Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.08.2024 20:18 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen kuva sataman maisemassa! | ||||
|
12.08.2024 18:20 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä kuvan nousun kaltevuutta mutta jos puhutaan 10-12,5 promillen nousuista, joita Suomessa käytetään pääradoilla maksimikaltevuutena niin ehkä jotain osviittaa saa Teknillisen aikakauslehden numerosta 3/1937 (https://digi.kansalliskirjasto.fi/), jossa esitellään P1-veturia (Hr1). Siellä on taulukko, jonka mukaan H9-veturi (Hv2-3) kykenisi vetämään 10 ‰ nousussa 256 tonnin junaa 50 km/h ja 201 tonnin junaa 60 km/h. Nämä tarkoittanevat hiilipolttoisella veturilla saavutettavia nopeuksia, koska indikoiduksi eli sylintereistä mitatuksi maksimitehoksi annetaan H-sarjan veturille 1000 hv. Haloilla teho olisi noin 20 % tätä pienempi. Kuvan juna painaisi noin 220 t, jos matkustajavaunuissa olisi istumapaikat täynnä ja tavaravaunussa ei olisi merkittävää kuormaa. | ||||
|
12.08.2024 17:46 | Matti Lehtonen | ||
| Alkaako nämä kaikki jo olla virallisesti "täysi-ikäisiä", vuoden 2006 aikana näitä tuli uusina liikenteeseen ? Omassa arkistossa on kuva Haapamäeltä tammikuussa 2007 ja siinä 4413 ja 4416. |
||||
|
12.08.2024 15:54 | Erkki Nuutio | ||
| Rakennus valmistui vuonna 1893. Maalatun ulko-oven kautta kulki raide rakennuksen läpi. Alunperin höyryvasaroita oli kaksi, mutta vuoteen 1911 mennessä neljä. |
||||
|
12.08.2024 15:49 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kansakunnan muisti: 28.7.2014 VR: ”Haukivuoren kylässä reilut 2000 asukasta. ” HUOM 2024: Kyyveden Osakaskunnassa on 5400 taloutta. 25.9.2014 VR: "Kysymys ei siis ole liikennöinti-, energia- tai pysähdyskustannuksista, vaan matka-aikahyödyistä." 2.9.2022 Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola itäisen Suomen turvallisuudesta: "Suomen pitää varautua turvallisuuspoliittisiin uhkiin huolehtimalla alueiden elinvoimaisuudesta" 29.11.2022 VR Hillosensalmen pysähdyksistä: "Teemme mielellämme tällaisia kokeiluja." 16.6.2023 IC 67 liputtoman matkustajan jättö Haukivuorelle. Pysähdyksestä Haukivuorella oli 0 min vaikutus Haukivuorta edeltävän liikennepaikan (Kalvitsa) ja Haukivuoren jälkeisen liikennepaikan (Loukolampi) välillä. 27.4.2024 VR toteutti Hillosensalmen pysähdykset ilman viivästyksiä junan aikataulussa. Tänään kotihoidon päivittäisessä käytössä on tuoli, jonka evakkojuna vei Haukivuorelle. Jos radan kallistusta muutetaan niin, ettei aseman kohdalla voi pysähtyä. niin …? Kalvitsan aseman FB-sivun 10.8. julkaisussa on hyvin kiteytetty Suomen rautatiepolitiikka. https://www.luontoon.fi/puulajakyyvesi https://haukivuori.fi/kalenteri/ https://youtu.be/_U1ozh5n510 https://youtu.be/5hI0Cf1pJt8 https://youtu.be/DKV6xm2izDU |
||||
|
12.08.2024 15:39 | Timo Haapanen | ||
| "Lapinlahti on elinvoimainen kunta, jonka talous on tasapainossa. Kannustamme toisiamme omatoimisuuteen sekä yhdessä tekemiseen." https://lapinlahti.fi/fi | ||||
|
12.08.2024 15:39 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| No niin, näinhän se selvisi. | ||||
|
12.08.2024 15:34 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kannatti asetella. | ||||
|
|
12.08.2024 15:29 | Mikko Herpman | ||
| Mites on vaikkapa tämän Hv3 teho ja vaunujen tekemä kuorma. Olisiko teknisesti mahdollista pitää tällä kuormalla maksimivauhtia yllä pitkässä nousussa? Vai loppuuko kattilasta höyry jos vaaditaan niin paljon että vauhti ei hidastu. Ja toki on sitten polttoaineen syöttö, tämä mörssi kun on halkopolttoinen niin olisi lämmittäjällä aika kova vauhti heitellä halkoja pesään. Joten, koneistoa ja miehistön selkänahkaa ja lompsaa keventäen annetaan vauhdin vähän hidastua? Savusta päätellen pesässä on hyvä nuotio, eli palaminen on varsin hyvää. Joissain vetureissahan kuten vaikkapa Union Pacificin Big Boy on niin iso kattila, että se jaksaa tehdä höyryä enemmän kuin koneisto kuluttaa, eli ainakaan sillä ei tule höyrystä pulaa. |
||||
|
12.08.2024 15:28 | Timo Haapanen | ||
| Kuorma-autoilla kai siirretään loppu puutavara Pesiökylään, luulisin. | ||||
|
|
12.08.2024 15:22 | Markku Naskali | ||
| Komeita rakennuksia sitä ennen tehtiin ihan arkiseenkin käyttöön. | ||||
|
12.08.2024 14:56 | Timo Salo | ||
| Jotenkin surullista ja ehkä vähän lyhytnäköistä päätöksentekoa. Luulenpa että esim. Pori-Niinisalo välikin kunnostetaan/rakennetaan uudestaan NATOa varten lähivuosina. Järkeä vai ei? | ||||
|
12.08.2024 14:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä tuli sitten 170 000. lisätty kuva :) | ||||
|
|
12.08.2024 14:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Loppuu, ja remontinhan pitäisi ollakin jo likimain valmis. Viimeinen juna tänne meni viime vuoden syyskuussa. Lastauspaikan tarve loppui, kun Pesiökylään rakennettiin suurterminaali. | ||||
|
|
12.08.2024 12:51 | Erkki Nuutio | ||
| Rakennus 8 konepajan aluekartassa (kuva 250) vuodelta 1911, pajan pohjapiirroskin esitetty (kuva 251) : SVR 1862-1912 II s 506/507. On myös aluekartassa vuodelta 1896 (s.503 kuva 247, rakennus 49, mutta ei vielä vuoden 1881 aluekartassa (s. 501, kuva 245). Se ei siten ole lääninarkkitehti Albert Edelfeltin piirtämä. |
||||
|
|
12.08.2024 12:26 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko niin että nämä kiskot lähtevät naulatehtaalle? | ||||
|
12.08.2024 12:18 | Jouni Halinen | ||
| Ken on enemmän kiinnostunut keisarien ajasta Suomesta, niin hänen kannattaa katsoa Ylen areenasta 5 osainen sarja ”keisarit ja Suomi”. ”Viisi keisaria ja viisi erilaista elämäntarinaa. Millaisia ihmisiä he olivat? Miten he rooleissaan maailman mahtavimpina monarkkeina ja Suomen hallitsijoina toimivat? Miten he vaikuttivat Suomeen ja suomalaisten elämään”? https://areena.yle.fi/1-2990855 Ko. väestön laskenta suoritettiin vuonna 1897, eli 3 vuotta Keisari Nikolai ll valtaannousun jälkeen. Taloudellinen kehitys oli sen noin 100 vuoden aikana jolloin Suomea hallitsivat venäjän Keisarit sellainen, että Suomi nousi Euroopan köyhimmistä maista hyvään keskikastiin, aika hyvä suoritus kaikkinensa. Ja jos asiaa ei tarkastella pelkän ”maallisen mammonan” näkökulmasta (vaan katsotaan elämän laatua kokonaisuutena) niin seuraava ”satku” meni maailman mittakaavassakin tarkasteltuna vielä paremmin. |
||||
|
Kuvasarja: 9/5-tien varrelta Lappiin mennessä. |
12.08.2024 11:46 | Teppo Niemi | ||
| Näi on. Sielläkin olen itse poikenmut, viimeksi alkusyksystä 2020. | ||||
|
Kuvasarja: 9/5-tien varrelta Lappiin mennessä. |
12.08.2024 11:04 | Timo Salo | ||
| Nuo mielenkiintoiset tiedot tuli vähän jälkijunassa! 04.08. oli vielä pyhäpäivä, niin se kunnantalo oli varmasti kiinni. Harmi, mutta ensi kerralla...Taivalkoskella muuten poikkesin JALAVAN KAUPASSA. Se ei liity tähän harrasteeseen, mutta on jokaisen historiafriikin unelmapaikka.https://www.jalavankauppa.fi/ | ||||
|
Kuvasarja: 9/5-tien varrelta Lappiin mennessä. |
12.08.2024 10:51 | Teppo Niemi | ||
| Poikkesitko matkalla Hyrynsalmen kunnantalolla? Siellä on ollut pienoismalli Hyrynsalmen asema-alueesta 1940-luvun alkuvuosilta. Ainakin syksyllä 2020 se oli nähtävillä. Entä pokkesitko myös Taivalkosken kunnan alueella Hyrynsalmi - Kuusamo radan linjalla. Siellä on useissa paikoissa (seimerkiksi Korvualla), Entä Kuusmossa Rehuasemalla tai tavara-asemalla? |
||||
|
Kuvasarja: Dm7 kalustolla Venäjälle |
12.08.2024 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Junalauta -sivustolta löytyy seuraava linkki https://youtu.be/EvwjO_2wS48 tästä samasta matkasta kuvattuun videolle. | ||||
|
12.08.2024 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Kiitosket kyllä kuuluvat Johnille ja nyt myös tästä Hunsalan tapahtuman raportista. Tuo tilaisuus oli kyllä mahtava esitys HKR:n vaiheista unohtamatta myös Karkkilan linja-autoasemalla seisseen muistomerkkijunan sen siirosta paikalleen. Tapahtumassa tuli ilmi, että paikalliset leijonat myivät tuolle siirrolle lippuja kullekin siirtopätkälle . Myös muistomerkkijunan myöhemmistä vaiheista kerrottiin. |
||||
|
12.08.2024 00:27 | Mikko Mäntymäki | ||
| Minä en tykännyt yhtään jos Dv12 parissa oli "kompurapää" edellä kulkusuuntaan nähden, se 7 tonnin päämoottori edellä toi tiettyä turvaa jos tasoristeyksessä tukkirekka tulisi eteen. | ||||
|
12.08.2024 00:01 | John Lindroth | ||
| Hieno onnstunut lättäkuva sillalla vesistömaisemassa! | ||||
|
|
11.08.2024 23:25 | John Lindroth | ||
| Teppo! Kiitokset.Erilaisten pikajunien selityksistä! Tuo mainittu Hunsalan tapahtuma oli tosiaan tänään aökaen klo 15,Hunsalan työväentalolla jonka Karkkilan rata ohitti muutamien kymmenien metrien läheisyydessä . Se oli kaikille avoin muistelutilaisuus koskien Karkkilan radan muistoja,tilausuus oli lämmin henkinen ja talo oli täynnä väkeä joilla oli radasta muistoja joko itsellä tai sukulaisiensa kautta.Siellä esitettiin diakuvasarja seuraten radan eri asemia ja tietenkin senaikaista Hunsalaa.myös radalla liikennöineestä kalustosta oli paljon kuvia.Keskustelu oli asiantuntevaa ja monelta taholta radan historiaa valottava. Selvisi kuinka suuri merkitys oli radalla aikanaan alueen kunnille sen ajan liikenteessä. Radan kokeneilta oli hienoja puheenvuoroja radan toiminnasta , TP Lange esitti myös ansiokkaan puheenvuoron ja minä kerroin vappuajelulla v. 67 istuneeni veturin 3 nokalla ränätäsateessa jutun joka suuresti yleisöä nauratti.Kaikenkaikkiaan erinomaisen onnistunut tapahtuma jonka laisilla on lajaa kiinnostusta myös tulevaisuudessa. Eli tässä suurkiitokset kaikille järjestäjille tämän toteuttamisesta! |
||||
|
|
11.08.2024 22:07 | Teppo Niemi | ||
| Lupasin tänään matkalla Rautatiemuseopäiviltä Hunsalaan Karkkilan radan muistelutilaisuuteen Johnille lisätä ketjuun, mi4ä turistit kertovat junien MK, MP, EK ja K selityksistä ruotsiksi: MK = expresståg. Särskilda bestämmelser sid. MP = motorsnälltåg EK = special expresståg K = expresståg. |
||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
11.08.2024 21:42 | Otto Tuomainen | ||
| Nyt tällä radalla on ollut liikennettä lähes kahden vuoden tauon jälkeen. 10.8.2024 ajettiin höyryveturin U46.101 voimin junia Nová Bystřicen ja Hůrkyn välillä, tämä osuus on pituudeltaan vajaat kuusi kilometriä. Lähde https://zdopravy.cz/obrazem-uzkokolejka-po-dlouhe-odmlce-ozila-podivejte-se-na-prvni-den-provozu-214752 | ||||
|
|
11.08.2024 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni H.:n kommenttiin viitaten: - jokseenkin merkillistä, että ryssä tuijotti vain tuohon 40 prosenttiin. Eikö siellä ollenkaan muistettu, että koko laajan Vennäinmaan kansallisuuksia oli niin maan perusteellisesti:. - tsuktseja, puolalaisia, syrjäänejä, ostjakkeja, voguleita, kalmukkeja, armenialaisia, sorbeja, kasubeja, muutaman sortin kasakoita, tataareja, volgansaksalaisia, eestejä ja vielä lättiläisiäkin. Sekä monia muitakin ja niistäkin rokonpuremat vielä erikseen! (Ihme, ettei "keraaneja" ja punkkareitakin luettu mukaan?) Syyttä ei maailmankuulu veturin H2 nr. 293 lämmittäjäharjoittelija nimittänyt Venäjää "kansojen vankilaksi". Että "gruusiannaa Leninin poika, joka tulee Stalinin aatteen nimeen?" Ilmiselvästi passijärjestelmää ei - nitshevoo - oltu saatu voimaan niin laajalti, että väestönlaskua olisi duunattu passivirastojen tietojen pohjalta? Bolsevikithan ne tekivät normintäyttäjän "innolla" nerokkaan, edistyksellisen ja maailmanrauhan puolesta taistelevan keksinnön: - pakollisen kotimaanpassin valvontajärjestelmineen. Pitihän tsekistien sentään uurastamalla tienata keskivertoa paljonkin paremman palkkansa.. |
||||
|
|
11.08.2024 20:51 | Pasi Utriainen | ||
| Vesi pumpattiin Onkivedestä. Asemalta länteen eli Onkiveden rantaan on Pumppurannantie, joka noudattelee vesiputken ja kapearaiteisen rautatien linjausta. | ||||
|
11.08.2024 20:43 | Pasi Seppälä | ||
| Kaunis, seesteinen tunnelma. Kuvassa on ainekset vaikka tauluksi, tai ainakin viikon kuvaksi. | ||||
|
11.08.2024 20:07 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä tämä on ihan lasten peuhupaikka, miksei myös samalla tilataideteos. Asiasta tarkemmin: https://www.vaunut.org/kuva/168861 |
||||
|
|
11.08.2024 19:41 | Timo Haapanen | ||
| On muuten #4405, 300% zoomilla näkyy. | ||||
|
|
11.08.2024 18:47 | Timo Salo | ||
| Olisko tuo kuitenkin 4405??? | ||||
|
11.08.2024 18:32 | Timo Salo | ||
| Ja savua tuloo... | ||||
|
|
11.08.2024 18:21 | Timo Haapanen | ||
| Komiat on satalitraisen mörinät. | ||||
|
|
11.08.2024 18:16 | Timo Haapanen | ||
| #4406 ei taidakaan olla vähään aikaan liikenteessä Nurmeksen rysäyksen jälkeen. | ||||
|
|
11.08.2024 17:44 | Erkki Nuutio | ||
| Mikä mihinkin valtioon kuuluu on kestokysymys. Aleksanteri III kysyi kirjallisesti kenraaliluutnantti Casimir Ehrnroothilta, silloiselta ministerivaltiosihteeriltämme kuuluuko Venäjä Suomeen vai Suomi Venäjään. Aleksanteri III oli hermostunut senaattimme sinänsä aiheelliseen, mutta taitamattomassa jyrkkyydessään provosoivaan non possumus -politiikkaan. Sama Ehrnrooth soti aikaisemmin ansiokkaasti Venäjän joukoissa mm. Turkin alaisuuteen kuuluneen Bulgarian vapautussodassa. Bulgariasta tuli sodan seurauksena Venäjästä riippuvainen valtio. Aleksanteri II järjesti Casimirin sinne sotaministeriksi ja maan johtoon järjestämänsä ruhtinaan neuvonantajaksi. Hänen toimiaan arvostettiin Bulgariassa ja siksi myöhemmin hänestä tehtiin Bulgarian ulko- ja pääministeri. Maan valtiosääntökriisin aikana hän olikäytännössä maan diktaattori. Casimir oli konservatiivinen, mutta aikaansaava ja lahjomaton. Hänen mittansa täyttyi Aleksanteri II:n tultua murhatuksi ja suurvenäläisen vehkeilyn voimistuessa Bulgariassa Aleksanteri III:n suojeluksessa. |
||||
|
11.08.2024 17:08 | Timo Haapanen | ||
| Muurolan kohdalla ja myöhemminkin on ollut viivytyksiä, mutta eivät näyttäisi liittyneen veturiin https://juliadata.fi/timetables?s=55120&d=9.8.2024 | ||||
|
|
11.08.2024 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva upealta paikalta! | ||||
|
|
11.08.2024 16:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John ja Esa! Nykyisissä pienoisvetureissa on aika hyvät äänet ja riittävän kokoinen aktiivikaiutin tuottaa ihan uskottavan äänimaailman. Linkin takana olevassa Malletissa oli niin kovaääninen visla, että myös naapurissa huomattiin, kun Peltoloilla leikittiin junilla! | ||||
|
11.08.2024 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Olisiko juna menossa Kouvolaan ja samalla palautettaisiin Vainikkalaan Helsinkiin kertyneitä Hka-vaunuja? | ||||
|
11.08.2024 16:44 | Hannu Peltola | ||
| Tosiaan hieno kuva! | ||||
|
11.08.2024 16:41 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, niinpä olikin, kyseessä ei ollut Qing-dynastian aikainen taifuuni! Korjasin kuvatekstiä. | ||||
|
11.08.2024 16:39 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, Yhdysvalloissa on pitänyt olla valonheittimessä valo linjalla kuljettaessa jo hyvinkin sadan vuoden ajan. Samoin tällä radalla aina junan ollessa linjalla ajovalo tulee olla päällä. Tässäkin kuvassa veturissa on valonheitin valaistuna, mutta Proto2000-valmistajan veturit ovat kuuluisia heikkotehoisista valoistaan. | ||||
|
|
11.08.2024 16:23 | Jouni Halinen | ||
| Taisi olla Hrustsev joka presidenttinä ollessaan tokaisi kosteassa illanvietossa Urkille, ”että eikö nyt olisi oikea aika liittää Suomi Neuvostoliittoon”. Tähän Kekkonen tuumasi, ”lienen jo liian vanha hallitsemaan niin suurta valtiota”. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth oli vierailulla Englannissa 1970-luvulla. Englantilainen kenraali tivasi häneltä, ”että paljonko Suomeen on sijoitettuna neuvostojoukkoja”?. ”Muutama satatuhatta”, Ehrnrooth vastasi. ”Mihin ne on sijoitettu”? jatkoi brittikenraali tivaamista. ”Kahden metrin syvyyteen pitkin rajaa”, Ehrnrooth totesi. Totta vai tarua? |
||||
|
|
11.08.2024 15:54 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kyllä ne ovat halkokatos & vesiviskuri. Toki alunperin ovat sijainneet lähempänä nykyisiä raiteita, josta siirrettiin Matin ja Liisan asemalle ja sittemmin takaisin asema-alueelle. Mistähän vesi lie pumpattu? Onkohan harjun kupeessa ollut pohjavesikaivo? | ||||
|
|
11.08.2024 15:47 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Taifuunin vuosilukuun on pyörähtänyt 9 väärinpäin. Melkoinen rakennelma kertakaikkiaan. | ||||
|
|
11.08.2024 15:30 | Jouni Halinen | ||
| Sortokausien taustalla oli se, että venäjällä suoritettiin 1890 luvulla väestönlasku, jonka lopputulos oli, että varsinaisia venäläisiä oli vain 40 %:tia alueella joka oli kuitenkin sen hallinnassa. Muilla oli sitten piirteistä seuraavista: Kieli, tavat, uskonto, kulttuuriperintö ja identiteetti (etnisyys). Suomella oli lisäksi oma raha, omat postimerkit, osin oma hallinto, suurelta osin oma (Ruotsinvallan aikainen) lainsäädäntö ja oma sotaväki (Suomen Kaarti). Suomihan oli ainoa alue venäjällä joka kantoi statusta Suurruhtinaskunta ja joka täytti jo suuren osan itsenäisen valtion (edellä mainitut) tunnusmerkistöstä. Viimeinen Keisari Nikolai ll (1894-1917) oli häntä edeltävien keisareiden tapaan valtakautensa alussa hyvinkin suopea Suomea kohtaan. Mutta väestölaskun jälkeen kaikki muuttui eli lakeijat alkoivat kuiskutella keisarin korvaan eriasteista ”kuritusta” Suomeakin kohtaan Siitä alkoivat ns. sortokaudet, jolloin Suomestakin pyrittiin ”kitkemään” kaikki edellä oleva ja venäläistämään Suomi kokonaan. Seuraava kertoo tilanteesta Suomessa ennen sortokausia. Aleksanteri II (1855-1881) patsas paljastettiin Senaatintorilla 1894 ja rahat patsaaseen kerättiin (vapaaehtoisesti) Suomen kansalta ja Keisari esiintyy siinä Suomen Kaartin upseerinasussa (siis Suomen sotaväen?). Senaatintori oli paljastustilaisuudessa viimeistä paikkaa myöten täynnä ihmisiä. Venäjällä on tänä päivänä 43 enemmän tai vähemmän itsehallintoa ”nauttivaa” Tasavaltaa (tai vastaavaa), joista monellakin on täysi itsenäisyys mielessä. Eli putinilla ei ole yksinkertaisesti varaa hävitä sotaa Ukrainassa. Jos näin kävisi, niin koko venäjä voisi hajota. Eli jos hajoamisprosessi alkaisi, niin ei niillä armeijan rippeillä mitä putinilla on jäljellä pysty koko laajaa venäjän maata ”kurissa” pitämään. Ei venäjän keisarikunta myöskään ihan hyvää hyvyyttään rahoittanut rautateitä Suomeen. Luin toisaalta netistä, että mm. Riihimäen varuskuntaan rakennettiin sivuraide samaan aikaan kun itse varuskuntakin (1910-1913. Ja paikka sattui olemaan vielä Pietarin radan päätepisteessä. Näin on varmaan asianlaita monen muunkin varuskunnan kohdalla?. |
||||
|
11.08.2024 12:41 | Jouni Halinen | ||
| Nimi tulee tosiaan siitä, että ylioppilaat veivät sinne rahansa ”säästöön”. | ||||
|
11.08.2024 11:33 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.metsa-raikuu.fi/ | ||||
|
11.08.2024 11:25 | Timo Salo | ||
| Onko tässä muuten tarkoitus ollut kasvattaa tuosta hiukan junan mallista asetelmaa... | ||||