Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.11.2024 20:36 | Heikki Jalonen | ||
| Tässäkin on tiettyä berliiniläistä ilmaa... Kovin on AEG-tyyppinen tuo nopeudensäätöporraskytkimen patsas. Liekö vain opaskilvet vaihdettu kyrillisiin? Tai Vickers. Jolloin ilma olisi jotenkin sumuista? | ||||
|
12.11.2024 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, berliiniläinen näkemys asiasta otti virtansa virtakiskosta samalla tavoin kuin meidän kotoinen metromme. Kuvan junassa on virroitin katolla. Olisipa se ollutkin aikamoista, jos suurijamahtava olisi teollisuusnäyttelyynsä raahannut tänne YYA-ystävänsä etupihalle ryöstämiään tavaroita? Esimerkiksi Göringin henkilökohtaisen vaaleansinisen Mersu 540 K:n...? |
||||
|
|
12.11.2024 20:31 | Heikki Jalonen | ||
| Raiteella 62 on muuten epäilyttävän paljon berliiniläismallinen kaupunkijuna. Olisikohan jokin matkamuisto? | ||||
|
|
12.11.2024 20:27 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä se luiskahteli unohduksiin, koska selektiivinen unohtaminen on perivenäläinen tapa käsitellä historiaansa. Tässä tapauksessa vuonna 1962 kun koko veturisarjan tyypiksi muutettiin FDP20 (ФДП20). Aikaisemmin se oli litteroitu IS20 (ИС20) tai eräisiin jatkokehiteltyihin alasarjoihin. Tuo yksilö on numeronsa perusteella valmistunut 1942 Voroshilovgradissa, sarjansa viimeisenä. Siis silloin Neuvostoliitossa. Nykyistä Ukrainaa, kaupungin nimi on nykyään Luhansk. Uutisten perusteella tiedämmekin paikan. Teollinen toiminta on täydellisesti romahtanut jo vuoden 2014 tapahtumien jälkeen eikä myöhempi edistys ole korjannut tilannetta. Nykyään koko Donbassin alueen teollisuus on pelkkää rosvottua rauniota... |
||||
|
12.11.2024 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä farkku-Sokota ole Octavia, herra Teemu. Pikemminkin "Lahna"-Skoda, siis Skoda 1200. Skodan vieressä häpeilee Piikkinokka-Mosse peräpää näkyvissä. Kuorma-auto tosissaankin Kölnin Ford, eli "Hävittäjä". Herra Teemun näppärästi aprikoima Buick on vuosimallia 1938, mallimerkinnältään Special, Buickin malleista suosituin ja 248 cid suora kahdeksikko nokalla. |
||||
|
12.11.2024 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Esa, tällä kertaa asialla oli neuvostoliiton luottokeksijän Regus Patoffin serkku REGU KPATOFF... Tämän sähköjunasöpöläisen alkujuuret johtavat sumujen saarille. Kuvan https://vaunut.org/kuva/133150?s=1 yhteyteen kirjoitin Neuvostoliiton sähköjunien historian hyvin tiivistetysti: "Neuvostoliitossa lähiliikenteen sähköistys alkoi käytännössä Moskovan pohjoisten lähilinjojen sähköistyksellä 1500 V DC jännitteellä vuonna 1929. Tätä oli edeltänyt muutama haparoiva kokeilu mm. Bakussa. Englantilainen Vickers toimitti Moskovaan 3-vaunuisia SV-lähijunia vuonna 1929. Vaunusarja oli muuten toimiva, mutta talvisin lumi aiheutti ongelmia. Vickersin vaunuja seurasivat venäläiset kopiot Dynamon sähkölaitteilla, jotka saivat litteran SD. Dynamo valmisti näitä vuosien 1932-1941 aikana. Sotien jälkeen alettiin tehdä kokeiluja 3000 V DC jännitteellä ja tällöin syntyi SM-sarja, jossa SD-sarjan sähköjärjestelmä oli muutettu kaksijännitteiseksi 1500/3000 V DC -järjestelmäksi. Sama sähköjärjestelmän muutos tehtiin myös muutamaan SD-sarjan yksikköön. Näiden kolmivaunuisten junien teho oli 680 kW ja huippunopeus oli 85 km/h. Vuodesta 1952 lähtien kaksijännitteiset SM- ja SD-yksiköt muutettiin käyttämään pelkästään 3000 V DC syöttöä, jolloin syntyi kuvan sarja SM3. Näitä seurasi tuotannossa SR-sarja, joka oli vuosikymmeniä käytössä mm. Tallinnassa: https://vaunut.org/kuva/62760?kv2=1980&paik=tallinna " Tässä kuvan sähköjunassa ei erotu sarjatyypin yläindeksiä, joka on joko V = Vickers, D = Dynamo tai M = Modernizirovannyy. Uusin mahdollisuus olisi alatyyppi R = Riga, SR-sarjan prototyyppi oli valmistunut Riikan vaunutehtailla 1947. |
||||
|
12.11.2024 20:11 | Aapo Halminen | ||
| Tuossa Norjan kohteessa maastonmuodot perustelevat varsin hyvin, miksi kuljetaan noinkin läheltä rajaa. Ja on Suomessakin kohteita, joissa pääsee varsin lähelle rajaa. Esimerkiksi Parikkalassa muutamassa kohtaa pääsee varsin lähelle. | ||||
|
12.11.2024 19:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuon takia kysyin kun ei ole tietoa paljonko kN adapterikytkin kestää? Minun veikkaus on että jos irtiottoon käytetään kaikki 600kN niin veturit lähtevät ja "pornolino" fiat jää paikoilleen... Vai kävisikö niin että Italian ihmeestä tulisi puolet lyhyempi jos Dv12 kolmikosta otetaan kaikki ulos. | ||||
|
12.11.2024 19:18 | Eljas Pölhö | ||
| Sky 16158 valmistui Pasilan konepajalta 10/1955. Alla tämän mallin mukaisten Sky-vaunujen valmistuminen: -- Sky 16151 ja Sky 16152 valmiit 3/1953 Sky 16153 valmis 5/1953 -- Sky 16154 valmis 8/1955 Sky 16157 valmis 9/1955 Sky 16155, Sky 16156 ja Sky 16158 valmiit 10/1955 -- Sky 16159 valmis 4/1956 |
||||
|
|
12.11.2024 18:38 | Tauno Hermola | ||
| Mikä tämä köysillä aidattu ihmispaljous mahtaa olla? | ||||
|
|
12.11.2024 17:35 | Markku Naskali | ||
| Lapsuudessani tuota myrkkyä käytettiin kotitalouksissakin pesuaineena. Tästä tuli mieleen se kun sorateille ajettiin pölyn sitomiseksi ns. lipeää. Mitähän mömmöä se oli? Tuskin tuota kuitenkaan. |
||||
|
|
12.11.2024 17:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Kuorma-auto lie hävittäjä-Ford, farmari voisi olla farmari Skoda Octavia, sen takana Triumph Mayflower, laidassa 30-luvun Buick? | ||||
|
|
12.11.2024 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Westinghousen kuljettajaventtiili näkyy nurkassaan hyvin. Mies vaan on kovin nuori, ettei olisikin rippikoulu vielä käymättä? | ||||
|
12.11.2024 16:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 942 valmistui vuonna 1925 ja hylättiin vuonna 1965. Jannut ovat näköjään Töölön sotilaslaiturilla, lähdössä sotasille. Vaunun päädyssä ja katolla on nähtävissä tuon aikainen hätäjarrusysteemin ilmaputki pilleineen. |
||||
|
12.11.2024 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 978 valmistui 1927 ja hylättiin vuonna 1941 (sotavaurioituneenako?). | ||||
|
12.11.2024 16:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Jopa on huisketta ollut tuollakin. Kyllä nykymaisema on tosi tylsä. | ||||
|
12.11.2024 16:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Mercury Monterey 1954? Hyvin on ns. varmat yksityiskohdat piilossa. | ||||
|
|
12.11.2024 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Sibyllankuljetin" on vuosimallin 1955 Lincoln Capri. Hieno peli! Lincolnin tuon aikaisessa mallistossa oli moottorivaihtoehtona 341 cid (n. 5,7 ltr) V-8 nelikurkkuisella Holley-kaasuttimella. Sen perässä on tuikitavallinen samanvuotinen Hoppa-Ford Fairlane Town Sedan. Koppalakkisetä seisoskelee just lokasuojan kohdalla, ettei mahdollinen V-8 merkki näy. Vuonna 1955 Ford muuten julkisti ensimmäisen Ukkoslintunsa (Thunderbird) vastaten Letukan Corvettella antamaan haasteeseen. Manskulla, keskzstaan päin menevä busei olisi kielestäni HKL:n numerosarjaan 69 - 75 kuuluva Scania - Vabis BF-61 VA, tamperelaisella Ajokin teräskorilla. Vuosimallia 1952. Rekkarilapuissa kirjaimet AU - . |
||||
|
12.11.2024 16:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, ja vielä lisäksi sata "dissidenttiä" eli toisinajattelijaa (lue: "hullua fasistia") perheenjäsenineen, pahamaineisen CCCP-rikoslain 58 mukaan "sovellettuna"... | ||||
|
12.11.2024 16:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Noin 600 tavarajunaa päivässä koko maassa ja markkinaosuus raiteilla on n. 7 %. | ||||
|
12.11.2024 15:43 | Timo Salo | ||
| Sattumana jälleen mahtava kuva, hienoa!!! (Olispa kiva nähdä nyt 10v myöhemmin sama paikka, miten jäätiköt sulaneet?) | ||||
|
|
12.11.2024 15:39 | Timo Salo | ||
| Tommonen "tiedonanto" on muutama kilsa ennen rajan välittömään läheisyyteen saapumista:https://www.google.fi/maps/@69.7125221,30.8563627,3a,90y,17.37h,78.3t/data=!3m10!1e1!3m8!1sGIrufn4j5HicI3rFtOOkLg!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fcb_client%3Dmaps_sv.tactile%26w%3D900%26h%3D600%26pitch%3D11.696248396318381%26panoid%3DGIrufn4j5HicI3rFtOOkLg%26yaw%3D17.37272517698178!7i16384!8i8192!9m2!1b1!2i39?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTEwNi4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D | ||||
|
12.11.2024 13:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kiertokirjeisiin, luetteloihin, ohjesääntöihin yms on tehty paljon korjauksia, lisäyksiä ja muutoksia jälkikäteen. Kun asianomaisesta sivusta tai sivuista on otettu uusi painos, on se sisältänyt siihen mennessä tehdyt korjaukset, lisäykset ja muutokset. Kiertokirjeisiin kuluneen vuoden mittaan tehdyistä muutoksista tuli oma ryhmänsä kiertokirjeiden vuosittaisiin sisällysluetteloihin muistaakseni 1917 (tai niillä main). | ||||
|
|
12.11.2024 12:06 | Juha Pokki | ||
| Ennen muinoin oli merkittäviä marshalling yardeja, kuten vaikka Tinsley, joka käsitteli 3000 vaunua päivässä. Kuorma-autoliikenne vei merkittävän osan vaunukuormarahdista 80-luvulle mennessä, joten nykyään tosiaan tavaraliikenne on omankin ymmärrykseni mukaan terminaalien ja satamien välillä. | ||||
|
|
12.11.2024 11:24 | Tero Korkeakoski | ||
| Brittein saarten tavaraliikenteestä on aika vähän kuvia, mutta veikkaisin että siellä tavaraliikenne on lähes sataprosenttisesti kokojunaliikennettä satamien, terminaalien ja tehtaiden välillä. Vaikka miten paljon olisi mapsia ja openrailwaymapsia katsellut niin eipä koko saarelta taida löytyä yhtään kunnon perinteistä järjestelyratapihaa. Eli aika muutos on tapahtunut rautatien keksijämaan liikenteessä (en tosin tiedä onko siellä ennen muinoinkaan ollut ratapihoja). | ||||
|
|
12.11.2024 11:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Samaa joskus katselin mapsista. Kuvausautokin on ajanut rajajoen rantaa ja mitään kieltomerkkejä ei ole. Luulis että olis vielä tiukempaa kun kuvausaikaan tuo oli jo pitkään ollut Natoraja. | ||||
|
12.11.2024 11:01 | Tero Korkeakoski | ||
| Ja vaikkei tilastoja ajalta löydy niin jokainen tietää että Transiton loppuminen on vähentänyt liikennemääriä ja nämä vaunut eivät myöskään ole Suomen ratapihoilla seisomassa. Ja tosiaan kokojunat eivät noita ratapihoja juurikaan tarvitse. |
||||
|
12.11.2024 10:42 | Veeti Saukkonen | ||
| mitä tälle Dv12 on tapahtunut, kun ei ole tullut kuvaa kahteen vuoteen! | ||||
|
|
12.11.2024 10:03 | Kari Haapakangas | ||
| Mitenkäs se menikään se Neuvostohärkävaunun kuormausohje? 5 hevosta, 30 sotilasta tai 60 vankia? | ||||
|
12.11.2024 10:01 | Petri Nummijoki | ||
| Aivan 30 vuotta yksikään Sr2 ei vielä ole ehtinyt palvella. 3201-3205 otettiin aktiivikäyttöön vuoden 1996 kuluessa ja nämä on jo kaikki poistettu. Jos Sr2-vetureita on kuvien perusteella menossa hylkyyn vähintään numeroon 3209 asti eli kesällä 1997 käyttöön otetutkin niin ilmeisesti vanhimmat liikenteessä yhä olevat veturit ovat syksyllä 1997 toimitettuja eli tällä hetkellä 27 vuoden ikäisiä. | ||||
|
|
12.11.2024 09:20 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Eikös siinä lue "5 hevosta"? | ||||
|
|
12.11.2024 07:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Multa ei kannata kysyä kalustoasioista, kun olen semmonen, että odotan ensin aikani peltiset irtolinjakilvet kainalossa dösiksellä tai linja-autovarikon tontinnurkalla, mutta jollei liikennöitsijällä lopuiltakaan ole antaa linjalle katiskaa, lähden paljain käsin viemään matkustajia kolmijonossa. Mielenkiinnosta kysyn sen sijaan teiltä, jotka vaikutatte olevan näihin kalustopuolen asioihin paremmin perehtyneitä, sisältyykö siihen kaupusteltavana olevaan Lok 2000 -laitosten päivityspakettiin myös ratsku ja viimeisen kilometrin genu? Kakkonenhan on kaiken kaikkiaan — niin edistyksellinen oikkarirauta kuin se ysärin alussa olikin — karvalakkimalli Kolmosesta. Auttamatta suuriruokaisempikin eli kalliimpi ajaa. Valtionrautateitten vetokalustoasioita joskus sivusilmällä tuumailtuani voin sanoa lohdutukseksi, että kovan työn ovat Kakkoset joka tapauksessa jo tähän mennessä tulleet sarallaan kolmessakymmenessä vuodessa kyntäneiksi. Niiden kierto oli heti alusta selvästi tehokkaampi — viimeisetkin mehut tiristävä — kuin Ykkösillä, mutta Edo-tötteröiden ja matkustajaliikenteen nopeutumisen (Sn 200) myötä meno meni täysin hirvittäväksi ja eläimelliseksi. Sellaista jyystöä ei todellakaan kuule edes missään M. Airaksisen perjantai-illan Parasta ennen! -diskoilussa. | ||||
|
12.11.2024 04:44 | Jouni Halinen | ||
| Presidentti Kyösti Kallio oli kuollut 19.12. Tarinan mukaan Kallio kuoli marsalkka Mannerheimin käsivarsille Rautatieasemalla mennessään kotiinsa Nivalaan, mutta todellisuudessa kyseessä olivat presidentin adjutantti eversti Aladár Paasonen ja eversti A. F. Airo. Kallio siunattiin Helsingin suurkirkossa ja hänet haudattiin kotipitäjäänsä Nivalaan. Kyösti Kallio on Suomen presidenteistä ainut, jolla ei ole ollut akateemista tai vastaavaa oppiarvoa, vain silloisen keskikoulun päästötodistus. | ||||
|
12.11.2024 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se Sveitsin vuorilla pudonnut Ju 52 oli aikoinaan Sveitsin ilmavoimissa tunnuksella A - 702. Vuoristossa lentäminen on hankalaa jopa kymmeniä tuhansia lentotunteja kelanneelle lentokapteenille: - siellä tuulet ja ilmavirrat ovat aivan mahdottomia arvioida edes vähänkin hollilleen, ns. siiri pahimpana (eli wind shear eli tuulen suunnan nopea muutos eri korkeuksilla). Yleensä menee pieleen. Ja joskus finaalityyppisesti, ikävä kyllä. Riittävän kiivas Föhn vie jopa 747:aa kuin balsaliidokkia. Ongelmat vältetään menemällä riittävän korkealle. Se taas ei tahdo onnistua millään just Ju 52:lla. |
||||
|
12.11.2024 01:43 | Jouni Halinen | ||
| Kiitos Juhani, hienoa että saa näin nopeasti neuvoja. | ||||
|
12.11.2024 01:24 | John Lindroth | ||
| Kiva ja harvinainen kapsukuva! | ||||
|
|
12.11.2024 01:22 | Niko Jussila | ||
| Lapsuudenkotini sijaitsee aivan tässä juurella, ja tuota ratapohjaa on tullut tallusteltua ja pyöräiltyä neljään eri kouluun vuosien varrella. Juna tuossa on viimeksi kulkenut kolmisenkymmentä vuotta ennen syntymääni. Kelirikkoaikaan tulee usein pölkynkohdat näkyviin vieläkin. Olisi ollut hienoa, jos olisi jätetty paikalliseksi kuriositeetiksi lähiliikenteeseen, kuten pari muutakin kapearaiteista. Meinasin kerran jäädä alakoululaisena erään puoliväliin jumiin jääneen puoliperälavetin alle, kun hölmönä lähdin penkan puolelta sivuuttamaan paikallaan ollutta yhdistelmää. Auto lähtikin liukumaan alaspäin ja polkupyöräni ja liki jalkani jäi hytin etupyörän alle. |
||||
|
12.11.2024 01:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Torniosta Haaparantaan asti on muuten rakennettu suomalaiset opastimet ja kauko-ohjaus, joka on otettu käyttöön viikko-pari sitten. | ||||
|
|
12.11.2024 01:20 | John Lindroth | ||
| En ole kytkykauppojen kannattaja nehän nostaa kaikki hinnat pilviin! | ||||
|
|
12.11.2024 01:15 | John Lindroth | ||
| Tante Ju syöksyi maahan elokuussa 2018 Sveitsin vuorilla jolloin 20 sen matkustajaa sai surmansa. Syyksi paljastui pilootin virhe.Tämän onnettomuuden jälkeen ei ainakaan Sveitsin ilmatilassa tule JU-52 enää lentämään.(Wiki) | ||||
|
|
12.11.2024 00:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mene Hallinta-sivulle ja sieltä lisättyjen kuvien alta pitäisi löytyä "Muokkaa kuvasarjaa" -linkki. | ||||
|
|
12.11.2024 00:55 | Jouni Halinen | ||
| Laitoin tämän kuvasarjan saatetekstiksi testimielessä axcca. Miten sen saa vaihdettua?? | ||||
|
|
12.11.2024 00:39 | Arto Papunen | ||
| Voisikohan optiovetureita saada osaksi 1435mm raideleveydellä ilman, että pitää tehdä uusi veturitilaus. Jos VR panostaisi Ruotsin markkinaehtoiseen liikenteeseen enemmän kuin ne nykyiset kuusi Flirttiä. (Äh taisiko vaatia eri sähköistyksenkin) | ||||
|
12.11.2024 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kuvassa ranskanmalliin parkkeerattu Mersu 170? | ||||
|
|
12.11.2024 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulin ja mielenkiintoisen oloinen "elektriska". Toveri mestarisuunnittelija Reguspatoffko sen on suunnitellut? |
||||
|
|
12.11.2024 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei pääse Talliinin Joopin nimi luiskahtamaan pois ihmisten muistista...? Veturi oli 2-8-4 pyörästöllä. 2-8-4:llä oli jenkkien yksi viimeisistä höyryvetureista, mm. kuuluisat Nickel Plate Roadin veturit nyt ainakin. |
||||
|
12.11.2024 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vissiinkin tullut kiireenvotakkaa neukulle, kun vaunun päätypeltiä ei ole rihdattu messukelpoiseksi tai - hienoksi. Ei taida vaunu olla lähtöisin VEB Waggonbau Görlitzistä... |
||||
|
12.11.2024 00:11 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset! | ||||
|
12.11.2024 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuosi 1963 on mahdollinen, mikäli kuvan teräsvaunut "eslinkereitä" ovat. Kun helmapeltejä niissä ei näytä pikasilmäilyllä olevan. |
||||
|
12.11.2024 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla oleva auto, A-mallin Hoppako se on? | ||||
|
|
11.11.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fabianinkadulle tippunut heko oli tyyppiä Bell 47. Suosittua tyyppiä, jota pidettiin/pidetään palovaarallisena. Junkers ideoi kaksipaikkaisen aaltopeltiyksitasonsa (tyyppi J-1) jo I mms aikana. Siinä muuttui kaikki muut lentävät vehkeet kerralla vanhanaikaisiksi, jopa kehuttu Fokker D VII:kin. Lufthansan "Tante Ju" D-AQUI:n lentokelpoisuus poistettiin 2018, joten sen lennot oli sitten siinä. Suomen "Ilmailuvoimatarhan" kuuluisa ja romanttinen vesitaso I.V.L Hansa oli itsensä Ernst Heinkelin suunnittelema. |
||||