Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.09.2024 21:51 | Raimo Harju | ||
| Petri Sallinen, sehän on suoraviivainen päätelmä, eli ne 8 % jotka eivät osaa käyttää sitä lippuautomaattia, voisivat suutuspäissään käydä sen yöllä särkemässä, vaikka nyt esimerkiksi 80 vuotiaat pappa ja mamma, sehän olis varsin ironista, kirjoitin sen huumorimielessä. | ||||
|
13.09.2024 21:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä junatupa on nähtävästi sisältä nähtynä tämmöinen lastulevyeldoraado: https://vaunut.org/kuva/170256 ? | ||||
|
|
13.09.2024 20:20 | Petri Nummijoki | ||
| Vaikka 92 % omistaisi älypuhelimen niin kuinka suurella osalla myös päivitykset ovat ajan tasalla, osaaminen riittävää sekä löytyy halua hoitaa maksutapahtumia puhelimella? Tuollaisessa kyselyssä todennäköisesti osa vielä kaunistelee tilannettaan, koska pelkää "kelkasta pudonneen" mainetta. HSL-kyselyn 64,4 % ehkä kertoo uskottavammin diginatiivien määrän. Tosin tuokin on laskettu vain niistä, jotka ovat matkustaneet. Jos joku välttelee keskustaan tuloa, koska joukkoliikenne tuntuu hankalalta ja asioi mieluummin autolla kehäteiden varsilla niin hän ei lipputilastoihin sisälly. | ||||
|
|
13.09.2024 19:17 | Petri Sallinen | ||
| En osaa tarkemmin sanoa, milla tavoilla tai mihin tarkoituksiin älylaitteita käytetään. Ehkä niistäkin löytyy tilastoja. En kuitenkaan vetäisi Raimon tapaan yhtäläisyysmerkkejä automaattien rikkomisen kanssa. Kuulostaa kaukaa haetulta. Mobiililaitteiden rinnalla olisi syytä tarkastella laajakaistalaitteiden/pöytäkoneiden käyttöä. Itse teen työmatkoja kaukojunilla ja -busseilla. Lähes aina ostan liput näitä reissuja varten (jostain syystä) pöytäkoneella — en mobiilaitteen apilla. Tulostan liput varmuuden vuoksi paperille, vaikka tallennankin ne myös mobiilaitteen sähköpostin liitetiedostoon. Tapoja on siis erilaisia. |
||||
|
|
13.09.2024 18:52 | Petri Sallinen | ||
| HSL-alueella tehdään vuosittain lippulajitutkimus. Se antaa mielenkiintoista tietoa siitä, minkälaisia lippuja matkustajat käyttävät. Tuorein tutkimus on viime vuoden syksyltä. Analysoin lähijunissa matkustaneet. Tarkemmat tulokset löytyvät netistä. HSL-alueen sisälla junilla tehtiin 64,9 miljoonaa matkaa. Niistä 64,4 prosenttia tehtiin erilaisilla mobiililipuilla. Matkakorteilla maksettiin 23,5 prosenttia. Automaateilta ostettujen paperilippujen osuus oli vain 2,3 prosenttia. Kertakortteja oli 1,2 prosenttia. Raportti sisältää myös tiedo koko lähijunaliikenteestä. Sen tulokset ovat samansuuntaiset. |
||||
|
|
13.09.2024 18:05 | Raimo Harju | ||
| No nytpäs saatiin " rakentava " ja varsin monisanainen mielipiteitten vaihto aikaiseksi. Nuo Petrin 92 % suomalaisista osaavat kovin vaihtelevasti käyttää digi laitteita, monella se rajoittuu pelkästään soitamiseen tai puheluun vastaamiseen. Mutta näitten kommenttien perusteella voidaan ilkivallantekijät rajata tässä lippuautomaatin särkemistapauksesa siihen pieneen 8 % ryhmään, jä näin äkkiseltään se viittais meihin ikäihmisiin. | ||||
|
13.09.2024 17:48 | Lasse Holopainen | ||
| No niinpä, ja junalla sille mastolle voi olla sitten 30km. Olin Yleltä tosiaan lukenut, että toimii mobiiliverkoilla. | ||||
|
|
13.09.2024 17:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Siis oikeasti mobiiliverkolla pelkästään? Johan tuo on nähty miten GPS häiritään ja lentokoneet eivät laskeudu. Mobiiliverkko on myöskin pienellä toimenpiteellä nurin. Itse ei ole tarvinnut tehdä mitään ja kotinetti on joka päivä nurin vähintään kerran, mutta onhan mastolle sentään huikeat n. 3km matkaa. | ||||
|
13.09.2024 17:10 | John Lindroth | ||
| Tällaiset radat on kivoja! | ||||
|
|
13.09.2024 17:06 | Lasse Holopainen | ||
| Mitä on tullut katsottua tietoa tuosta uudesta järjestelmästä, niin mietin, että eikö niillä ole ainuttakaan junista ymmärtävää päättäjää. Jos tuo ETCS tosiaan on mobiiliverkoilla toimiva, niin sinne meni se luotettavuus. Verkkojen toiminta jossain landella on vähän niin ja näin. "Kivaa" jännitystä tuo se, jos veturia voidaan vielä ohjata ETCS:llä. Pieni tekninen vika vaan, niin kohta alakaa pellit kolista. Mobiiliverkothan voivat vaan mennä tukkoon, tai joku huligaani kaataa maston. Tässä nähdään se nykyään yleinen kuvio, asiakkaat vaarannetaan, jotta voidaan mennä vähän nopeammin ja saadaan lisää vuoroja. Pomot käärii rahat asiakaspalvelun ja turvallisuuden kustannuksella. Toki välillä junat ovat niin täynnä, että mitenköhän sekään vuorojen lisäys onnistuisi? Tai kyllä se onnistuu, onhan heillä vanhempaa kalustoa, mutta sitä ei voi käyttää edes normaalin ruuhka-ajon lisäkalustona niin paljon kuin pitäisi, saati landella kun ajetaan pitkää matkaa taajamajunalla. Siellä oikeat junat on kokonaan korvattu taajama-ajosta DeeÄm-Rakstoista -kiskobusseilla, jotka eivät aina toimi, ovat liian pieniä, ja matkustusmukavuus on mitä on. Ja miksi näin? No koska johtotyypeiltä puuttuu terve itsetunto, että he rohkenisivat käyttää vähän klassisemman näköisiä, mutta toimivia junia. Pelätään että joku EU:n bisnestyyppi alkaa vähän kattoo, että miten ja millä noi ajaa. Jos johtohenkilöillä olisi terve minuus ja itsetunto, heillä olisi pokkaa kuunnella junista ymmärtäviä (eivätkä olisi potkineet heitä pois), ja käyttää toimivaa kalustoa turvallisesti ja asiakasystävällisesti. |
||||
|
13.09.2024 16:53 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mielestäni yleensä ”tulkinnat” eivät ole alkuperäisen esityksen tasoisia, mutta tässä tapauksessa lentää kansikuvineen ohi. Hyvä, että Eljaksen mainitsema rautatiehistoriallinen tietö tallentuu. |
||||
|
13.09.2024 16:49 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä noi oikeat junat pitää saada säilytettyä kunnossa. | ||||
|
13.09.2024 16:45 | Lasse Holopainen | ||
| Tosiaan, sillon ennen osattiin... Tuon Samin vielä n e ä kkee kauempaa, tai n e ä ki. | ||||
|
|
13.09.2024 16:42 | Lasse Holopainen | ||
| Silleehän se on, että vaikka yli 90% suomalaisista osaa käyttää kaikenlaista digi-kamaa, niin vähemmistöjen huomioimista ei tässäkään asiassa saa unohtaa. Vähemmistöjen syrjäyttäminen pois yhteiskunnan perusasioista, on itsekästä R a s i s m i a isolla R:llä. Ja nyt stereotypiat syrjään, tällaiseen vähemmistöön kuuluu monenikäisiä ihmisiä. Ja jotkut vähän nuoremmastakin porukasta arvostavat klassista hyvää palvelua, että voi ostaa lipun konnarilta, kuten vaikka minä. Nykyäänhän lipun saa junasta vain museojunaoperaattoreilta, plussat heikäläisille, mutta se firma, jonka pitäisi huolehtia arkimatkoista joka päivä rautateillä näköjään kerää kuraa niskaansa kun huonontaa palveluja. | ||||
|
13.09.2024 16:28 | Antti Grönroos | ||
| Juha, on voimissaan tämän kuun loppuun asti. | ||||
|
13.09.2024 16:25 | Jimi Lappalainen | ||
| https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%AD%D0%A1%D0%A3 | ||||
|
|
13.09.2024 16:14 | Antti Grönroos | ||
| On vielä elämää. | ||||
|
13.09.2024 16:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Mutta mikähän omavalmiste tuo ufomerkki on, kun virallinen merkki on ollut erilainen: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Finland_road_sign_312_(1937-1957).svg + https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Finland_road_sign_312_(1957-1982).svg | ||||
|
|
13.09.2024 16:01 | Jimi Lappalainen | ||
| 15 vuotta sitten. | ||||
|
|
13.09.2024 15:40 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko tässä toimistossa vielä elämää vai onko jo suljettu? | ||||
|
|
13.09.2024 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekevätkö nörtit ohjelmistojaan VAIN toisilleen, saadakseen kehuja illalla pubissa mukin ääressä? Käyttömukavuus ja käyttäjäystävällisyys, joko sitä on tai sitten ei ole. Yleensä ei ole. (Kun halvalla sai!) Eljas on oikeassa. Yhteiskunnan on oltava olemassa myös meitä vanhoja ruhmuja varten, eikä vain kauniille ja rohkeille. Ja tekin, joilla on suupieli viistossa vaikkapa meikärahjuksen kommentteja lukiessanne, niin aika on siitä vekkuli instituutio, että se tulee vääjäämättä kulkemaan potkukelkalla teidänkin siloposkisista naamoista yli. Ristiin rastiin. "Grim reaper" on jo teidän ovienne takana. Potkukelkka mukanaan. Silloin ei ällikkätelehvooniosaamista kysytä. |
||||
|
13.09.2024 14:03 | Timo Salo | ||
| https://www.is.fi/autot/art-2000010693504.html | ||||
|
|
13.09.2024 12:28 | Timo Salo | ||
| Eljas: Älä huoli noista menneen ajan teknisistä opetteluista! Ite tein 44v uran CNC- ja DNC-järjestelmien kanssa. Silti ongelmat tänä päivänä ovat hyvin brutaaleita. Vaimolla on Android ja itellä Iphone. Nämä nykyajan propellihatut tekee niistäkin niin erilaisia, että en osaa edes soittaa tuolla vaimon koneella. Esim. "taskulamppuvalikon" esiinveto tapahtuu Androidissa ylhäältä alas ja Iphonessa alhaalta ylös. (Vai oliko se päinvastoin?) Lisäksi ohjelmia ohjataan täysin käsittämättömillä toiminnoilla, jotka täytyy vaan tietää (muistaa). Myös kosketusnäyttö on käyttökelvoton sellaiselle ihmiselle, joka on tehnyt käsillään oikeita töitä. Nahka on niin paksua, ettei näyttö reagoi ennenkuin räkii ja tekee muitakin taikoja sormilleen...Tuon paholaisen laitteen ylläpitokin perustuu täysin siihen, että poika käy säännöllisin väliajoin sitä tuunaamassa. (Onneksi ko. henkilö on it-alan ammattilainen ja silti kiroaa lähes joka kerta noita ääliömäisyyksiä mitä laitteisiin on ohjelmoitu!) | ||||
|
13.09.2024 12:23 | Hannu Peltola | ||
| Milwaukee tunnettiin ennen sotia ja sodan jälkeen lempinimellä "Machine shop of the world". Kauas on tultu noista ajoista! Työkalufirma Milwaukeen tehdas on edelleen kaupunkialueella ja ainakin laadukkaimmat mallit tehdään siellä. Samoin Harley-Davidsonilla on edelleen kaupungissa suuri tehdas ja valtaosa Pabstin oluesta tulee Milwaukeesta. Alueelta on muutamia kuvia Vorgissa: https://vaunut.org/kuvat/?paik=Milwaukee | ||||
|
13.09.2024 12:01 | Timo Salo | ||
| Sattumana tälläinen hieno Lättä-kuva. Kaima laittanut vielä ERITTÄIN OSUVAN kommentin... | ||||
|
|
13.09.2024 12:00 | Mikko Herpman | ||
| Pari vuotta sitten tuli ajeltua Chicagosta Minneapolikseen ja ajettiin Milwaukeen läpi. Valtavia tyhjiä tiilirakennuksia oli paljon tien varrella kaupungin ympärillä. Aikanaan on ollut teollisuuskeskittymä mutta mahtanee olla Milwaukeen työkalut nykyään tehty Kiinassa....? Sinänsä Kiinastahan tulee kyllä ihan hyvääkin tavaraa, hajontaa vaan on aika paljon. | ||||
|
13.09.2024 11:40 | Antti Grönroos | ||
| Öljysäiliön alla on kiskot, raide on varmaan ennen mennyt toimistorakennuksen viereen ennen kuin se lyhennettiin. | ||||
|
|
13.09.2024 10:38 | Hannu Peltola | ||
| Jos havaisette katvealueita mobiiliverkossa, niistä kannattaa ilmoittaa omalle operaattorille! Operaattorit optimoivat ja rakentavat verkkoa jatkuvasti mm. katveilmoitusten perusteella. Osa katveista voi olla hyvinkin helppo poistaa, korjaukseksi saattaa riittää paikallisen tukiaseman lähetystehon nosto yhdellä napsulla. Ja kupariverkko tosiaan poistuu kaikilla operaattoreilla vauhdilla. Päivätyökseni vedän mm. DNA:n kupariverkon purkuprojektia ja kupariverkko on jo poistunut suuresta osasta Suomea. Nyt puramme Pohjois-Suomea. Muuten keskustelusta olen täysin Petrin linjoilla. Omat nyt jo kuolleet vanhempani käyttivät älylaitteita ja tietokoneita sujuvasti ysikymppisinä ja varmasti ei jäänyt mikään matka tekemättä sen takia, ettei VR:n lippua olisi jostain saanut! Sellainen tuntuma tulee, että osa kirjoittajista haluaa uhriutua tässä(kin) asiassa. |
||||
|
|
13.09.2024 10:03 | Eljas Pölhö | ||
| On kaksi totuutta: lukujen totuus ja käytännön totuus TAI älylaitteen opiskelu mummokerhoissa ja uuden opin omaksuminen ja pysyminen päässä. Jos ei 60 vuoteen ole joutunut opiskelemaan sähköhellan tai telkkarin päällepanoa teknisempää asiaa, niin ei se hyppäys digiaikaan yli 70 vuotiaalle ole helppo oppi. Siitä seuraa, ettei rahan liikuttelu puhelimella näpytellen tunnu lainkaan turvalliselta vaihtoehdolta. Sitten on mobiiliverkkojen toimivuus täällä vähän syrjemmällä. Se ei varmaan ole ongelma HSL-alueella, mutta Mikkelin ja Pieksämäen välisellä maantiellä se on (bussien matkakorttilukulaitteen kyky seurata matkaa ontuu riippumatta verkkokarttojen lupauksista). Kylällä mobiili 5G toimii kohtuullisesti (entinen toimivarma hybridi lakkautettiin), mutta 5 km:n päässä mökillä yhteyden pysyminen päällä on niin huono, etten minäkään uskalla hoitaa raha-asioita siellä. |
||||
|
|
13.09.2024 09:55 | Timo Salo | ||
| Ei kannata Raimo provosoitua noista vanhuuden kynnyksellä olevien ihmisten löylynlyönnistä. Tuo elämöinti digitekniikasta ja mobiileista on vain tehokeino saada oma olo tuntumaan nuoremmalta, vaikka tilanne alkaa olla jo menetetty... | ||||
|
|
13.09.2024 09:47 | Petri Sallinen | ||
| Mikä on "paljon ihmisiä"? Jos kaikista suomalaisista 92 prosenttia omistaa älylaitteen tai ikäluokasta 16-74-vuotiaat 96 prosenttia, niin onko jäljelle jäävien joukko "paljon" vai "vähän"? Saattaa olla, että digitaalisten palveluiden kehittämisen kannalta näille lopuille olisi kannattavaa lahjoittaa laitteet — tietenkin sillä edellytyksellä, että heillä ei ole varaa hankkia itse laitteita. Pelkät laitteet eivät välttämättä riitä, vaan käyttökoulutustakin tarvitaan. Tämänkin hoitaminen lienee digitaalisten palveluiden kehittäjien intresseissä. |
||||
|
|
13.09.2024 09:35 | Raimo Harju | ||
| Petri Sallinen, en huomannut mainita että, tottakai jokainen joka omistaa älylaitteen ja osaa sillä hoitaa asiansa, voi sen tehdä, mutta kun vielä on paljon ihmisiä jotka ei omista sitä älylaitetta, eivätkä osaisi sitä käyttääkkään, niin heilläkin olis vielä mahdollisuus matkustaa junalla ja maksaa lippunsa käteisellä. Mitä tarkalleen ottaen, Petri tarkoitat tässä tapauksessa" Peräkamarin punaniskoilla" | ||||
|
|
13.09.2024 08:52 | Jarno Heikkinen | ||
| Näitä junavaunuja kun säilötään ympäri maata erilaisissa paikoissa ja aina unohdetaan pari juttua: netti mahdollistaa paljon ja huligaanit jakaa Tiktokkiin jne videoita esimerkiksi Hyvinkään konepajalta, kuinka pääsivät kolmioavaimella sisään jonka saa Biltemasta viikkorahalla, kuinka välttelivät vartijaa ja kuinka tietävät missä valvonta-/ riistakamerat ovat. Samalla kun unohdetaan että rautatiekaluston yhtenäinen lukitusperiaate kolmioavaimella on jo vaatallisen laajaa tietoa niin unohdetaan esimerkiksi suojata kriittiset kohdat kuten ikkunat. Eihän se ilmaista olisi tehdä vaikkapa jämäköitä peltikaistaleita jotka pultataan tai hitsataan paikoilleen. Säästää vaivan uusien ikkunat laittamisesta. Hylätyt asiat ja niissä liikkuminen on nyt varsinkin nuorisolla trendi, paikkoja jaetaan kuin Pokemon-kortteja ja niistä kuvataan videoita nettiin. Ei mulla muuta. |
||||
|
|
13.09.2024 08:21 | Petri Sallinen | ||
| Mikäli tutkimuksiin on uskomista, omistaa 92 prosenttia suomalaisista älypuhelimen. Jos kansalaiset rajataan ikäryhmään 16-74-vuotiaat, on älypuhelinaste 96 prosenttia. Tämä on siis lähtökohta, jossa digitaalisia palveluita kehitetään. Jo Erkki Liikasen komissaarikaudella 1995-2004 EU asetti tavoitteeksi tuoda laajakaistayhteydet jokaiselle EU-kansalaiselle. Syy tähän oli selkeä ja se pätee yhä: tällä tavalla digitaaliset palvelut tavoittavat jokaisen ja ainakin niiden osalta kaikki alueet voidaan säilyttää elinkelpoisina — tai elinkelpoisempina. Suomen osalta tavoite ei ole lähimainkaan toteutunut. Mikäli oikein muistan, on laajakaistayhteys vasta 50 prosentilla suomalaisista — Ruotsissa laajakaista-aste on selvästi korkeampi: 96 prosenttia. Oli virhe olettaa, että kiinteitä laajakaistayhteyksiä (=valokuituliittymiä) syntyy joka paikkaan markkinaehtoisesti. Hinta oli monelle liian korkea. Mobiiliyhteyksien kehitys on ollut nopeampaa ja siksi älypuhelinten määrää on kasvanut nopeasti. Mobiiliyhteys korvaa osin kiinteän laajakaistayhteyden, vaikka se ei olekaan sama asia esim. luotettavuuden suhteen. Projektista on saatu kuitenkin hyödyllistä oppia. Jos tavoite ei toteudu markkinaehtoisesti, niin sitten (osittain) subventoituna. Nyt laajakaistaliittymiä saa jo ilmaiseksi — tosin ilmaisuuteen saattaa liittyä ehtoja. Oleellista kehityksessä on kuitenkin se, että puuttuvat hännät kannattaa kustantaa julkisista varoista — tai maksaa kulut kollektiivisesti — mikäli älypuhelinten kattavuudessa tavoitellaan sataa prosenttia. Se olisi digitaalisia palveluita käyttävien ja niiden kehittäjien etu. Silloin ei tarvitse ylläpitää rinnakkaisia virityksiä. Tämän logiikan mukaisesti kupariin perustuvat tietoliikenneverkot (entiset lankapuhelinverkot) todennäköisesti häviävät jollain aikavälillä tai niiden käyttämisestä tehdään hirvittävän kallista. Samanlaista logiikkaa noudattaa sähköverkkojen rakentaminen. Yksin 15 kilometriä pitkän sähköjohdon päässä asuva mummo saa verkkopalvelunsa, vaikka yhden hehkulampun ja radion käyttämällä sähkömäärällä ei kateta 15 kilometrin johdon rakentamisen ja ylläpidon kuluja. Kulujen kattamiseen osallistuvat kollektiivisesti kaikki kyseisen jakelualueen sähköliittymien haltijat. Kattavat ja toimivat tietoliikenneverkot — mobiilit ja kiinteät laajakaistat — ovat harvaanasutun maan elinehto. Niiden merkitys on nykyisin vieläkin suurempi kuin aikoinaan oli Suomen sähköistäminen. Em. asioita ei voi sivuuttaa, kun keskustellaan siitä, millä tavalla joukkoliikenteen palveluita kehitetään. Ne asettavat reunaehdot, mutta myös suunnan kehittämiselle. HSL-alueella busseissa, metrossa, lähijunissa tai ratikoissa ei myydä lippuja eikä niissä ole konduktöörejä. Jos matkalaisella ei ole älylaitetta, voi lipun ostaa automaatista — kaikki automaatit eivät kuitenkaan hyväksy käteistä. Lipun voi ostaa myös R-kioskilta, jossa voi maksaa kioskien hyväksymillä maksutavoilla. Taannoin matkustaessani Tampereen ratikalla, kelpasi maksuvälineeksi maksukortin lähimaksuominaisuus — hienoa. Peräkammarien punaniskojen on nyt otettava lusikka kauniiseen käteen ja ryhdyttävä perehtymään digitaalisten palveluiden käyttöön. Ne tarjoavat paljon muutakin kuin mahdollisuuden ostaa junalipun. Äiteeni täyttää 93 vuotta. Hän asuu omassa rivitaloasunnossa, omistaa Doro-puheliminen, maksukortin, mobiilipankin ja HSL:n digitaalisen matkakortin — ja on joukkoliikenteen aktiivinen käyttäjä. BTW. Doro valmistaa jo useita seniorikäyttöön suunniteltuja älypuhelimia. Kuulemani mukaan niiden käytön opetteleminen on suosittua paikallisissa mummokerhoissa. |
||||
|
13.09.2024 07:50 | Mika Hakala | ||
| Melko tuoretta kiskotusta kyseessä. Odotinkin kuvaa tästä, sillä kansalaisen paikkatietoikkunan tuoreimmasta ilmakuvasta käsitys näytti kutakuin tällaiselta. Kontteja liian lähellä kiskotusta, tai nyt jopa sen päällä. Tämän hiljeneminen taisi johtua Ukrainan sodasta. |
||||
|
13.09.2024 07:46 | Mika Hakala | ||
| Tällaisen kokoonpanon pongasin sattumalta työmatka-ajossa tämän vuoden toukokuussa. Liekö ainoa odotettavissa oleva kokoonpano tänäpäivänä? Päivystäjä kulki kohdissasi n.9.40 arkipäivänä. |
||||
|
|
13.09.2024 07:02 | Jari Välimaa | ||
| JKV on katoavaa kansanperinnettä. | ||||
|
13.09.2024 01:14 | John Lindroth | ||
| Jarille kiitokset hyvin onnistuneesta kuvauksesta! | ||||
|
13.09.2024 00:15 | John Lindroth | ||
| Hyvä Paikkukuva! Näitä ei ole koskaan liikaa! | ||||
|
13.09.2024 00:07 | John Lindroth | ||
| Jollain tavalla tulee mieleen että vanhoissa raitiovaunuissa käytettiin samaa tekniikkaa kattorakenteissa? | ||||
|
13.09.2024 00:04 | Reijo Salminen | ||
| 80-luvulla tuli heitettyä keikkoja ahtaamassa Stadin satamissa, opiskelijalle hyviä tienestejä. Baranovin pojan laivoista sitten wanhat parrat kävi hakemassa "venttapullon" tai jotain sinne päin... | ||||
|
|
12.09.2024 23:42 | Jaakko Pehkonen | ||
| Lähijunaan lippu voidaan ostaa usein melko lähellä junan lähtöaikaa. Siinä tilanteessa olisi toivottavaa että lipun osto tapahtuipa se netistä, sovelluksesta, lippuautomaatista, R kioskista tai aseman lipunmmyynnistä kävisi sujuvasti. Jos mietitään verkkokauppaa tai sovellusta varsinkin niin että osto tapahtuisi älypuhelimella (joita kaikille ei ole) vähän ennen junan lähtöä niin osto ei onnistu jos nettiyhteys ei toimi. Miten tuolloin toimitaan jos R-kioski on kaukana ja lippuautomaatti rikki eikä junassa myydä lippuja? Näkisin lippujamyyvän kondyktöörin joka suhteessa hyvänä asiana jokaisessa junavuorossa. Myös maksukorteissa on silloin tällöin häiriöitä ja vaikka en mitään pelkoa halua lietsoa niin erilaiset häiriöt netissä yms. ovat aina mahdollisia. Siksikin näkisin käteisen olevan syytä olla yhtenä maksutapana käytössä. | ||||
|
|
12.09.2024 23:22 | Jussi Tepponen | ||
| Oikeassa olet John, kyllä tuo kattohuovalla peitetyltä rimoitukselta näyttää! | ||||
|
|
12.09.2024 22:25 | Lasse Holopainen | ||
| Milwaukee tekee hyviä työkaluja. | ||||
|
|
12.09.2024 22:23 | Lasse Holopainen | ||
| Eljas ja Raimo, se on justiinsa näin. | ||||
|
Kuvasarja: Sivuraiteita Kouvolassa |
12.09.2024 21:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Uusien päivitysten myötä kuvasarja on jo erittäin kattava katsaus Kouvolan sivuraiteisiin. Näitä katsellessa huomaa, miten vähän on taas viime aikoina tullut seurattua itselleni lähimpien raiteiden nykytilaa - sitä mitä toimintaa niillä nykyisin on (ja enenevissä määrin ei ole). | ||||
|
|
12.09.2024 21:29 | Pietu Tuovinen | ||
| Digitata projekti: https://digirata.fi/ Ttr1 51 Emma samassa värityksessä https://vaunut.org/kuva/159981?tag0=18%7CTtr1%7C Tasoristeys 4/2023: "Sr1 3018:lla tehtiin ensimmäiset ETCS-testit 1.11.2023 Juurikorven ja Haminan välillä. Digiradan väreissä olevalla veturilla voidaan ajaa kolmessa eri tilassa: pelkästään JKV-laitteistolla, JKV-laitteistolla niin, että ETCS-laite on myös toiminnassa ns. varjotilassa, jolloin se näyttää tietoja, mutta ei pysty ohjaamaan esimerkiksi junan jarruja, tai ETCS-laitteistolla niin, että se valvoo ja tarvittaessa myös jarruttaa junan kulkua. Veturissa on toinen Thalesin toimittamista ETCS-veturilaitteista, jotka Väylävirasto on ostanut ETCS-testiradan hankintoihin liittyen." |
||||
|
|
12.09.2024 20:35 | John Lindroth | ||
| Onkohan tuossa Västerudin kuvassa peltikattoa ollenkaan vaan pitkittäiset rimarakenteet peitettynä esim kattohuovalla? | ||||
|
12.09.2024 20:28 | Jan Jahkola | ||
| Pietarsaaressa/Alholmassa onkin näkynyt nyt kahtena päivänä myös Dv12, liekkö joku jännitekatko jossakin. | ||||
|
|
12.09.2024 19:54 | Raimo Harju | ||
| Eljas, täyttä asiaa, Junamatkustaminen ja lipun osto pitäisi olla sellainen toimenpide ettei sinä tarvita mitään älypuhelimia, vaan ihan selkeästi rahalla. senhän osaisivat niin vanhat kuin nuoretkin, se olisi tasa-arvoista, ilman ikäsyrjintää. | ||||
|
|
12.09.2024 19:50 | Markku Naskali | ||
| Mitä tuolla veturin värillä ja tekstillä halutaan esittää? | ||||
.svg){kind=link}
.svg){kind=link}