Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.12.2024 20:02 | Alvin Koistinen | ||
| Kiitos tiedosta! Päivitin asian. | ||||
|
17.12.2024 18:35 | Joonas Kauppinen | ||
| On vähän muuttunut! | ||||
|
17.12.2024 18:03 | Pauli Ruonala | ||
| Voimalan rakennustyömaalle vedettiin pääradalta 2,7 km pitkä rautatie, joka valmistui heinäkuun alussa 1938. Heinäkuun puolivälissä alkoi Kymijoen vesimäärä pienentyä, jolloin ryhdyttiin rakentamaan työpatoa. Joen syvimmässä kohdassa on vettä noin 10 m. Pato valmistui vuoden lopussa. Voimalan konehuoneen sisälle ei tehty perinteistä siltanosturia, sensijaan voima-aseman katolle tuli 90 tonnin portaalinosturi, jolla voimalan koneet nostettiin sisälle suurten kattoluukkujen kautta. Mainittu sivuraide ulottui portaalinosturin alle. Lähde: Kymi-yhtymä henkilökunnan julkaisu 2/1938 | ||||
|
17.12.2024 18:01 | Pauli Ruonala | ||
| Myllykoskella toimiva Myllykoskiyhtiö muutti uittojärjestelyjä 1950-luvun lopulla. Ennen hiomapuut oli uitettu tehtaalle irtouittona Kymijokea pitkin, nyt rakennettiin kuvassa näkyvä nosturi ja viereen vaijerivetoinen funikulääri, jossa oli kaksi vaunua. Puu tuotiin junilla Kainuusta ja Pohjois-Savosta tänne, siirrettiin nosturilla funikuläärin vaunuun, sidottiin siinä nipuksi ja laskettiin rataa pitkin Kymijokeen. Joki kuljetti niput 15 km Myllykoskelle, jossa ne varastoitiin jokeen. Näin tehtiin siksi, että Myllykosken tehtaalla ei ollut riittävästi tilaa irtopuiden vesivarastointiin eikä tilaa suurelle maavarastolle. Käytönaikaisia kuvia laitteistosta on julkaistu Esko Pakkasen kirjassa Ankravee! Kirja uitosta (2015). | ||||
|
17.12.2024 17:55 | Rasmus Viirre | ||
| Susi luontaisessa kuosissaan ja olosuhteissa. :) | ||||
|
|
17.12.2024 17:45 | Noah Nieminen | ||
| Juu, se on aika likainen. Helsingissä kun kävin katsomassa, niin kivasti oli jääpuikkoja seinässä :) | ||||
|
17.12.2024 17:19 | Rasmus Viirre | ||
| Maatalouden keskittymiä.. Eei mutta onhan tuolla suuria ja työllistäviä laitoksiakin tekeillä ja jo olemassa. Nivalassa on monenlaista rakennus- ja arkkitehtuuri yritystä, ja nyt taisi olla rakenteilla myös biovoimalaitos. Sama firma kaavailee vielä suurempaa myös Kannukseen. Ja Haapajärvellä on mm. HASAn suurin järeän puun saha. Ihme kumma ettei tuo hyödynnä rautateitä.. | ||||
|
|
17.12.2024 17:12 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä 3105 kaipaisi nyt kovasti pesua.. | ||||
|
|
17.12.2024 16:40 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä sitä Nuuksiossakaan juuri kaupunkia n e ä, vaikka se osa suurta ja mahtavaa onkin... Mutta kieltämättä kuntien into ylentää itsensä kaupungiksi on tuolla Kala-Pyhäjokilaakson alueella mennyt vähän överiksi. Enemmänhän tuolla on kaupunkeja kuin kuntia. |
||||
|
17.12.2024 16:21 | Kevin Glynn | ||
| Kokeilin kerran leimauslaitetta ja se leimasi ajan 15:05 vaikka kello oli oikeasti 14:55 | ||||
|
|
17.12.2024 15:08 | Lasse Holopainen | ||
| Minä kun n e ä n landea tässä kuvassa, mikä on n e ä m m ä otettu kaupunkien välissä. | ||||
|
|
17.12.2024 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Joku päivä kun junalla 233 matkustin, kokeilin noita leimauslaitteita ja vaikutti siltä, että jokainen kävi omaa aikaansa. :) | ||||
|
17.12.2024 12:19 | Seppo Rahja | ||
| https://vaunut.org/kuva/167948?s=1 | ||||
|
17.12.2024 10:15 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva ja hyvä kysymys. Ja jos perustamisvuosi on 1938 niin eikö kisajunia ajettu sinne jo kauan ennen sitä? Nykyisin seisake taitaa käytännössä olla Lahden liikennepaikan raide 601. | ||||
|
|
17.12.2024 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| TMX- ja TMY-vetureita on edelleen liikenteessä Ruotsissa. Tågåkeriet i Bergslagen (Tågab) hankki vuonna 1993 Tanskasta omaksi kolme MY-veturia samalla hinnalla, jonka SJ olisi perinyt vuokraa yhdestä T44-veturista vuodessa. MX-vetureita päätyi DSB:ltä Tanskan pienille yksityisradoille, mutta MY:t olivat niille liian raskaita. | ||||
|
|
17.12.2024 09:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin Salpausselän liikennepaikka on virallisesti lakkautettu? | ||||
|
|
17.12.2024 08:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykynäkymää: https://tinyurl.com/4tndacsb | ||||
|
|
17.12.2024 08:02 | Kari Haapakangas | ||
| Yliveska, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kiuruvesi ja Iisalmi ovat kaikki kaupunkeja. Siksihän tuo Kyösti Kallion rata tunnetaan leikillisesti Suomen pisimpänä kaupunkiratana. | ||||
|
16.12.2024 23:50 | Leevi Halonen | ||
| hyvä juttu! | ||||
|
|
16.12.2024 23:48 | Otto Tuomainen | ||
| Liikenne tällä radalla on käynnistynyt nyt uudelleen noin kolmen kuukauden tauon jälkeen. Liikenne keskeytyi syyskuussa tulvavahinkojen vuoksi. | ||||
|
|
16.12.2024 23:42 | Leevi Halonen | ||
| Juu minäkin epäilen että talli on purettu. Talli on ollut osoitteessa Ankersgade 12 olevan ostoskeskuksen lähellä. Kävin tuon ostoskeskuksen parkkipaikalla katsomassa ratapihalle mutta siellä ei ollut tallia. Værkmestergade kulkee kivasti tuon ratapihan vieressä mutta kadulla ei ole kävelytietä ja sinne ei pääse ilman autoa. | ||||
|
|
16.12.2024 22:56 | Lasse Holopainen | ||
| Landella se niillä väleillä ainakin kulkee. | ||||
|
16.12.2024 22:17 | John Lindroth | ||
| Tässä on jotain pienoisrautatien dioraamaan sopivia detaleita ja ruskeata jokivettä. | ||||
|
16.12.2024 22:14 | John Lindroth | ||
| Talvinen ja tunnelmallinen junakuva! | ||||
|
16.12.2024 21:58 | Jouni Ijäs | ||
| Selvisikin jo toisesta kuvasta. | ||||
|
|
16.12.2024 21:57 | Jouni Ijäs | ||
| Onko kiskobussiliikenne loppunut Ylivieska-Iisalmi väliltä? | ||||
|
16.12.2024 21:56 | Matti Lehtonen | ||
| En ole varma saako tänne laittaa suoria linkkejä lehtien uutisiin. Googlaamalla 'art-2000010897531' löytyy perjantainen Iltiksen juttu, jossa toimittaja mielestäni hyvin monipuolisesti eri näkulmista valaisee tämän hetken tilannetta kuvien kera. Sillehän ei oikeastaan mitään voi, että velttoileville nykysukupolville jo sadan metrin ylimääräinen kävely on liikaa, koska perillä on hengästynyt ja pohkeetkin ehkä kramppaa .... |
||||
|
16.12.2024 21:40 | Vertti Kontinen | ||
| Puhumattakaan Vuosaaren liikenteestä! | ||||
|
|
16.12.2024 21:37 | Aapo Niemelä | ||
| Kostamuksen kuljetuksissa näitä näkyi myös aikanaan säännölisesti. | ||||
|
16.12.2024 20:38 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen uutinen. Fb:n alaisuudessa Särnäisten radan vaihteille vietiin ja tuotiin vaunukuormia jo varhain ja maailmansodan aikana Venäjän armeija luultavasti toimi omapäisestikin, mutta tavara-asemapalvelut tulivat Vallilaan ehkä vasta tuolloin. Se kaiketi mahdollisti mm. vaunukuormaa pienemmätkin rahtierät. Vallilan alueen teollisuus laajeni voimakkaasti 30-luvun puolivälin aikoihin |
||||
|
|
16.12.2024 20:33 | Jyrki Talvi | ||
| Kyösti Kallion Tie. | ||||
|
|
16.12.2024 20:29 | Rasmus Viirre | ||
| Tämä pääsi yllättämään meikäläisen YV:n asemalla kun lähivaunuista otin kuvia. Yhtäkkiä alkoi Sr2:n kiihdytys ja pankkovaunujen rytinä kuulumaan H-junan takaa :) Pikamarssia vähän ja heittolaukaukset junan takaviistosta. Vaakavaunu oli ilmeisesti Alholman tehtailla käytössä? Hyvä otos! Raahen junissa Sr2:t ovat olleet jo toista kymmentä vuotta vetäjinä Sr1:en joukossa. Nykyään niissäkin näkyy myös Sr3:a, mutta kumpaakin sarjaa tasavertaisesti. |
||||
|
|
16.12.2024 20:05 | Jaakko Tuominen | ||
| Vieläkö se on pisin kaupunkijunareitti Suomessa? | ||||
|
|
16.12.2024 19:43 | Antti Laajalahti | ||
| Mikä landepaukku, sehän kulkee kaupungista toiseen monen kaupungin läpi?? | ||||
|
16.12.2024 19:41 | Simo Virtanen | ||
| Asusteesta ja habituksesta päätellen itse Härski Hartikainen kävelee laiturilla. | ||||
|
|
16.12.2024 19:40 | Arto Papunen | ||
| Suurempi nopeus matkustajajuniin ja Sr3:n dieselistä hyötyä tavaraliikenteessä? | ||||
|
|
16.12.2024 19:34 | Jorma Pylväs | ||
| Niin mistä johtuu että Sr2 vetureita ei juuri näy tavarajunissa,en ole ainakaan vielä nähnyt Iisalmen radalla. | ||||
|
16.12.2024 18:48 | Otto Tuomainen | ||
| Nyt näiden 151-sarjan vetureiden käyttö on vähentynyt merkittävästi. Ne on siirretty vetämään pikajunia välille Praha - Děčín, tämä on sarjan ainoa säännöllinen käyttökohde nykyään. Sisarsarja 150:n käyttö loppui kokonaan aikataulukauden vaihtuessa. | ||||
|
|
16.12.2024 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| HS 16.1.1934: "Hämeentien katusilta leveämmäksi... Vielä on odotettavissa, että [katu]liikenne kasvaa, kun valtionrautateiden tavara-asema Vallilassa avataan." Vallilan asemaa ei siis vielä ollut, mutta se oli odotettavissa jo piakkoin. |
||||
|
16.12.2024 17:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa tarkoista valmistumistiedoista tämän ja muiden kuvien yhteydessä! Ja Heikille & Tuomolle kiitos suomalaisen ammoniakkiteollisuuden tietoiskusta! Tapsa: kerää nämä hyvät virkatarvevaunjen kuvat sopivaksi sarjaksi! Tämä on aivan loistava kokonaisuus ja kuvasarjana eri aikoina lisättyjä kuvia olisi helpompi löytää. |
||||
|
|
16.12.2024 16:39 | Lasse Holopainen | ||
| Okei, lantapaukku kuulostaa hyvältä. Sehän se on. | ||||
|
|
16.12.2024 14:28 | Rasmus Viirre | ||
| Aakeeta laakeeta | ||||
|
|
16.12.2024 14:28 | Rasmus Viirre | ||
| Yksi pakkas m/05 kurkkusalaatti erottuu hyvin matkustajista, vaan jäisi hän helpoiten huomaamatta joukosta maastossa. | ||||
|
|
16.12.2024 13:53 | Kari Haapakangas | ||
| Elä Lasse hyvä yritä ängetä sitä etelän herrojen d:tä Pohojanmaalle! Lantapaukku? |
||||
|
|
16.12.2024 11:36 | Heikki Jalonen | ||
| ^^^Turveammoniakki ei tosiaan ollut päivääkään oikeassa tuotantokäytössä. Sinänsä siinä oli kyse pelkästään turpeen kaasutuslaitoksesta eikä koko ammoniakkilinjasta. Siis vain eräästä vaihtoehtoisesta prosessin osasta. Täydellinen virheinvestointi varmasti, mutta ei suuruusluokaltaan mikään maata mullistava moka. Turpeen kaasutuslaitoksen tarkoitus oli tuottaa vetyä varsinaisen ammoniakin valmistusprosessiin. Se siis olisi toimiessaan korvannut öljypohjaisen (raskas polttoöljy, raskasbensiini) vetykaasutuksen. Teknisesti se pohjasi jo kauan sitten Saksassa kehitettyyn kivihiilen kaasutustekniikkaan eli varsin koeteltuun teknologiaan. Varsinainen ammoniakkisynteesi olisi edelleen tapahtunut normaalissa prosessissa, ammoniakki 4:llä. Ammoniakin kotimaisuusaste olisi tällä tuotantotavalla kuitenkin noussut kovasti. Varmaan myös tuotantokustannus. Tosiaan, intialaiset purkivat (silloin jo liki 30 vuotta vanhan eli elinkaarensa lopuilla olleen) ammoniakki 4:n vasta vuonna 1995, muistelin väärin. Käynnissähän se ei silloin ollut ollut enää moneen vuoteen. Ukissa oli uudempi laitos, joten tuotanto siirrettiin sinne. Käytännössä tuontiammoniakki jylläsi hinnallaan entistä vahvemmin, yksityistäminen (lue: Neuvostoliiton konkurssipesän ryöstö) ei suurempia katkoja toimituksiin aiheuttanut. Kauppa vain muuttui rahapohjaiseksi ja maksut alkoivat ohjautua mukaville kaukomaisille tileille... |
||||
|
16.12.2024 11:24 | Petri Nummijoki | ||
| Veturin tehon ja painon välinen suhde voi olla merkityksellinen kevyessä matkustajajunassa (alle 400 t) mutta jos puhutaan 1800 tonnin tavarajunasta niin tuskin vaikuttaa paljoakaan, painaako veturi 90 t vai 130 t. 40 tonnin painoero veturissa tarkoittaa vain noin 2 % eroa koko junan painosta. Kitkapainolla tietysti on merkitystä vetovoiman kannalta mutta lienee Dv12-parin kannalta etu eikä haitta, että siinä on runsaasti kitkapainoa. | ||||
|
|
16.12.2024 10:56 | Kari Kuusela | ||
| Tämä vetokykyjen ero selittynee yksinkertaisesti sillä, että Dv12-veturit ovat kitkapainoonsa nähden kovinkin alitehoisia. | ||||
|
16.12.2024 10:37 | Jari Välimaa | ||
| Tampereen raitiotien Pirkkala–Linnainmaa-osuudella tehdään viikolla 51 liikennejärjestelyjä ja niiden valmistelevia töitä ilta- ja yöaikaan. Härmälä ja Partola https://pirkkalalinnainmaa.fi/harmalassa-ja-partolassa-valmistellaan-liikennejarjestelyja-yoaikaan-viikolla-51/ |
||||
|
|
16.12.2024 09:18 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Ammoniakkilaitos myytiin Intiaan 1990-luvulla. Vuonna 1995 intialaiset työmiehet/asentajat olivat purkamassa laitosta. O.t. Kemiran suurin virheinvestointi Suomeen taisi olla turveammoniakkilaitoksen rakentaminen Ouluun - liekö ollut päivääkään tuotannossa. | ||||
|
|
16.12.2024 08:45 | Petri Nummijoki | ||
| Onhan täällä ollut useammankin kerran pohdintaa (esim. https://vaunut.org/kuva/128656), että Dr16 pärjää aika hyvin Dv12-paria vastaan, vaikka virallisten teho- ja vetovoima-arvojen puolesta on huomattavasti heikompi. Tarvinneeko tuossa olla muuta kuin se, että Dr19-veturissa ilmoitetut arvot ovat samassa suhteessa kuin Dr16-veturissa? | ||||
|
16.12.2024 08:45 | Jarno Piltti | ||
| Yllättävän myöhään on puukoreja tehty, luulisi että se on kaikkea muuta kuin ihanteellinen aine bussin tekoon. Vuoden 1947 Rautatiehakemiston mukaan Villähteellä on autokoritehdas ja pärekoritehdas, siinäpä liikennetarpeen aiheuttajia. Eikö Mosquitossa ollut balsaa jonkinlaisena kerrosvoileipärakenteena? Ja suihkukone Vampiressa sama rakenne? | ||||