Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.09.2024 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| En viitsi enää Lottoakaan pelata, kun vaativat "vahvaa tunnistautumista"! By the way, vaatiiko venäläisen ruletinkin pelaaminen "vahvaa tunnistautumista"? Olemme näköjään matkalla kohti santarmi- ja kuriyhteiskuntaa. |
||||
|
15.09.2024 17:19 | Timo Arolainen | ||
| Tuttu mies kuljettajana. | ||||
|
|
15.09.2024 16:56 | John Lindroth | ||
| Usasta tulee kuuluisa lause "Keep it simple"ja "Keep smiling" | ||||
|
|
15.09.2024 16:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Lastataanko siellä vielä puuta muualle menemään? Esim Imatra: https://vaunut.org/kuva/170402 | ||||
|
15.09.2024 15:59 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa kyllä kuin aika olisi pysähtynyt 80-luvulle. | ||||
|
15.09.2024 14:44 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaankin 2217, joka oli Toijalassa 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa muutaman vuoden Veturimuseon näyttelyesineenä https://vaunut.org/kuva/96144, kunnes myytiin "vahingossa" romutettavaksi. Mutta Toijalan pysähdykset olivat tuohon aikaan Tampereen pikajunilla aina mukavia tapahtumia, koska asemalla tiesi olevan mielenkiintoista nähtävää. | ||||
|
15.09.2024 13:05 | Antti Grönroos | ||
| Nyt tuli uutta tietoa. | ||||
|
|
15.09.2024 12:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Ennen ei tarvinnut joukkoliikenteessä mobiilimaksamiseen kuin antaa luottokortin numeron, nyt vaatii vahvan tunnistautumisen. Mulla esim sen pankin jossa minulla on eniten rahaa (AKTIA), ei maksukortti suostu tunnistautumaan. Onneksi mulla on tili myös S-pankissa ja siinä aina vähän rahaa , ja olen joutunut kytkemään HSL-apin siihen. Sama koski myös pysäköintisovellusta. En viitsi erikseen käydä pankissa sen takia että saisin jonkun tekemään jotain temppuja että tunnistautuminen toimii. En ole myöskään ala- enkä yli-ikäinen, kyllä sen pitää toimia itsestään mutta ei toimi. Onneksi poikamme ei aikoinaan tarvinnut kuin matkakortin koulu- ja vapaa-ajan matkojaan varten. Nyt ovat kuulemma ottamassa matkakortit pois. 7-vuotiaita ei pitäisi mielestäni pakottaa käyttää älylaitetta maksamiseen, ja sen ikäisillä ei ole aina pankkitiliäkään. |
||||
|
|
15.09.2024 12:29 | Petri Sallinen | ||
| Mobiilimaksamisen voi hoitaa monella tavalla. Mahdollisuuksiin vaikuttaa se, oletko hankkinut mobiililaitteeseesi e-tunnisteen vai et. E-tunniste mahdollistaa vahvan tunnistaumisen. Yksi lapsen lapsistani käyttää AB-vyöhykkeet kattavaa matkakorttia, johon tarvittaessa ladataan arvoa, eli rahaa. Sen voi tehdä R-kioskilla tai kotona netistä. Tämän lisäksi tytöllä on älypuhelimessa HSL-appi. Jos tyttö haluaa matkustaa C-vyöhykkeelle, hän ostaa kertalipun matkakortin AB-lipun jatkeeksi mobiililaitteella, vaikka hänen älypuhelimessaan ei ole e-tunnistusta. C-vyöhykkeen kertalipun laskutus tapahtuu mobiililaitteen puhelinlaskun yhteydessä. Kätevää! E-tunnisteen voi hankkia myös alaikäiselle, mutta sen hankkiminen edellyttää käyntiä pankissa — tältä osin puute johtuu vain tytön vanhempien saamattomuudesta. Toisella lapsen lapsella e-tunniste jo on. Jos on älylaite, niin ainakaan teknistä rajoitetta mobiilimaksamiselle ei ole. Olen matkustanut joukkoliikenteessä paljon teinieni kanssa. Heiltä oppii paljon. Eräs lapsen lapsistani kuittaili taannoin, että HSL-matkakortteja käyttävät vain vanhat miehet. OK, vaihdoin sen HSL-appiin, jonka kanssa töppäilin heti, kun matkustin yhden teini-ikäisen lapsen lapseni kanssa. Näytin nimittäin älypuhelintani bussin lukulaitteelle (kun olisi pitänyt näyttää kuskille). "Tosi noloa — kaikki näkivät" oli saamani kommentti. Omassa laitteessani on HSL-sovellus, jossa on AB-vuosilippu. HSL-appiin voi syöttää lukuisia erilaisia maksutapoja: esim. maksukortin. Jos ostan C-vyöhykkeelle jatkoksi kertalipun, käyttää mobiililaitteen appi maksukorttiani kertalipun maksamineen. Maksan siis mobiililla, vaikka laskutus tapahtuu maksukortin avulla. |
||||
|
|
15.09.2024 12:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Matti Bergströmin ja Olavi Kilpiön kirjassa »Leveät kiskot» kerrotaan Karhulan radan kiskojen olleen alkuun metripainoltaan 22-kiloisia, mutta vaihdetun 1950-luvulla 30-kiloisiksi. Siispä kuvan leiviskän kaksi kevyempää siivua lienevät K22- ja K30-kiskoista leikattuja. Sen verran, mitä kuvasta mittaillen saa mittasuhteista selvää, näin voisi ollakin. Edellä mainitun kirjan sivulta 212 selviää, että radan päälinjan kiskot vaihdettiin 1980- ja 1990-lukujen kuluessa 43-kiloisiksi, ollen sitä metripainoa vielä vuonna 2008 kirjaa valmistettaessa. Mutta leiviskän hujopein siivu ei kai oikein voi olla muuta kuin K54-soiroa... Kuvan leiviskä meinaa ehkäpä, että sitä vuonna 1975 askarrellessa on rautatieyhtiön tavoitteenasetantana ollut, että sen liikennöimälle radalle saataisiin jonain päivänä 54-kiloiset kiskot. »Leveät kiskot» -kirjan sivulla 210 lukeekin: »Raskaampien vaunujen ja liikenteen takia alkoi kiskotus olla 1970-luvulla jälleen liian kevyt.» Olisiko tämä leiviskä sitten tosiaan ollut jonkinlainen 75-vuotissynttärikevennys... |
||||
|
15.09.2024 11:40 | Petri Soronen | ||
| Vieläkö tuo on pystyssä? Jo 20 vuotta sitten oli uusi junatoimisto jossa olin yläasteen TET-jaksolla. | ||||
|
|
15.09.2024 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Maksukortilla maksaminen julkisessa liikenteessä on mielestäni ihan ok, mutta mobiilimaksamiseen pakottaminen ei. Osa jättää matkan tekemättä julkisilla jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mobiililla maksaminen koska se ei kaikilla toimi. | ||||
|
|
15.09.2024 10:56 | Petri Sallinen | ||
| Käteisen käyttö vähenee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa. Suomen Pankki selvittää asiaa kyselytutkmuksilla vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2022 käteismaksujen osuus maksupisteissä oli enää 19 prosenttia, kun vuonna 2016 se oli 54 prosenttia. Suomen Pankin mukaan päivittäisiä ostoksia käteisellä maksaa enää noin 6-7 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käteinen häviäisi kokonaan. Sen asema maksuvälineenä kuitenkin supistuu merkittävästi. Mitä vähemmän jollekin palvelulle on kysyntää, sitä vähemmän siihen perustuvia palveluita enää kehitetään. Itse en käytä käteistä juuri koskaan. Suomen Pankin tutkimuksen mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on jo maksukortti — siis digitaalinen lompakko. Tämä vähentää käteisen käytön tarvetta ja ohjaa digitaalisten maksutapojen käyttöä ja kehittämistä. Julkisessakin liikenteessä on jo samantapaisia maksupäätteitä kuin mitä on kauppojen kassoilla, jolloin kertalipun voi maksaa maksukortin lähimaksuominaisuudella — vilauttamalla. Tällöin ei tarvita käteistä, ei älypuhelinta, ei asemalle rikottua lippuautomaattia, mutta ei myöskään konduktööriä. Menneen ajan haikailujen sijasta paukut kannattaa kohdistaa siihen, miten digitaalisaatiosta saataisiin irti mahdollisimman hyvät ja käyttökelpoiset palvelut. Realismia on se, että pankkien konttorit ja käteisautomaatit häviävät eivätkä konduktöörit palaa enää juniin. Itku-potku-raivareiden sijasta hyödyllisempää on ottaa irti kaikki mahdollinen uudesta kehityksestä, joka ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki uudet palvelut olisivat heti parasta mahdollista. Milloin esimerkiksi VR tai HSL ottavat käyttöön em. kaltaiset maksupäätteet lähijunissa, busseissa, ratikoissa ja metroissa — tai kaikki liikennöitsijät Suomessa? Laitteita ja palveluita kuitenkin on jo olemassa mm. Tampereeen joukkoliikenteessä. Tähän vaikuttaminen olisi erittäin hyödyllistä. |
||||
|
15.09.2024 10:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Ajoi takaisin Joensuuhun, ja muutaman tunnin päästä vaunusto haettiin erikseen. Miksi ajellaan edestakaisin? | ||||
|
|
15.09.2024 10:08 | Raimo Harju | ||
| Juuri noin Lasse, jos konnari myis lippuja käteisellä rahalla, samalla kun käy tarkistamassa jo hankitut liput, niin varmaan lipputulot lisääntyisivät, ja lippuautomaatissa olisi selvästi teksti, lipun voi ostaa myös kondyktööriltä, tuskin tästä olisi haittaa kenellekkään. | ||||
|
|
15.09.2024 09:45 | Lasse Holopainen | ||
| Osasyy niiden rikkomisiin lienee se, että yleensä ne ovat joko kokonaan pimeitä, tai sitten muuten sekasin. Tänään törmäsin sellaiseen, ettei qwerty-näppäimistö totellut, vaan teki jotain ihan muuta. Eihän niitä tietenkään saa rikkoa, mutta kyllä siinä itselläkin palaa käämi. Tämän vuoksi VR saa vähemmän voittoakin, kun ei aina voi ostaa lippuja. | ||||
|
15.09.2024 07:21 | Hannu Peltola | ||
| Päivitin kuvatekstiin kuvauspaikan, kuva on Albeni Fallsista Idaho Panhandlesta kesältä 2023. | ||||
|
|
14.09.2024 20:45 | Joonas Viita | ||
| Kohta ei ole koko rakennus ongelmana, kun se aiotaan purkaa pois kuljeksimasta. | ||||
|
|
14.09.2024 20:42 | Antti Grönroos | ||
| Niin oli Rintamäki. | ||||
|
14.09.2024 20:40 | Antti Grönroos | ||
| Imatralle toi menee mutta voi olla museoinnin arvoinen. | ||||
|
|
14.09.2024 20:39 | Raimo Harju | ||
| Mitäs mielenkiintoista näkyykään kuvan oikeassa laidassa. | ||||
|
|
14.09.2024 20:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Move 90 olisi kyllä museoinnin arvoinen...? | ||||
|
|
14.09.2024 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karhulan rata oli alkuun kapearaiteinen, poikkeuksellisella 785 mm raideleveydellä. | ||||
|
|
14.09.2024 20:16 | Raimo Hämäläinen | ||
| Torpan ilmastointi on ainakin kunnossa kun ikkunoita katselee (tai mitä niistä on enää jäljellä) eli homeongelma ei ole ihan lähiaikojen ongelma | ||||
|
14.09.2024 19:30 | Jukka Viitala | ||
| Kivipaja oli radan loppupäässä Kauppiaankadun ja nykyisen Reutsinkadun puolivälissä. Savilahden pohjukassa oli niin tiuha koivikko, että ratakiskojen ruoste oli muuttunut sysimustaksi varmaan mahlan tai kirvojen takia, oli pikkuisen aavemainen näky pikkupoikana. Saviniemen historiassa väitetään estekivijunia kuormatun raiteella, eihän Haminan puolella lahtea ollut edes kiviesteitä... kuormauspaikkana oli Tikkamäki. Kivipaja siirtyi varmaan 70-luvun alussa Tervasaaren raiteen viereen nykyisen Tervasaarenkadun kiertoliittymän kohdalle. Saviniemen historia väittää radan johtaneen telakalle... sotakorvausten aikaiselle. Sen paikalla oli tsaarin aikaan Standard Oilin öljyvarasto, jonka tarpeisiin rata on tehty. |
||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
14.09.2024 18:51 | Jukka Viitala | ||
| Eikö mistään lakkautetulta pätkältä löydy pelkkiä siltajänteitä, jos kerran vika on vain niissä? Plootusiltoja on ennenkin kuskailtu ristiin rastiin vai onko insinööritaidot päässeet unohtumaan? Ruostevaurioihin vetoaminen viittaa jälkimmäiseen... | ||||
|
14.09.2024 17:23 | Antti Grönroos | ||
| Ja leveärata avattiin liikenteelle v. 1927. | ||||
|
|
14.09.2024 16:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Matti Bergströmin ja Olavi Kilpiön kirjan »Leveät kiskot» s. 182 selviää, että Karhulan rata oli alunperin 785 mm kapsua. Kirjan s. 187 kerrotaan, että raideleveys muutettiin 1524 mm:iin v. 1926 aikana. | ||||
|
|
14.09.2024 16:32 | Rasmus Viirre | ||
| Mitäs tämä yksinään Ilomantsin radalla? Vienyt tyhjän puuvaunuston lastaukseen? | ||||
|
14.09.2024 16:15 | Jari Välimaa | ||
| On myös virallisella sivullakin tietoa https://traficom.fi/fi/ajankohtaista/blogit/digiradalla-kohti-turvallisempaa-toimintavarmempaa-ja-alykasta | ||||
|
|
14.09.2024 15:53 | Antti Grönroos | ||
| Sekin on mahdollista. | ||||
|
|
14.09.2024 15:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko ollut joku 75-vuotis syntymäpäivälahja? | ||||
|
|
14.09.2024 15:47 | Antti Grönroos | ||
| Ensimmäiset junat kulkivat Karhulan radalla V. 1897 ja virallisesti liikenne avattiin v. 1900. KRS ehkä perustettiin v. 1975. | ||||
|
|
14.09.2024 15:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttää Karhulan radan kiskotuksen kehityskaarelta. Olisiko K22 -> K33 -> K54? Tästä ei voi olla tulematta mieleen vastaavasti: https://images.app.goo.gl/K9ddNk5uYqHAdKUY9 |
||||
|
|
14.09.2024 15:11 | John Lindroth | ||
| On Ihmeellistä että joissakin maissa nämä automaatit pysyvät ehjinä! Ei koske Suomea! |
||||
|
14.09.2024 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Tottakai on. Hienon nostalgiavideon olet löytänyt! | ||||
|
|
14.09.2024 13:45 | Osku Reinikka | ||
| Voiko olla että tämä tai vastaava veturi näkyy videolla kohdassa 5:09 https://www.youtube.com/watch?v=Ak0ACOjvY74 | ||||
|
14.09.2024 13:24 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kaarrekuvapari. Mukavaa kun näitä radanvarsia raivataan savonradalla. Äkkiä pusikoituminen kuitenkin tulee takaisin. Hillosensalmen ylittävän penkan raivaamisestakaan ei ole pitkää aikaa, mutta nyt varpua tunkee takaisin siihen malliin, että kohta junan pyörästöt häviävät näkyvistä. | ||||
|
|
14.09.2024 13:17 | Lasse Holopainen | ||
| Future railway mobile communication system. Tuo langattomuus, jota kautta voidaan ohjata junia, voi olla monen terroristihakkerin mielenkiinnon kohteena. Se tästä tekee myös vaarallista. Huono homma on myös, jos ei ole opastimia. Mitenköhän sekin on ajateltu, että museojunat käyttävät myös normaalia rataverkkoa? Jos sieltä tulee Tk3+Ei+EFi+F, esimerkiksi, ja ei n e ä opastimia, niin siinä on pieni tenkka påå. | ||||
|
|
14.09.2024 13:10 | Lasse Holopainen | ||
| John, olen samaa mieltä nykyisten poliitikkojen huonosta vastuun kannosta. Jostakin syystä tuo esimerkki kappaleesta meni vähän ohi ymmärryksen itsellä, ainakin nyt heti kun avasin vorgin. Tosiaan coping-mekanismit riippuvat ihmisestä, kuten muutkin psykologiset asiat, jolloin iso virhe nimenomaan on se yleistäminen. Tässä vaiheessa tulee nyt itselle heti mieleen (ei varsinaisesti enää liity aiheeseen) niin kutsuttu "autismin kirjo", jonka diagnoosina käyttö on nykyään aikamoista yleistämistä ja joidenkin asioiden sivuuttamista. Mutta tämä taitaa mennä nyt sivuraiteille jo minulta. | ||||
|
|
14.09.2024 12:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä lippujen ostamiseen mobiilisesti tulee, niin jos se vaatii ns vahvaa tunnistautumista, niin se onnistuu minulta vain kotoa käsin, ei paikan päällä kun lippua tarvitsee ja on kiire. Ongelma on siinä että laitteella pitää navigoida välillä lippukaupan ja pankin sovelluksen välillä ja siitä ei tahdo tulla mitän. Yleensä joudun kotonakin tekemään samat temput 5 kertaa ennen kuin saan tunnistautumisen toimimaan. Ongelma on todellinen jos joutuu vieraaseen kaupunkiin jossa on lippukauppoja tai pysäköintiä tms palveluja saatavilla vain mobiililla. Sama jos tulee ulkomainen tai vieraspaikkakuntalainen vieras kylään. He eivät saa ostettua lippua sinne missä asun, ja joudun autolla hakemaan heidät joko Helsingin keskustasta tai hotellista tms. Ulkomailla ollessa tai ulkomaisen asiakkaan kohdalla on myös roaming-esto usein käytössä niin että älylaitteen sovellukset toimivat vain jos on ilmainen wifi käytössä. Että tällaista aiheuttaa se jos matkalippuja ja muita palveluja ei myydä enää muulla kuin mobiililaitteella, ettei edes käteinen raha tai maksukortti kelpaa. |
||||
|
|
14.09.2024 11:32 | Ossi Rosten | ||
| Traficomin PeeDeeÄffän mukaan Mierontiellekin uusitaan (vaiheessa 10) ETCS:n ennemin kuin Nurmes-Kontiomäki (vaiheessa 11) välille :D | ||||
|
|
14.09.2024 11:29 | Petri Sallinen | ||
| Näin asiaa kuvataan Digiradan sivuilla: https://digirata.fi/tietoa-digiradasta/ "Digirata-hankkeessa uudistetaan junien kulunvalvonta. Suomen nykyinen junien kulunvalvontajärjestelmä (JKV) on tulossa elinkaarensa päähän. Järjestelmän käyttöikä päättyy 2020-luvun lopussa. Suomelle seuraava looginen askel on siirtyä eurooppalaiseen kulunvalvontajärjestelmään (ERTMS) ja moderniin radiopohjaiseen ETCS-järjestelmään (European Train Control System). Radioverkoksi suositellaan FRMCS-järjestelmää (Future Railway Mobile Communication System). Näin ollen Suomen tuleva ERTMS-ratkaisu olisi ilman näkyviä opastimia toteutettava radiopohjainen ETCS sekä siihen kiinteästi liittyvä FRMCS-radioverkko." |
||||
|
|
14.09.2024 10:23 | Jari Välimaa | ||
| Kannattaa opetella etcs perusteet ja sen eri tasot wikipediasta niin voi laskea monta baliisia löytyy kuvista https://en.wikipedia.org/wiki/European_Train_Control_System (Suomenkielinen vanhentunut) tai traficomin tiedotteesta https://traficom.fi/sites/default/files/media/publication/ERTMS-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6notto%20ja%20kalusto.pdf | ||||
|
14.09.2024 10:03 | Tuomas Pätäri | ||
| Joulukuussa 2022 eli vajaa kaksi vuotta sitten tänne oli vielä liikennettä. Olisiko juuri sillloin joulukuussa loppunut, kun Fenniarail ei enää jatkanut idän liikennettä. https://vaunut.org/kuva/159720 | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
14.09.2024 09:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvä että tällaiset historialliset kulkijat tallennetaan, vaikka olosuhteet olisivatkin vaikeat. Saa nähdä miten rataosan käy. En ole ihan tarkkaan seurannut uutisointia, mutta huomannut siinä ristiriitaisia tietoja: Rataosahan piti lakkauttaa, mutta nyt hallitus kuitenkin antoi jonkun 15 miljoonan korjausvaltuuden ja miljoonan suunnittelurahaa? Jos tuolla on kuitenkin se 26 erittäin huonokuntoista siltaa ja Kyrönjoen silta täytyy rakentaa kokonaan uusiksi, niin riittääkö 15 miljoonaa mihinkään? | ||||
|
|
14.09.2024 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Sir John. Paha olo syntyy hyvin usein myös silkasta avuttomuudesta. Esimerkiksi kuvan lippuautomaatti kuvastaa kasvotonta välinpitämättömyyttä kustannusvastaavuuden monumenttina. Kiukuttavaa välinpitämättömyyttä on esimerkiksi sekin, kun Vilppulan ennen niin vilkkaalla asemalla (auki 24 h!) ei löydy mitään aikatauluakaan enää (yksi suorittajista hoiti aina sen puolen). Ei mitään muuta kuin Kilo-Victor-Golf (ilmailun aakkosilla). Tai itket ja Kilo-Victor-Golf. Ellet pysty, niin oma vikasi - senkin tyhmä. Sillä piittaamattomuutta juuri on se, ettei ihmisistä välitetä enää! Nykyisinkään, kun joka asiassa mennään raha edellä. Kun jokainen meistä tietää, että se raha sisältää valtaa. Eikä meillä, katurasvalla, sitä valtaa ei saa olla. Mitä teet? Ainakin tyrmistyt, huomatessasi että vallanpitäjien mielestä olet vain turhuuden huippu, jolla ei ole mitään muuta arvoa kuin "instrumentaalinen arvo", Realistisen Arvopohjan antaessa luvan kaikenlaiselle sikamaisuudelle itseäsi kohtaan. Mutta: kuitenkin - muutos on mahdollinen, muutos on väistämätön. Kunhan annat itsellesi luvan siihen. |
||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
14.09.2024 07:50 | Pasi Seppälä | ||
| Täältä iso peukku kuville. Pimeyden haasteet on mielestäni hyvin selätetty. Oikein maukkaita kuvia historiallisesta kulkijasta. Toivottavasti jää historiaan vain toistaiseksi viimeisenä junana ja liikenne tulisi jatkumaan. | ||||
|
14.09.2024 03:19 | Miro Salo | ||
| Noniin jäbä otti selkeeati parempaa matskua, mä otin pari videoo. Peukkua. | ||||
|
|
14.09.2024 02:00 | John Lindroth | ||
| Hyvä Lasse! SE että ihmisten paha olo yritetään sivuuttaa on myös merkki siitä että poliitikot ei kanna pienintäkään vastuuta nykyisestä tilanteesta joka on ainakin osasyyllinen pahaan oloon ja puutteelisesta turvallisuuden tunteesta joka tietenkin huononee kaiken tämän sotaretoriikan tiimellyksessä jota myös iltapäivälehdistö säestää!Mitä olisi Yksi sana"Rakkaus".Clowni kiertää ympyrää tuossa yhdessä kappaleessa Garys *Gang kappaleessa Round and Round,koska hän keksi että jos siihen laittaa osan "Rakkaus" se ei lopu koskaan!Muutoin jos se olisi suora Rakkaus loppuisi suoran päässä! On tietenkin totta että suurin osa ei ymmärra psykologisia coping mekanismeja ja minkälaisia eri yksilöt käyttää. Eli yleistäminen"Noi kaikki on tommosia" tuntuu olevan vallalla!Eli näin ollen se sisäinen paha olo ja viha siirtyy aina tiettyihin kohteisiin aina yksi kerrallaan! tällä on yhteys rasismiin! | ||||
|
|
14.09.2024 01:12 | Lasse Holopainen | ||
| John, siinä onkin tavallaan monen ongelman ydin. Moni taho voi suunnata aggressiota ulospäin eri tavoilla juurikin sen vuoksi, ettei omaa pahaa oloa ole käsitelty kunnolla. Mihin joskus törmää, on tilanne, jossa joku projisoi jotain tietoisuudesta torjuttua sisältöä toiseen, ja siitä saattaa seurata tarpeetonta epäluuloisuutta. Yleinen ongelma on sellainen, että henkilö pyrkii torjumaan yleisen absoluuttisen moraalintajun, ja sitten toimii sitä vastaan, esimerkiksi tavoitellakseen voittoa. Tällä tavalla välillä käy joidenkin isojen tahojen päättäjille, se on muutenkin aika yleistä valitettavasti. Sitten siitä toiminnasta tulee syyllisyyttä, ja pintapuolisen psykologian valossa se torjutaan vain "syyllisyydentunteeksi". Siitä seuraa ajatus, että siitä ei tarvitse välittää. Yleinen ajattelumalli sitten torppaa käsityksen absoluuttisesta, josta seuraa sellainen kulku, että vastoin torjuttua moraalintajua tehdyt hommat myös torjutaan. Siitä seuraa alitajuntaan ns. "varjo". Monesti siellä "varjossa" on myös torjuttuna ihan sellaisen käsitteen olemassaolo, kuin kollektiivinen syyllisyys, samoin kuin se mitä se tarkoittaa. Sitten siellä "varjossa" olevat torjutut asiat alkavat vaikuttaa monenlaista. Ongelman ratkaisuunhan tärkeää olisi, että torjutut asiat tiedostettaisiin ja kohdattaisiin, ja sen jälkeen kuulisi sen tärkeän vapautuksen. Torjutun sisällön kohtaaminen ilman realistisen vapautuksen kuulemista taas johtaa helposti masennukseen, tai suorituspakkoiseen yliminään, jonka jälkeen sympaattinen hermosto toimii kovaa, arki on raskasta, mutta ennen kaikkea henkilö on poissa terveestä tasapainoisesta minuudesta ja elämästä. Tämän takia nykyisessäkin menossa tärkeää on pitää esillä vapautuksen olemassaoloa. | ||||