Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.08.2023 16:29 | Markku Naskali | ||
| Miten tuollainen jarrusysteemi toimii? | ||||
|
27.08.2023 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaa zoomattaessa saa näkyviin "Porkkalan tunneli"-luukkujen kiskot puuvaunun seinässä. | ||||
|
27.08.2023 15:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä voisi 20 vuotta kuvanoton jälkeen, 28.11.2025, käydä nappaamassa vertailukuvan sen ajan kiskoliikenteestä :) | ||||
|
27.08.2023 15:49 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Vr2 kuva. Kuvaaja mahdollisesti Brittiharrastaja? | ||||
|
27.08.2023 15:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Juhanan mainitsema ja kuvaama Hikiän kuumakäynti: https://vaunut.org/kuva/21659 + https://vaunut.org/kuva/21660 | ||||
|
27.08.2023 13:50 | Kurt Ristniemi | ||
| TV 1:ssä esitetyssä ohjelmassa 'Historia: Idän pikajuna' esitettiin, että Nagelmackers rakennutti Euroopan ensimmäisen ravintolavaunun. Hän kuitenkin perusti yhtiönsä vasta vuonna 1873. Odessa - Kiova -rautatien junassa ravintolavaunu oli jo vuonna 1864. | ||||
|
27.08.2023 13:31 | Petri Sallinen | ||
| Rataoikaisun jälkeen linjalta oli yksi pistoraide Pitkäpuulle. | ||||
|
27.08.2023 11:45 | Petri Nummijoki | ||
| Zetorin varsinainen maahantuonti käynnistyi 1952. Sitä ennen oli tullut vain pari esittelykappaletta. Vastaavasti syksyllä 1957 tapahtunut länsitraktoreiden tuontisäännöstelyn päättyminen romahdutti Zetorin myynnin. Siten vuosien 1952-1957 väliltä on melko turvallista veikata vuosimallia. Suosion katoaminen tuontisäännöstelyn päättyessä selittäneekin pitkälti, että näitä 25-mallin Zetoreita on säilynyt paljon. Näillä ei ollut sen jälkeen suurtakaan vaihtoarvoa, joten moni jäi uudempien traktoreiden tullessa tilalle aputraktoriksi sen sijaan, että olisi annettu likimain ilmaiseksi pois. Vuoden 1957 jälkeen uusi Zetor oli parikymmentä vuotta melko harvinainen näky Suomessa, kunnessa 1980-luvulla ne tekivät uuden tulemisen tietysti täysin erilaisilla malleilla. Tähän suurin syy lienee, että nelivedot olivat tulleet muotiin ja niissä hintaero itäisten ja läntisten mallien välillä oli sen verran suuri, että laittoi harkitsemaan hintatietoisimpien asiakkaiden keskuudessa tai silloin, jos traktorin päätyö oli paikallisena voimakoneena toimiminen esim. sirkkelin tai kompressorin pyörityksessä eikä ergonomialla ollut niin väliä. |
||||
|
|
27.08.2023 08:47 | Kimmo Ylitalo | ||
| Siinähän oli raiteisto Pitkäpuulle jonka nimikin vielä näkyy rakennuksen ikkunassa. | ||||
|
|
27.08.2023 08:33 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| O.t. Tuon Zetorin vauhtipyörä painaa 150 kg. | ||||
|
27.08.2023 08:31 | Lari Åhman | ||
| Juuri näin. | ||||
|
|
27.08.2023 07:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli taustapeilien kannatinratkaisu. Minkähän vuotinen tuo "peltoveturi" tai "prötkötes" mahtaa olla? |
||||
|
27.08.2023 07:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan Lätässä polttoainemenekkiä. Jos ilma- ja vesi-Webastot ovat kunnossa ja niitä käytetään, ovat ne oma lisänsä kulutuksessa. | ||||
|
27.08.2023 00:35 | John Lindroth | ||
| Jukka! Radan varteen tulet pääsemään jatkossakin! | ||||
|
27.08.2023 00:19 | John Lindroth | ||
| Kaikki huomaa että laulauttamalla kauniita kappaleita minun kohdallani Soulia voi ehkä saada unohdettuihin vetureihin uutta eloa ja ylös unohduksen suosta ainakin teoriassa. Saihan Väinämöinenkin laulettua Joukahaisen suohon! Näinollen tämän tarkoitus toimii aivan toiseen suuntaan! |
||||
|
26.08.2023 23:41 | John Lindroth | ||
| Kiinnostava kuva. | ||||
|
26.08.2023 22:41 | Samu Saikkonen | ||
| Komea kuva | ||||
|
|
26.08.2023 20:59 | Kurt Ristniemi | ||
| "I Jesu namn till bords vi gå, Gud signe väl den mat vi få." Ernst Lampénin toimittama Matkailulehti, nro 4, toukokuu 1912, s. 11: Ruokailuvaunumme. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/921636?page=11 |
||||
|
|
26.08.2023 20:52 | Arto Papunen | ||
| Eikö se toisinpäin, Teräspyörän veturi, jolla Mantsinen ajaa? | ||||
|
|
26.08.2023 17:50 | Jarno Piltti | ||
| Pidä puolias Jumalan vilja, syntinen on kimpussais! | ||||
|
26.08.2023 17:42 | Jarno Piltti | ||
| Tämä todella oli Mukkulan radan viimeinen kaupallinen juna. Tämän jälkeen Mukkulan ratapihalla kävi vielä Meeri 24.10.2022. | ||||
|
26.08.2023 17:34 | Jarno Piltti | ||
| Turvakengät, kypärä ja riittävästi heijastavaa. Launeella tuona päivänä 30,6. | ||||
|
|
26.08.2023 17:30 | Jarno Piltti | ||
| Kuvahan on kuin mainoksesta tai kalenterista. Arvataan omin konein toimitetuksi ainakin Sv1 3201. | ||||
|
|
26.08.2023 17:26 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva, varsinkin tuo motti. Raahen asema on kyllä ainutlaatuinen. Geebertan kohdalla napakan lyhytsanainen viesti, varmaankin radallakävelykielto. Onko teksti luettavissa originaalista? | ||||
|
|
26.08.2023 16:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuvaaja rollaattorin päällä liikuttui morjestuksesta. Kiitos John, että pääsin radan varteen. Muutin kuvan kuva-arvoitukseksi: Mitkä sähköveturi-/sähköjunasarjat on toimitettu tilaajalle omin konein ajamalla? |
||||
|
|
26.08.2023 16:34 | Sauli Vähäkoski | ||
| Tavallinen tavarajuna, jossa oli tavaravaunujen lisäksi kuusi puumatkustajavaunua. Matkalla siis päärataa etelän suuntaan Parkanon jälkeen. | ||||
|
26.08.2023 15:26 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostava kuva ja tarkkoja havaintoja. Taustan ylikulkusilta (työmaa?) on niin kaukana, että tarkkoja havaintoja siitä ei voine tehdä. Tuntuu että sillan vasemman penkereen puolella olisi jotain työmaata. |
||||
|
|
26.08.2023 15:11 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostava kuva ja hyvää analyysiä. Huomattavaa on, että samantyyliseen arkkitehtuurikokonaisuuteen sisältyy rakennus molemmin puolin asemarakennusta, | ||||
|
26.08.2023 12:48 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Olen huomannut, että sitä vähitellen aletaan modernisoimaan tasoristeyksien varoituslaitoksia, vaikka tämäkään ei tekniikaltaan ole vanhimmasta päästä. | ||||
|
26.08.2023 11:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanha ratalinja kiersi mäen pohjois- tai tarkemmin luoteispuolelta, kuin Kuopiossa konsanaan. | ||||
|
26.08.2023 10:27 | Mika Hakala | ||
| Nykyään Tokmanni on entinen Maxi-Makasiini Kiuruvedellä. Nosturi sijaitsee sen kohdalla. "Nykyisessä Maxi-Makasiinin tavaratalon hallirakennuksessa on alun perin toiminut Runnin konepaja." https://www.kiuruvesi.fi/loader.aspx?id=ae847bbb-ec07-4083-8ac4-2256597a1ae7 |
||||
|
26.08.2023 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Onko joku kuullut vielä tällä vuosituhannella raitiovaunusta puhuttavan skuruna? Taitaa olla melko kadonnut slangisana. | ||||
|
|
26.08.2023 08:25 | Pasi Seppälä | ||
| Onko veturin koukussa joku sotilasjuna? Hakanen ruskean puumatkustajavaunun kanssa vaan viittaisi sellaiseen. | ||||
|
26.08.2023 07:36 | Jari Välimaa | ||
| "Jean-Luc Picard!" VR onnistunut hyvin rekrytoinnissa ja virkapuvuissa ? https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean-Luc_Picard#/media/Tiedosto:Jean-Luc_Picard_2.jpg |
||||
|
|
26.08.2023 00:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Ratikkakiskoissa on ura = skåra. | ||||
|
|
25.08.2023 23:56 | Reijo Salminen | ||
| Mutta miksi stadin slangissa raitiovaunu = spåra = skuru???? | ||||
|
|
25.08.2023 19:52 | Kimmo Huhta | ||
| Olinpa hätäinen kommenttien lukija. Tuollahan jo alussa kerrotaan, että vasemmalla oleva makasiini on Työväen Osuuskaupan varasto. Mutta etualan rakennelma on selvittämättä. | ||||
|
|
25.08.2023 19:38 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn ihan Sallisen Petriin. Asemarakennus sijaitsi tästä noin 100 m itään. Kilon asema esiintyy jossakin kotimaisessa elokuvassa muistaakseni Tukulana. | ||||
|
25.08.2023 18:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Myöhemmin koppia on siirretty taas ja vuonna 2020 siinä toimi ravintola. https://vaunut.org/kuva/144353 | ||||
|
|
25.08.2023 16:19 | Petri Sallinen | ||
| Koppi nostettiin tienvarteen pellolle — suurin piirtein siihen paikkaan, missä on nykyisin K-Marketin parkkipaikan sisäänajo. Joku suunnitteli siihen pitseriaa, mutta se ei koskaan toteutunut. https://vaunut.org/kuva/59687?t=Kilon%2Basema |
||||
|
|
25.08.2023 16:06 | Petri Sallinen | ||
| Kilon alkuperäinen asema oli platformskjul — tosin modattuna. Muistelen, että joku Esa Pakarisen hömppäleffan rautatiekohtaus olisi kuvattu Kilossa. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:10024?sid=3087108465&imgid=1 Tässä rakennuksessa toimi posti. Asiakkaiden käynti oli rakennuksen oikeasta päädystä. Kuvassa näkyvästä ovesta oli alun perin puinen laituriyhteys asemalaiturille junan viereen. Asemarakennus jäi kauemmas oikealle. Postin vasemmalla puolella oli ulkovessat. |
||||
|
|
25.08.2023 14:52 | Jari Välimaa | ||
| "Toivottavasti tuota videota kuvatessa oli vähintään huomioliivit päällä, kuvatessa on kuitenkin oltu rata-alueella." Blåkläder |
||||
|
|
25.08.2023 14:51 | Jari Välimaa | ||
| "Onko jokin syy sille, että et tarkemmin määritä kuvauspaikkaa näihin kuviin? Kyllä esim Helsingissä otetuissa ratikka kuvissa lukee paikkana vähän tarkemmin kuin vain "Helsinki"." Tämän järjestelmän hakuominaisuuksien vuoksi. |
||||
|
|
25.08.2023 14:50 | Juha Pokki | ||
| Lienee VR:n, ainakin tämä kartta mainitsee Kiuruveden nosturipaikkakuntana: https://vaunut.org/kuva/22658 Sitä en tiedä, minkälaista käyttöä tarkalleen juuri tälle nosturille on tuolla ollut. EDIT: otetaanpa takaisin, tässä kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/146337 näkyykin se oikea nosturi, tuo lienee jokin muu rakennelma. Tuossa kuvasarjassa saattaa olla viitteitä aiheesta. |
||||
|
|
25.08.2023 13:30 | Kimmo Huhta | ||
| Minkä toimijan nosturi tai muu rakennelma tässä vasemmalla seisoo raiteen yllä? Oliko tämä syrjäraide jonkin keskusliikkeen tai muun isomman asiakkaan liikennettä varten? Jokin vaalea varasto tuolla on raiteen vierellä. | ||||
|
|
25.08.2023 13:16 | Hannu Peltola | ||
| Ja tässä kuvassa esiintyy asamaversio vuodesta 1967: https://vaunut.org/kuva/20045?paik=Kilo | ||||
|
|
25.08.2023 12:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun mielestäni ei. Kilon alkuperäinen asemarakennus oli pieni "jugend-tyylinen" mökki. | ||||
|
|
25.08.2023 12:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen kevein asema toimi kioskina lopun aikansa ja siirrettiin pois joskus 200-luvun alussa. | ||||
|
25.08.2023 10:54 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on EMD:n valmistama klassinen F7A valmistusnumerolla 11071 ja tämä valmistui EMD:ltä lokakuussa 1950. Alkuperäinen veturinumero oli 275-B, mutta jo vuonna 1950 numeroksi muutettiin 363-C. Great Northern käsitteli alkuvuosina dieselveturiyksiköitä kiinteinä ja tämä oli alunperin toinen ohjaushytiilinen veturi A+B+A -veturiyksiköstä 363 A-C. Varsin pian nämä kiinteät veturiyksiköt purkautuivat mm. eriaikaisten konepajakäyntien seurauksena. Veturi edustaa varsinaista EMD:n kultakautta, vuosien 1949 ja 1953 välillä EMD valmisti peräti 2393 A-yksikköä ja 1463 ohjaushytitöntä B-yksikköä. Yhden veturin teho oli 1500 hevosvoimaa (1100 kW) ja näitä pystyi liittämään tarvittavan määrän yhdeksi veturiyksiköksi (esimerkiksi 6 F-yksikköä ei ollut ollenkaan tavaton näky!). Voimanvälitys on sähköinen ja teleinä toimivat ruotsalaisen herra Blombergin 1930-luvulla suunnittelemat Blomberg B -telit. Tämä kuvan yksikkö on varustettu henkilöliikenteeseen. Great Northernilla selvä tuntomerkki oli hopeanväriset telit henkilövetureissa. Henkilöveturin välitys oli nopeampi, suurin sallittu nopeus oli peräti 102 mph (164 km/h). Tässä veturissa oli höyrynkehitin henkilövaunujen lämmitykseen ja sen poistoputki on katolla takimmaisena. Sen edessä katolla oleva laatikko on dynaamisten jarrujen lämmönvaihtimen tuuletin, sitten on moottorin kolme tuuletinta, moottorin pakoputki (poikittainen suorakaide), radioantenni ja vihellin. |
||||
|
|
25.08.2023 10:20 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyllä postivaunussa (Railroad Post Office, RPO) oven kohdalla on postisäkkisieppari. Nämä olivat tosiaan yleisiä Yhdysvalloissa. Palaan vaunun #30 historiaan, kun olen lähdeaineiston ääressä. | ||||
|
|
25.08.2023 09:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuon ensimmäisen vaunun sivuovessa oleva musta "mutkarauta" se kuuluisa postisäkin sieppauslaitteen osa? Se oli kehitetty nappaamaan postisäkki junaan radan vieressä olleesta teliineestä ja vielä täydessä vauhdissa. Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa - kirja (s. 98): - Yksinkertaisia postinsieppaajia oli käytetty Yhdysvalloissa 1860-luvulta lähtien. - [Suomessa] postinsieppaajien asentamiseen ryhdyttiin ilmeisesti vuoden 1898 lopulla. Sellaiset oli tarkoitus asentaa Helsingin-Pietarin radan postivaunuihin n:o 9997 - 10000 sekä kaikille asemille Pietarin ja Viipurin välille paitsi Kämärään, Terijoelle, Valkeasaareen ja Lanskajaan. Viipurin ja Helsingin välille sieppaajat suunniteltiin [asennettavaksi] Nurmeen, Uttiin, Korialle, Herralaan, Jokelaan, Järvenpäähän, Tikkurilaan ja Malmille. Hyvinkään-Hangon radalla junien nopeus ja tiheät asemavälit vaikeuttavat rengaspussien käyttöä ja postinsieppaajat tarvittiin Selkiin, Otalammelle, Ojakkalaan, Virkkalaan ja Kirkniemeen. Lisäjsi mukaan otettiin Käyrä Turun lähellä ja Munakka Seinäjoen-Vaasan radalla. Suurista odotuksista huolimatta postinsieppaajat havaittiin pian ilmeisen epäkäytännöllisiksi. Jo 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä uusia postivaunuja suunniteltaessa postihallitus mainitsi , etteivät ne vastanneet tarkoitustaan. Myöhemminkään postinsieppaajia ei otettu Suomessa käyttöön, vaikka ne kehittyivät maailmalla. Englantilaisissa postijunissa käytettiin postin sieppaajia , jotka vaihtoivat jopa parikymmentä säkkiä miltei täydessä vauhdissa. Rengaspussien käyttötapa oli saman tapainen kuin kohtauslappurenkailla, tosin junan nopeuden piti olla 15 km tunnissa. |
||||
