Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.04.2024 07:33 | Juha Vuorela | ||
| Joo, tossa on niin paljon kaikkea samaan aikaan. Ennen kaikkea lähes kaikki rakennettu on kadonnut tänä päivänä. | ||||
|
|
12.04.2024 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Hieno, tätä jää katsomaan pitkäksi aikaa! | ||||
|
12.04.2024 20:30 | Johannes Erra | ||
| Nyt täytyy toivoa, että Dr16-sarjan myyntiin menevät yksilöt tulisivat sellaisiin käsiin, joissa niiden palvelus voisi jatkua vielä pitkään. Varaosien vaikea saatavuus lienee oikea ongelma, mutta motivoitunut omistaja pystyisi kyllä sen ratkaisemaan. Käsittääkseni vetureilla ei ole mitään sellaista ylivoimaista ongelmaa, mikä estäisi niiden käyttöiän jatkamisen. Olisiko Fenniarail tai North Rail kiinnostunut, näin esimerkiksi? Baltiaankin noita voisi myydä, mutta siellä vetureita on nyt liiankin kanssa Venäjän suunnan tavaraliikenteen romahdettua. | ||||
|
12.04.2024 17:17 | Timo Salo | ||
| Ilmastonmuutos voi myös jäähdyttää Suomea... Ei tarvitse hillua ajatuksella, että kelit lämpiää... Klapeja tarvitaan taas! | ||||
|
|
12.04.2024 16:50 | Petri Sallinen | ||
| Ilmastonmuutos tekee sen, että kuivuus lisääntyy Keski-Euroopassa. Skandinaviassa sen sijaan sademäärien lasketaan kasvavan jopa 20 prosentilla. Samoin tuulisuuden ja muidenkin sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän. Tuulivoimatilastoista näkee sen, että tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä Suomessa enemmän talvikuukausina kuin kesäkuukausina. Mitä korkeampia myllyjä rakennetaan, sitä vähäisempiä ovat tuulennopeuden muutokset laitoksen napakorkeudella. Suomen ongelma on se, että tuulivoimalaitosten rakentaminen on keskitetty maantieteellisesti samoille alueille. Jos jossain vaiheessa päästään rakentamaan Itä-Suomeen (puolustusvoimat on vastustanut tätä tutkahäiriöiden vuoksi), niin kenttä laajenee. Yleensähän jossain tuulee aina, jolloin tuulivoimalaitosten tuotannon vaihtelut tasaantuvat. Tuulivoimatuotannon vaihtelut aiheuttavat hintavaihteluita ja tuotannon vaihteluita. Näitä voidaan tasata joustoilla. Niitä ovat erilaiset energiavarastot: lämpö- tai sähkönvarastot. Kun akkuteknologia halpenee, voidaan jopa edellyttää sitä, että tuulimyllyjen yhteyteen rakennetaan akkuja, joita ladataan ylituotannon aikana ja puretaan korkean kysynnän aikana. Kiinteistöjen lämmityksessä suurimman ongelman aiheuttaa suora sähkölämmitys, koska siinä ei ole varaavuutta, jota voitaisiin hallitusti ohjata. Tämä tarkoittaa sitä, että kämppä jäähtyy suhteellisen nopeasti silloin, jos sähköä ei ole saatavilla tai jos haluttaisiin ohjata lämmitysjärjestelmää. Suoran sähkölämmityksen osalta joustoista ei siis ole apua. Pahimmillaan suoran sähkölämmityksen kiinteistöt varaavat talvella kokonaisen ydinvoimalaitoksen kapasiteetin. Toisaalta — kun ilmastonmuutos etenee, niin lämmityksen tarve voi vähentyä. Vesikiertoiseen sähkölämmitysjärjestelmään taas voidaan varata lämpöä hyvinkin pitkäksi ajaksi. Olisi siis vain etu, jos suorasta sähkölämmityksestä päästäisiin eroon. Todennäköisesti tätä varten räätälöidään samankaltainen tapporaha kuin öljylämmitystä varten. Tästä saataisiin suhteellisen mukavasti joustoja. Suomi ei tavoittele energiavaraisuutta, vaan energiaa — etenkin sähköä — ostetaan aina sieltä, mistä sitä halvimmalla saadaan. Siksi sähköä tuodaan pohjoismaisilta markkinoilta Suomeen aina silloin, kun se on halvempaa kuin Suomessa tuottaminen — keskimäärin vajaat 20 prosenttia vuosittain. Se on kokonaan toinen juttu, miten pärjätään poikkeusoloissa. Sitä varten on olemassa reserviin siirrettyjä vanhoja raatoja, joiden kilpailukyky on mennyt tai huippukalliita kaasuturbiineita. Poikkeusoloissa ei lasketa sitä, mitä sähkö maksaa, vaan että sitä ylipäätään on tarjolla välttämättömiä toimintoja varten. |
||||
|
|
12.04.2024 15:19 | Timo Salo | ||
| Vesivoima on ideaalista säätövoimaa, siitä ei ole epäilystäkään MUTTA... Ilmastonmuutos tekee sen, että kuivia kesiä tulee jatkossa enemmän ja enemmän.(Vesisäätöinen säätö-/poikkeustilavoima on kortilla) Kun talvi tulee tammi-/helmikuun vaihteessa ja ilma seisoo korkeapaineen takia, niin silloin tarvitaan jotain muuta kuin EI-ilmastoystävällistä voimaa, että kämpät pysyy lämpöisinä. Tuon Meri-Porin laitoksen sulkeminen lopullisesti on hölmöläisten hommaa... (Ei se Suomen energiaomavaraisuus vielä niin hyvä ole!) | ||||
|
|
12.04.2024 13:45 | Petri Sallinen | ||
| Tahkoluodon hiilivoimalaitos suljettiin vuonna 2015. Samalla luodolla sijaitseva kivihiiltä käyttävä Meri-Porin lauhdelaitos siirrettiin 1.3.2024 alkaen huoltovarmuuskeskuksen haltuun poikkeusolojen reservikäyttöä varten — sillä ei siis voida enää tuottaa tuulivoimalaitosten tuotantovajeita varten säätösähköä. Päätöksestä huolimatta Meri-Porin markkinakäyttöä jatkettiin varmuuden vuoksi vielä kuukaudella — eli huhtikuun ajan, mutta huhtikuussa laitosta ei käytetty tuntiakaan. Teknisesti hiililauhde on huono ratkaisu säätösähkön tuottamiseen, koska tuulivoimalaitosten reaktioajat ovat nopeampia kuin mihin hiililauhde kykenee. Siksi säätösähkön tarpeesta noin 90 prosenttia tuotetaan vesivoimalaitoksilla, joiden reaktiokyky on tunnetusti nopeaa. Tulevaisuudessa myös pumppuvoimalaitoksilla. https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/saatosahkoa-pumppaamalla.html |
||||
|
12.04.2024 11:45 | Hannu Peltola | ||
| Ja rakennushan on tietysti vana tuletõrjejaam. | ||||
|
|
12.04.2024 11:12 | Erkki Nuutio | ||
| Viron kansalliskivi on liuskekivi, paekivi: Googlaa Vikipeedia, Paekivi . Siitä suuri osa Viron rautatieasemistakin on tehty, kuten edessä näkyvä rakennuskin. |
||||
|
|
12.04.2024 08:47 | Timo Salo | ||
| Ei se sähköistäminen ole aina niin yksinkertaista, kuin eräät henkilöt täällä VORGissa antavat ymmärtää:https://www.is.fi/autot/art-2000010346005.html Tältä sivustolta löytyy apu moneen "mystiseen hihhuliongelmaan", moni alan ihminenkään ei ymmärrä noitten komponenttien tärkeyttä: https://www.schaffner.com/company/about-us | ||||
|
|
12.04.2024 07:26 | Jari Välimaa | ||
| Fortum pyrkii eroon hiilivoimasta ja sen sijaan https://yle.fi/a/74-20083136 | ||||
|
|
12.04.2024 07:10 | Jari Välimaa | ||
| Tahkoluodossa oleva hiilivoimala ei tee enää mitään vaan on huoltovarmuuskeskuksen vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle 1.3.2024 - 31.12.2026 väliseksi ajaksi. | ||||
|
|
12.04.2024 06:36 | Juhana Nordlund | ||
| Viru väljak. | ||||
|
12.04.2024 05:52 | Leevi Halonen | ||
| Ukkini oli töissä tässä hiilivarastossa. Hän kertoi että hiili saatiin pois lapiolla. Kuuppavaunut kulkivat ihmisvoimin eli työnnettiin. Vasemmanpuoleinen varasto oli Turun sähkölaitokselle ja hiili kuljetettiin rekoilla sinne. Oikeanpuoleinen varasto oli valtakunnallinen eli hiiltä vietiin muualle Suomeen. | ||||
|
11.04.2024 22:23 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä Dolní Žleb on muuten Tšekin matalimmalla sijaitseva rautatieasema, korkeus merenpinnasta on 130 metriä. | ||||
|
|
11.04.2024 21:19 | Vesa Höijer | ||
| Video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.77/videos/964529238353829 | ||||
|
|
11.04.2024 20:54 | Tero Korkeakoski | ||
| Porissa on Rauanheimon terminaali ollut kaksi vuotta vaille käyttöä ja yhtä syvä satama kuin Kokkolassakin mutta vähemmän liikennettä. | ||||
|
11.04.2024 19:51 | Jarno Piltti | ||
| Juuri nyt tällä hetkellä nettihaun perusteella ei mistään. Aina silloin tällöin sitä näkee antikvariaattien tarjonnassa. | ||||
|
|
11.04.2024 19:51 | Rasmus Viirre | ||
| Ihan hyvä huomio. Juliasta kun katsoo tämän T 54077:n aikataulua, käy ilmi että kyseinen juna on suunniteltu kulkevan samaa reittiä pitkälle tulevaan kesään.. |
||||
|
11.04.2024 19:18 | Martti Vuorikoski | ||
| No perskele, nehän ollut suht uusia, kun ekakerran kyydissä 1976. | ||||
|
|
11.04.2024 18:26 | Petri Nummijoki | ||
| Tätä kirjoitettaessa Kokkolaan vaaditaan vielä laivalta jääluokka 1A mutta Porista liikennerajoitukset ovat poistuneet, joten sinne saa tulla kesälaivallakin. Tosin syy lienee silti muualla, jos pasutetta on juuri nyt ruvettu ajamaan, kun koittanee kesä Kokkolassakin muutaman viikon sisällä. | ||||
|
|
11.04.2024 17:30 | Rasmus Viirre | ||
| Miksikäs pasutetta ajetaan nyt sinne eikä enään Kokkolaan? Syväsatamassa kun on viimeisen päälle kaikki tehty bulkkia varten ja kooltaankin se on Suomen suurin satama jossa raideliikennettä on. Matkaa Ruokosuolta Tahkoluotoon on ~510 km. Vertailussa Ruokosuolta Ykspihlajaan tekee reilun 300 km. Tietysti maailmalle lähteville laivoille tuo lyhentää matkaa taas sen 200-300 km. | ||||
|
11.04.2024 16:56 | Timo Salo | ||
| Ko. raitiovaunujen maalaus/teipitys olisi vielä 30v sitten herättänyt "huomiovärinä" näköaistissa varomisefektin? Nyt se ei juurikaan erotu mainoksien/graffitien/välkkyvien näyttöjen seasta... Hirveän näköinen viritys! :-( | ||||
|
11.04.2024 16:41 | Markku Naskali | ||
| Tuo "sotamaalaus" keulassa varmaan on huomattavampi kuin jokin yksivärinen turvateippi. | ||||
|
|
11.04.2024 14:44 | Erkki Nuutio | ||
| Tampere Metropolitan Publicity Department siis kannustaa töhryjen tekoon (ns. graffitit). Onko töhritty sisältäkin? |
||||
|
11.04.2024 14:40 | Pasi Utriainen | ||
| Ei ole maailma enää entisellään. Huhtikuun alusta lähtien tämän vuosikymmeniä dieselillä kulkeneen junan vetäjänä on ollut Sr3. | ||||
|
|
11.04.2024 11:42 | Petri Nummijoki | ||
| Ja Tahkoluodossa oleva hiilivoimala varmistaa, että sähköä saadaan silloinkin, kun muilla tavoilla ei. | ||||
|
|
11.04.2024 11:29 | Jari Välimaa | ||
| Ja tuulivoimala toimittaa sähkön junaan... | ||||
|
|
11.04.2024 11:26 | Jari Välimaa | ||
| Tämä on siis Tampereen kaupungin tiedotusvaunu | ||||
|
11.04.2024 08:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo etikettimalli oli käytössä vuosina 1988–1992, joten pullo on siltä ajalta. https://www.is.fi/ruokala/art-2000005673854.html | ||||
|
11.04.2024 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2625:ssä oli loistelamppuvalaistus ja putkikalustus 2. luokassa. Muistelisin 2. luokan penkeissä olleen tummahkon sininen plyyshiverhoilu. 1. luokassa oli vihreäsävyinen modernisoitu sisustus. Vuonna 1978 siitä tuli virkatarvevaunu BG 040110. Ai niin - vielä: pituus puskimineen oli 20 800 mm. |
||||
|
|
10.04.2024 20:22 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Maantiealuksen koko habitus on oikeassa laidassa kuvassa https://vaunut.org/kuva/153360 | ||||
|
10.04.2024 19:11 | Jan Jahkola | ||
| Kunnon Sr1-kokoontumisajo. Joitain vuosia sitten olin kuvata viiden Dv12-veturin siirron mutta arvoin sopivaa kuvauspaikkaa liian kauan joten se juna ehti sitten mennä. | ||||
|
|
10.04.2024 19:01 | Jan Jahkola | ||
| Veikataan että 760. | ||||
|
|
10.04.2024 18:19 | Pauli Kyllönen | ||
| Mistähän tämä vuoden 1947 Rautatiehakemisto mahtaisi löytyä ostettavana kappaleena? | ||||
|
|
10.04.2024 15:59 | Pasi Seppälä | ||
| Arvaan autoksi Volvo 740? | ||||
|
10.04.2024 14:51 | Mikko Ketolainen | ||
| Nyt on Suolahden ratapihalle tuotu puunlastausalueelle tukki "poikineen". Yleensä ollut yksi pitkä tukkipino odottamassa lastaamista, mutta nyt niitä pitkiä tukkipinoja on neljä vierekkäin. | ||||
|
10.04.2024 14:06 | Leevi Halonen | ||
| Minulla on kesämökki tässä vieressä ja nautin valtavasti joka vuosi tästä ruskasta. | ||||
|
10.04.2024 13:48 | Leevi Halonen | ||
| Rautamon linjavaihde on purettu kesäkuussa 1998. Näin ainakin Tasoristeys-palsta 3/1998 kertoo. | ||||
|
10.04.2024 13:09 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Läpimenevän liikenteen käytössä on nyt toiseksi reunimmainen raide oikealta eli 018. Ratapihan itäpäässä on kuljettava lyhyiden vaihteiden kautta. | ||||
|
10.04.2024 13:00 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vaunuun ei ole merkitty valmistusvuotta, mutta 36' umpivaunujen valmistus alkoi 1890-luvulla ja päättyi käytännössä 1910-luvulla. Aikaisemmat 1800-luvulla tehdyt umpivaunut olivat tyypillisesti 28'- tai 32'-mittaisia. USA:n tavaravaunut ovat olleet telivaunuja ainakin 1860-luvulta lähtien, aivan varhaisimmat tavaravaunut ovat (varmaankin) olleet 2- tai 3-akselisia (En ole itse perehtynyt USA:n rautateiden esihistoriaan). Pidemmät 40' umpivaunut tulivat tuotantoon 1910-luvulla ja ensimmäisen maailmansodan ja USRA-säätelyn myötä 40'-pituudesta tuli standardi vuosikymmeniksi. Ensimmäisessä maailmansodassa United States Railroad Administration määritti sallitut rakennettavat vaunutyypit ja umpivaunuissa kaksi erityyppistä 40'-mittaista puukorista vaunua oli sallittujen vaunujen listalla. Teräsumpivaunujen voittokulku alkoi vuodesta 1937, kun AAR julkaisi standardivaunun piirustukset. | ||||
|
|
10.04.2024 12:38 | Hannu Peltola | ||
| Vaunun alla oli pieni muusta rataverkosta erillinen raiteenpätkä. Tästäkin kuvasta huomaa, että myös Washingtonissa museokaluston ulkosäilytys johtaa ongelmiin. USA:ssa näitä 1800-luvun vaunuja on säilynyt varsin vähän ja myös tämän pitäisi olla katoksessa tai sisäsäilytyksessä. | ||||
|
|
10.04.2024 12:02 | Simo Virtanen | ||
| Mikäs tämä kuvausalustana toiminut auto oli? Taitaa olla samaa ikäluokkaa Dr16:n kanssa? | ||||
|
|
10.04.2024 09:38 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko vaunu ihan kiskoilla vai maavaraisesti? | ||||
|
|
10.04.2024 07:44 | Kari Haapakangas | ||
| Nestorilla on jo notkoselkä | ||||
|
10.04.2024 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| "I hear a train a-comin' , it's rolling round the Bend! Ja toinenkin laatukuva! |
||||
|
10.04.2024 03:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Taattua ja korkeaa Eemil Liukkonen - laatua! Olisi erinomainen kalenterikuva toteutuksen ja tunnelman puolesta! |
||||
|
|
09.04.2024 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin ensimmäisten Sm2 - junien, johon ei asennettu ylikulkusiltoja, olleen nrosta 6081 (ohjausvaunuineen) alkaen valmistetut vaunut. Ajankohta kesästä 1978 alkaen. |
||||
|
|
09.04.2024 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen pointtihan olisi se, että dieselsähkövetureista saa kyllä aikaiseksi sähkövetureita. Hieman suunnittelujumppaa konttoreissa CAD-laitteilla, hieman purkujumppaa ja uusien osien asennussambaa Hyvinkään konepajalla ja silleen. Ei olisi ollut tekemätön paikka tällainen. Valtion "omistajaohjaus" vaan sekoitti asioita pahemman kerran, ymmärtämättömien ja eestulemattomien poliittisten tragikoomikoiden touhuilun takia. Aika harva yksilö edes mitenkään tajusi jatkuvuuden olevan tosiasia oman nelivuotisen vaalikautensa spedeilyn jälkeenkään. Eikä sitä turhan moni tajua vieläkään. |
||||
|
|
09.04.2024 23:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taidettu käyttää juuri ollenkaan. 1980-luvulla niitä alettiin poistaa. | ||||
|
|
09.04.2024 22:37 | Markku Naskali | ||
| Milloin nuo ylikulkusillat poistuivat? Arvelen että niitä ei paljon käytetty. Ehkä kai lähinnä konduktöörien siirtymäväylänä yksiköstä toiseen. Vai miten oli? | ||||