|
|
05.05.2024 17:12 | Jari Välimaa | ||
| Pispalaan ? | ||||
|
05.05.2024 17:02 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer, vaikkapa: Helsingin kaupungin historia, I osa, Väinö Voionmaa: Helsingin seudun historiaa ennen kaupungin perustamista "Helsingin seudun Hoplaks-nimisillä lahdilla ja asumilla on ollut alun perin suomalainen nimi Haapalaksi; se sai sitten ruotsin kielessä muodon "Håplaks", joka kirjoitettiin "Hoplaks", mistä epähistoriallisella suomalaistamisella on saatu nimimuoto Huopalahti. "Haapa" on ollut valtanimikantana myös läheisillä Espoon seuduilla, joilla sitä edustavat nimet Haapajärvi ja Espå (suom. Haapajoki)." Ja jos ei jo muuten tiedä, niin laksi ja lahti ovat kumpikin samaa tarkoittavia suomen sanoja, laks/lax/laksi vain paljon vanhempaa perua. |
||||
|
|
05.05.2024 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, VR ja Posti ovat nykyisin osakeyhtiöitä ja osakeyhtiölain mukaan niiden pääasiallisena ja ainoana tarkoituksena on tuottaa voittoa. Näiden laitosten vahva strateginen merkitys vedettiin vessasta alas, kun päätös yhtiöittämisestä tehtiin ja toteutettiin. Surkea esimerkki on nimenomaan Mäntän radan liikenteen loppuminen, ja vain siksi, kun voitontahto-orientaatio määräsi ratamaksut paperitehtaan kannalta ylivoimaiseksi. Eikä sitten muuta kuin perkeleellinen kumipyöräralli päälle. Kuka voittaa tässä kisassa? Ja tämän arvosteleminen katkeraa "punatautia"...? |
||||
|
05.05.2024 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Sanna! "Vanhan testamentin" aikoihin Rto - Lv - merkintä tarkoitti rataosaston liitevaunua. Itse ymmärtäisin merkinnän tarkoittavan nimenomaan virkatarvevaunujunaan (minimi: yksi vaunu, maksimi: monta vaunua) määrättyä vaunua, jota ei sitten heitellä ympäri rataverkkoa. Sanoisinko: ratapiirin "omaisuutta"? Käyttötarkoitus vaihteli: taukotupa, miehistövaunu, varastovaunukin. Omissa joten kuten kootuissa ja vaillinaisissa luetteloissani on Lv - Rto, Rto, Etv - Rto - merkinnöillä ylös kirjoitettuna 48 vaunuyksilön tiedot (siis vaunukorteista koottuina wanhan rautatiehallituksen koneosastolla). Parit esimerkit: Rto 152 Lv, ex Ek 950 vuodelta 1925, muutettu 1965 ja hylätty vuonna 1971. Rto 153 Lv, ex Eis 22709, ent. 22115, valmistunut vaununa Ei 2968 vuonna 1929 (sairasosastovaununa), numerot muutettu vuosina 1931 ja 1952. Eis-sarjamerkki vuodelta 1952. Muutettu Rto - vaunuksi vuonna 1968. Sittemmin muutettu vaunuksi BG 040024' joka hylättiin vuonna 1989. Edellinen numerolla BG 040024 ollut vaunu oli ollut entinen CEi 2529 vuodelta 1924 ja muutettu vuonna 1959. Seuraavana vuonna tästä tuli virkavaunu A nro 25. Edelleen -> XT 01351 vuonna 1974. Muusta kohtalosta en tiedä. Lisää: Rto 171 Lv, vuodelta 1968 oli ollut entinen BE 0702 vuodelta 1964. Alunperin: Ek 973 vuodelta 1926. Rto 183: ex F 3840 vuodelta 1940. Se oli rakennettu entisen E 867 aluskehykselle. E oli vuodelta 1904 ja Rto 183 hylätty vuonna 1984. Rto 198 Etv, ex Fol 22560 (junan höyrylämmityskattilavaunu!) vuodelta 1967. Rto - vaunuksi vuonna 1978. Fol ollut entinen konduktööri- ja matkatavaravaunu Fo 22543 vuodelta 1949. Tätä Rto - vaunua käytettiin Jyväskylän rata-alueella jään sulattamiseen tunneleista. Rto 226 Lv, ex Hac 105'987 vuodelta 1968. Alunperin: Ek 1051:n aluskehys vuodelta 1945. Vuonna 1987 tai 1988 muutettu: -> BE 0768. Ja se välttämätön vaunutieto myös: Lko 1 Lv (Ttv:n liitevaunu) vuodelta 1972, ex EFia 11500 vuodelta 1954. Hylätty vuonna 1986. Alkuperäinen numero ollut 22451. |
||||
|
|
05.05.2024 16:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai jos olisi ylipäänsä jossain päin etelä-Suomea 1000 mm raideleveyden rata jonne ne voisi tilapäisesti viedä. | ||||
|
05.05.2024 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sähkömiesten onnikka: Volter Amper... | ||||
|
05.05.2024 14:53 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos vastauksesta. | ||||
|
|
05.05.2024 14:49 | Hilkka Lappalainen | ||
| Kiitos onnentoivotuksista! Katsotaan, miten meille käy, kunhan nyt saadaan ensin Pysäkki ja pihapiiri kuntoon! Olen samaa mieltä VR:n hinnoittelusta, useinkaan ei voi ostaa lippua kuukautta etukäteen, jolloin sen saisi - mahdollisesti - tosi edullisesti. Tuo tarjousrumba on todella ihan älytöntä. Kuljen kuitenkin junalla, vaikka pitää ensin mennä Varkauteen tai Pieksämäelle omalla autolla, kun bussejakaan ei täällä enää kulje. Kolkontaipaleen ohi ei toistaiseksi kulje kuin yksi tai kaksi puutavarajunaa viikossa, mutta onneksi Savonlinnan kaupungilla on tahtoa edistää Laitaatsillan radan palauttamista, jolloin henkilöliikennekin olisi tulevaisuudessa mahdollista. Itä-Savo tarvitsee ratansa ja junansa! |
||||
|
05.05.2024 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muinaisissa rautatietilastokirjoissa kuvan joki kantoi nimeä "Siveneenjoki". Merkillistä, eikö? |
||||
|
05.05.2024 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voihan Simplon, kun on loistava ja aiheeltaan harvinaislaatuinen kuva! | ||||
|
05.05.2024 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junan aikataulutunnus, oliko se vielä vuonna 1998 JK1771/1772? | ||||
|
|
05.05.2024 14:40 | Jari Välimaa | ||
| Olisiko jo aika saada Helsinkiin oma museorata, jossa olisi 600 Voltin jännite, ettei kalustoa joudu muuttamaan ? | ||||
|
|
05.05.2024 14:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22547 oli Kirkkonummella, tilapäisenä tavaramakasiinina asematunnelityömaan ajan. Silloin Kkn makasiini siirrettiin "osina" nykyiselle paikalleen. Tarkistan ajankohdan vielä. |
||||
|
|
05.05.2024 14:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Vinkeä kuvakulma! | ||||
|
05.05.2024 13:40 | Mikko Ketolainen | ||
| Kaksi kertaa tuli mentyä armeijassa leirille kuorma-auton kyydissä. Eka kerralla olin kuskin seurana hytissä Mikkelistä Taipalsaareen ja toisella kerralla sitten tuolla lavalla kun jouduttiin täydentämään toisen komppanian miehistöä heidän leirillään. Epämukava oli matkustaa kun jalat puutuivat lavalla istuessa. Tupakaveri veteli sikeitä lavan lattialla. | ||||
|
|
05.05.2024 13:22 | Jouni Halinen | ||
| Olen myös siinä käsityksessä, että sotatilanteessa ei enää käytetä kuorma-autoissakaan penkkejä. Eihän niitä nyt sellaia määriä varastoissa ole, että niitä kaikkiin autoihin (siviilistä otettuihin) riittäisi. | ||||
|
|
05.05.2024 13:04 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki: Eräässä toisessa kanavassa kerrotaan näin - kopio alla: "Kalustopäällikkö Heidi Heikkilä, hänen esimiehensä Antti Nousiainen, johtaja Artturi Lähdetie ja KLOY:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori. Kellään heistä ei ole sellaista osaamista ja taustaa, jonka perusteella osataan antaa arvoa historialle, joka on se perusta, jossa nyt ollaan. Siinä mielessä ymmärrän hyvin, että he siunaavat kahden museovaunun ja yhden tilausliikennevaunun romuttamisen, vaikka nimittävätkin sitä kierrätykseksi." |
||||
|
|
05.05.2024 12:57 | Markus Selin | ||
| Petri, liikennelaitos on nykyään Kaupunkiliikenne Oy. Sen ei tarvitse edes julkaista kokouksien esityslistoja ja päätöksiä netissä kuten muiden kunta-entiteettien, vaan se pistää rakennusallianssien tapaan jälkeenpäin joitakin kokousasiakirjoja sivuilleen. Eli sitä tuskin koskee myöskään hallinnon osallistavat säädökset mielipiteiden ja lausuntojen keruusta päätöksien yhteydessä. | ||||
|
|
05.05.2024 12:44 | Kari Haapakangas | ||
| Tiettävästi henkilökuljetuksessa käytetään nykyään maastokuorma-autoa, jonka lavalla on miehistönkuljetusvarustus. Enää ei miehiä ja kalustoa kuljeteta yhdessä. Kieltämättä matkustaminen RaSin lavalla oli aavistuksen... epämukavaa yhdessä kahden täyden vetykaasupullon ynnä muun asemaan kuuluvan kaluston kera. |
||||
|
|
05.05.2024 12:41 | Erkki Nuutio | ||
| Jorma joutui varmasti syväksi murheekseen kertomaan meille tästä Helsingin kaupungin museotoimen ja siitä vastaavan kaupunginjohtajan (vai mikälie pormestari) uskomattomasta moukkamaisuudesta. Meille tämä on järkyttävä ja käsittämätön asia. Onko mahdollista saada tänne päätökset joilla kyseiset vandaalityöt "perusteltiin", sekä päätösten "perustelijoiden" nimet ja virkanimikkeet ja vandaalityöt hyväksyneen kaupunginjohtajan nimi? Mielestäni Museoviraston pitäisi antaa välitön hävityskielto näiden, jopa museokunnostettujen ja Helsinkiä ansiokkaasti puolen vuosisadan ajan palvelleiden telivaunujen säälimättömälle ja umpityperälle tuhoamiselle. Liikenteellisten merkittävyytensä ohella näillä vaunuilla on suuri merkitys myös 1950-luvun kotimaisen teollisen osaamisen osoituksina. Oy Suomen Autoteollisuus Ab:lle (Helsinki-Karjaa) ne merkitsivät ratkaisevaa kehitysaskelta hitsatun täysteräsrakenteen muodossa. Valmet Oy Lentokonetehtaalle ne merkitsivät raitiovalmistuksen aloitusta, joka yhä palvelee HKL:ää - nykyään Skodan (Otanmäki) puitteissa. |
||||
|
05.05.2024 12:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo Lempäälän seutu on kyllä muuttunut paljon kun ensimmäiset kuvat otin 1999. | ||||
|
|
05.05.2024 12:39 | Jouni Halinen | ||
| Suoritin itse kansalaisvelvollisuuteni Riksun Viestirykmentissä 1977- 1978. Ei mennyt kuin rapiat 2 vuotta (kevät 1980) kun kertaus jo kutsui. Riksuun mentiin taas, ensin oli perinteiset ammunnat ja sen jälkeen mentiin traktori marssilla Vihtiin. Lava oli täynnä ukkoja ja päälle rynkyt ja reput. Lava (jousittamaton?) pomppi aika hurjasti ja perillä jalat olivat aivan turtana, kävelykin oli aluksi aika vaikeaa. Letkassa mentiin (avomarssi), eli autoja oli koko ajan ohittamassa marssirivistöä. Yksi kaveri roikkui aivan lavan perässsä ja heilutteli kossupulloa hymyssä suin. Jos en ihan väärin muista niin traktorin malli oli Valmet 502?. Onko nykyjään niin että henkilökuljetuksia suoritetaan traktorilla vain silloin kun ollaan menossa isolla joukolla itärajaa kohti, eli kun menossa on täysi liikkeellekannallepano?. Sehän on nyt lähempänä kuin kertaakaan vuoden 1941 jälkeen. Edes YYA sopimuksen aikana tilanne ei mennyt kertaakaan näin pahaksi. | ||||
|
|
05.05.2024 11:56 | Petri Nummijoki | ||
| Liikennelaitosko yksin päättää, mitä säilytetään ja mitä ei? Tämä ei vaadi minkäänlaista poliittista päätöstä, vaikka entisöintiin olisi aikaisemmin käytetty varoja tai esim. Museovirastolta kannanottoa? | ||||
|
05.05.2024 11:36 | Simo Virtanen | ||
| W124 tuo on, ei kahta sanaa. Takana taitaa olla Toyota Celica. Ettei olisi aito GT-4? | ||||
|
05.05.2024 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos tiedosta. Kerrassaan erinomaista, että se on kunnossa. | ||||
|
|
05.05.2024 11:19 | Markus Selin | ||
| Jännitteennoston ajankohdaksi on kaavailtu Kruunusiltojen aukeamiseen mennessä eli viimeistään 2027. Raide-Jokerillahan on jo 750V käytössä. Vaihteita on jo joitain syväuraisia, ja niitä kai vaihdetaan sitä mukaan kun vaihteita uusitaan joka tapauksessa. |
||||
|
|
05.05.2024 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Aiotaanko koko Helsingin raitiotieverkossa vaihteet muuttaa syväuraisiksi ja ajolankojen jännitettä nostaa, ja millä aikataululla? | ||||
|
|
05.05.2024 10:43 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo kaikki oli suurella rahalla entisöity ja kunnostettu 2000-luvulla. Bussimiesten törkeää toimintaa Liikennelaitoksella, museoratikat pois silmistä, salaa ja nopeasti. 339:n entisöinnistä voi lukea täältä: https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2021/03/2004.04-Raitio.pdf?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR2UBQHaaccRAHBevnKN5aqdcuWjN2ONZpv5I3uKnsBbK6c01LaQpaw4UZk_aem_AShGihmFoWmRLQchXT87t8OKAT1-voIFTxECf3lU2LTBmJjIl8lPjfwP77pZLJ58ZJe_q9hnhN-R6o3pX9xavZLT |
||||
|
|
05.05.2024 10:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Jorma, voisitko esittää lähdeviitettä että Espoo, Espeå, Aspå jne olisi ollut alunperin "Haapajoki". Wikipedian ym mukaan sellaista nimeä kuin Haapajoki ei ole esiintynyt vaikka se tarkoittaa suomeksi samaa. Läheskään kaikilla Uudenmaan paikoilla ei ole ollut suomenkielistä tai saamenkielistä alkuperäistä nimeä, joka olisi jäänyt jälkipolvien tietoon. Espoonjoki on niin lyhyt että se ei ala hämäläisten asuttamilta alueilta kuten Vantaanjoki, vaan alkoi Espoon Kirkkojärveltä joka on sittemmin kuivatettu. |
||||
|
|
05.05.2024 10:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei se ole kuin tuo etelään jatkettu kaksoisraide. | ||||
|
|
05.05.2024 10:25 | Petri Nummijoki | ||
| Tuollainen linkki löytyi aiheesta https://www.valtra.fi/blogi/valtra-world/suomen-ja-norjan-puolustusvoimat-tilasivat-valtroja.html | ||||
|
|
05.05.2024 10:19 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvä jos edes yksi. Mutta Valmetin tekemää ei sitten enää ole eikä vanhempia 300-sarjaan numeroituja. | ||||
|
|
05.05.2024 10:01 | Pasi Seppälä | ||
| Sain oman varusmieskoulutukseni Vekaranjärven nopean toiminnan traktorijoukoissa vuonna -92-93. Silloin traktoritoimintaa oltiin ajamassa alas ja kalusto koostui 25:stä Valmet 702 traktorista, joista kymmenen oli enää katsastettu. Korjaamo ei enää ottanut traktoreita huoltoonsa vaan hajonneet osat otettiin katsastamattomista yksilöistä. Värvätty kessu, joka vastasi koulutuksesta sanoi ryhmämme olevan toistaiseksi viimeinen, joka erikoiskoulutetaan traktoreihin. Palveluksen aikana kuitenkin tilanne muuttui, kun Puolustusvoimat totesi laskelmissaan traktorin olevan ainakin varuskunta-ajossa edelleen kustannustehokas peli. Koulutus jatkui ja ilmeisesti uuden kaluston hankintaa aloitettiin. Silloisilla 702:lla ajettiin paljon lavakärrin kanssa varuskunnan huoltoajoja. Myös ampumaradoille yleensä tilattiin traktori kuskeineen ajamaan ammuslaatikot ym.tarvikkeet. Samoin polkupyörämarsseilla tuli köröteltyä usein letkan hännillä keräämässä uupuneet ja pyöränsä rikkoneet lavalle. Pahkajärven ampuma-alueelle tuli vietyä kaikenlaista. Useamman kerran ainakin polttopuita. Varuskunnan alapuolen luolastossakin ajelin useamman kerran roskia tyhjentämässä oikein sotilaspoliisien valvonnassa. Yhdessä katsastetussa 702:ssa oli etukuormaaja ja sillä tehtiin joskus pieniä lumitöitä. Sillä ajelin hiekoituskärri perässä talvella urheilukentän juoksuradalle hiekkaa AUK:n kuntotestiä varten. Muistan kun ikivanha hiekoitin laukesi kesken homman ja puhalsi hydrauliöljyt radalle. AUK:n avuliaat varusmiehet auttoivat siivouksessa (käskystä tietenkin) ja rata hiekoitettiin lopulta lavakärriin haetulla hiekkakasalla hiljaa rataa kiertäen. AUK:n pojat kyydissä annostelivat hiekan lapiollaan itselleen mieleiseksi. Tällaisia mukavia muistoja on jäänyt mieleen. Oli kyllä huonojakin hetkiä, kun kalusto laukeili milloin mihinkin, mutta ei niistä nyt sen enempää. Nykyajan toiminta on varmasti kovasti erilaista ja kaluston ominaisuudetkin aivan toisenlaiset. |
||||
|
|
05.05.2024 09:49 | Juhana Nordlund | ||
| Ymmärtääkseni vaunut HKL 9 (samanlainen kuin tuo 12) on edelleen olemassa (fyysisesti ehjänä), samoin siihen yhteensopiva perävaunu 505. En tiedä milloin ne (lähinnä 9) on viimeksi katsastettu enkä sitä, onko niiden pyöriin tehty muutosta, joka on edellytys syväuraisten vaihteiden kautta liikennöintiin. | ||||
|
|
05.05.2024 09:45 | Petri Nummijoki | ||
| Jääkö näitä 1950-luvun telivaunuja ajokuntoisina talteen vielä tämän jälkeenkin vai menivätkö tässä jo viimeiset? Historia-arvoltaan mieltäisin tämän tyypin kaikkein arvokkaimmaksi musoeraitiovaunuista. Perusteena näiden suuri valmistusmäärä sekä se, että tyyppi oli todella huomattava tasonnousu liikenteeseen tullessaan. Lisäksi tämä eroaa useasta itseään vanhemmasta vaunusta siinä, että nämä olivat myös kotimaassa valmistettuja eli ovat samalla osa suomalaista teollista historiaa. | ||||
|
|
05.05.2024 09:05 | Otto Tuomainen | ||
| Ymmärsinkö siis varmasti oikein kuvatekstin, siis nämä molemmat vaunut on viety tuhottavaksi? Jossain sivistyneessä maassa ne olisi varmaan esillä liikennemuseossa tai niillä liikennöitäisiin kesäaikaan omalla museolinjallaan. Ei toisaalta jaksa enää yllättää, ihan varmaan on olemassa lukematon määrä selityksiä miksi vaunujen säästäminen olisi taloudellisesti, teknisesti ja poliittisesti täysin mahdotonta. | ||||
|
|
05.05.2024 08:40 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Muutaman W124 omistaneena, se on W124. Viimeisiä ns oikeita, kunnon mersuja. | ||||
|
|
05.05.2024 07:58 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: Kyllä se Espoo pohjautuu Haapajokeen eli nykyiseen Espoonjokeen. | ||||
|
|
05.05.2024 07:58 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Olisiko tuo kuitenkin E-sarjan Merssu W124 (1984-1997). | ||||
|
|
05.05.2024 07:56 | Jorma Rauhala | ||
| Miksi käytät romutuksen ja hävityksen sijasta sanaa kierrätys? Olisi edes lainausmerkeissä. Kierrätys on tuon härskin salaromutuksen kaunistelua julkisuuteen ja myötäilee vain asioista päättäneiden henkilöiden täysin rikollista touhua. Samallahan romutettiin myös "Ludde" eli nro 150. Ja aiemmin he ovat hävittäneet kaupungin kokoelmista jo koko joukon museoraitiovaunuja. |
||||
|
|
05.05.2024 07:53 | Samuel Pajunen | ||
| Fo:n numero on 22547. | ||||