Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.08.2023 01:51 | Jari Kuusinen | ||
| Linkitettyssä kuvassa ei olla oikeassa paikassa... Tästä sillasta siis kyse: https://vaunut.org/kuva/126765 | ||||
|
Kuvasarja: Scanian tehdasmuseo Södertälje |
17.08.2023 23:16 | Urpo Mustapää | ||
| ASEA on ollut sen verran monessa mukana että nähtävää ja kerrottavaa varmasti piisaa. Tämän reissun mielenkiintoisin paikka taisi kuitenkin olla Kvarnbackens Pryl- och teknikmuseum jossa paikan 90-vuotias omistaja kertoili Storvikin rautatiehistoriasta ja sukunsa yritysseikkailuista Suomessa sekä esitteli vanhaa autokalustoaan, moottoripyöriään ynnä muuta vuosien varrella keräämäänsä. Todellinen nostalgiamuseo. | ||||
|
17.08.2023 23:03 | Panu Breilin | ||
| Tieto sisustuksesta on tosiaan Rautatiemuseon plakaatista. Sen mukaan II luokan avo-osasto on vuosien 1896–1912 asussa, I luokan avo-osasto vuoden 1912 jälkeisessä asussa ja I luokan perhehytti 1870-luvun alkuperäisasussa. Plakaatin mukaan vaunua on kunnostettu vuonna 1931 tapahtuneen Rautatiemuseolle luovuttamisen yhteydessä, eli lieköhän tuolloin tehty osittaista entisöintiä sisustukseen? |
||||
|
Kuvasarja: Scanian tehdasmuseo Södertälje |
17.08.2023 22:39 | Simo Virtanen | ||
| Kolmas mielenkiintoinen olisi ASEA:n museo Västeråsissa. En tiedä kiskokalustosta, mutta oletettavasti sitäkin siellä on. | ||||
|
17.08.2023 21:53 | Asmo Rasinen | ||
| onpas nyt menneisyys ja nykyisyys yhdessä! hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Scanian tehdasmuseo Södertälje |
17.08.2023 21:44 | Simo Virtanen | ||
| En tiedä, en ole Göteborgin Volvo-museossa käynyt. Olen vain nettisivujen kuvia katsellut, että on laajatarjonta autojen lisäksi myös Volvo BM -työkoneita ja Volvo Penta -venemoottoreita ja ties mitä muuta. | ||||
|
Kuvasarja: Scanian tehdasmuseo Södertälje |
17.08.2023 21:33 | Urpo Mustapää | ||
| Oliko Volvolla kiskokalustoa näytillä? Scanialla kävimme koska lähipiiriin kuuluu museo-Scanian omistaja ja tuo vaununurkkaus oli pieni yllätys. Varmaan tuolla Volvolla kun tulee käytyä kun on seuraavan kerran kulkua Göteborgiin. | ||||
|
Kuvasarja: Scanian tehdasmuseo Södertälje |
17.08.2023 20:47 | Simo Virtanen | ||
| Vierailin huhtikuussa samassa paikassa ja positiivinen yllätys oli tämä vanhempi Vabiksen kalusto. Itse museo oli aikalailla vaatimaton Volvon vastaavaan. | ||||
|
17.08.2023 20:24 | Jarno Piltti | ||
| On todella. Ja häkellyttävän puhtaat vaunut tässä, nuo pressuvaunut on pahimmillaan / parhaimmillaan suorastaan mustakylkisiä. | ||||
|
|
17.08.2023 20:18 | Jarno Piltti | ||
| Sisäkuvia ei näistä liikaakaan ole. | ||||
|
17.08.2023 20:15 | Jarno Piltti | ||
| Laadukas kuva, suorastaan edustuskelpoinen. | ||||
|
17.08.2023 20:02 | Erkki Nuutio | ||
| Jatkosodassa mm. Tyrisevä -Ino - Jäppilä - Seivästö rataosilla toiminut 1. Rautatiepatteri sai vuonna 1942 RSHY:ltä sotilaskodikseen vihollisen Hangon satamaan upotettaman ja Pasilan konepajassa (oletettavasti RSHY:n rahoituksella) kunnostetun Suomen pisimmän matkustajavaunun (VR SUOMI) 22014. 1. Rautatiepatterilla oli 2 Hangon satamasta nostettua ja 2 Vammelsuu - Vammeljoki -alueelta syyskuun alussa 1942 sotasaaliina saatua 180/57 -tykkiä. Tykit oli sitä ennen kunnostettu Valtion Tykkitehtaan toimesta. Lähde: Ove Enqvist Rautatietykistö Suomessa - Unohdettu osa rannikkopuolustusta (2019) |
||||
|
17.08.2023 18:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkohan tänään (17.8) 2806 temppuillut? 7 ylimääräistä pysähdystä ollut matkalla, Jakokoskella tietysti mäkeen. https://juliadata.fi/train?s=4978&d=17.8.2023 | ||||
|
17.08.2023 18:32 | Petri Sallinen | ||
| C-sarjan vaunu 1279 alistettiin D-sarjan vaunuksi 1357 ja myöhemmin D-sarjan vaunuksi 368. Vaunusta poistettiin keskimmäinen akseli. C-sarjan vaunu 1280 alistettiin D-sarjan vaunuksi 1358. Vaunu hylättiin 19.3.1931 ja luovutettiin samalla Suomen Rautatiemuseolle. | ||||
|
|
17.08.2023 18:28 | Petri Sallinen | ||
| C-sarjan vaunu 1280 alistettiin D-sarjan vaunuksi nro 1358. Se hylättiin 19.3.1931 ja luovutettiin samalla Suomen rautatiemuseolle. | ||||
|
17.08.2023 18:02 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos Kimmolle perusteellisesta selvityksestä, taas kerran. Kysymys, tosin vähän asian vierestä: missä Deevereissä on edelleen tehoratti eikä "joystick"? | ||||
|
|
17.08.2023 16:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dv12 ei periaatteessa juuri kulje yli 125 km/h, teknisistä syistä: jokseenkin tarkasti 125 km/h vastaa M-aluevaihteella ja kolmosvaihteen päällä ollessa päämoottorin suurimman tehon kierroslukua 1500 rpm, ja tämä ylitettäessä päämoottorin ruiskutussäädin alkaa vähentää moottorin ruiskutusta ja noin-kierrosluvulla 1580 rpm ruiskutus on nolla (arvot vähän ulkomuistista). Tämä vastaa noin-nopeutta 131 km/h, eli nopeusalueella 125-131 km/h Dv12:n päämoottorin ruiskutus pienenee koko ajan. Veturi voi toki kulkea tätä kovempaa, jos energiaa tulee ulkopuolelta, esim. alamäen voimin, tai toisen veturin työntämänä/vetämänä. Dv12:ssa on myös vaihteistoa suojeleva kierroslukusuojaus, joka on viritetty laukeamaan jossakin päälle 125 km/h nopeudessa; se voi kestää 130-135 km/h laukeamatta, mutta sitten kun se laukeaa, se aiheuttaa koko junaan hätäjarrutuksen. Päämoottorissakin on vielä yksi suojaus: noin-kierrosluvulla 1680 rpm päämoottorin ryntäyssuoja laukeaa ja katkaisee polttoaineen syötön koko päämoottorille ja aiheuttaa näin ilmaustarpeen polttoainejärjestelmään, sitten kun päämoottoria aletaan taas käynnistää. Tuo kierroslukuhan vastaisi nopeutta 140 km/h. Eli jos Dv12 kulkee jonkin muun kuin oman päämoottorinsa voimin, niin, että vaihde on kuitenkin kytkettynä ja näissä tapauksissa kolmosvaihde päällä, ensin 125-131 km/h pienenee ruiskutus nollaan ja 140 km/h nopeudessa katkeaa polttoaineensyöttö: huomattavaa on, että nämä eivät irrota vaihdetta, eli on mahdollista, että nopeuden ylittäessä 140 km/h, jos joku saa Dv12:aa työnnettyä tai vedettyä niin kovaa, kolmosvaihde on edelleen päällä ja päämoottori pyörii vinhalla kierrosluvulla. Vasta kun tehoratti palautetaan asentoon 1 tai 0, vaihteiston täyttö poistuu, vaihde irtoaa ja päämoottori palaa tyhjäkäynnille, paitsi jos 1680 rpm ryntäyssuoja on lauennut, jolloin päämoottori sammuu polttoainejärjestelmä tyhjänä. Ja tämä kaikki temppuilu edellyttää, ettei se vaihteiston ylikierrossuoja laukea. Tiedän yksittäistapauksia, että näitä on ylittynyt, eli ilmeisesti kaikki säädöt eivät ole aina auringontarkkoja. |
||||
|
17.08.2023 16:17 | Juha Kutvonen | ||
| Ketterä Kana Kouvolassa. Tästä meillä olikin juttua sunnuntaina Hyvinkäällä :) | ||||
|
17.08.2023 15:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pienoisrautatieharrastajanakin suhteellisen tarkka tieto oikeasta punaisen sävystä kiinnostaa, mutta tuntuu, että sävyjä on yhtä monta kuin veturiakin ja kuvaajaakin. RAL 3013 Tomaatinpunainen lienee aika lailla oikea nykysävy, mutta kuvien perusteella väri on kuitenkin voimakkaan rusehtava ollakseen punaisen sävy. | ||||
|
|
17.08.2023 10:35 | Hannu Peltola | ||
| Panu: täältä myös toive kuvasarjaksi koostamisesta! Kuvasarja on helppo löytää jatkossa, mutta yksittäisten kuvien osalta on enemmän hakuammuntaa. | ||||
|
|
17.08.2023 09:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo osaston sisutuksen ajoitus ajalle 1896 - 1912 lienee Rautatiemuseon plakaatista? Ilmeisesti museolla on tietoa tämän vaunun sisustuksen muutoksista? Vai mahtaako kyse olla yleisestä sisustustapa-aikajaksosta? Muuten: Nämä kuvat ovat sen verran hyvänlaatuisia, että ne kannattaisi koota kuvasarjaksi. Ne kun selvästi kuuluvat aiheeltaan yhteen. |
||||
|
17.08.2023 08:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun rakensi Riihimäen - Pietarin rautatierakennukselle Aktiengesellschaft zur Fabrikation von Eisenbahnbedarf (Berlin), jonka vaunutehtaan johtaja Friedrich Adolf Pfug oli. Se laskettiin liikenteeseen vuonna1870 numerolla 123. Numeron 2 vaunu sai ilmeisesti kun Pietarin -Riihimäen ja Helsingin - Hämeenlinnan rautatiet yhdistettiin. |
||||
|
17.08.2023 07:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä II lk (Littera D) vaunu kuuluu viiden vaunun sarjaan 241 - 245, jonka Valtionrautateiden Helsingin konepaja rakensi valmiille rautateille vuodeksi 1896. | ||||
|
|
17.08.2023 07:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos vaunun sisustus on vuoden 1912 jälkeisessä asussa, niin vaunun numero ja sisustus ovat ristiriidassa: Tämä yhdistetty I&II lk (Littera C) vaunu sai vuonna 1901 uuden numeron 1280. Numeron 80 vaunu oli saanut vuonna 1887, kun valtion kaikkien rautateiden kalustot siirrettiin yhteiseen numerointiin. |
||||
|
17.08.2023 07:43 | Jari Välimaa | ||
| Ei ole kerrottu virallisesti ja ongelma oli että Pyynikintorille ei tullut vaunuja puoleen tuntiin jolloin ensimmäinen tullut vaunu 02 täyttyi ja kulki hitaasti. Ainoa ongelma minkä näin oli se että Sampolan risteyksessä ei liikennevalot toimineet. |
||||
|
|
17.08.2023 07:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Aktiengesellschaft zur Fabrikation von Eisenbahnbedarf (Berlin) valmisti yksityiselle Hangon - Hyvinkään rautatielle kaksi yhdistettyä I&II lk (Littera C) vaunua, jotka saivat numerot 5013 ja 5014. Vaunut asetettiin liikenteeseen vuonna 1873. Friedrich Adolf Pflug oli myynyt vaunuehtaansa (Pflugs Wagenbau-Anstalt) osakeyhtiölle vuonna 1857. Hänestä tuli tuolloin osakeyhtiön vaununrakennuksen pääjohtaja. Hangon - Hyvinkään rautatie myytiin valtiolle vuonna 1875. Vaunut säilyttivät entiset numeronsa aina vuoteen 1887, jolloin kaikki rautatiet siirrettiin yhteiseen numerointiin. Vaunut saivat tällöin numerot 79 ja 80. Vuoden 1901 numeroinnissa vaunut saivat numerot 1279 ja 1280. |
||||
|
16.08.2023 23:54 | Juha Vuorinen | ||
| Naapurikuva https://vaunut.org/kuva/101840 on ajoitettu vuosille 1929-36. | ||||
|
|
16.08.2023 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämäkin kuva tuli satunnaiskuvana. Kuvasta tuli jotenkin mieleen 1920-luku, mutta pystyykö kuvaa ajoittamaan mitenkään? Entä kuvauspaikka? Kuva on tarkkaan rajattu, mutta saako sijainnista mitään vinkkejä? | ||||
|
|
16.08.2023 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Ja kuva on upea! | ||||
|
|
16.08.2023 23:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, linkitetään tähän samalla verrokkikuva vuodelta 2020: https://vaunut.org/kuva/144940?s=1 | ||||
|
|
16.08.2023 23:20 | Mikko Ketolainen | ||
| Kiitän. | ||||
|
16.08.2023 23:19 | Mikko Ketolainen | ||
| Joo, 2633 hylättiin tuon tasoristeysonnettomuuden jälkeen. | ||||
|
16.08.2023 22:21 | Jyrki Längman | ||
| Video Moottorivaunu ja Diesel vetoista liikennettä Suomen rautatiemuseolla 13.08.2023 https://youtu.be/X6XV7rUeMKk |
||||
|
|
16.08.2023 22:20 | Mikko J. Putkonen | ||
| Tämän kuvan tunnisteisiin lienee lipsahtanut väärä veturinumero. Dv12 2633 ilmeisesti hylättiin vuoden 2012 tasoristeysonnettomuuden jälkeen. | ||||
|
|
16.08.2023 22:15 | Roope Prusila | ||
| Mistä mainittu poikkeustilanne johtui, vaunun tekinen vika tms? | ||||
|
16.08.2023 21:14 | Jouni Halinen | ||
| Lehmuskin on ollut vielä ainakin 2014 tallella. Lipputangosta ei ole kuin jämät jäljellä. https://vaunut.org/kuva/90924?liikp1=1571 | ||||
|
|
16.08.2023 20:08 | Tommi Koskinen | ||
| Juliasta ennakkoilmoituksista selviää, että Vuosaaressa vaihteiden ja pöllien vaihdon vuoksi useamman päivän katko. Ei sinne ole muitakaan junia kulkenut. | ||||
|
16.08.2023 19:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu rakennettiin alunperin Berliinissä (Aktiengesellschaft zur Fabrikation von Eisenbahnbedarf / Pflug) Pietarin - Riihimäen rautatierakennukselle III lk vaunuksi nro 164. Se asetettiin liikenteeseen v. 1870. Vuonna 1876 SVR:n Helsingin konepaja uudelleenrakensi vaunun keisarinnan salonkivaunuksi. Itse vierastan tuota "E-tyypin vaunu"-määrittelyä. 'E' oli littera joka tarkoitti III luokkaa, ei vaunutyyppiä. |
||||
|
|
16.08.2023 19:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai GPS vähän heitellyt. | ||||
|
|
16.08.2023 19:06 | Asmo Rasinen | ||
| No, olisiko ollut vähän junannuskiire kun veti ainakin 60 km 120-145 kmh | ||||
|
|
16.08.2023 18:53 | Petri Nummijoki | ||
| Olisihan sellainen mukava mutta sitten se varmaan pitäisi ennallistaa muutenkin, jos ei nyt ihan tekniikaltaan niin ainakin ikkunat ja ohjaamokalusteet palauttaa alkuperäisen kaltaisiksi. Kun esim. Dm4:n ja Dm8:n osalta ei onnistunut edes yhden yksilön säilyttäminen niin tuskin mitään ennallistamistakaan tulee tapahtumaan. Jos taas veturi muuten säilytetään nykyisen kaltaisena niin sitten parempi pitää värityskin saman aikakauden mukaisena. | ||||
|
|
16.08.2023 18:38 | Topi Lajunen | ||
| Kaikkien veturijunien sn on nykyään 120, poislukien koeajot. | ||||
|
16.08.2023 18:31 | Topi Lajunen | ||
| Esa: Ravaan Vallilassa tämän tästä, bändini harjoitustila on siellä. Pitäydyn edellisessä kommentissani. |
||||
|
|
16.08.2023 18:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Minun mielestäni museoitava Sr1 on palautettava alkuperäiseen väritykseen toinen voi edustaa nykyistä väritystä. | ||||
|
16.08.2023 16:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Aika lailla samalta näyttää nyt 20 vuoden kuluttuakin. Tässä tosin ei näy oikealta kadonnut satavuotinen kuusikko, eikä tänä vuonna maalattu asemarakennus. https://vaunut.org/kuva/163390 | ||||
|
16.08.2023 15:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kyseessä oli 2. Rautatiepatterin (4 kpl 152/45 C + ilmatorjuntatykkejä) kasvihuonevaunu. Patteri oli vuosina 1943-1944 pisimpään alistettuna Laatokan Rannikkoprikaatille sen RTR 13:lle, ja oli tällöin majoitettuna Uuksuun. Tietolähde: Ove Enqvist Rautatietykistö Suomessa - Unohdettu osa rannikkopuolustusta (2019). Toimittiin siis pääosin 111 km:n Uuksu - Aunus -radalla. Rautatienrakennusmuodostelmat rakensivat sen 8 kk:ssa alkaen heinäkuun lopusta 1942. Rata tuhottiin osin mottiin jääneine kalustoineen perääntymisen yhteydessä pääosin heinäkuussa 1944. Tauno Hovattan Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan (2022, 114 s.) kertoo radan lyhyiksi jääneet vaiheet. Kirjasta selviävät rakennettaessa käytettyjen 15 höyryveturin numerot, yleisliikenteessä käytettyjen 5 höyryveturin numerot (lisänä moottorivaunu) ja Viteleen maihinnousun seurauksena mottiin jääneinä tuhottujen 6 höyryveturin numerot ja tuhoamispaikat. Vaunuja mottiin jäi noin 300 vaunuarvoa. Noin puolet tuhottiin. Sillat ja asemarakennukset tuhottiin. |
||||
|
16.08.2023 15:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on saksan- ja venäjänkielisestä pienpainatteesta Åboer Eisenmanufaktur Aktiengesellschaft. https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347300?page=17 |
||||
|
16.08.2023 15:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Yksitelisenä vaunumalli näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/98415 Postiosaston ohittavalla käytävällä varustettuja vaunuja oli tosiaan erilaisia. Mutta vain siinä 6 postivaunun sarjassa, johon tämä vaunu kuuluu, käytävä oli vaununseinien ulkopuolella. Vaunumallia kutsutaankin nimellä parvekevaunu. |
||||
|
16.08.2023 14:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu oli alunperin Ringhofferin Helsinki-Hämeenlinna -radalle vuonna 1875 rakentama II lk vaunu 95. SVR:n Helsingin konepaja muunsi sen v. 1876 Turun-Tampereen Hämeenlinnan rautatielle keisarilliseksi salonkivaunuksi A 7007. Kun eri rautatiet yhdistettiin samaan numerointiin v. 1887, vaunu sai numeron 7. |
||||
|
16.08.2023 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Peipohjan alkuperäinen asematalo paloi sisällissodan aikana 1918. Tämä valmistui vielä saman vuoden aikana. Palovaurion 1929 yhteydessä tämä sai kuvassa näkyvän ilmiasunsa. Kokemäki - nimensä se sai alkukesästä1984. |
||||
|
|
16.08.2023 12:39 | Markku Naskali | ||
| Lapsuudesta tuttu asema Raumalle matkattaessa. Mahtaakohan joskus taas päästä henkilöjunalla Raumalle? Kaiketi sellaisiakin haaveita joillakuilla on. |
||||